Suomen kunnanvaakunat

Wikipedia
Ohjattu sivulta Suomen kuntavaakunat
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomen kunnanvaakunat viittaavat Suomen kunnilla käytössä oleviin tai olleisiin virallisiin vaakunoihin. Ennen 8. huhtikuuta 1949 annettua lakia kunnanvaakunoista ainoastaan kaupungeilla oli oikeus käyttää vaakunaa, joskin eräät kauppalat olivat onnistuneet vahvistamaan sellaisen itselleen jo aiemmin tasavallan presidentin allekirjoittamalla asetuksella. Lain myötä myös maalaiskunnat saivat oikeuden vaakunan käyttöön, mutta laki ei kuitenkaan pakottanut kuntia hankkimaan omaa vaakunaansa lukuun ottamatta Ahvenanmaan kuntia, joille velvoite tuli maakuntalain muutoksessa 1950 – tämän vuoksi Suomessa on lakkautettuja kuntia, joille vaakunaa ei koskaan vahvistettu. Lain säätämistä seuranneiden 20 vuoden aikana sisäasiainministeriö vahvisti vaakunan kaikille Suomen kunnille, yhteensä 466 kappaletta, joista viimeinen Kempeleelle 24. marraskuuta 1969. Vaakunoiden suunnittelussa kunnostautuivat erityisesti kolme suurta, heraldikot Gustaf von Numers, Olof Eriksson ja Ahti Hammar.

Tanskalainen heraldikko Sven Tito Achen on luonnehtinut suomalaista kunnallisheraldiikkaa aikanaan maailman parhaaksi.[1]

Lakimuutokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laki kunnanvaakunoista kumottiin ja säädökset siirrettiin sellaisinaan kunnallislakiin 10. joulukuuta 1976. Kuntalain korvatessa kunnallislain 1. heinäkuuta 1995 vaatimus kunnanvaltuuston päätöksen alistamisesta sisäasiainministeriölle poistui, mutta kunnan tuli hankkia vaakunaehdotuksesta kansallisarkiston lausunto. Lausuntoa ei tarvita, mikäli kyseessä on aiemmin hyväksytyn vaakunan käyttöönotto. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi kuntaliitokset, joissa kunta ottaa käyttöönsä jonkin muun kuin nimensä säilyttävän kunnan vaakunan.[2]

Lakkautetut kunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuntakentässä jatkunut tarve suurempiin kokonaisuuksiin on johtanut kuntien määrän vähenemiseen, jonka yhteydessä useita vaakunoita on jäänyt pois käytöstä. Suomen Kotiseutuliitto ja Suomen Kuntaliitto ovat esittäneet toivomuksena, että näiden lakkautettujen kuntien vaakunoita voisi käyttää eräänlaisina kotiseutuvaakunoina.[3]

Vaakunat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sisällysluettelo: A B E F G H I J K L M N O P R S T U V Y Ä
Vaakuna Kunnan nimi, vaakunan kuvaus ja suunnittelija Vahvistamispäivä
Akaa.vaakuna.svg Akaa

Sakarakoroisesti punaiseen ja hopeaan halkoisella kilvellä hopeinen muuriankkuri.

Kari J. Tähtinen

28. helmikuuta 2007
Alajärvi.vaakuna.svg Alajärvi

Sinisessä kentässä hopeinen aaltokoroinen tyviö.

Olof Eriksson

16. lokakuuta 1961
Alavieska.vaakuna.svg Alavieska

Vihreässä kentässä ristikkäin kaksi hopeaviikatetta, joiden terät kultaa.

Kaj Kajander

25. marraskuuta 1960
Töysä.vaakuna.svg Alavus (ottanut käyttöön Töysän vaakunan)

Sinisessä kentässä nyhäkoroinen kärki, josta nousee kaarisakarainen risti; molemmat hopeaa.

Gustaf von Numers

1. tammikuuta 2013
Asikkala.vaakuna.svg Asikkala

Kilpi nelilohkoinen, hopea-punainen; kussakin kentässä vuorovärinen, kultaemiöinen viisilehtinen kukka.

Ahti Hammar

6. maaliskuuta 1952
Askola.vaakuna.svg Askola

Hopeakentässä myllynkivi, josta kasvaa kolme ruusua; kaikki punaista.

Olof Eriksson

14. marraskuuta 1956
Aura.vaakuna.svg Aura

Punaisessa kentässä alainen, aaltokoroinen hirsi, jonka yläpuolella kehäaura; kaikki kultaa.

Ahti Hammar

29. kesäkuuta 1957
Brändö.vaakuna.svg Brändö

Aaltokoroisen kilven punaisessa yläkentässä lentävä hopeinen lokki, hopeisessa alakentässä kala.

Matts Dreijer

9. huhtikuuta 1952
Eckerö.vaakuna.svg Eckerö

Hopeakentässä punainen rahtivene, jonka raakapurjekin on punainen.

Matts Dreijer

27. helmikuuta 1952
Enonkoski.vaakuna.svg Enonkoski

Mustassa kentässä kaksi hopea-airoa vinoristikkäin, saatteena neljä kulta-apilaa.

Olof Eriksson

23. marraskuuta 1954
Enontekiö.vaakuna.svg Enontekiö

Sinisessä kentässä hopeinen punavaruksinen riekko.

Olof Eriksson

21. huhtikuuta 1961
Espoo.vaakuna.svg Espoo

Sinisessä kentässä hevosenkenkä, sen yläpuolella kruunu, kaikki kultaa.

Kaj Kajander

10. marraskuuta 1955
Eura.vaakuna.svg Eura

Kultakentässä sinisen, sakarakoroisen reunuksen ympäröimänä musta, punavaruksinen karhu pystyasennossa, oikeassa kämmenessään iskuun kohotettu sininen miekka.

Gustaf von Numers

9. elokuuta 1954
Eurajoki.vaakuna.svg Eurajoki

Kultakentässä punainen, kilven toisesta reunasta toiseen ulottuva, sakarainen, alapuolella aaltokoron rajoittama muuri, josta nousee musta rapu pidellen saksissaan sinistä nahkiaista.

Gustaf von Numers

26. tammikuuta 1950
Evijärvi.svg Evijärvi

Sinisessä kentässä hopeisen aaltokoroisen tyviön yläpuolella selätysten kaksi tyviöstä nousevaa hopeista kalaa, joiden varukset ovat punaiset.

Olof Eriksson

19. syyskuuta 1963
Finström.vaakuna.svg Finström

Punaisessa kentässä kultatammi alaisen, aaltokoroisen hopeahirren yläpuolella.

Matts Dreijer

19. joulukuuta 1951
Forssan vaakuna.svg Forssa

Sinisessä kentässä hopeinen vesiratas.

Olof Eriksson

29. elokuuta 1962
Föglö.vaakuna.svg Föglö

Sinisessä kentässä kolme yläviistoon lentävää kultaista sorsaa asetettuina 2 + 1.

Matts Dreijer ja A.W. Rancken

31. lokakuuta 1951
Geta.vaakuna.svg Geta

Sinisessä kentässä pystyyn kavahtanut kultapukki.

Matts Dreijer

19. joulukuuta 1951
Haapajärvi.vaakuna.svg Haapajärvi

Sinisessä kentässä palkeittain hopeinen, siivekäs nuoli, jonka kärki ja sulat kultaa.

Gustaf von Numers

10. helmikuuta 1959
Haapavesi.vaakuna.svg Haapavesi

Sinisessä kentässä hopeinen haapa, sen alapuolella aaltokoroinen hopeatyviö, jossa sininen, kultanastainen suksisauvan sompa.

A. O. Jääskö

10. lokakuuta 1953
Hailuoto.vaakuna.svg Hailuoto

Sinisessä kentässä hopeinen merihankain.

Teuvo Pakkala

19. joulukuuta 1966
Halsua.vaakuna.svg Halsua

Punaisessa kentässä kaksi vastakkain asetettua pyöreäperäistä hopeakannelta, joitten kielet siniset.

Kaj Kajander

12. maaliskuuta 1969
Hamina.vaakuna.svg Hamina (ollut välillä pois käytöstä vuosina 2003-12)

Sinisessä kentässä hopeinen, alainen, aaltokoroinen hirsi, jolla ui kultainen vene, sen yläpuolella kultainen, purppuravuorinen kuninkaankruunu.

Gustaf von Numers (vanhan vaakunan pohjalta)

3. toukokuuta 1952
Hammarland.vaakuna.svg Hammarland

Sinisessä kentässä kohti kääntynyt kultainen viikinkilaiva; kultatyviössä punainen kolmoisvuori.

Matts Dreijer

28. joulukuuta 1951
Hankasalmi.vaakuna.svg Hankasalmi

Mustassa kentässä aaltokoroinen hopeahirsi, jossa punainen vitsahankain.

Ahti Hammar

3. lokakuuta 1957
Hanko.vaakuna.svg Hanko

Sini-hopeakatkoisessa kilvessä hopea-punakatkoinen majakka, jonka ovi- ja ikkuna-aukot ovat siniset; tornin yläpuolella kuusisakarainen hopeatähti.

Gustaf von Numers (vanhan vaakunan pohjalta)

4. tammikuuta 1960
Harjavalta.vaakuna.svg Harjavalta

Sinisessä kentässä salamakimppu paaluittain, saatteena sen kummallakin puolella kaksi vinoristiä keskenään hirsittäin, kaikki kultaa.

Ahti Hammar

11. helmikuuta 1952
Hartola.vaakuna.svg Hartola

Punaisessa kentässä ristikkäin kaksi palavaa soihtua ja niiden yläpuolella kruunu; kaikki kultaa paitsi soihtujen liekit hopeaa.

Kaj Kajander

11. heinäkuuta 1966
Hattula.vaakuna.svg Hattula

Punaisessa kentässä reunoihin ulottuva yksikaarinen silta, jonka yläpuolella kreikkalainen risti, molemmat kultaa.

Erkki Karttunen

12. maaliskuuta 1957
Hausjärvi.vaakuna.svg Hausjärvi

Punaisessa kentässä vinoristi ja lakipisteessä tähti, kaikki hopeaa.

Olof Eriksson

20. huhtikuuta 1953
Heinola.vaakuna.svg Heinola

Punaisessa kentässä alainen, alapuoleltaan kaarikoroinen hopeahirsi, jonka päällä kävelee kultainen ilves, varukset siniset, korvatöyhdöt mustat.

Gustaf von Numers

11. marraskuuta 1958
Heinävesi.vaakuna.svg Heinävesi

Vihreässä kentässä aaltokoroinen hopeinen vastapalkki, jossa alatusten kolme kultaisilla ketjuilla sidottua vihreätä tukkilauttaa; vastapalkin yläpuolella kultainen ruoriratas.

Pauli Numminen

19. maaliskuuta 1959
Helsinki.vaakuna.svg Helsinki

Sinisessä kentässä kultainen vene uimassa hopeisella, aaltokoroisella tyviöllä; veneen yläpuolella saatteena kultakruunu.

A. W. Rancken (piirtänyt uudelleen)

30. elokuuta 1951
Hirvensalmi.vaakuna.svg Hirvensalmi

Kultakentässä musta, kävelevä hirvi, kaviot punaiset.

Gustaf von Numers

20. huhtikuuta 1953
Hollola.vaakuna.svg Hollola

Punaisessa kentässä kohtikatsova hirvenpää ja sen alapuolella ruiskuhilas; molemmat kultaa, saatteena viisi hopeista naularistiä, joista yksi hirvenpään yläpuolella ja kaksi päätunnuskuvien molemmin puolin.

Carolus Lindberg

3. marraskuuta 1952
Honkajoki.vaakuna.svg Honkajoki

Sinisessä kentässä kaksikorvainen kultainen haarikka, jonka yläpuolella seitsenkärkinen hopeatähti.

Ahti Hammar

12. joulukuuta 1952
Huittisten.vaakuna.svg Huittinen

Vihreässä kentässä kaksi kultaista häränotsaa alakkain.

Erkki Honkanen

19. kesäkuuta 1953
Humppilan vaakuna.svg Humppila

Kultakentässä tyvestä nousevasta katoksesta riippuva ruokakello; kaikki mustaa.

Risto Sulonen ja Olof Eriksson

25. syyskuuta 1957
Hyrynsalmi.vaakuna.svg Hyrynsalmi

Hopeisessa kentässä sininen aaltokoroinen paalu, jossa kultainen tervatynnyri.

A. Liuksiala

8. kesäkuuta 1968
Hyvinkaa.vaakuna.svg Hyvinkää

Sinisessä kentässä kolme hirsittäin asetettua, keskenään paaluittain järjestettyä kultasyöstävää, joiden kärjet ja langat hopeaa.

Olof Eriksson

11. joulukuuta 1950
Hämeenkoski.vaakuna.svg Hämeenkoski

Punaisessa kilvessä kaksi hopeapalkkia, joissa kummassakin kaksi mustaa kaateista polviortta; palkkien välissä kolme hopeista palkeittaista apilanlehteä.

Antti Salmenlinna

1. huhtikuuta 1952
Hämeenkyrö.vaakuna.svg Hämeenkyrö

Kultakentässä puna-sinikatkoinen juomasarvi, jalka ja heloitus hopeaa, suu oikealle, sarven yläpuolella sininen, liekkikoroinen lakio, jossa kuusisakarainen kultatähti.

Gustaf von Numers

29. joulukuuta 1954
Hämeenlinna.vaakuna.svg Hämeenlinna

Punaisessa kentässä alareunaltaan aaltokoroinen, kilven reunasta toiseen ulottuva muuri, josta nousee kaksi jyrkkäkattoista tornia ja näiden välissä rakennus, kaikki hopeaa, ikkuna-aukot ovat mustat ja linnan yläpuolella saatteena kultaiset auringonkasvot.

Gustaf von Numers vanhan vaakunan pohjalta

21. syyskuuta 1956
Kuivaniemi.vaakuna.svg Ii (ottanut käyttöön Kuivaniemen vaakunan)

Hopea kentässä aaltokoroinen oikea pieli ja hylje; molemmat sinisiä.

Kaj Kajander

1. tammikuuta 2007
Iisalmi.vaakuna.svg Iisalmi

Aaltokoroisesti musta-kultakatkoinen kilpi, jonka yläkentässä pystyssä jännitetty käsijousi, kokonaan kultaa, ja alakentässä kaksi piilukirvestä ristikkäin ja niiden varsien ympärillä saatteena neljä ruusua asetettuina 1 + 2 + 1, kaikki mustia.

Ahti Hammar vanhan vaakunan pohjalta

24. syyskuuta 1964
Iitti.vaakuna.svg Iitti

Mustassa kentässä aaltokoroinen hopeahirsi, päällikkeenä paaluittainen kaksilehtinen kulta-avain.

Ahti Hammar

3. maaliskuuta 1953
Ikaalinen.vaakuna.svg Ikaalinen (ottanut käyttöön Ikaalisten maalaiskunnan vaakunan)

Kultaisten pielten rajoittamassa sinisessä kentässä kolme hopeista airoa lavat ylöspäin.

Pentti Papunen

1. tammikuuta 1972
Ilmajoki.vaakuna.svg Ilmajoki

Katkoisen kilven hopeisessa yläkentässä musta karhunpää edestäpäin. Sinisessä alakentässä kaksi hopeista puunuijaa ristissä, niiden alakulmassa jalkajousen muotoinen hopeinen puumerkki; jousen kaksikaarteinen virittäjä vastapalkeittain tukin päällä, yläpää kiinni jänteessä.

Ahti Hammar

25. lokakuuta 1950
Ilomantsi.vaakuna.svg Ilomantsi

Puna-mustahalkoisessa kilvessä kolme hopeista viisikielistä kannelta vieretysten; kielet mustia.

Ahti Hammar

24. marraskuuta 1954
Imatra.vaakuna.svg Imatra

Punaisessa kentässä kolme pystyasentoon asetettua kahtaalle suuntautuvaa yksipolvekkeista nuolenmuotoista kultakärkistä hopeasalamaa.

Olof Eriksson

25. lokakuuta 1960
Inari.vaakuna.svg Inari

Mustassa kentässä uiva hopeinen siika päässään kultaiset sarvet.

Ahti Hammar

25. helmikuuta 1955
Inkoo.vaakuna.svg Inkoo

Kilpi aaltokoroisesti kulta-sinikatkoinen; yläkentässä punainen vihkiristi, alakentässä palkeittain asetettu kulta-ankkuri.

A. W. Rancken

17. huhtikuuta 1951
Isojoki.vaakuna.svg Isojoki

Mustassa kentässä hopeinen paalu, jossa punainen tähkä.

Pentti Vakkamaa

11. tammikuuta 1966
Isokyrö.vaakuna.svg Isokyrö

Kultakilvessä pystyssä musta karhu, jonka varukset (kieli, hampaat, kynnet) ovat punaiset, pidellen kämmenissään kuusentyveä.

Matti Visanti

7. heinäkuuta 1950
Jalasjärvi.vaakuna.svg Jalasjärvi

Sinisessä kentässä kaksi hopeista, punanorkkoista koivua.

Ahti Hammar

30. marraskuuta 1951
Janakkala.vaakuna.svg Janakkala

Punaisessa kentässä edestäpäin kultainen ilveksenpää, jonka kieli sininen ja korvatöyhdöt mustat; yläpuolella sakarakoroinen kultalakio, jossa Mantovan risti ja sen molemmin puolin sitä kohti suuntautuva nuolenkärki; kaikki mustia.

Onni Oja

23. helmikuuta 1952
Joensuu.vaakuna.svg Joensuu

Kilpi kahdesti lohkoinen, ylempänä vallikoro, alempana aaltokoro; kentät punainen, hopeinen ja musta.

Toivo Vuorela

19. marraskuuta 1957
Jokioinen.vaakuna.svg Jokioinen

Punaisessa kentässä aaltokoroinen hirsi, jonka yläpuolella kaksi vehnätähkää ristissä ja alapuolella alasin; kaikki kultaa.

Gustaf von Numers

21. syyskuuta 1951
Jomala.vaakuna.svg Jomala

Sinisessä kentässä Pyhä Olavi istumassa valtaistuimella pidellen valtakunnanomenaa ja sotakirvestä, kaikki kultaa.

Matts Dreijer

27. helmikuuta 1952
Joroinen.vaakuna.svg Joroinen

Kultakentässä musta, punavaruksinen häränpää edestäpäin, saatteena kolme mustaa kuulaa, joista pään yläpuolella yksi ja kummallakin sivulla yksi.

Olof Eriksson

12. kesäkuuta 1953
Joutsa.vaakuna.svg Joutsa

Punaisessa kentässä kuusikoroinen tyviö sekä hirsittäinen jousi, jonka päällikkeenä paaluittainen nuoli, jousen jänne ja nuolen kärki ja sulat kultaa, muu hopeaa.

Gustaf von Numers

10. marraskuuta 1955
Juankoski.vaakuna.svg Juankoski

Mustassa kentässä alainen, yläpuoleltaan sakarakoroinen ja alapuoleltaan aaltokoroinen hopeahirsi; sakaroista, joita on näkyvissä kolme, nousee hopea-punainen tulenlieska.

Arvi Rannanheimo

10. joulukuuta 1957
Juuka.vaakuna.svg Juuka

Punaisessa kentässä hopeinen koivu, jonka norkot kultaiset.

Aake Kaarnama

24. marraskuuta 1952
Juupajoki.vaakuna.svg Juupajoki

Hopeakentässä punainen vuota, jossa kultainen havunoksa.

Olof Eriksson

26. huhtikuuta 1957
Juva.vaakuna.svg Juva

Mustassa kentässä risti, saatteena oikeassa ylänurkassa apilan lehti; kaikki kultaa.

Tapio Vallioja

23. lokakuuta 1952
Jyväskylä.vaakuna.svg Jyväskylä

Jaettu kilpi, jonka yläkentässä on hopeanvärinen merkurion sauva sinisellä pohjalla ja alakentässä hopeanvärisellä pohjalla luonnonvärisenä sisäjärviveneen keula suoraan edestä katsottuna sekä sen alla kolme sinistä aaltoviivaa.

Jussi Jäppinen (piirtänyt uudelleen)

11. joulukuuta 1931
Jämijärvi.vaakuna.svg Jämijärvi

Kultakentässä palkki, jonka kummallakin puolella saatteena palkeittain lentävä pääskynen, kaikki siniset.

Gustaf von Numers

26. huhtikuuta 1965
Jämsänkoski.vaakuna.svg Jämsä (otti käyttöön Jämsänkosken vaakunan)

Punaisessa kentässä siilinrauta, jota ympäröi reunuksittain ketju, molemmat hopeaa.

Gustaf von Numers

1. tammikuuta 2009
Jarvenpaa.vaakuna.svg Järvenpää

Sinisessä kentässä hopeinen siivekäs lyyra.

Olof Eriksson

10. helmikuuta 1956
Piikkiö.vaakuna.svg Kaarina (ottanut käyttöön Piikkiön vaakunan)

Punaisessa kentässä kolme nousevaa kultaista, apilakärkistä sudenhammasta.

Ahti Hammar

1. tammikuuta 2009
Kaavi.vaakuna.svg Kaavi

Punaisessa kentässä hopeinen, aaltokoroinen kärki.

Kaj Kajander

21. helmikuuta 1956
Kajaani.vaakuna.svg Kajaani

Sinisessä kentässä alaisesta aaltokoroisesta hopeahirrestä nouseva kultainen kaksitorninen linna, jonka ikkuna- ja oviaukot punaiset.

Olof Eriksson

30. kesäkuuta 1958
Himanka.vaakuna.svg Kalajoki (ottanut käyttöön Himangan vaakunan)

Kultakentässä sininen, kaksimastoinen kaljaasi.

Gustaf von Numers

1. tammikuuta 2010
Kangasala.vaakuna.svg Kangasala

Hopeakentässä harppu, jonka yhdyspuu ja kaula muodostavat kotkakuvion, saatteena seitsemän pisaraa, asetettuina 2 + 2 + 2 + 1, kaikki punaisia. Hopeisessa, punaisilla pisaroina sirotellussa kentässä punainen, kotkakoristeinen harppu.

Olof Eriksson

11. syyskuuta 1951
Kangasniemi.vaakuna.svg Kangasniemi

Mustassa kentässä paaluttainen kultainen rukinlyhty, jossa lanka hopeaa.

Olof Eriksson

12. kesäkuuta 1953
Kankaanpää.vaakuna.svg Kankaanpää

Sinisessä kentässä alainen, yläreunaltaan liekkikoroinen hopeahirsi, jonka päällikkeenä pystyssä kultamänty.

Carolus Lindberg

12. lokakuuta 1951
Kannonkoski.vaakuna.svg Kannonkoski

Punaisessa kentässä aaltokoroinen tyviö ja sen yläpuolella kanto; kaikki hopeaa.

Olof Eriksson

28. syyskuuta 1959
Kannus.vaakuna.svg Kannus

Sinisessä kentässä paaluittainen noitarummun (kannuksen) vasara, sen varren kummallakin puolella kuusisakarainen kannustähti; kaikki hopeaa.

Gustaf von Numers

27. syyskuuta 1950
Karijoki.vaakuna.svg Karijoki

Kynsikoroisesti katkoinen sini-hopeakilpi.

Ahti Hammar

28. joulukuuta 1965
Karkkila.vaakuna.svg Karkkila

Punaisessa kentässä liekkikoroinen tyviö, jonka yläpuolella kaksi vasaraa ristikkäin; kaikki kultaa.

Olof Eriksson

21. syyskuuta 1956
Karstula.vaakuna.svg Karstula

Punaisessa kentässä hopeinen, ankkuriristin muotoinen lukonhela, keskellä avaimenreikä.

Ahti Hammar

16. heinäkuuta 1953
Karvia.vaakuna.svg Karvia

Sinisessä kentässä kuusikoroisen tyviön yläpuolella linnake, kaikki kultaa.

Olof Eriksson

28. maaliskuuta 1956
Kaskinen.vaakuna.svg Kaskinen

Halkoisen kilven oikeassa sinisessä kentässä hopeinen perämela, vasemmassa hopeisessa kentässä vihreä laakerinlehvä.

A. W. Rancken (piirtänyt uudelleen)

9. huhtikuuta 1793
Kauhajoki.vaakuna.svg Kauhajoki

Aaltokorokatkoisen kilven sinisessä yläkentässä kaksi hopeista puhemiehen nuijaa ristikkäin, hopeisessa alakentässä kohti katsova musta karhunpää, jonka kieli punainen.

Ahti Hammar

17. lokakuuta 1952
Kauhava.vaakuna.2009.svg Kauhava

Sinisellä kilvellä kultainen irtonainen mantovanristi alapuolellaan kilven reunasta reunaan ulottuva punainen neliherttainen helavyö; helat ja hertat kultaa.

Reijo Helläkoski

1. tammikuuta 2009
Kauniainen.vaakuna.svg Kauniainen

Sinisessä kilvessä istuva, etukäpälissään mustaa kuusenkäpyä pitelevä kultainen, punavaruksinen orava, sen yläpuolella saatteena kolme kultaista ruusua vieretysten.

Ahto Numminen

11. maaliskuuta 1952
Kaustinen.vaakuna.svg Kaustinen

Sinisessä kultaisin naularistein sirotellussa kentässä vastapalkeittain asetettu kultainen viulu.

Ilmari Wirkkala

25. lokakuuta 1950
Keitele.vaakuna.svg Keitele

Mustassa kentässä kolme kultaista nuottavenettä alatusten.

Ahti Hammar

16. toukokuuta 1962
Kemi.vaakuna.svg Kemi

Katkoisen kilven punaisessa yläkentässä hopeinen ankkuri, sinisessä alakentässä hopealohi.

G. A. Kajanus

28. toukokuuta 1873
Kemijärvi.vaakuna.svg Kemijärvi (ottanut käyttöön Kemijärven maalaiskunnan vaakunan)

Mustassa kentässä kanto, jonka yläpää teroitettu kolmikärkiseksi ja sen molemmin puolin saatteena kuusisakarainen tähti, kaikki hopeaa.

Olof Eriksson

1. tammikuuta 1973
Keminmaa.vaakuna.svg Keminmaa (vahvistettu Kemin maalaiskunnalle)

Punaisessa kentässä hyppäävä lohi, jonka leuassa riippulukko; kaikki hopeaa, paitsi lukossa musta avaimenreikä.

Ahti Hammar

4. heinäkuuta 1955
Dragsfjärd.vaakuna.svg Kemiönsaari (ottanut käyttöön Dragsfjärdin vaakunan)

Sinisessä kentässä kultainen potkuri vinoristikkäin.

Olof Eriksson

1. tammikuuta 2009
Kempele.vaakuna.svg Kempele

Sinisessä kentässä aaltokoroinen vasen pieli ja kaksi alakkain, yläviistoon lentävää sorsaa; kaikki hopeaa.

Kaj Kajander

24. marraskuuta 1969
Kerava.vaakuna.svg Kerava

Sinisessä kentässä yläreunaltaan lohenpyrstökoroinen kultahirsi.

Ahti Hammar

22. huhtikuuta 1955
Keuruu.vaakuna.svg Keuruu

Hopeanväriseen ylälakioon sijoitettu musta kirkkovene ja punaisessa alakentässä ristikkäin olevat puintivarstat.

Olof Eriksson

30. joulukuuta 1952
Kihniö.vaakuna.svg Kihniö

Sinisessä kentässä kaksi kultaista alapuolelta sahakoroista palkkia.

Toivo Vuorela

10. lokakuuta 1960
Kinnula coat of arms.svg Kinnula

Hopeakentässä kolme oksakoroista, musta-punakatkoista vastapalkkia.

Ahti Hammar

2. tammikuuta 1959
Kirkkonummi.vaakuna.svg Kirkkonummi

Kilpi aaltokoroisesti sini-hopeakatkoinen; yläkentässä kultainen irtonainen kreikkalainen risti, alakentässä sininen vene.

A. W. Rancken

29. maaliskuuta 1951
Kitee.vaakuna.svg Kitee

Puna-mustakatkoisessa kilvessä hopeinen ruoriratas.

Tapio Vallioja

7. marraskuuta 1953
Kittilä.vaakuna.svg Kittilä

Hopeakentässä kävelevä ahma ja yläpuolella kaarilakio; kaikki mustaa paitsi ahman varukset punaiset.

Einari Junttila

26. marraskuuta 1963
Kiuruvesi.vaakuna.svg Kiuruvesi

Mustassa kentässä kultainen kiuru siivet levitettyinä, alapuolella saatteena kolme hopeista vesilehvää asetettuina 2 + 1.

Tapio Vallioja

7. kesäkuuta 1963
Kivijärvi.vaakuna.svg Kivijärvi

Hopeakentässä punainen, alapuoleltaan aaltokoroinen irtohirsi, jolla seisoo musta, punavaruksinen kukko.

Gustaf von Numers

18. huhtikuuta 1963
Kokemäki.vaakuna.svg Kokemäki

Sinisessä kentässä hopeinen, kultapäärmeinen ja -nauhainen piispanhiippa.

Gustaf von Numers

4. helmikuuta 1953
Kokkola.vaakuna.svg Kokkola

Kultakentässä kyljellään musta tervatynnyri, jonka tapinreiästä ja pohjista lyövät punaiset tulenlieskat.

Olof Eriksson (vanhan vaakunan pohjalta)

17. joulukuuta 1956
Kolari.vaakuna.svg Kolari

Kilpi alaisen harjakoron jakama hopeiseen ja mustaan kenttään; yläkentässä viisi nousevaa punaista tulikielekettä vieretysten.

Olof Eriksson

10. joulukuuta 1951
Konnevesi.vaakuna.svg Konnevesi

Punaisessa kentässä hopeiset tukkisakset.

Gustaf von Numers

21. elokuuta 1964
Kontiolahti.vaakuna.svg Kontiolahti

Hopeisessa kentässä pystyssä karhu olallaan uittohaka, kaikki mustaa, paitsi karhun varukset ja uittohaan varsi punaiset.

Aarno Liuksiala

27. helmikuuta 1953
Korsnäs.vaakuna.svg Korsnäs

Sinisessä kentässä ristikkäin kaksi ylös työntyvää harppuunaa, joiden kärjet hopeaa ja varret kultaa; yläkulmassa saatteena kultainen Mantovan risti.)

Gustaf von Numers

8. kesäkuuta 1968
Koski.Tl.vaakuna.svg Koski Tl

Punaisessa kentässä kuusisakaraista kannustähteä ympäröivä rengas, jonka ulkoreuna on lohenpyrstökoroinen, molemmat hopeaa.

Gustaf von Numers

21. syyskuuta 1966
Kotka.vaakuna.svg Kotka

Sinisessä kentässä kultainen luonnollinen kotka siivet koholla, seisoen ristikkäin olevalla ankkurilla ja Merkuriuksen sauvalla, jotka molemmat ovat hopeisia.

Olof Eriksson

19. syyskuuta 1957
Kouvola.vaakuna.2009.svg Kouvola

Mustalla kilvellä hopeinen aaltokoroinen tyviö ja kultainen liljapäinen, kuusipuolainen sideruusuke.

Tapani Talari

1. tammikuuta 2009
Kristiinankaupunki.vaakuna.svg Kristiinankaupunki

Aaltokoroisen hopea-sinihalkoisen kilven oikeassa kentässä yksitoista kentästä kasvavaa vihreää kuusta asetettuina 3 + 3 + 3 + 2.

Olof Eriksson (piirtänyt uudelleen)

7. maaliskuuta 1652
Kruunupyy.vaakuna.svg Kruunupyy

Punaisessa kentässä kruunattu apilaristi, jonka alasakara muodostaa kaateisen aurankärjen, kaikki kultaa.

Gustaf von Numers

14. kesäkuuta 1974
Kuhmo.vaakuna.svg Kuhmo

Mustassa kentässä kolme kultaista kuusta asetettuna 2 + 1.

Olof Eriksson

1. maaliskuuta 1952
Kuhmoinen.vaakuna.svg Kuhmoinen

Hopeakentässä kolme punaista, yläreunaltaan aaltokoroista hirttä.

Ahti Hammar

4. elokuuta 1955
Kumlinge.vaakuna.svg Kumlinge

Punaisessa kentässä kultainen kotka siivet levällään seisomassa hopeakivien muodostamalla merimerkillä.

Matts Dreijer

19. joulukuuta 1951
Kuopio.vaakuna.svg Kuopio

Katkoisen kilven mustassa yläkentässä pystyssä viritetty jousi ja sen yläpuolella kruunu, kaikki kultaa, paitsi nuolen kärki ja sulitettu pyrstö hopeaa; hopeisessa alakentässä punainen yksitorninen kirkko, jonka ovi- ja ikkuna-aukot mustat.

Seppo Ruotsalainen (piirtänyt uudelleen)

12. kesäkuuta 1958
Kuortane.vaakuna.svg Kuortane

Aaltokoroisesti katkoinen hopea-sininen kilpi, jonka yläkentässä kolme nousevaa punaista liekkiä ja alakentässä uiva hopeinen kuha.

Ahti Hammar

17. lokakuuta 1957
Kurikka.vaakuna.2009.svg Kurikka

Siniseen ja hopeaan lohenpyrstökoroilla halkaistu kilpi.

Kirsi-Maaria Markus

1. tammikuuta 2009
Kustavi vaakuna.svg Kustavi

Punaisessa kentässä aaltokoroinen hopeapalkki, jonka saatteena molemmin puolin paaluittain kulta-ankkuri.

Arvo Viljanti, A. Lukala ja Ahti Hammar

17. heinäkuuta 1956
Kuusamo.vaakuna.svg Kuusamo

Punakentässä hopeinen juokseva poro, jonka yläpuolella kultainen revontuli.

Kaj Kajander

23. marraskuuta 1959
Kyyjärvi.vaakuna.svg Kyyjärvi

Sinisessä kentässä aaltokoroinen vasen pieli ja luikerteleva käärme, kaikki hopeaa.

Kaj Kajander

21. heinäkuuta 1969
Kärkölä.vaakuna.svg Kärkölä

Punaisessa kentässä kolme hopeista, hirsittäistä havukirvestä alatusten.

Ahti Hammar

5. syyskuuta 1955
Kärsämäki.vaakuna.svg Kärsämäki

Hopeakentässä tyviö ja vene, molemmat siniset, veneestä nousee seitsemän punaista tulikielekettä.

Gustaf von Numers

5. lokakuuta 1964
Kökar.vaakuna.svg Kökar

Sinisessä kentässä hyppäävä hopeakala, jonka varukset punaiset.

Matts Dreijer

16. huhtikuuta 1952
Köyliö.vaakuna.svg Köyliö

Sinisessä kentässä punainen, kultapäärmeinen piispanhiippa, alapuolella aaltokoroinen kultatyviö, jossa sininen kirves.

Into Linturi ja Yrjö Rintala

26. syyskuuta 1950
Lahti.vaakuna.svg Lahti

Hopeakentässä musta, seitsenpuolainen rautatievaunun pyörä; pyörän kehältä nousee jokaisen puolapuun kohdalta punainen liekki.

Ahto Numminen (vanhan vaakunan pohjalta)

14. toukokuuta 1968
Laihia.vaakuna.svg Laihia

Vihreässä kentässä kultaisella oksalla istuva, etukäpälissään kultakäpyä pitelevä hopeinen orava.

Ahti Hammar

11. maaliskuuta 1952
Laitila vaakuna.svg Laitila

Punaisessa kentässä hopeinen, kultavaruksinen kukko pidellen oikeassa jalassaan hopeista kovelia.

Ahti Hammar

26. kesäkuuta 1961
Lapinjärvi.vaakuna.svg Lapinjärvi

Hopea-sinihalkoinen kilpi, kummassakin kentässä vuorovärinen kärki, josta nousee apilaristi.

Ahti Hammar

7. kesäkuuta 1958
Lapinlahti.vaakuna.svg Lapinlahti

Mustassa kentässä kaskenviertäjä työvälineenään viertokanki; miehen molemmin puolin saatteena kuusikärkinen tähti; kaikki kultaa, paitsi miehen kasvot ja kädet luonnonväriset sekä virsut ja viertokangen tyvi punaiset.

Ahti Hammar

11. marraskuuta 1952
Lappajärvi.vaakuna.svg Lappajärvi

Sinisessä kentässä hopeinen raakapurjeella ja peräsimellä varustettu vene. Alla liekkikoroinen kultatyviö.

Ahti Hammar

27. marraskuuta 1957
Lappeenranta.vaakuna.svg Lappeenranta

Hopeakentässä luonnonvärinen metsäläinen, pidellen maahan laskettua nuijaa, seisomassa vihreällä maalla. Otsan ja vyötäisten ympärillä vihreä seppele.

Olof Eriksson (piirtänyt uudelleen)

29. joulukuuta 1954
Lapua.vaakuna.svg Lapua

Kultakentässä musta, kävelevä, punavaruksinen karhu, jolla ratsastaa siniseen vyötettyyn mekkoon, housuihin ja paulakenkiin pukeutunut mies, pidellen oikeassa kädessään iskuun kohotettua mustaa nuijaa.

Gustaf von Numers

11. joulukuuta 1950
Laukaa.vaakuna.svg Laukaa

Hopeakentässä punainen sydän, josta kasvaa kolmihaarainen vihreä havunoksa.

Olof Eriksson

5. syyskuuta 1955
Lavia.vaakuna.svg Lavia

Sini-hopeakatkoinen kilpi.

Ahti Hammar

15. maaliskuuta 1955
Lemi.vaakuna.svg Lemi

Kilpi aaltokoroisesti vastalohkoinen, punahopeinen; punaisessa kentässä hopeinen, kultaemiöinen perunankukka.

Gustaf von Numers

16. toukokuuta 1962
Lemland.vaakuna.svg Lemland

Mustassa kentässä kultainen kappeli, jossa kaksi punaista ikkunaa: katon harjalla kaksi kultaristiä, joiden sakarat päättyvät punaisiin kolmioihin.

Matts Dreijer

28. joulukuuta 1951
Lempäälä.vaakuna.svg Lempäälä

Punaisessa kentässä aaltokoroinen kultapaalu, jonka päällikkeenä on musta, viritetty jalkajousi, mustakärkisine kultanuolineen; tyvessä, paalun kummallakin puolella saatteena kultainen aurakärki.

Gustaf von Numers

7. maaliskuuta 1950
Leppävirta.vaakuna.svg Leppävirta

Mustan kentän tyvessä aaltokoroinen kultahirsi, jonka yläpuolella kultainen, punanorkkoinen ja -silmuinen leppä.

Ahti Hammar

14. kesäkuuta 1950
Lestijärvi.vaakuna.svg Lestijärvi

Hopeakentässä sininen teerenpyrstö.

Gustaf von Numers

19. tammikuuta 1967
Lieksa.vaakuna.svg Lieksa

Punaisessa kentässä tyvestä nouseva käsijousella ampuva mies, karvalakki päässä, kirves vyöllä; kaikki hopeaa.

Olof Eriksson

20. huhtikuuta 1953
Lieto vaakuna.svg Lieto

Punaisessa kentässä nouseva Pyhä Pietari pidellen oikeassa kädessään avainta ja vasemmassa kirjaa; kaikki kultaa.

Ahti Hammar

10. lokakuuta 1960
Liminka.vaakuna.svg Liminka

Sinisessä kentässä aaltokoroinen oikea pieli ja kolme kävelevää kärppää alatusten; kaikki muu on hopeaa paitsi kärppien hännänpäät ovat mustat.

Ahti Hammar

8. kesäkuuta 1956
Liperi.vaakuna.svg Liperi

Hopeakentässä punainen toistoristi.

Ahti Hammar

17. heinäkuuta 1956
Lohja.vaakuna.svg Lohja 1997 (ottanut käyttöön Lohjan kunnan vaakunan)

Sinisessä kentässä hopeinen halstari paaluttain; sen varren kummallakin puolella saatteena kultainen pähkinäterttu.

Olof Eriksson

1. tammikuuta 1997
Loimaa.vaakuna.svg Loimaa (ottanut käyttöön Loimaan kunnan vaakunan)

Sinisessä kentässä paaluittain vehnäntähkä, jossa kaksi lehteä, saatteena neljä apilaristiä asetettuina 2 + 2; kaikki kultaa.

Aake Kaarnama

1. tammikuuta 2005
Loppi vaakuna.svg Loppi

Kilpi aaltokoroisesti puna-hopeakatkoinen; siinä vuorovärinen raudanmerkki.

Olof Eriksson

23. syyskuuta 1952
Loviisa.vaakuna.svg Loviisa

Sini-kultakatkoinen kilpi. Sinisessä kentässä kaksi kultaista tykkiä ristikkäin ja kultaisessa kentässä musta ankkuri.

Ahti Hammar (piirtänyt uudelleen)

18. maaliskuuta 1969
Luhanka.vaakuna.svg Luhanka

Vihreässä kentässä kävelevä, hopeinen, kultavaruksinen mäyrä, jonka saatteena kolme kultaista, naulakantaista kaarisakararistiä, kaksi yläpuolella, yksi alapuolella.

Gustaf von Numers

1. syyskuuta 1965
Lumijoki.vaakuna.svg Lumijoki

Sinisessä kentässä alainen aaltokoroinen hirsi, jonka yläpuolella lumikide; molemmat hopeaa.

Toivo Mikkonen ja Kaj Kajander

11. heinäkuuta 1969
Lumparland.vaakuna.svg Lumparland

Sinisessä kentässä kultalyhde, molemmin puolin sitä kohti kaartuva hopeinen, punavaruksinen kala.

Matts Dreijer

16. huhtikuuta 1952
Luoto.vaakuna.svg Luoto

Sinisessä kentässä hopeinen kaksimastoinen verkkovene.

Gustaf von Numers

17. lokakuuta 1952
Luumäki.vaakuna.svg Luumäki

Kultakentässä honka, jonka rungon oikealla puolella punavaruksinen karjunpää, vasemmalla puolella viisisakarainen vallitus; kaikki mustaa.

Gustaf von Numers

30. huhtikuuta 1951
Luvia.vaakuna.svg Luvia

Sinisessä kentässä kultainen, kolmimastoinen kuunarilaiva.

Heikki Hermonen

15. helmikuuta 1954
Maalahti.vaakuna.svg Maalahti

Sinisessä kentässä aaltokoroinen tyviö ja kolme lukkopeltiä asetettuina 2:1, kaikki hopeaa.

Karl-David Långbacka

9. heinäkuuta 1982
Maaninka.vaakuna.svg Maaninka

Mustassa kentässä kultapalkki, jossa kolme mustaa, punavaruksista, seisovaa sorsaa hirsittäin.

Gustaf von Numers

12. joulukuuta 1952
Maarianhamina.vaakuna.svg Maarianhamina

Sinisellä kilvellä pysty kulta-ankkuri, sen yläpuolella lakio, jossa kolme vihreää lehmuksen lehteä.

Nils Byman

19. joulukuuta 1951
Marttila.vaakuna.svg Marttila

Punaisessa, vihreätyviöisessä kilvessä ratsastava, viittaansa leikkaava Pyhä Martti, jonka alapuolella istuva kerjäläinen; kaikki kultaa.

Ahti Hammar

17. heinäkuuta 1956
Askainen.vaakuna.svg Masku (ottanut käyttöön Askaisten vaakunan)

Punaisessa kentässä ristikkäin kaksi hopeista marsalkansauvaa, joiden päätehelat kultaa. Sauvojen saatteena neljä kulta-apilaa.

Gustaf von Numers

1. tammikuuta 2009
Merijarvi.vaakuna.svg Merijärvi

Sinisessä kentässä kaarikoroisesta tyviöstä nousevaan sinkilään kiinnitetty rengas, kaikki hopeaa.

Gustaf von Numers

27. huhtikuuta 1967
Merikarvia.vaakuna.svg Merikarvia

Sinisessä kentässä hopeinen, kolmimastoinen, etu- ja raakapurjeilla varustettu alus, joka ui aaltokoroisella kultatyviöllä.

Carolus Lindberg

2. helmikuuta 1951
Miehikkala.vaakuna.svg Miehikkälä

Punaisessa kentässä hopeinen kaksoispolviorsi.

Tapio Vallioja

3. joulukuuta 1957
Mikkeli.vaakuna.svg Mikkeli

Poikittain jaettu kilpi, jossa kuvataan sen yläkentässä kultaisella pohjalla Suomen marsalkan, vapaaherra C. G. E. Mannerheimin marsalkansauvaa kaksin kappalein vinoristisuunnassa sekä alakentässä mustalla pohjalla ylöspäin suunnattu Savon maakunnan kultainen jousi, jossa jänne, nuolenkärki ja sulitettu pyrstö ovat hopeaa. Vaakunakilven yläpuolella on ruotsalaismallinen kreivin kruunu ja kilven alapuolella vapaudenristi nauhasommitelmineen.

Gunnar Clement; uudelleen piirtänyt Eero Jokilehto

15. tammikuuta 1943
Muhos.vaakuna.svg Muhos

Aaltokorokatkoisen kilven sinisessä yläkentässä hopeinen lohi ja hopeisessa alakentässä kolme sinistä yksipolvekkeista salamaa vierekkäin.

Olof Eriksson

6. helmikuuta 1956
Multia vaakuna.svg Multia

Mustassa kentässä keltainen muurahainen.

Ahti Hammar

26. marraskuuta 1963
Muonio.vaakuna.svg Muonio

Punaisessa kentässä harjakoroisen tyviön yläpuolella kuusisakarainen tähti; kaikki hopeaa.

B. Harald Hellström

15. marraskuuta 1955
Mustasaari vaakuna.svg Mustasaari

Punaisessa kentässä reunoihin ulottuva kolmoisriu’un ja kaksoisvartaan muodostama risti, jonka risteyskohtaa ympäröi rengas, kaikki kultaa; kuviot ovat toisiinsa punottuina.

Gustaf von Numers

20. tammikuuta 1975
Muurame.vaakuna.svg Muurame

Punaisessa kentässä hopeinen suomuurain, jonka marja kultaa.

Ahti Hammar

6. helmikuuta 1960
Mynämäki.vaakuna.svg Mynämäki (ottanut käyttöön Mietoisten vaakunan)

Punaisessa kentässä kolme kultaista sulkakynää paaluittain.

Gustaf von Numers

1. tammikuuta 2007
Myrskylä.vaakuna.svg Myrskylä

Sinisessä kentässä hopeinen honka palkeittain.

Gustaf von Numers

23. marraskuuta 1959
Mäntsälä.vaakuna.svg Mäntsälä

Sinisessä kentässä kultainen, edestäpäinen hirvenpää, jonka varuksetkin kultaa; saatteena kolme hopea-apilaa asetettuina 1 + 2.

Olof Eriksson

20. helmikuuta 1951
Vilppula.vaakuna.svg Mänttä-Vilppula (ottanut käyttöön Vilppulan vaakunan)

Punaisessa kentässä alareunaltaan kaareva hirsi, josta kasvaa kolme havunoksaa; kokonaan hopeaa.

Olof Eriksson

1. tammikuuta 2009
Mäntyharju.vaakuna.svg Mäntyharju

Mustassa kentässä kaksi kaarityviöstä kasvavaa mäntyä, kaikki kultaa.

Ahti Hammar

20. huhtikuuta 1953
Naantali.vaakuna.svg Naantali

Mustassa kentässä minuskelikirjaimet vg, joiden yläpuolella avonainen ritarikruunu; kaikki kultaa.

Olof Eriksson (piirtänyt uudelleen)

11. lokakuuta 1966
Nakkila.vaakuna.svg Nakkila

Sinisessä kentässä kultainen palkki, jossa musta nahkiainen; palkin kummallakin puolella kolme paaluttaista kultatähkää.

Gustaf von Numers

16. helmikuuta 1953
Nastola.vaakuna.svg Nastola

Punaisessa kilvessä hopeinen, naulakantainen ankkuriristi.

Kimmo Kara

23. huhtikuuta 1954
Nivala.vaakuna.svg Nivala

Vihreässä kentässä yksipuolinen kultainen puuportti.

Kalervo Kallio

4. helmikuuta 1965
Nokia.vaakuna.svg Nokia

Kultakentässä sininen, alainen aaltokoroinen palkki, jonka yläpuolella musta punavaruksinen näätä pystyasennossa.

Gustaf von Numers

25. lokakuuta 1951
Nousiainen.vaakuna.svg Nousiainen

Punaisessa kentässä piispanistuimella istuva Pyhä Henrik, joka polkee jaloillaan kirves kädessä maassa makaavaa miestä, kaikki kultaa.

Olof Eriksson

26. kesäkuuta 1961
Nurmes.vaakuna.svg Nurmes

Punaisessa kentässä kolme hopeista karhukeihäänkärkeä pystyssä vierekkäin.

Olof Eriksson

11. helmikuuta 1952
Nurmijarvi.vaakuna.svg Nurmijärvi

Sinisessä kentässä seitsemän luonnonväristä kultatukkaista nuorukaisen päätä asetettuina 2 + 3 + 2.

Olof Eriksson

14. huhtikuuta 1954
Närpiö.vaakuna.svg Närpiö

Punaisessa kentässä kaateinen, kultainen vesilehvä, jolla on hopeasiivet.

Gustaf von Numers

4. elokuuta 1955
Orimattila.vaakuna.svg Orimattila

Punaisessa kentässä nouseva hevonen pidellen viikatetta; kaikki hopeaa.

Ahti Hammar

17. joulukuuta 1956
Oripää.vaakuna.svg Oripää

Punaisessa kentässä kultainen hevosenpää, jonka kaula jatkuu kultaisena paaluna kilven alareunaan.

Gustaf von Numers

11. kesäkuuta 1968
Orivesi.vaakuna.svg Orivesi

Hopeisessa kilvessä punainen pystyyn kavahtanut ori, joka nousee esiin kilven tyveen ulottuvasta sinisestä vedestä.

Carolus Lindberg

30. marraskuuta 1949
Oulainen.vaakuna.svg Oulainen

Vihreässä kentässä pystyssä kultainen rapu.

Ahti Hammar

16. helmikuuta 1954
Oulu.vaakuna.svg Oulu

Punaisessa kentässä hopeisesta tyviöstä nouseva kultainen, sinisin portti- ja ikkuna-aukoin varustettu linna, jossa neljä viirein koristettua kupukattoista tornia; tyviössä sininen, punavaruksinen lohi.

Martti Heikura (piirtänyt uudelleen)

11. helmikuuta 1954
Outokumpu.vaakuna.svg Outokumpu (vahvistettiin Kuusjärven kunnanvaakunaksi)

Punaisessa kentässä on kuusikoroinen lakio, jonka alapuolella kuparinmerkki; kaikki kultaa.

Olof Eriksson

18. helmikuuta 1953
Padasjoki.vaakuna.svg Padasjoki

Punaisessa kentässä pata, jonka alapuolella aaltokoroinen hirsi; kumpikin hopeaa.

Olof Eriksson

17. heinäkuuta 1956
Paimio vaakuna.svg Paimio

Punaisessa, kulta-apilasirotteisessa kentässä hopeinen napakaira.

Ahti Hammar

12. syyskuuta 1953
Paltamo.vaakuna.svg Paltamo

Kultakentässä hirsittäin, alatusten, kolme mustaa tervavenettä tynnyreineen.

Gustaf von Numers

19. syyskuuta 1953
Nauvo.vaakuna.svg Parainen (ottanut käyttöön Nauvon vaakunan)

Punaisessa kentässä hopeinen, kultakruunuinen ankkuri.

Gustaf von Numers

28. huhtikuuta 2009
Parikkala.vaakuna.svg Parikkala

Hopeisella kilvellä musta linnakekoroinen vastapieli ja kolme punaista pykäläristiä paaluttain.

Seppo Siitonen

1. tammikuuta 2005
Parkano.vaakuna.svg Parkano

Sinisessä kentässä aaltokoroinen kultahirsi ja sen päällikkeenä pystyssä kultainen mänty, jonka kuoritut kyljet ovat hopeiset; saatteena männyn latvan kummallakin puolella seitsensakarainen hopeatähti.

Germund Paaer

14. lokakuuta 1950
Pedersöre.vaakuna.svg Pedersören kunta

Punaisessa kentässä kolmen naularistin ympäröimä ohrantähkä; kaikki kultaa.

Bo Aurén

9. huhtikuuta 1984
Pelkosenniemi.vaakuna.svg Pelkosenniemi

Hopeakentässä sininen naularisti ja sen alapuolella sini-hopeakatkoinen kolmoisvuori.

Ahti Hammar

24. maaliskuuta 1960
Pellon vaakuna.svg Pello

Sinisessä kentässä kolmoisvuori ja sen yläpuolella kolme kuusisakaraista tähteä asetettuina 1 + 2; kaikki hopeaa.

Olof Eriksson

30. toukokuuta 1952
Perho.vaakuna.svg Perho

Mustassa kentässä kultainen perhonen, jonka yläpuolella saatteena hopeinen naularisti.

Gustaf von Numers

6. maaliskuuta 1953
Pertunmaa.vaakuna.svg Pertunmaa

Punaisessa kentässä kultainen liekki, jossa musta tähkä.

Tapio Vallioja

1. heinäkuuta 1965
Petäjävesi.vaakuna.svg Petäjävesi

Hopeakentässä punaisen aaltokoroisen tyviön yläpuolella musta petäjä.

Olof Eriksson

12. helmikuuta 1963
Pieksämäki.vaakuna.svg Pieksämäki (ottanut käyttöön Pieksänmaan vaakunan)

Mustassa kentässä kolme hirsittäistä, hopeasulkaista kultavasamaa alatusten.

Ahti Hammar

1. tammikuuta 2007
Pielavesi.vaakuna.svg Pielavesi

Mustassa kentässä kaksi paaluittaista hopeista tuohitorvea selätysten, saatteena niiden yläkulmassa ja kummallakin sivulla kultainen naulakantainen apilaristi.

Ahti Hammar ja Niilo Toikkanen

23. tammikuuta 1954
Pietarsaari.vaakuna.svg Pietarsaari

Kultakentässä sininen, aaltokoroinen tyviö, josta nousee punainen torni; tornista nousee sininen, punavaruksinen leijona, päässään punainen kruunu, häntä kaksihaarainen; leijona pitää oikeassa kämmenessään sinistä, punakahvaista iskuun kohotettua miekkaa.

Gustaf von Numers (piirtänyt uudelleen)

28. joulukuuta 1957
Pihtipudas.vaakuna.svg Pihtipudas

Hopeaan ja mustaan nelitahkoisen kilven toisessa ja kolmannessa kentässä hopeiset nuolenkärjet.

Olof Eriksson

16. lokakuuta 1961
Pirkkala.vaakuna.svg Pirkkala

Kilpi halkoinen ja turkiskorokatkoinen hopea-punainen.

Gustaf von Numers

28. marraskuuta 1951
Polvijärvi.vaakuna.svg Polvijärvi

Hopeakentässä punainen polviorsi, jossa kolme hopeista, lentävää hanhea hirsittäin.

Ahti Hammar

10. syyskuuta 1953
Pomarkku.vaakuna.svg Pomarkku

Kultakentässä sininen, sahakoroinen lakio; viisi sakaraa ylöspäin.

Gustaf von Numers

18. joulukuuta 1962
Porin vaakuna.svg Pori

Kullanvärisessä kilvessä edestäpäin punaisella ritarikruunulla varustettu musta karhunpää punainen kieli ojossa. Kilven alapuolta ympäröi sininen nauha, jossa hopeakirjaimin on lause «Deus protector noster«.

Eric O. W. Ehrström, uudelleen piirtänyt Olof Eriksson

11. joulukuuta 1931
Pornainen.vaakuna.svg Pornainen

Sinisessä kentässä kultainen kirkonkello, jonka kummallakin puolella saatteena kultainen, hopealankainen värttinä.

Gustaf von Numers

12. maaliskuuta 1952
Porvoo.vaakuna.svg Porvoo

Sinisessä kentässä hopeinen, tulusraudanmuotoinen C-kirjain.

Gustaf von Numers (piirtänyt uudelleen)

1. kesäkuuta 1960
Posio.vaakuna.svg Posio

Mustassa kentässä kolme hopeista kotaa ryhmitettyinä 2 + 1; oviaukot punaiset.

Gustaf von Numers

12. toukokuuta 1958
Pudasjarvi.vaakuna.svg Pudasjärvi

Kultakentässä musta, kävelevä, punavaruksinen karhu, jonka yläpuolella musta, kuusikoroinen lakio, jossa Otavan seitsentähtinen tähtikuvio; kukin tähti kultaa, viisisakarainen.

Gustaf von Numers

26. syyskuuta 1950
Pukkila.vaakuna.svg Pukkila

Sinisessä kentässä hopeinen pukinpää.

Olof Eriksson

29. joulukuuta 1954
Punkalaidun.vaakuna.svg Punkalaidun

Sinisessä kentässä tyviö, jolla kilven reunasta toiseen ulottuva riukuaita; molemmat kultaa.

Gustaf von Numers

26. kesäkuuta 1961
Puolanka.vaakuna.svg Puolanka

Mustassa kentässä kolme karjankelloa asetettuina 2:1, yläpuolella kuusikoroinen lakio; kaikki kultaa.

Aake Kaarnama

29. elokuuta 1962
Puumala.vaakuna.svg Puumala

Mustassa kilvessä kolme kilventyvestä kohoavaa hopeista sudenhammasta, joissa mustat, punaliekkiset kranaatit.

Tapio Vallioja

18. huhtikuuta 1963
Pyhtää.vaakuna.svg Pyhtää

Mustassa kentässä kaksi hopeista punavaruksista lohta ristikkäin, saatteena kussakin kulmassa hopeinen kreikkalainen risti.

Ahti Hammar

14. syyskuuta 1951
Pyhäjoki.vaakuna.svg Pyhäjoki

Sinisessä kentässä hopeinen kultavaruksinen hanhi, jonka alapuolella kultainen kruunu ja risti alakkain.

Olof Eriksson

22. syyskuuta 1965
Pyhäjärvi.vaakuna.svg Pyhäjärvi

Sinisessä kentässä nouseva kärjestä teroitettu rajapaalu, jonka saatteena kummallakin puolella naularisti; kaikki hopeaa.

Ahti Hammar

26. maaliskuuta 1958
Pyhäntä.vaakuna.svg Pyhäntä

Punaisessa kentässä on kolme alaista hirttä, joiden päällikkeenä on viisi tyvestä nousevaa suippokärkistä paalua; kaikki hopeaa.

Kaj Kajander

11. heinäkuuta 1969
Pyhäranta vaakuna.svg Pyhäranta

Punaisessa kentässä kultainen apilaristi, jonka alaosa muodostaa ankkurin.

Olof Eriksson

3. toukokuuta 1956
Pälkäne.vaakuna.svg Pälkäne (ottanut käyttöön Luopioisten vaakunan)

Sinisessä kentässä hopeinen, kultaemiöinen lumpeenkukka.

Gustaf von Numers

1. tammikuuta 2007
Pöytyän vaakuna.svg Pöytyä

Punaisessa kentässä kultainen lyhde, jonka päällikkeenä hopeinen orsivaaka.

Olof Eriksson

15. syyskuuta 1955
Raahe.vaakuna.svg Raahe

Punaisessa kentässä alaisen aaltokoroisen hopeatyviön - josta nousee kultainen kummeli (merimerkki) - yläpuolella ryntäävän hevosen selässä istuva haarniskoitu ratsumies, jolla oikeassa kädessään viirillä varustettu peitsi, kaikki muut hopeaa paitsi kypärän kruunu ja silmikko sekä viiri, suitset, satulaloimi ja kannukset kultaa.

Olof Eriksson (vanhan vaakunan pohjalta)

24. syyskuuta 1963
Raasepori.vaakuna.svg Raasepori

Vihreällä kilvellä kahdeksan hopeista kultaemiöistä valkovuokonkukkaa renkaan tavoin.

Henrik Strömberg

1. tammikuuta 2009
Raisio.vaakuna.svg Raisio

Hopeakentässä punaisella hevosella ratsastava Pyhä Martti leikkaamassa miekallaan kappaletta viitastaan. Pyhimyksen kasvot ja kädet luonnonväriä, puku sininen, viitta ja saappaat punaiset, miekka hopeaa sekä sädekehä ja tukka kultaa. Hevosen varustus ja varukset kultaa.

Olof Eriksson

23. huhtikuuta 1954
Rantasalmi.vaakuna.svg Rantasalmi

Kultakentässä musta, aaltokorkoinen palkki.

Ahti Hammar

1. lokakuuta 1958
Ranua.vaakuna.svg Ranua

Vihreässä kentässä alainen aaltokoroinen hirsi, jonka yläpuolella justeerisaha; kaikki hopeaa.

Olof Eriksson

23. marraskuuta 1959
Rauma.vaakuna.svg Rauma

Kultaisen latinalaisen ristin jakamassa sinisessä kilvessä neljä minuskeli r-kirjainta, yksi kussakin neljässä kentässä.

Carolus Lindberg (piirtänyt uudelleen)

11. syyskuuta 1942
Rautalampi.vaakuna.svg Rautalampi

Aaltokoroisesti kahdesti lohkoinen musta-, hopea- ja punakenttäinen kilpi; kummassakin värikentässä hopeinen raudanmerkki.

Ahti Hammar

19. maaliskuuta 1959
Rautavaara.vaakuna.svg Rautavaara

Mustassa kentässä kolmoisvuori, jonka yläpuolella kaksi kirvestä vinoristikkäin, kaikki hopeaa; vuoressa punainen raudanmerkki.

Olof Eriksson

5. tammikuuta 1954
Rautjärvi.vaakuna.svg Rautjärvi

Sinisessä kentässä hopeinen raudanmerkki, jonka yläpuolella hopeinen, kuusikoroinen lakio.

Erkki Paakkinen

26. kesäkuuta 1961
Reisjärvi.vaakuna.svg Reisjärvi

Sinisessä kentässä hopeinen, viisihaarainen atraimen terä.

Gustaf von Numers

3. marraskuuta 1952
Riihimäki.vaakuna.svg Riihimäki

Kultaisen vyön jakama kilpi, jonka hopeisessa yläkentässä on seitsemän ylöspäin nousevaa punaista tulenliekkiä ja punaisessa alakentässä kultainen lyhde.

Arttu Brummer

15. elokuuta 1947
Ristijarvi.vaakuna.svg Ristijärvi

Sinisessä kentässä aaltokuvioinen hopeatyviö ja sen yläpuolella hopeinen havuristi.

A. Liuksiala

23. marraskuuta 1959
Rovaniemi.vaakuna.svg Rovaniemi (ottanut käyttöön Rovaniemen maalaiskunnan vaakunan)

Vihreässä kentässä hopeinen haaruristi, jonka ylähaarat salamakoroiset, saatteena yläkulmassa kultainen liekki.

Toivo Vuorela

1. tammikuuta 2006
Ruokolahti.vaakuna.svg Ruokolahti

Sinisessä kentässä aaltokoroinen tyviö, josta nousee kolme järviruokoa; kaikki hopeaa.

Gustaf von Numers

11. syyskuuta 1951
Ruovesi.vaakuna.svg Ruovesi

Punaisessa kentässä kolme hopeista lahnaa asennossa 2 + 1, hopeisessa lakiossa punainen kirkkovene.

Eino Halén

23. marraskuuta 1959
Vahto.vaakuna.svg Rusko (ottanut käyttöön Vahdon vaakunan)

Punaisessa kentässä kolme kruunattua viikatteen terää alakkain; kaikki kultaa.

Olof Eriksson

1. tammikuuta 2009
Rääkkylä.vaakuna.svg Rääkkylä

Punaisessa kentässä kaksi mustaa kekälettä ristikkäin, liekit hopeaa.

Gustaf von Numers

3. toukokuuta 1956
Saarijärvi.vaakuna.svg Saarijärvi

Hopeakentässä kolme yläreunoiltaan sahakoroista hirttä, joista keskimmäinen punainen, toiset mustia.

Ahti Hammar

14. syyskuuta 1954
Salla.vaakuna.svg Salla

Sinisessä kentässä hopeinen kaarihirsi.

Kaj Kajander

21. huhtikuuta 1961
Halikko vaakuna.svg Salo (ottanut käyttöön Halikon vaakunan)

Punaisessa kentässä kultatammi ja sakarakoroinen kultalakio, jossa musta sarvi.

Olof Eriksson

1. tammikuuta 2009
Saltvik.vaakuna.svg Saltvik

Kilpi alaisen harjakoron jakama punaiseen ja kultaan, punaisessa kentässä kaksi kultaliljaa vieretysten.

Matts Dreijer

9. huhtikuuta 1952
Karkku.vaakuna.svg Sastamala (ottanut käyttöön Karkun vaakunan)

Sinisessä kentässä kultainen, ulkoreunaltaan ristikoroinen vihkiristi.

Lauri Ahlgrén

1. tammikuuta 2009
Sauvo.vaakuna.svg Sauvo

Kultakentässä seisova naakka, saatteena kummallakin puolellaan kuusikärkinen kannustähti keskenään vastapalkeittain; kaikki mustia.

Ahti Hammar

4. maaliskuuta 1957
Savitaipale.vaakuna.svg Savitaipale

Mustassa kentässä sorkka-aura ja sen yläpuolella vallikoroinen lakio, kaikki kultaa.

Viljo Savikurki

3. maaliskuuta 1953
Savonlinna.vaakuna.svg Savonlinna

Sinisessä kentässä kultainen kolmitorninen linna, sen alapuolella hopeinen, alainen, aaltokoroinen hirsi, jonka alapuolelle jää musta tyviö, jossa pystyssä viritetty kultainen jousi; jousen jänne, nuolen kärki ja sulitettu pyrstö hopeaa.

Savonlinnan kaupungin Taideteollinen Korkeakoulu Carolus Lindbergin ehdotuksen (1938) pohjalta

4. huhtikuuta 1989
Savukoski.vaakuna.svg Savukoski

Mustassa kentässä kultainen patsasaitta.

Heikki Paaer

17. huhtikuuta 1957
Seinäjoki.vaakuna.svg Seinäjoki

Hopeisessa kilvessä sininen reunasta reunaan ulottuva sakaraharjainen ja juurestaan aaltokoroinen muuri.

Olof Eriksson

16. toukokuuta 1951
Sievi.vaakuna.svg Sievi

Vihreässä kentässä apilakoroinen lakio (yliskenttä) ja aaltokoroinen hirsi; molemmat kultaa.

Gustaf von Numers

30. toukokuuta 1950
Siikainen.vaakuna.svg Siikainen

Sinisessä kentässä palkeittain asetettu, hyppäävä, hopeinen, punavaruksinen siika ja sen molemmin puolin saatteena seitsenkärkinen hopeatähti.

Pentti Vakkamaa

5. elokuuta 1952
Siikajoki.vaakuna.2007.svg Siikajoki

Sinisellä kilvellä yläreunaltaan sahakoroinen ja alareunaltaan aaltokoroinen hirsi, jonka yläpuolella kolme kuusisakaraista tähteä rinnakkain ja alapuolella siika, kaikki hopeaa.

Ruukin ja Siikajoen kunnanvaltuustot, Kaisu Tuomi, Tommi Lepojärvi ja Pekka Tuokila

1. tammikuuta 2007
Siikalatva.vaakuna.svg Siikalatva

Sinisellä kilvellä aaltokoroinen tyviö ja neljä lentävää joutsenta palkittain; kaikki hopeaa.

Mikko Savolampi

1. tammikuuta 2009
Siilinjärvi.vaakuna.svg Siilinjärvi

Mustassa kentässä kaksi kassaraa (vesuria) vinoristikkäin, niiden alapuolella saatteena vesilehvä; kaikki kultaa.

Olof Eriksson

17. heinäkuuta 1956
Simo.vaakuna.svg Simo

Sinisessä kentässä neljä hopeista lohenpyrstöä asetettuina ristin tapaan.

Olof Eriksson

27. helmikuuta 1957
Sipoo.vaakuna.svg Sipoo

Mustassa kentässä aaltokoroinen, alainen hirsi ja yläpuolella sudenpää; kaikki hopeaa.

Olof Eriksson

25. helmikuuta 1955
Siuntio.vaakuna.svg Siuntio

Sinisessä kentässä hirsittäin asetettu kultainen avain, jonka kieli muodostaa ristin ja perä on neliapilan muotoinen, kahden aaltokoroisen hopeahirren välissä.

A. W. Rancken

22. huhtikuuta 1950
Sodankyla.vaakuna.svg Sodankylä

Mustassa kentässä alainen hopeinen hirsi, jossa yläreunastaan liekkikoroinen punainen varras, hirren yläpuolella hopeinen 6-sakarainen tähti.

Aarno Liuksiala

24. maaliskuuta 1960
Soini.vaakuna.svg Soini

Punaisessa kentässä alainen, aaltokoroinen hirsi, jonka yläpuolella kruunu; kaikki kultaa.

Kaj Kajander

29. elokuuta 1962
Somero.vaakuna.svg Somero

Hopeisessa kentässä musta havupuun kanto, josta punaiset, kultasydämiset liekit nousevat ylös ja sivuille.

Ahti Hammar

30. toukokuuta 1950
Sonkajärvi.vaakuna.svg Sonkajärvi

Mustassa kentässä kultainen myllynratas, josta nousee viisi kultapunaista liekkiä.

Ahti Hammar

15. lokakuuta 1954
Sotkamo.vaakuna.svg Sotkamo

Hopeakentässä sininen, yläreunaltaan kaarikoroinen hirsi.

Toivo Vuorela

9. kesäkuuta 1962
Sottunga.vaakuna.svg Sottunga

Sinisessä kentässä vene kahden aaltonauhan yläpuolella; kaikki kultaa paitsi maston huipussa punainen, kolmikielekkeinen lippu.

Matts Dreijer

27. maaliskuuta 1952
Sulkava.vaakuna.svg Sulkava

Mustassa kentässä reunasta toiseen ulottuva, hopeinen yksikaarinen kivisilta, jonka saatteena kultaiset männynkävyt, kolme yläpuolella, yksi alapuolella, kannat ylöspäin.

Gustaf von Numers

23. syyskuuta 1953
Sund.vaakuna.svg Sund

Punaisessa kentässä sakarainen, tornilla varustettu kultainen harjamuuri; harjalla kultainen viiri.

Matts Dreijer

19. joulukuuta 1951
Suomussalmi.vaakuna.svg Suomussalmi

Mustassa kentässä neljä hopealipuketta ryhmitettyinä 1 + 2 + 1, kustakin nousee kultainen liekki.

Gustaf von Numers

21. syyskuuta 1966
Suonenjoki coat of arms.svg Suonenjoki

Mustassa kentässä renkaan ympäröimä mansikanlehti, molemmat kultaa.

Gustaf von Numers

2. tammikuuta 1964
Sysmä.vaakuna.svg Sysmä

Mustassa kentässä nuolikotelo, jossa kolme nuolta; kaikki hopeaa; nuolikotelon keskellä punainen pienoiskilpi ja siinä pystyssä hopeapiilu.

Ahti Hammar

11. helmikuuta 1954
Säkylä.vaakuna.svg Säkylä

Hopeinen tuulimylly sinisessä kentässä.

Olof Eriksson

18. helmikuuta 1953
Taipalsaari.vaakuna.svg Taipalsaari

Punaisessa kentässä aaltokoroisen tyviön yläpuolella tervahöyry; kaikki hopeaa.

Olof Eriksson

20. toukokuuta 1959
Taivalkoski.vaakuna.svg Taivalkoski

Punaisessa kentässä justeerisaha, tämän yläpuolella kuusikoroinen lakio; kaikki hopeaa.

Kaj Kajander

2. syyskuuta 1959
Taivassalo vaakuna.svg Taivassalo

Punaisessa kentässä kultainen yksimastoinen purjealus, jonka purjeessa punainen Mantovan risti.

Olof Eriksson

11. helmikuuta 1954
Tammela.vaakuna.svg Tammela

Punaisessa kentässä kolme tammenlehteä, joiden varret yhtyvät haaruristiksi, varsien yhtymäkohdasta versoaa kummallekin sivulle terho; kaikki hopeaa.

Gustaf von Numers

29. joulukuuta 1953
Tampere.vaakuna.svg Tampere

Punaisessa kentässä aaltokoroinen vastapalkki, jonka yläpuolella saatteena paaluttainen vasara ja alapuolella paaluttainen Merkuriuksen sauva; kaikki kultaa.

Olof Eriksson (vanhan vaakunan pohjalta)

16. kesäkuuta 1960
Tarvasjoki.vaakuna.svg Tarvasjoki

Punaisessa kentässä alainen, aaltokoroinen hopeahirsi, josta nousee kultainen kauris.

Ahti Hammar

30. marraskuuta 1951
Tervo.vaakuna.svg Tervo

Sinisessä kentässä kultakyljet ja viisi kultaista irtoriukua asetettuina 2:1:2.

Gustaf von Numers

19. syyskuuta 1963
Tervola.vaakuna.svg Tervola

Punaisessa kentässä kokonaan hopeinen kävelevä kurki, nokassaan hirsittäinen kultasipuli.

Ahti Hammar

15. helmikuuta 1957
Teuva.vaakuna.svg Teuva

Sinisessä kentässä kaksi hopeista varstaa ristikkäin.

Ahti Hammar

20. huhtikuuta 1953
Tohmajärvi.vaakuna.svg Tohmajärvi (ottanut käyttöön Värtsilän vaakunan)

Hopeakentässä musta alasin, josta nousee punainen lieska.

Olof Eriksson

1. tammikuuta 2005
Toholampi.vaakuna.svg Toholampi

Hopeakentässä alainen, musta, yläpuoleltaan oksakoroinen polviorsi; kustakin sakarasta nousee punainen tulenlieska.

Gustaf von Numers

28. toukokuuta 1952
Toivakka.vaakuna.svg Toivakka

Vihreässä kentässä kylväjä hopeavaatteissa; kylvövakka hihnoineen ja virsut kultaa.

Gustaf von Numers

23. huhtikuuta 1957
Tornio.vaakuna.svg Tornio

Hopeakentässä punainen kirkontorni, jonka katto keski- ja kulmahuippuineen sekä ovi-, ikkuna- ja ampuma-aukot ovat siniset.

Olof Eriksson (piirtänyt uudelleen)

12. kesäkuuta 1958
Turku.vaakuna.svg Turku

Sinisessä kentässä kultainen goottilainen A-kirjain, jonka ympärillä neljä hopealiljaa 1 + 2 + 1.

Tauno Torppo (piirtänyt uudelleen)

sinettinä vuodesta 1309, ei vahvistettu
Tuusniemi.vaakuna.svg Tuusniemi

Kultakentässä musta kaarityviö, jolla seisoo musta, punahelttainen teeri, tyviössä kolme kultakruunua.

Gustaf von Numers

13. tammikuuta 1959
Tuusula.vaakuna.svg Tuusula

Puna-hopealohkoisen kilven yläkentässä hopeinen pistoolinlukko ja alakentässä vihreä laakerinoksa, jonka marjat punaiset.

Olof Eriksson

28. tammikuuta 1953
Tyrnävä.vaakuna.svg Tyrnävä

Sinisessä kentässä kolme hopeista punaovista latoa asetettuina 2 + 1.

Olof Eriksson

8. kesäkuuta 1956
Ulvila.vaakuna.svg Ulvila

Vihreässä kentässä kultainen Pyhän Olavin kuva, käsissään sotakirves ja valtakunnanomena, istumassa hopeisella valtaistuimella.

Ahti Hammar

29. lokakuuta 1952
Urjala.vaakuna.svg Urjala

Punaisessa kentässä hopeinen apilaristi, jonka kustakin kulmasta lähtee kultainen liekki.

Toivo Vuorela

13. kesäkuuta 1955
Utajärvi.vaakuna.svg Utajärvi

Vihreässä kentässä hopeinen aaltokoroinen vastapalkki, jossa musta tervavene.

Olof Eriksson

7. kesäkuuta 1955
Utsjoki.vaakuna.svg Utsjoki

Mustassa kentässä revontuli, jonka yläpuolella saatteena nelisakarainen tähti; molemmat hopeaa.

Gustaf von Numers

20. huhtikuuta 1953
Uurainen.vaakuna.svg Uurainen

Vihreässä kentässä kultainen kaarikoroinen kärki, jossa vihreä suksisauvan sompa.

Tapio Vallioja

12. helmikuuta 1965
Uusikaarlepyy.vaakuna.svg Uusikaarlepyy

Sinisessä kilvessä pystyyn asetettu kultainen tervatynnyri, jonka kannesta ja molemmista sivuista kultaiset, punakielekkeiset tulenlieskat lähtevät.

Gunnar Clément (piirtänyt uudelleen)

19. marraskuuta 1943
Uusikaupunki.vaakuna.svg Uusikaupunki

Hopeakentässä pystyssä selätysten kaksi sinistä haukea.

Ahti Hammar (piirtänyt uudelleen)

4. tammikuuta 1960
Vaala.vaakuna.svg Vaala

Punaisessa kentässä alainen, kaateinen polviorsi, josta nousee kolmisakarainen torni; molemmat hopeaa.

Kaj Kajander

11. tammikuuta 1966
Vaasa.vaakuna.svg Vaasa

Punaisessa kentässä kultainen Vaasain tunnus, sen alapuolella kulta-valkoinen vapaudenristi kultaisine laakeriseppeleineen ja miekkoineen riippumassa kultaisessa, kahdella punaisella viivalla kirjatussa nauhassa, joka ympäröi kilven alaosaa.

Eric O. W. Ehrström (piirtänyt uudelleen)

10. marraskuuta 1922
Valkeakoski.vaakuna.svg Valkeakoski

Punaisessa kilvessä on vastaviistoon kulkeva hopeinen virta, jonka yläkentässä on kultainen kuusi ja alakentässä kultainen hammasratas.

A. W. Rancken

23. huhtikuuta 1948
Valtimo.vaakuna.svg Valtimo

Punaisessa kentässä hopeinen kultavaruksinen susi pystyssä, saatteena seitsemän kultarahaa järjestettyinä 2 + 2 + 2 + 1.

Olof Eriksson

23. helmikuuta 1952
Vantaa.vaakuna.svg Vantaa (vahvistettu Helsingin maalaiskunnalle)

Sinisessä kentässä alainen, aaltokoroinen hopeahirsi, josta nousee oikealle kaartuva kultainen kalanpyrstö.

Kullervo Telamaa

8. toukokuuta 1951
Varkaus.vaakuna.svg Varkaus

Mustassa kentässä esiintyöntyvä koukistettu käsivarsi pidellen hirsittäistä ankkuria; kaikki kultaa.

Olof Eriksson

3. huhtikuuta 1954
Vehmaa.vaakuna.svg Vehmaa

Kultakentässä punainen, ristisauvaa ja kirjaa pitelevä ja vihreää lohikäärmettä polkeva Pyhä Margareeta, jonka kasvot ja kädet luonnonväriä.

Ahti Hammar

19. helmikuuta 1958
Vesanto.vaakuna.svg Vesanto

Mustassa kentässä kultaiset viitosjänteet.

Gustaf von Numers

3. tammikuuta 1968
Vesilahti.vaakuna.svg Vesilahti

Hopea-punahalkoisen kilven oikeassa kentässä punainen avain, sen vasemmassa kentässä hopeinen kultavaruksinen kurki, jonka päälaki on punainen ja pyrstön sulat mustapäiset.

Gustaf von Numers

29. maaliskuuta 1951
Veteli.vaakuna.svg Veteli

Hopeakentässä sininen paalu, jossa seitsenkielinen kultakantele; kielet punaiset.

Gustaf von Numers

21. huhtikuuta 1952
Vieremä.vaakuna.svg Vieremä

Mustassa kentässä kaateinen polviorsi, jossa kasvaa havun oksa; molemmat kultaisia.

Aake Kaarnama

17. huhtikuuta 1964
Vihti.vaakuna.svg Vihti

Kultakentässä aaltokoroinen, kaateinen polviorsi, jonka yläpuolelle saatteena vesipyörä, molemmat siniset.

Gustaf von Numers

12. kesäkuuta 1953
Viitasaari.vaakuna.svg Viitasaari

Punaisessa kentässä seitsemän kokonaan hopeista uivaa muikkua asetettuina 1 + 2 + 1 + 2 + 1.

Olof Eriksson

5. elokuuta 1952
Vimpeli.vaakuna.svg Vimpeli

Sinisessä kentässä kaksi hopeista suksea selätysten kaateisen polviorren tapaan asetettuna, saatteena niiden välissä kultainen liekki.

Olof Eriksson

22. marraskuuta 1960
Virolahti.vaakuna.svg Virolahti

Kulta-apilakylvöisessä punaisessa kentässä paaluittainen hopea-ankkuri.

Olof Eriksson

11. heinäkuuta 1951
Virrat.vaakuna.svg Virrat

Sinisessä kentässä aaltokoroiset kolmoisjänteet, saatteena kummallakin puolella palkeittainen karhukeihäänkärki; kaikki hopeaa.

Olof Eriksson

15. helmikuuta 1954
Vårdö.vaakuna.svg Vårdö

Sinisessä kentässä hopeinen kartio, jossa kulta-punainen liekki.

Matts Dreijer

20. helmikuuta 1952
Vöyri-Maksamaa.vaakuna.svg Vöyri (ottanut käyttöön Maksamaan vaakunan Vöyri-Maksamaalle)

Sinisessä kentässä vedenhaltia pitäen oikeassa kädessään kalaa ja vasemmassa apilanlehteä; kaikki hopeaa.

Gustaf von Numers

1. tammikuuta 2007
Ylitornio.vaakuna.svg Ylitornio

Hopeakentässä kolmoisvuoren yläpuolella aurinko, kumpikin punainen.

Jaakko Hänninen

5. huhtikuuta 1954
Ylivieska.vaakuna.svg Ylivieska

Hopeakentässä sininen, apilapäinen haaruristi.

Ahti Hammar

20. kesäkuuta 1955
Ylöjärvi.vaakuna.svg Ylöjärvi

Punaisessa kentässä haaruristi, jonka yläkulmassa saatteena risti; molemmat kultaa.

Gustaf von Numers

12. toukokuuta 1954
Ypäjä.vaakuna.svg Ypäjä

Halkoisen kilven oikeassa sinisessä kentässä hopeinen maalaiskirkon kellotapuli, vasemmassa hopeisessa kentässä punainen tähkä.

Aukusti Tuhka

27. joulukuuta 1949
Ähtäri.vaakuna.svg Ähtäri

Sinisessä kentässä kaksi nuolta ristikkäin ja päällikkeenä paaluittain kolmas nuoli; kaikki hopeaa; saatteena kummassakin sivukulmassa kultainen viisilehtinen kukka.

Ahti Hammar

25. lokakuuta 1951
Äänekoski.vaakuna.svg Äänekoski (ottanut käyttöönsä Suolahden vaakunan)

Sinisessä kentässä kolme lentävää hopeakurkea, keskenään järjestettyinä oikealle suunnatun kärjen tapaan.

Olof Eriksson

1. tammikuuta 2007

Käytöstä poistuneet tai lakkautettujen kuntien vaakunat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sisällysluettelo: A B D E H I J K L M N O P R S T U V Y Ä Ö
Vaakuna Kunnan nimi, vaakunan käytössäoloaika, kuvaus ja suunnittelija Vahvistamispäivä
Ahlainen.vaakuna.svg Ahlainen (1954–1971)

Sinisessä kentässä hopeinen, punavaruksinen lentävä lokki.

Ilmari Sysimetsä

11. helmikuuta 1954
Aitolahti.vaakuna.svg Aitolahti (1965–1965)

Punaisessa kentässä aaltokoroinen kultahirsi, jossa kolme mustaa, soikeaa, kyljiltään sisäänpäin kaartuvaa rengasta.

Gustaf von Numers

9. kesäkuuta 1965
Alahärmä.vaakuna.svg Alahärmä (1958–2008)

Hopeakentässä painanteisen pilvikoron rajoittama musta tyviö, jonka yläpuolella musta, punavaruksinen karhunpää.

Toivo Vuorela Armas Lähteenkorvan aiheen pohjalta

10. tammikuuta 1958
Alastaro.vaakuna.svg Alastaro (1963–2008)

Mustassa kentässä kaksi paaluittaista tulusrautaa selätysten, niiden kummallakin puolella apilanlehti; kaikki kultaa.

Pentti Vakkamaa

7. tammikuuta 1963
Alatornio.vaakuna.svg Alatornio (1952–1972)

Hopea-sinikatkoisen kilven yläkentässä sininen jännittämätön käsijousi hirsittäin ja alakentässä uiva lohi; kokonaan hopeaa.

Olof Eriksson

7. huhtikuuta 1952
Alaveteli.vaakuna.svg Alaveteli (1958–1968)

Punaisessa kentässä Mantovan risti kaateisen aurankärjen yläpuolella; molemmat kultaa.

Gustaf von Numers

31. maaliskuuta 1958
Angelniemi.vaakuna.svg Angelniemi (1962–1966)

Punaisessa kentässä kultaiset kolmoisankkurit.

Ahti Hammar

16. toukokuuta 1962
Anjala.vaakuna.svg Anjala (1952–1974)

Sinisessä kentässä kolme tyvestä nousevaa hopeista valakättä.

Olof Eriksson

29. lokakuuta 1952
Anjalankoski.vaakuna.svg Anjalankoski (1975–2008) (ottanut käyttöön Sippolan vaakunan)

Mustassa kentässä kaksi hopeasippua ristikkäin, niiden alakulmassa hopea-sininen lähde.

Jaska Hänninen

1. tammikuuta 1975
Anttola.vaakuna.svg Anttola (1962–2000)

Kultakentässä musta vinoristi, jossa kaksi kultaista suksikeihästä ristikkäin, sommat ylöspäin.

Gustaf von Numers

1. marraskuuta 1962
Artjärvi.vaakuna.svg Artjärvi (1956–2010)

Sinisessä kentässä kultainen kuha, jonka alapuolella tyvessä sakarakoroinen, hopeinen muuri.

Olof Eriksson

1. lokakuuta 1956
Askainen.vaakuna.svg Askainen (1967–2008)

Punaisessa kentässä ristikkäin kaksi hopeista marsalkansauvaa, joiden päätehelat kultaa. Sauvojen saatteena neljä kulta-apilaa.

Gustaf von Numers

27. huhtikuuta 1967
Bergö.vaakuna.svg Bergö (1962–1972)

Punaisessa kentässä kultainen hylje, jonka selkä on kaartunut vasemmalle.

Gustaf von Numers

29. elokuuta 1962
Björköby.vaakuna.svg Björköby (1959–1972)

Punaisessa kentässä aaltokoroinen tyviö ja postitorvi, josta riippuu kolme koivunlehteä; kaikki kultaa.

Gustaf von Numers

6. heinäkuuta 1959
Bromarv.vaakuna.svg Bromarv (1950–1976)

Kilpi kulta-punakatkoinen; yläkentässä nouseva punainen saksanhirvi; alakentässä kaksi keksinterää ristissä, niiden yläkulmassa saatteena kranaatti; kaikki kultaa.

Gustaf von Numers

28. kesäkuuta 1950
Dragsfjärd.vaakuna.svg Dragsfjärd (1962–2008)

Sinisessä kentässä kultainen potkuri vinoristikkäin.

Olof Eriksson

16. toukokuuta 1962
Elimäki.vaakuna.svg Elimäki (1951–2008)

Katkoisen kilven hopeisessa yläkentässä esiin nouseva, musta, kruunupää ratsuhevonen, jonka kruunu, varukset ja valjaat ovat kultaa, punaisessa alakentässä kaksi päivätyökapulaa kaateisina ristissä ja niiden yläkulmassa neliapila; kaikki hopeaa.

Gustaf von Numers

18. tammikuuta 1951
Eno.vaakuna.svg Eno (1955–2008)

Hopeakentässä punaisella kolmoisvuorella seisova musta, punakielinen majava, olallaan punavartinen, musta kirves.

Ahti Hammar

15. huhtikuuta 1955
Eräjärvi.vaakuna.svg Eräjärvi (1962–1972)

Punaisessa kentässä kolme hopeista, puusta tehtyä ongenkoukkua vieretysten.

Gustaf von Numers

10. huhtikuuta 1962
Haapasaari.vaakuna.svg Haapasaari (1957–1973)

Sinisessä kentässä kolme hopeapuikkaria alatusten.

Kimmo Kara

11. joulukuuta 1957
Halikko vaakuna.svg Halikko (1953–2008)

Punaisessa kentässä kultatammi ja sakarakoroinen kultalakio, jossa musta sarvi.

Olof Eriksson

12. helmikuuta 1953
Hamina.vaakuna.svg Hamina (1952–2002)

Sinisessä kentässä hopeinen, alainen, aaltokoroinen hirsi, jolla ui kultainen vene, sen yläpuolella kultainen, purppuravuorinen kuninkaankruunu.

Gustaf von Numers vanhan vaakunan pohjalta

3. toukokuuta 1952
Hauho.vaakuna.svg Hauho (1951–2008)

Punaisessa kentässä neljä juoksevaa hopeaoravaa alatusten.

Olof Eriksson

30. marraskuuta 1951
Haukipudas.vaakuna.svg Haukipudas (1952-2012)

Sinisessä kentässä alakkain kolme uivaa hopeahaukea, joiden varukset punaiset; alapuolella sahakoroinen hopeatyviö.

Olof Eriksson

11. helmikuuta 1952
Haukivuori.vaakuna.svg Haukivuori (1955–2006)

Mustassa kentässä kolmoisvuoren yläpuolella hauki; kaikki kultaa.

Olof Eriksson

15. helmikuuta 1955
Heinolan.maalaiskunta.vaakuna.svg Heinolan maalaiskunta (1968–1996)

Punaisessa kentässä paaluittain kaksi reenjalasta, joita yhdistää kaksi päällikkäistä poikkipuuta; kaikki hopeaa.

Kaj Kajander

1. lokakuuta 1968
Hiittinen.vaakuna.svg Hiittinen (1964–1968)

Punaisessa kentässä kultahirsi, jossa kaksi toisistaan poispäin suunnattua kolmikärkistä sinistä atraimenterää, joilla on yhteinen varsi.

Gustaf von Numers

8. lokakuuta 1964
Himanka.vaakuna.svg Himanka (1958–2009)

Kultakentässä sininen, kaksimastoinen kaljaasi.

Gustaf von Numers

12. joulukuuta 1958
Hinnerjoki.vaakuna.svg Hinnerjoki (1953–1969)

Sinisessä kentässä vieretysten kolme hopeista, paaluittaista, kivistä vasarakirveen päätä.

Gustaf von Numers

4. toukokuuta 1953
Honkilahti.vaakuna.svg Honkilahti (1951–1969)

Hopeakentässä vihreä kuusi, sen alla vihreä, aaltokoroinen tyviö, jossa hopeinen uiva siika.

Gustaf von Numers

12. maaliskuuta 1951
Houtskari vaakuna.svg Houtskari (1951–2008)

Hopeakentässä punainen kolmimastoinen hansalaiva purjehtimassa aaltokoroisella sinisellä tyviöllä, jossa kolme hopeista kalaa järjestettynä 2 + 1.

Gustaf von Numers

11. syyskuuta 1951
Hyvinkään mlk.vaakuna.svg Hyvinkään maalaiskunta (1953–1968)

Sinisessä kentässä hopeinen uusikuu, jonka yläpuolella kultainen kruunu.

Olof Eriksson

29. kesäkuuta 1953
Ii.vaakuna.svg Ii (1966–2006)

Kulta-sinikatkoinen kilpi; yläkentässä sininen orsivaaka, alakentässä reunoihin ulottuva kultaverkko.

Kaj Kajander

9. helmikuuta 1966
Iisalmen mlk.vaakuna.svg Iisalmen maalaiskunta (1954–1969)

Mustassa kentässä vieretysten kolme hopeakynttilää, joiden liekit kultaa.

Olof Eriksson

20. syyskuuta 1954
Ikaalinen.vaakuna.1961.svg Ikaalinen (1961–1971)

Sinisessä kentässä hopeinen aaltokoroinen paalu, josta versoo kummallekin puolen kolme kultaista lehmuksen lehteä.

Pentti Papunen

16. lokakuuta 1961
Ikaalinen.vaakuna.svg Ikaalisten maalaiskunta (1956–1971)

Kultaisesa kentässä sininen paalu, jossa kolme hopeista airoa vieretysten.

Pentti Papunen

17. huhtikuuta 1956
Iniö.vaakuna.svg Iniö (1956–2008)

Punaisessa kentässä reunoihin ulottuva verkko, jonka päällikkeenä paalu; molemmat kultaa.

Gustaf von Numers

26. lokakuuta 1956
Jaala.vaakuna.svg Jaala (1968–2008)

Sinisessä kentässä pystyssä kultatynnyri, josta nousee kolme hopeista lohenpyrstöä.

Ahti Hammar

19. maaliskuuta 1968
Jepua.vaakuna.svg Jepua (1965–1974)

Punaisessa kentässä kultaiset länget.

Gustaf von Numers

28. joulukuuta 1965
Joutseno.vaakuna.svg Joutseno (1951–2008)

Punaisessa kentässä hopeinen kultavaruksinen joutsen siivet koholla uimassa hopeisella, aaltokoroisella tyviöllä, jossa musta aaltokoroinen hirsi.

Gustaf von Numers

2. tammikuuta 1951
Jurva.vaakuna.svg Jurva (1955–2008)

Sinisessä kentässä hopeinen siivitetty höylä, saatteena kilven kummassakin kulmassa ja alaosassa kulta-apilat.

Olof Eriksson

15. helmikuuta 1955
Jyväskylän mlk.vaakuna.svg Jyväskylän maalaiskunta (1954–2008)

Punaisessa kentässä hammaspyörän puolikas, yläpuolella kolme tähkää, kaikki kultaa.

Tapio Vallioja

10. heinäkuuta 1954
Jämsä.vaakuna.svg Jämsä (1953–2008)

Punaisessa kentässä nauhalla sidottu nuolikimppu, nuolet hopeaa, kärjet, sulat ja nauha kultaa; nuolikimppua ympäröi reunuksittainen hopeinen ketju.

Gustaf von Numers

29. joulukuuta 1953
Jämsänkoski.vaakuna.svg Jämsänkoski (1954–2008)

Punaisessa kentässä siilinrauta, jota ympäröi reunuksittain ketju, molemmat hopeaa.

Gustaf von Numers

3. huhtikuuta 1954
Jäppilä.vaakuna.svg Jäppilä (1958–2003)

Mustassa kentässä pystyssä kultahaahlat.

Erkki Karttunen

7. kesäkuuta 1958
Kaarina.vaakuna.svg Kaarina (1955–2008)

Punaisessa kentässä hopeinen, yläreunaltaan rikottu teilausratas; päällikkeenä Pyhä Katariina, oikeassa kädessään miekka ja kohotetussa vasemmassa kädessään avonainen kirja; kaikki kultaa.

Ahti Hammar

13. kesäkuuta 1955
Kaarlela.vaakuna.svg Kaarlela (1963–1976)

Sinisessä kentässä hopeinen, kultavaruksinen näätä pystyasennossa ja sen yläpuolella kolme kultakruunua vieretysten.

Gustaf von Numers

12. helmikuuta 1963
Kajaanin mlk.vaakuna.svg Kajaanin maalaiskunta (1966–1976)

Sinisessä kentässä yläreunaltaan sakarakoroinen ja alareunaltaan kuusikoroinen hopeahirsi.

Kaj Kajander

21. syyskuuta 1966
Kakskerta.vaakuna.svg Kakskerta (1957–1967)

Kultakentässä kaksi mustaa, peräsimellä varustettua venettä hirsittäin alatusten, kummassakin veneessä punainen porraspäädyn muotoinen tiilipino.

Ahti Hammar

5. kesäkuuta 1957
Kalajoki.vaakuna.svg Kalajoki (1953–2009)

Sinisessä kentässä reunoihin ulottuva kultainen verkko, jonka päällä uiva, hopeinen lohi.

Olof Eriksson

20. huhtikuuta 1953
Kalanti vaakuna.svg Kalanti (1951–1992)

Punaisessa kilvessä aaltokoroinen hopeahirsi. Yläkentässä kultainen, mustalla raudoituksella varustettu matkavakka. Alakentässä kultainen koukkuaura, jonka kärki on musta.

A. W. Rancken

21. huhtikuuta 1951
Kalvola.vaakuna.svg Kalvola (1952–2008)

Punaisessa kentässä alainen hirsi ja sen yläpuolella kaksi piilukirvestä ristikkäin, kaikki hopeaa.

Olof Eriksson

12. joulukuuta 1952
Kangaslampi.vaakuna.svg Kangaslampi (1965–2004)

Mustassa kentässä kultainen vesilehti.

Kaj Kajander

4. marraskuuta 1965
Karhula.vaakuna.svg Karhula (1955–1976)

Hopeakentässä selätysten kaksi mustaa, punavaruksista karhua, kummallakin etukäpälässä musta vasara.

Ahti Hammar

10. marraskuuta 1955
Karinainen.vaakuna.svg Karinainen (1969–2004)

Punaisessa kentässä kultainen irtoristi, jonka yläsakara on kolmihaaraisen havunoksan muotoinen.

Gustaf von Numers

12. maaliskuuta 1969
Karjaa.vaakuna.svg Karjaa (1943–2008)

Sinisessä kilvessä kultainen kolmitorninen linna hopeavuorella, joka ulottuu kilven alareunaan saakka. Vuoressa on poikittain juokseva virta, sen alla sinisessä ympyrässä kuusipuolainen kultaratas.

Hilding Ekelund

23. heinäkuuta 1943
Karjaan mlk.vaakuna.svg Karjaan maalaiskunta (1950–1968)

Aaltokorokatkoisen kilven punaisessa yläkentässä kolme kultaista sakaroitua muuria asetettuina 1 + 2, sen hopeisessa alakentässä musta, aaltokoroinen tyvikenttä, jossa kultainen raudan merkki.

Gunnar Forsström

6. helmikuuta 1950
Karjala.vaakuna.svg Karjala (1964–1976)

Punaisessa kentässä kultainen leili.

Kaj Kajander

5. lokakuuta 1964
Karjalohja.vaakuna.svg Karjalohja (1965-2012)

Sinisessä kentässä kolmilehtinen, haaruristin muotoinen koivunoksa, jonka yläpuolella kuusisakarainen tähti, kaikki kultaa.

Toivo Vuorela

4. helmikuuta 1965
Karkku.vaakuna.svg Karkku (1963–1972)

Sinisessä kentässä kultainen, ulkoreunaltaan ristikoroinen vihkiristi.

Lauri Ahlgrén

12. helmikuuta 1963
Karttula.vaakuna.svg Karttula (1965–2010)

Sinisessä kentässä kanto, josta kasvaa kummallekin puolelle koivunverso; kaikki hopeisia.

Aake Kaarnama

4. helmikuuta 1965
Karuna.vaakuna.svg Karuna (1959–1968)

Punaisessa kentässä esiin työntyvä, hopeinen käsivarsi pidellen kultaisessa jalassa palavaa hopeakynttilää, liekki kultaa.

Gustaf von Numers

20. toukokuuta 1959
Karunki.vaakuna.svg Karunki (1956–1972)

Vihreässä kentässä aaltokoroinen hopeapieli ja kolme hopeista, punavaruksista, uivaa siikaa alatusten.

Ahti Hammar

28. tammikuuta 1956
Kauhava.vaakuna.svg Kauhava (1952–2008)

Sinisessä kentässä kultainen, hopeahelainen tuppipuukko kärki alaspäin, saatteena sen kummallakin puolella kaksi kultaista tulusrautaa.

Ahti Hammar

17. lokakuuta 1952
Kauvatsa.vaakuna.svg Kauvatsa (1951–1968)

Kulta-sinikatkoisen kilven yläkentässä musta, punavaruksinen silkkiuikun pää, alakentässä kolme kultanaurista lehtineen ryhmitettyinä 2 + 1.

Gustaf von Numers

21. huhtikuuta 1951
Keikyä.vaakuna.svg Keikyä (1956–1980)

Sinisessä kentässä reunasta reunaan ulottuva yksikaarinen, yläreunaltaan sakarakoroinen silta, jonka alapuolella hammasratas; kaikki hopeaa.

Heikki Paaer

26. lokakuuta 1956
Kemijärvi.vaakuna.svg Kemijärven maalaiskunta (1954–1972)

Mustassa kentässä kanto, jonka yläpää teroitettu kolmikärkiseksi ja sen molemmin puolin saatteena kuusisakarainen tähti; kaikki hopeaa.

Olof Eriksson

3. huhtikuuta 1954
Kemijärvi.vaakuna.1960.svg Kemijärvi (1960–1972)

Punaisessa kentässä kaksi siivekästä hopeista uittohaan terää ristikkäin.

Ahti Hammar

25. marraskuuta 1960
Kemiö.vaakuna.svg Kemiö (1963–2008)

Kilpi lehmuskoroisesti puna-kultakatkoinen.

Gustaf von Numers

24. syyskuuta 1963
Kerimäki.vaakuna.svg Kerimäki (1951-2012)

Aaltokorokatkoisen kilven mustassa yläkentässä kultainen kirkonkello, sen kultaisessa alakentässä musta, reunoihin ulottuva verkko.

Gustaf von Numers

17. huhtikuuta 1951
Kestilä.vaakuna.svg Kestilä (1967–2008)

Punaisessa kentässä ristikkäin kaksi hopeista puulusikkaa.

Kaj Kajander

21. heinäkuuta 1967
Kesälahti.vaakuna.svg Kesälahti (1956-2012)

Mustassa kentässä hopeinen aaltokoroinen kärki, jossa kolme viisilehtistä punaista kukkaa asetettuina 1 + 2.

Heikki Paaer

3. helmikuuta 1956
Kiihtelysvaara.vaakuna.svg Kiihtelysvaara (1962–2004)

Mustassa kentässä neljä hopeista oravannahkaa vieretysten.

Ahti Hammar

10. huhtikuuta 1962
Kiikala.vaakuna.svg Kiikala (1960–2008)

Punaisessa kentässä kultainen nauris.

Ahti Hammar

4. tammikuuta 1960
Kiikka.vaakuna.svg Kiikka (1961–1980)

Sinisessä kentässä kultainen rukki.

T. Takala ja Gustaf von Numers

26. kesäkuuta 1961
Kiikoinen.vaakuna.svg Kiikoinen

Kultakentässä nouseva, musta, punakielinen pukki, jonka kaulassa hihnastaan riippuva, hopeinen tuohikontti.

Gustaf von Numers

3. toukokuuta 1954
Kiiminki.vaakuna.svg Kiiminki (1968-2012)

Vihreässä kentässä kolme hopeateräistä ja kultakahvaista vuolinrautaa asetettuina 2 + 1.

Olof Eriksson ja professori Oskari Jauhiainen

1. lokakuuta 1968
Kisko.vaakuna.svg Kisko (1952–2008)

Vihreässä kentässä kaksi vuorihakkua ristikkäin, niiden alapuolella apilakoroinen tyviö; kaikki hopeaa.

Ahti Hammar

5. elokuuta 1952
Kiukainen.vaakuna.svg Kiukainen (1950–2008)

Alaisen nyhäisen harjakoron jakaman kilven sinisessä yläkentässä kaksi paaluittaista kultatähkää, kultaisessa alakentässä sininen, aaltokoroinen hirsi.

Gustaf von Numers

26. syyskuuta 1950
Kodisjoki.vaakuna.svg Kodisjoki (1964–2006)

Punaisessa kentässä kolme kultaista härän iestä alatusten.

Gustaf von Numers

1. huhtikuuta 1964
Koivulahti.vaakuna.svg Koivulahti (1955–1972)

Sinisessä kentässä lilja, saatteena lakioittain kaksi kuusisakaraista tähteä; kaikki kultaa.

Gustaf von Numers

8. maaliskuuta 1955
Konginkangas.vaakuna.svg Konginkangas (1960–1992)

Hopeakentässä vihreä hirsi, jossa kultainen vene.

Olof Eriksson

25. marraskuuta 1960
Korpilahti.vaakuna.svg Korpilahti (1958–2008)

Kultaisessa kilvessä musta, aaltokoroinen vastapalkki, jossa alatusten kolme lentävää hopeista, punavaruksista joutsenta.

Helmer Selin

10. syyskuuta 1958
Korppoo.vaakuna.svg Korppoo (1956–2008)

Kultakentässä musta kruunupää korppi siivet koholla; kruunu ja kieli punaiset.

Gustaf von Numers

27. joulukuuta 1956
Kortesjarvi.vaakuna.svg Kortesjärvi (1958–2008)

Hopeakentässä tyviö, jonka yläpuolella Mantovan risti (jääkäriristi); molemmat vihreitä.

Ahti Hammar

12. toukokuuta 1958
Koskenpää.vaakuna.svg Koskenpää (1962–1968)

Puna-hopeakatkoisessa kilvessä reunuksittain vuorovärinen ketju ja yläkentässä hopeinen vesipyörän yläpuolisko.

Gustaf von Numers

16. toukokuuta 1962
Kouvola.vaakuna.svg Kouvola (1952–2008)

Mustassa kentässä hopeinen vinoristi, jossa kaksi punalehtistä avainta ristissä.

Gustaf von Numers

1. helmikuuta 1952
Kruunupyy.vaakuna.1955.svg Kruunupyy (1955–1974)

Kultakentässä punainen hirsi, jossa kultakruunu.

Gustaf von Numers

15. helmikuuta 1955
Kuhmalahti.vaakuna.svg Kuhmalahti (1961–2010)

Punaisessa kentässä hopeinen kumokärki, jossa on punainen liekki.

Gustaf von Numers

26. kesäkuuta 1961
Kuivaniemi.vaakuna.svg Kuivaniemi (1967–2006)

Hopeakentässä aaltokoroinen vasen pieli ja hylje, molemmat sinisiä.

Kaj Kajander

4. syyskuuta 1967
Kullaa.vaakuna.svg Kullaa (1950–2004)

Hopeisessä kentässä punainen, peittämätön pystyyn ladottu sysimiilu, sen yläpuolella painanteisen pilvikoron rajoittama musta yliskenttä (lakio), jossa raudanmerkki ja sen kummallakin puolella kuusisakarainen tähti; kaikki hopeaa.

Gustaf von Numers

26. syyskuuta 1950
Kuopion mlk.vaakuna.svg Kuopion maalaiskunta (1953–1968)

Mustassa kentässä kolme kultaista jännittämätöntä käsijousta alakkain.

Olof Eriksson

10. syyskuuta 1953
Kuorevesi.vaakuna.svg Kuorevesi (1952–2000)

Punaisessa kentässä kruunattu kirkonkello, saatteena sen molemmin puolin kolme rahaa paaluittain järjestettyinä; kaikki kultaa.

Olof Eriksson

23. Helmikuuta 1952
Kurikka.vaakuna.svg Kurikka (1951–2008)

Hopea-sinikatkoisen kilven yläkentässä sininen hirvenpää, jonka kieli ja hampaat punaiset; alakentässä kaksi hopeista piikkinuijaa ristikkäin.

Ahti Hammar

14. syyskuuta 1951
Kuru.vaakuna.svg Kuru (1956–2008)

Sinisessä kentässä hopeinen kumokärki.

Kimmo Kara

8. kesäkuuta 1956
Kuusankoski.vaakuna.svg Kuusankoski (1952–2008)

Punaisessa kentässä on hopeinen kuusi, jossa kolme kultakäpyä asetettuina 1 + 2.

Olof Eriksson

11. helmikuuta1952
Kuusjoki.vaakuna.svg Kuusjoki (1964–2008)

Kultaisessa kentässä vihreä palkki, jonka yläreuna havu- ja alareuna aaltokoroinen.

Ahti Hammar

20. marraskuuta 1964
Kylmäkoski.vaakuna.svg Kylmäkoski (1965–2010)

Aaltokoroisesti katkoinen hopea-punainen kilpi; punaisessa alakentässä hopeinen lumikide.

Kaj Kajander ja Heikki Lauhkonen

5. lokakuuta 1965
Kymi.vaakuna.svg Kymi (1952–1976)

Mustassa kentässä pystyssä hyppäävä hopeinen lohi, sen yläpuolella kultakruunu.

Ahti Hammar

30. toukokuuta 1952
Kälviä.vaakuna.svg Kälviä (1962–2008)

Sinisessä kentässä kolme hopeista, nousevaa osmankäämiä, emitähkät kultaa.

Gustaf von Numers

16. toukokuuta 1962
Lammi.vaakuna.svg Lammi (1958–2008)

Punaisessa kentässä hopeisen kolmiovuoren yläpuolella viisilehtinen, hopeinen, kultaemiöinen pellavankukka.

Taimi Nyberg

19. helmikuuta 1958
Lappee.vaakuna.svg Lappee (1953–1966)

Puna-mustahalkoisessa kilvessä oikealle katsova P. Laurentius pitäen oikeassa kädessään kohotettuna halstaria ja vasemmassa kultarahoja; kaikki muu hopeaa.

Olof Eriksson

4. helmikuuta 1953
Lappi.vaakuna.svg Lappi (1951–2008)

Sinisessä kentässä ristissä kaksi hopeista, kultavartista piilua, joiden alakulmassa saatteena hopeinen, kaateinen kuokanterä, näiden yläpuolella kultainen lakio, jossa kolme sinistä, kultaemiöistä pellavankukkaa.

Gustaf von Numers

3. maaliskuuta 1951
Lapväärtti.vaakuna.svg Lapväärtti (1960–1972)

Punaisessa kentässä kultainen lyhde ja hopeinen, aaltokoroinen tyviö, jossa punainen, aaltokoroinen hirsi.

Gustaf von Numers

25. marraskuuta 1960
Lauritsala.vaakuna.svg Lauritsala (1952–1966)

Hopeakilvessä punainen varppivene.

J. Hänninen

5. elokuuta 1952
Lehtimäki.vaakuna.svg Lehtimäki (1959–2008)

Sinisessä kentässä kolmoisvuori, josta nousee viisilehtinen oksa, kaikki kultaa.

Antti Salmenlinna

18. helmikuuta 1959
Leivonmäki.vaakuna.svg Leivonmäki (1956–2007)

Punaisessa kentässä hopeinen kaarityviö, jolla seisoo kultainen leivonen siivet ja oikea jalka koholla.

Olof Eriksson

1. lokakuuta 1956
Lemun vaakuna.svg Lemu (1966–2008)

Punaisessa kentässä alainen nelipuolainen pyörä, josta nousee apilaristi; kaikki hopeaa.

Kaj Kajander

11. lokakuuta 1966
Liljendal.vaakuna.svg Liljendal (1954–2009)

Kilpi sini-hopeakatkoinen, yläkentässä kaksi hopeista siipeä, alakentässä kolme sinistä liljaa asetettuina 2 + 1.

Gustaf L. Backman

14. syyskuuta 1954
Lohja.vaakuna.1951.svg Lohja (1951–1996)

Sinisessä kentässä kolme hopeista, hopeapunailiekkistä masuunia vieretysten, tyvessä hopeinen punavaruksinen lohi.

Ahti Hammar

12. joulukuuta 1951
Lohja.vaakuna.svg Lohjan kunta (1951–1996) (vahvistettu Lohjan maalaiskunnalle)

Sinisessä kentässä hopeinen halstari paaluttain; sen varren kummallakin puolella saatteena kultainen pähkinäterttu.

Olof Eriksson

31. joulukuuta 1951
Lohtaja.vaakuna.svg Lohtaja (1951–2008)

Sinisessä kentässä aaltokoroinen hopeakärki, jossa punainen, puna-kultaliekkinen masuuni.

Gustaf von Numers

17. toukokuuta 1951
Loimaa.vaakuna.1952.svg Loimaa (1952–2004)

Sinisessä kilvessä palkeittain puupuntari; saatteena sen molemmin puolin paaluittainen tähkä; kaikki kultaa.

Eino Vuori

8. elokuuta 1952
Loimaa.vaakuna.svg Loimaan kunta (1952–2004)

Sinisessä kentässä paaluittan vehnäntähkä, jossa kaksi lehteä, saatteena neljä apilaristiä asetettuina 2 + 2; kaikki kultaa.

Aake Kaarnama

12. toukokuuta 1952
Lokalahti vaakuna.svg Lokalahti (1963–1980)

Puna-hopeakatkoinen kilpi; yläkentässä hopeinen, mustajalkainen, lentävä lokki; alakentässä reunoihin ulottuva punainen verkko.

Ahti Hammar

12. helmikuuta 1963
Luopioinen.vaakuna.svg Luopioinen (1960–2006)

Sinisessä kentässä hopeinen, kultaemiöinen lumpeenkukka.

Gustaf von Numers

2. marraskuuta 1960
Längelmäki.vaakuna.svg Längelmäki (1952–2006)

Punaisessa kentässä vesiratas ja sen yläpuolella lakio; molemmat hopeaa; lakiossa kolme sinistä, viisilehtistä kukkaa.

Ahti Hammar

1. helmikuuta 1952
Maalahti.vaakuna.1982.svg Maalahti (1965–1982)

Sinisessä kentässä kaksi vastapielestä ulkonevaa saranarautaa; kaikki hopeaa.

Gustaf von Numers

4. helmikuuta 1965
Maaria.vaakuna.svg Maaria (1956–1966)

Punaisessa kentässä rukoukseen polvistunut Neitsyt Maria, saatteena kummallakin puolellaan Marian monogrammi; kaikki kultaa.

Ahti Hammar

1. lokakuuta 1956
Vöyri-Maksamaa.vaakuna.svg Maksamaa (1954–2006)

Sinisessä kentässä vedenhaltia pitäen oikeassa kädessään kalaa ja vasemmassa apilanlehteä; kaikki hopeaa.

Gustaf von Numers

19. kesäkuuta 1954
Masku.vaakuna.svg Masku (1964–2008)

Punaisessa kentässä viisi kultaista haavanlehteä, asetettuina 1 + 3 + 1.

Ahti Hammar

23. joulukuuta 1964
Mellilä.vaakuna.svg Mellilä (1969–2008)

Vihreässä kentässä neljä kultatähkää, jotka yhtyvät varsistaan ristiksi.

Kaj Kajander

11. heinäkuuta 1969
Merimasku.vaakuna.svg Merimasku (1962–2008)

Hopeakentässä tyvestä nouseva punainen pohjoisviitta (reimari).

Olof Eriksson

16. toukokuuta 1962
Metsämaa.vaakuna.svg Metsämaa (1964–1975)

Punaisessa kentässä yläreunaltaan kuusikoroinen hopeahirsi.

Kaj Kajander

3. huhtikuuta 1964
Mynämäki.vaakuna.svg Mietoinen (1961–2006)

Punaisessa kentässä kolme kultaista sulkakynää paaluittain.

Gustaf von Numers

16. lokakuuta 1961
Mikkelin mlk.vaakuna.svg Mikkelin maalaiskunta (1950–2000)

Kilpi aaltokoroinen, musta-kulta-katkoinen. Yläkentässä jännitetty käsijousi nuolineen; kaikki kultaa, paitsi jousen jänne sekä nuolen kärki ja sulitettu pyrstö hopeaa. Alakentässä musta orsivaaka.

Tauno Häkli

24. heinäkuuta 1950
Mouhijärvi.vaakuna.svg Mouhijärvi (1957–2008)

Sinisessä kentässä alainen hammaskoroinen kaksikärkinen hirsi, jonka yläpuolella saatteena naulakantainen apilaristi, molemmat kultaa.

Gustaf von Numers

5. kesäkuuta 1957
Munsala.vaakuna.svg Munsala (1965–1974)

Sinisessä kentässä kultainen alainen hirsi ja sen yläpuolella kaksi lentävää hopeajoutsenta.

Gustaf von Numers

4. marraskuuta 1965
Mustasaari.vaakuna.1960.svg Mustasaari (1960–1975)

Punaisessa kentässä risti, jonka kolme ylintä sakaraa kapenevat keskustaa kohti ja ovat suippokärkisiä alimmaisen muodostaessa alaspäin levenevän, kolmoisvuorella seisovan paalun; ristin sakaroiden päälikkeenä rengas; kaikki hopeaa paitsi kolmoisvuori kultaa.

Gustaf von Numers

2. marraskuuta 1960
Muurla.vaakuna.svg Muurla (1960–2008)

Punaisessa kentässä vesirattaan puolikas, josta kasvaa lilja, kaikki kultaa.

Olof Eriksson

1. kesäkuuta 1960
Muuruvesi.vaakuna.svg Muuruvesi (1963–1970)

Vihreässä kentässä kaksi vasemmalta esiintyöntyvää kultaista uittohaan terää.

Kaj Kajander

18. huhtikuuta 1963
Mynämäki.vaakuna.2006.svg Mynämäki (1960–2006)

Hopeakentässä punainen kärki, jossa kultainen nouseva apilaristi.

Olof Eriksson

24. maaliskuuta 1960
Mänttä.vaakuna.svg Mänttä (1950–2008)

Punaisessa hopeisilla lipukkeilla sirotellussa kentässä hopeinen sinivaruksinen ilves pystyssä, ilveksen korvatöyhdöt mustat.

Olof Eriksson

25. lokakuuta 1950
Naantalin mlk.vaakuna.svg Naantalin maalaiskunta (1958–1963)

Mustassa kentässä kultainen, ulkoreunaltaan liekkikoroinen vihkiristi.

Ahti Hammar

24. marraskuuta 1958
Nauvo.vaakuna.svg Nauvo (1958–2008)

Punaisessa kentässä hopeinen, kultakruunuinen ankkuri.

Gustaf von Numers

29. syyskuuta 1958
Nilsiä.vaakuna.svg Nilsiä (1953-2012)

Mustassa kentässä kultainen havuristi.

Olof Eriksson

29. joulukuuta 1953
Noormarkku.vaakuna.svg Noormarkku (1956–2009)

Kultakentässä mustalla alasimella istuva punainen orava.

Ahti Hammar

2. marraskuuta 1956
Nuijamaa.vaakuna.svg Nuijamaa (1960–1988)

Hopeakentässä esiin työntyvä, kultakyntinen, musta karhun kämmen, joka pitää punaista nuijaa.

Gustaf von Numers

24. maaliskuuta 1960
Nummi-Pusula.vaakuna.svg Nummi (1956–1980), Nummi-Pusula (1981-2012)

Sinisessä kentässä hopeinen putkilukko.

Gustaf von Numers

1. lokakuuta 1956
Nurmeksen mlk.vaakuna.svg Nurmeksen maalaiskunta (1953–1972)

Puna-mustahalkoisessa kilvessä hopeamänty, jossa kaksi kultakäpyä.

Olof Eriksson

20. huhtikuuta 1953
Nurmo.vaakuna.svg Nurmo (1955–2008)

Vihreässä kentässä alasin, saatteena sen ympärillä neljä kulkusta, asetettuina 1 + 2 + 1; kaikki hopeaa.

Ahti Hammar

15. helmikuuta 1955
Oulujoki.vaakuna.svg Oulujoki (1952–1964)

Sinisessä kentässä reunoihin ulottuva verkko, jonka päällikkeenä aaltokoroinen hirsi; kaikki hopeaa.

Olof Eriksson

5. elokuuta 1952
Oulunsalo.vaakuna.svg Oulunsalo (1968-2012)

Sinisessä kentässä hopeinen, kultavaruksinen, seisova kuovi, siivet koholla.

Gustaf von Numers

1. lokakuuta 1968
Oravainen.vaakuna.svg Oravainen (1954–2010)

Sinisessä kentässä palkeittain asetettu hopeinen väkivasara, saateena sen kummallakin puolella hopeinen kultaliekkinen kranaatti.

Gustaf von Numers

14. syyskuuta 1954
Paattinen.vaakuna.svg Paattinen (1958–1972)

Kultakentässä esiintyöntyvä, musta veneenkeula, jonka kokkapuulla seisoo siivet koholla musta, punavaruksinen varis.

Ahti Hammar

10. syyskuuta 1958
Paavola.vaakuna.svg Paavola (1967–1972)

Sinisessä kentässä kaksi hopeista, yläreunaltaan sahakoroista ja alareunaltaan aaltokoroista hirttä.

Olof Eriksson

4. syyskuuta 1967
Parainen vaakuna.svg Parainen (1961–2008)

Punaisessa kentässä paaluittainen, siivekäs vuorimoukari, jonka varren alaosa muodostaa ankkurinperän ja sen kourat, kaikki kultaa.

Gustaf von Numers

26. kesäkuuta 1961
Paraisten mlk.vaakuna.svg Paraisten maalaiskunta (1952–1966)

Punaisessa kentässä nouseva, reunoihin ulottuva, porttiholvilla varustettu muuri, jonka yläpuolella kolme simpukkaa; kaikki kultaa.

Gustaf von Numers

12. joulukuuta 1952
Parikkala.vaakuna.1956.svg Parikkala (1956–2004)

Mustassa kentässä uiva punavaruksinen hopeasiika, saatteena kolme hopeista pykäläristiä, kaksi siian ylä- ja yksi alapuolella.

Aarno Karimo ja Ahti Hammar

14. marraskuuta 1956
Pattijoki.vaakuna.svg Pattijoki (1968–2002)

Hopeakentässä sininen palkki, jossa kultainen kauran röyhy.

Gustaf von Numers

15. helmikuuta 1968
Perniö.vaakuna.svg Perniö (1957–2008)

Punaisessa kentässä kaateinen auranterä, josta kasvaa viisi lehmuksen lehteä; kaikki kultaa.

Ahti Hammar

22. lokakuuta 1957
Pertteli.vaakuna.svg Pertteli (1957–2008)

Mustassa kentässä hopeinen P. Pärttyli, oikeassa kädessään punavartinen kultaveitsi, vasemmassa kultakirja, jonka kannessa punainen risti; sädekehä kultaa.

Gustaf von Numers

12. syyskuuta 1957
Peräseinäjoki.vaakuna.svg Peräseinäjoki (1959–2004)

Hopeakentässä painanteisen pilvikoron rajoittama sininen lakio ja neljä nousevaa punaista liekkiä.

Ahti Hammar

23. marraskuuta 1959
Petolahti.vaakuna.svg Petolahti (1968–1972)

Sinisessä kentässä alapuolelta sahakoroinen hirsi; saatteena ylä- ja alapuolella perunankukka; kaikki hopeaa, kukkien emiöt kultaa.

Gustaf von Numers

3. tammikuuta 1968
Pieksämäki.vaakuna.old.svg Pieksämäki (1951–2006)

Mustassa kentässä kultainen vinoristin ja apilaristin yhdistelmä.

Ahti Hammar

24. lokakuuta 1951
Pieksämäki.vaakuna.svg Pieksämäen maalaiskunta / Pieksänmaa (1951–2006) (kuntaliitos Pieksänmaaksi 1. tammikuuta 2004)

Mustassa kentässä kolme hirsittäistä, hopeasulkaista kultavasamaa alatusten.

Ahti Hammar

11. Syyskuuta 1951
Pielisjärvi.vaakuna.svg Pielisjärvi (1953–1972)

Kultaisessa kentässä musta palokärki, jonka päälaki ja kynnet punaiset, kentän oikea pieli musta.

Tapio Vallioja

4. toukokuuta 1953
Pietarsaaren mlk.vaakuna.svg Pietarsaaren maalaiskunta (1958–1984)

Punaisessa kentässä kuularisti, jonka ympärillä reunuksittain asetettu köysi, molemmat kultaa.

Gustaf von Numers

19. helmikuuta 1958
Pernaja.vaakuna.svg Pernaja (1952–2009)

Hopeakentässä lakio ja vinoristi, molemmat punaiset, lakiossa kaksi aurankärkeä ja niiden välissä kuusisakarainen tähti; kaikki hopeaa.

Gustaf von Numers

8. elokuuta 1952
Pihlajavesi.vaakuna.svg Pihlajavesi (1960–1968)

Hopeakentässä vihreä pihlaja, marjat punaiset.

Olof Eriksson

10. lokakuuta 1960
Piikkiö.vaakuna.svg Piikkiö (1955–2008)

Punaisessa kentässä kolme nousevaa kultaista, apilakärkistä sudenhammasta.

Ahti Hammar

25. helmikuuta 1955
Piippola.vaakuna.svg Piippola (1966–2008)

Sinisessä kentässä sudenhammaskoroinen lakio - kolme ylöspäin suuntautuvaa sudenhammasta näkyvissä - sekä kolme kaateista kuokanterää vieretysten; kaikki hopeaa.

Aake Kaarnama

21. syyskuuta 1966
Pirttikylä.vaakuna.svg Pirttikylä (1963–1972)

Sini-hopeakatkoisessa kentässä kaksi tasakylkistä viisikulmiota, joista kumpikin yhdellä sivullaan koskettaa pitkin toista erottavaa koroa; kuviossa lipuke; kaikki vuorovärisiä.

Gustaf von Numers

26. marraskuuta 1963
Pohja.vaakuna.svg Pohja (1953–2008)

Hopeakentässä sininen kärki, jossa hopealilja: saatteena kärjen kummallakin puolella sininen raudanmerkki.

A. W. Rancken

10. kesäkuuta 1953
Pohjaslahti.vaakuna.svg Pohjaslahti (1961–1972)

Sinisessä kentässä vastapalkki, jonka kummastakin sivusta kasvaa kolme havunoksaa; kaikki hopeaa.

Olof Eriksson

20. huhtikuuta 1961
Porin mlk.vaakuna.svg Porin maalaiskunta (1952–1966)

Kultaisessa kentässä nouseva, musta, punakielinen karhu pidellen oikeassa kämmenessään kaateista sinistä ankkuria.

Ahti Hammar

1. maaliskuuta 1952
Porvoon mlk.vaakuna.svg Porvoon maalaiskunta (1953–1996)

Punaisessa kentässä kolme kultavaruksista hopealohta asetettuina hirsittäin alatusten.

Gustaf von Numers

19. syyskuuta 1953
Pulkkila.vaakuna.svg Pulkkila (1964–2008)

Hopeakentässä kaateinen, punainen haaruristi, jonka saatteena kolme mustaa kuulaa asetettuina 2 + 1.

Toivo Vuorela

21. elokuuta 1964
Punkaharju.vaakuna.svg Punkaharju (1954-2012)

Sinisessä kentässä yläreunaltaan kuusikoroinen ja alareunaltaan aaltokoroinen hirsi, jonka yläpuolella kruunu; kaikki kultaa.

Olof Eriksson

9. elokuuta 1954
Purmo.vaakuna.svg Purmo (1954–1976)

Sinisessä kentässä kolmoisvuori, jolla seisoo taakseen katsova ilves; kaikki kultaa paitsi ilveksen varukset punaiset ja korvatöyhdöt mustat.

Torsten von Numers

19. kesäkuuta 1954
Pusula.vaakuna.svg Pusula (1963–1980)

Vihreässä kentässä oksakoroinen oikea pieli ja vesuri; molemmat hopeaa.

Gustaf von Numers

19. syyskuuta 1963
Pyhäjärvi Ul.vaakuna.svg Pyhäjärvi Ul (1956–1968)

Sinisessä kentässä vene, josta nousee apilaristi; molemmat kultaa.

Gustaf von Numers

15. lokakuuta 1956
Pyhämaa vaakuna.svg Pyhämaa (1969–1973)

Punaisessa kentässä kultaristi, jossa sininen mansikanlehti.

Gustaf von Numers

12. maaliskuuta 1969
Pyhäselkä.vaakuna.svg Pyhäselkä (1955–2008)

Punaisessa kentässä viisi hopeista vesilehvää asetettuina 1 + 3 + 1.

Heikki Paaer

19. lokakuuta 1955
Pylkönmäki.vaakuna.svg Pylkönmäki (1962–2008)

Hopea-sinisessä kuusikorokatkoisessa kilvessä kaarellinen kultatyviö, saatteena hopeisessa yläkentässä sininen kreikkalainen risti.

Kaj Kajander

19. tammikuuta 1962
Pälkäne.vaakuna.1965.svg Pälkäne (1956–2006)

Punaisessa kentässä alaisesta kärjestä nouseva kirkonkukko pidellen kynsissään keppiä; kaikki hopeaa.

Gustaf von Numers

3. toukokuuta 1956
Raippaluoto.vaakuna.svg Raippaluoto (1957–1972)

Punaisessa kentässä kultainen kotkanpää.

Gustaf von Numers

26. marraskuuta 1957
Rantsila.vaakuna.svg Rantsila (1964–2008)

Mustassa kentässä alainen aaltokoroinen hopeinen vastapalkki, saatteena vasemmassa yläkulmassa kuusisakarainen kultatähti.

Olof Eriksson

21. elokuuta 1964
Rauman mlk.vaakuna.svg Rauman maalaiskunta (1954–1992)

Sinisessä kentässä kultatyviö, jonka yläpuolella kolme hopeista, lentävää lokkia alatusten; lokkien varukset kultaa.

Ahti Hammar

18. kesäkuuta 1954
Rautio.vaakuna.svg Rautio (1953–1972)

Sinisessä kentässä hopeinen alasin.

Osmo Tokkola ja Gustaf von Numers

7. marraskuuta 1953
Renko.vaakuna.svg Renko (1953–2008)

Kultakentässä kävelevä punainen härkä, kantaen oikealla etujalallaan punaista lippua, jossa hopeasimpukka; härän sarvet, sorkat ja nenärengas sekä lipputangon nuppi hopeaa.

Olof Eriksson

1. heinäkuuta 1953
Revonlahti.vaakuna.svg Revonlahti (1968–1972)

Sinisessä kentässä aaltokoroinen tyviö, josta kasvaa kolme kuusta, saatteena lakioittain kolme kuusisakraista tähteä, kaikki hopeaa.

Markus Niinimaa ja Kaj Kajander

3. tammikuuta 1968
Riistavesi.vaakuna.svg Riistavesi (1964–1972)

Mustassa kentässä aaltokoroisesta hopeatyviöstä nouseva kolmipiikkinen kulta-atrain.

Kaj Kajander

17. huhtikuuta 1964
Ristiina.vaakuna.svg Ristiina (1951-2012)

Kilpi musta-kultakatkoinen, siinä pystyssä vuorovärinen jalkajousi, jonka jänne ja nuolen kärki ovat hopeaa; saatteena alakentässä jousen varren kummallakin puolella musta siipi.

Carolus Lindberg

21. syyskuuta 1951
Rovaniemi.vaakuna.svg Rovaniemen maalaiskunta (1956–2005)

Vihreässä kentässä hopeinen haaruristi, jonka ylähaarat salamakoroiset; saatteena yläkulmassa kultainen liekki.

Toivo Vuorela

26. lokakuuta 1956
Rovaniemi.vaakuna.2005.svg Rovaniemi (1930–2005)

Kilpi, jossa sinisellä pohjalla hopeinen tunturi, sen yläpuolella hopeinen goottilainen kirjain R ja ylimpänä revontulien säteistä muodostettu kruunu, sekin hopeinen.

Väinö Tiger

14. huhtikuuta 1930
Ruotsinpyhtää.vaakuna.svg Ruotsinpyhtää (1961–2009)

Sinisessä kentässä alainen aaltokoroinen hirsi, jonka yläpuolella vino vasararisti; molemmat kultaa.

Ahti Hammar

21. huhtikuuta 1961
Rusko.vaakuna.svg Rusko (1964–2008)

Punaisessa kentässä nouseva piispansauva, jossa koristeena aurinko; kaikki kultaa.

Ahti Hammar

10. kesäkuuta 1964
Ruukki.svg Ruukki (1973–2006)

Sinisessä kentässä kaksi yläreunaltaan sahakoroista ja alareunaltaan aaltokoroista hirttä, joiden välissä saatteena kolme kuusisakaraista tähteä, kaikki hopeaa.

Olof Eriksson

15. huhtikuuta 1973
Rymättylä.vaakuna.svg Rymättylä (1953–2008)

Sinisessä kentässä kaksi hopeista silakkaa hirsittäin, alatusten, joiden saatteena yhdeksän viisisakaraista kultatähteä ryhmitettynä 3:3:3.

Gustaf von Numers

14. joulukuuta 1953
Saari.vaakuna.svg Saari (1959–2004)

Sinisessä kentässä hopeinen varreton puulapio kärki alaspäin. Saatteena lakioittain kolme hopeista apilanlehteä.

Erkki Paakkinen

20. toukokuuta 1959
Sahalahti.vaakuna.svg Sahalahti (1962–2004)

Kilpi sudenhammaskoron vastalohkoisesti jakama punaiseen ja hopeaan.

Olof Eriksson

10. huhtikuuta 1962
Salo.vaakuna.svg Salo (1949–2008)

Sinisessä kilvessä kultaisella aaltoviivalla uiva hopeinen joutsen ja sen yläpuolella hopeinen lilja: oikeassa kolkassa vasemmalta esiin työntyvä haarniskoitu pistoolia pitelevä käsivarsi. Kilven päällä herttuankruunu.

Jac. Ahrenbergin ehdotuksen mukaisesti vuodelta 1902

24. syyskuuta 1949
Saloinen.vaakuna.svg Saloinen (1967–1972)

Sinisessä kentässä rengas, jonka ulkoreunasta versoaa säteittäisesti kahdeksan apilanlehteä; kaikki hopeaa.

Gustaf von Numers

10. helmikuuta 1967
Sammatti.vaakuna.svg Sammatti (1964–2008)

Sinisessä kentässä kultainen vaahteranlehti.

Olof Eriksson

20. marraskuuta 1964
Savonranta.vaakuna.svg Savonranta (1962–2008)

Mustassa kentässä aaltokoroinen vasen pieli ja jännitetty käsijousi; kaikki kultaa.

Olof Eriksson

18. joulukuuta 1962
Seinäjoen mlk.vaakuna.svg Seinäjoen maalaiskunta (1954–1958)

Sinisessä kentässä kolme hirsittäistä hopea-avainta alatusten.

Ahti Hammar

16. lokakuuta 1954
Siikajoki.vaakuna.svg Siikajoki (1954–2006)

Sinisessä kentässä kolme uivaa hopeasiikaa alakkain.

Olof Eriksson

15. marraskuuta 1954
Siipyy.vaakuna.svg Siipyy (1969–1972)

Kilpi havukoroisesti hopea-vihreähalkoinen.

Gustaf von Numers

14. marraskuuta 1969
Simpele.vaakuna.svg Simpele (1955–1972)

Punaisessa kentässä yläreunaltaan sakarakoroinen kaarihirsi, saatteena kolme apilanlehteä, kaksi hirren yläpuolella, yksi alapuolella; kaikki hopeaa.

Ahti Hammar

25. toukokuuta 1955
Anjalankoski.vaakuna.svg Sippola (1957–1974)

Mustassa kentässä kaksi hopeasippua ristikkäin, niiden alakulmassa hopea-sininen lähde.

Jaska Hänninen

12. maaliskuuta 1957
Snappertuna.vaakuna.svg Snappertuna (1951–1976)

Sinisessä kentässä alhaalta aaltokoron rajoittama, reunoihin ulottuva muuri, jonka keskiosa on sakarainen ja tornimainen; saateena kummallakin puolella pystyssä tammenlehti; kaikki kultaa, keskikäytävä ja ikkunaluukut punaiset.

A. W. Rancken

14. joulukuuta 1951
Somerniemi.vaakuna.svg Somerniemi (1954–1976)

Sinisessä kentässä hopeinen haaruristi, jossa kolme punaista ruusua asetettuina 2 + 1.

Olof Eriksson

6. helmikuuta 1954
Sulva.vaakuna.svg Sulva (1968–1972)

Punaisessa kentässä kultaiset tuulimyllyn siivet.

Gustaf von Numers

15. marraskuuta 1968
Sumiainen.vaakuna.svg Sumiainen (1965–2006)

Sinisessä kentässä sirotteisesti neljätoista hopeapisaraa asetettuna 4 + 3 + 4 + 3.

Kaj Kajander

1. heinäkuuta 1965
Suodenniemi.vaakuna.svg Suodenniemi (1955–2006)

Sahakoroisesti sini-hopeahalkoisessa kilvessä kaksi paaluittaista uittohaan terää selätysten vuorovärisinä.

Olof Eriksson

24. lokakuuta 1955
Äänekoski.vaakuna.svg Suolahti (1952–2006)

Sinisessä kentässä kolme lentävää hopeakurkea, keskenään järjestettyinä oikealle suunnatun kärjen tapaan.

Olof Eriksson

12. helmikuuta 1952
Suomenniemi.vaakuna.svg Suomenniemi (1961-2012)

Hopeakentässä oikealle suunnatussa sinisessä kärjessä kultainen käki.

Ahti Hammar

21. huhtikuuta 1961
Suomusjärvi.vaakuna.svg Suomusjärvi (1957–2008)

Nyhäkoron kolmesti hopeaan ja punaiseen katkaisema kilpi.

Heikki Paaer

5. kesäkuuta 1957
Suoniemi.vaakuna.svg Suoniemi (1955–1972)

Sinisessä kentässä kaksi hopeista, alaista aaltokoroista hirttä, joiden yläpuolella kultainen liekki.

Gustaf von Numers

13. kesäkuuta 1955
Särkisalo.vaakuna.svg Särkisalo (1956–2008)

Vihreässä kentässä kultainen ankkuri, jonka molemmin puolin saatteena hopeinen simpukka.

Olof Eriksson

17. heinäkuuta 1956
Sayneinen vaakuna.svg Säyneinen (1964–1970)

Kilpi apilakoron vastalohkoisesti jakama punaiseen ja hopeaan; kaksi apilanlehteä näkyvissä.

Kaj Kajander

3. huhtikuuta 1964
Säynätsalo.vaakuna.svg Säynätsalo (1958–1992)

Punaisessa kentässä ulkoreunaltaan sakaroinen rengas, josta kasvaa sisäpuolelle kuusenoksa; kaikki hopeaa.

Ahti Hammar

19. helmikuuta 1958
Sääksmäki.vaakuna.svg Sääksmäki (1954–1972)

Punaisessa kentässä hopeinen, kultavaruksinen kalasääski edestäpäin, laskeutumassa kohotetuin siivin tyvestä nousevaan hopeapesäänsä.

Kalle Carlstedt ja Gustaf von Numers

23. huhtikuuta 1954
Sääminki.vaakuna.svg Sääminki (1950–1972)

Sakarakorokatkoisen kilven kultaisessa yläkentässä musta oinaanpää edestäpäin, mustassa alakentässä aaltokoroinen kultahirsi, jossa punainen, yhdeksänhankainen kirkkovene.

Gustaf von Numers ja Viktor Räsänen

4. heinäkuuta 1950
Tammisaaren mlk.vaakuna.svg Tammisaaren maalaiskunta (1953–1976)

Hopeakentässä pystyssä vihreä tammenoksa, jossa lehtiä ja alaosassa kaksi punaista terhoa; alapuolella sininen aaltokoroinen tyviö, jossa hopeinen, punavaruksinen kala.

A. W. Rancken

3. maaliskuuta 1953
Tammisaari.vaakuna.svg Tammisaari (1952–2008)

Hopeakentässä vihreä tammi, jonka terhot punaiset.

Sven Sköld (piirtänyt uudelleen)

14. toukokuuta 1952
Teerijärvi.vaakuna.svg Teerijärvi (1956–1968)

Punaisessa kentässä aaltokoroinen hopeatyviö, jonka yläpuolella kultainen apilaristi.

Gustaf von Numers

17. heinäkuuta 1956
Teisko.vaakuna.svg Teisko (1958–1971)

Vihreässä kentässä hopeinen Antoniuksen ristin muotoinen muurin siderauta.

Olof Eriksson

1. lokakuuta 1958
Temmes.vaakuna.svg Temmes (1965–2000)

Vihreässä kentässä alaisen aaltokoroisen hirren yläpuolella yksikorvainen maitokiulu; kumpikin kultaa.

Kaj Kajander

4. helmikuuta 1965
Tenhola.vaakuna.svg Tenhola (1953–1992)

Vihreässä kentässä hopeinen, polvistunut enkeli pitäen molemmilla käsillään kultaista lippua, jossa musta, paaluittainen piilu.

Gustaf von Numers

29. joulukuuta 1953
Tiukka.vaakuna.svg Tiukka (1969–1972)

Punaisessa kentässä kultahirsi, jossa kaksi punaista punosruutua.

Gustaf von Numers

10. syyskuuta 1969
Tohmajärvi.vaakuna.1953.svg Tohmajärvi (1953–2004)

Musta-punahalkoisessa kilvessä hopeinen koivunoksa paaluittain.

Olof Eriksson

20. huhtikuuta 1953
Toijala.vaakuna.svg Toijala (1952–2006)

Punaisessa kentässä lakiopaalu, saatteena kaksi keihäänkärkeä; kaikki hopeaa.

Olof Eriksson

3. toukokuuta 1952
Tottijärvi.vaakuna.svg Tottijärvi (1958–1975)

Sinisessä kentässä aaltokoroisesta hopeatyviöstä nouseva kultainen koira, jonka varukset ja kaulahihna punaiset.

Ahti Hammar

26. maaliskuuta 1958
Tuulos.vaakuna.svg Tuulos (1956–2008)

Mustassa kentässä kaksi kultaista, kultapunaliekkistä tuulastuskouraa ristikkäin.

Ahti Hammar

3. maaliskuuta 1956
Tuupovaara.vaakuna.svg Tuupovaara (1957–2004)

Mustassa kentässä tuohitorvea puhaltava, nouseva, hopeinen paimenpoika; tuohitorvi, kontti ja puukko kultaiset, kädet ja kasvot luonnonvärisiä.

Kalevi Karlsson

17. huhtikuuta 1957
Tyrväntö.vaakuna.svg Tyrväntö (1960–1970)

Punaisessa kentässä kaksi kultavaruksista hopeakuhaa pystyssä, selätysten, niiden välissä lakioittain hopearuusu.

Gustaf von Numers

29. maaliskuuta 1960
Tyrvää.vaakuna.svg Tyrvää (1950–1972)

Punaisessa kentässä sinikielinen kultapukki pystyssä, sen kaulassa mustasta hihnasta riippuva kilpi, jonka mustassa kentässä paaluittainen kultapiilu.

Gustaf von Numers

26. syyskuuta 1950
Töysä.vaakuna.svg Töysä (1959-2012)

Sinisessä kentässä nyhäkoroinen kärki, josta nousee kaarisakarainen risti; molemmat hopeaa.

Gustaf von Numers

18. helmikuuta 1959
Ullava.vaakuna.svg Ullava (1966–2008)

Sinisessä kentässä kaksi hopeista suosuksea ristikkäin.

Aake Kaarnama ja Martta Vähälä

15. huhtikuuta 1966
Uskela.vaakuna.svg Uskela (1952–1966)

Punaisessa kentässä kaksi hopeista, paaluittaista häränsarvea, joiden välissä kultalilja.

Gustaf von Numers

23. elokuuta 1952
Uudenkaarlepyyn mlk.vaakuna.svg Uudenkaarlepyyn maalaiskunta (1965–1974)

Punaisessa kentässä kaksi vastakkain kääntynyttä ja lomittaista puolikuuta, joiden päällä kruunu; kaikki kultaa.

Carol Hedberg

9. kesäkuuta 1965
Vahto.vaakuna.svg Vahto (1963–2008)

Punaisessa kentässä kolme kruunattua viikatteen terää alakkain; kaikki kultaa.

Olof Eriksson

7. kesäkuuta 1963
Vammala.vaakuna.svg Vammala (1950–2008)

Sinisessä kentässä kultainen kaateinen polviorsi, sen lappeiden välissä hirsittäinen, kaksikaarinen hopeasilta.

Gustaf von Numers

25. toukokuuta 1950
Vampula.vaakuna.svg Vampula (1955–2008)

Sinisessä kentässä alaisesta, koverasta kärjestä nouseva apilaristi, saatteena neljä naulaa 2 + 2, kärjet vastakkain; kaikki kultaa.

Ahti Hammar

19. lokakuuta 1955
Vanaja.vaakuna.svg Vanaja (1957–1966)

Punaisessa kentässä hopeinen, sinivaruksinen ilveksen pää; korvatöyhdöt mustat.

Gustaf von Numers

26. marraskuuta 1957
Vehmersalmi.vaakuna.svg Vehmersalmi (1964–2004)

Mustassa kentässä kolme airoa vieretysten, vastapalkeittain ja niiden päällikkeenä kolme airoa vieretysten, palkeittain; kaikki kultaa.

Gustaf von Numers

10. kesäkuuta 1964
Velkua.vaakuna.svg Velkua (1968–2008)

Punaisessa kentässä kultainen veneen peräsin varsineen.

Gustaf von Numers

19. maaliskuuta 1968
Viiala.vaakuna.svg Viiala (1955–2006)

Hopeakentässä punainen, kaateinen, nirhakoroinen polviorsi.

Ahti Hammar

5. syyskuuta 1955
Viljakkala.vaakuna.svg Viljakkala (1950–2006)

Kultakentässä palkeittain asetettu puna-sinikatkoinen, loivasti kaksikaarteinen sarvi, jonka keski- ja päätehelat sekä vitjat ovat hopeaa; sarven alapuolella punainen kupari-kultamerkki.

Gustaf von Numers

3. huhtikuuta 1950
Vilppula.vaakuna.svg Vilppula (1957–2008)

Punaisessa kentässä alareunastaan kaareva hirsi, josta kasvaa kolme havunoksaa; kokonaan hopeaa.

Olof Eriksson

7. kesäkuuta 1957
Virtasalmi.vaakuna.svg Virtasalmi (1955–2003)

Kultakentässä musta, reunoihin ulottuva, yläpuolelta sakarakoron rajoittama, kaksikaarinen silta.

Tapio Tikkanen

15. huhtikuuta 1955
Vuolijoki.vaakuna.svg Vuolijoki (1966–2006)

Sinisessä kentässä alainen, kaateinen polviorsi, jonka yläpuolella raudan merkki; molemmat hopeaa.

Kaj Kajander

7. heinäkuuta 1966
Tohmajärvi.vaakuna.svg Värtsilä (1958–2004)

Hopeakentässä musta alasin, josta nousee punainen lieska.

Olof Eriksson

1. lokakuuta 1958
Uukuniemi.vaakuna.svg Uukuniemi (1969–2004)

Punaisessa kentässä hopeinen vasensäde.

Pirkko Hyvärinen

20. tammikuuta 1969
Valkeala.vaakuna.svg Valkeala (1952–2008)

Mustassa kentässä tyvestä nouseva hopeinen kolmikielekkeinen liekki.

Olof Eriksson

30. toukokuuta 1952
Varpaisjärvi.vaakuna.svg Varpaisjärvi (1961–2010)

Kilpi halkoinen ja havukorokatkoinen, kulta-musta.

Gustaf von Numers

26. kesäkuuta 1961
Vehkalahti.vaakuna.svg Vehkalahti (1951–2002)

Sinisessä kentässä kultainen suovehka, jonka hedelmäterttu punainen ja tämän suojus hopeinen.

Carolus Lindberg

21. huhtikuuta 1951
Vihanti.vaakuna.svg Vihanti (1951-2012)

Vihreässä kentässä viikatteen terä, saatteena sen kummallakin puolella kolme vesilehvää, kaikki hopeaa.

Olof Eriksson

20. joulukuuta 1951
Vähäkyrö.vaakuna.svg Vähäkyrö (1954-2012)

Sinisessä kentässä kaksikorvainen hopeamalja, jossa kolme kultaista tähkää.

Ahti Hammar

11. helmikuuta 1954
Västanfjärd.vaakuna.svg Västanfjärd (1962–2008)

Punaisessa kentässä kaateinen polviorsi ja yläpuolella saatteena laivakello; molemmat kultaa.

Gustaf von Numers

18. joulukuuta 1962
Vöyri.vaakuna.svg Vöyri (1955–2006)

Kultakentässä palkeittainen, musta karhunkäpälä, jonka kynnetkin mustat, saatteena molemmin puolin vihreä apilaristi.

Gustaf von Numers

28. joulukuuta 1955
Ylihärmä.vaakuna.svg Ylihärmä (1963–2008)

Hopeakentässä lakio ja äessäleikkö; molemmat siniset.

Gustaf von Numers

19. syyskuuta 1963
Yli-ii.vaakuna.svg Yli-Ii (1967-2012)

Sinisessä kentässä pystyasennossa kaksi kahtaalle suuntautuvaa yksipolvekkeista kultasalamaa, joiden kärjet muodostavat apilanlehden.

Kaj Kajander

21. heinäkuuta 1967
Ylikiiminki.vaakuna.svg Ylikiiminki (1957–2008)

Sinisessä kentässä kolme kultaista pajurekeä alakkain.

Oskari Jauhiainen ja Olof Eriksson

3. toukokuuta 1957
Ylimarkku.vaakuna.svg Ylimarkku (1968–1972)

Sinisessä kentässä aaltokoroinen palkki; saatteena kaksi paaluittaista lyhdettä; kaikki hopeaa.

G. Lindström

8. kesäkuuta 1968
Ylistaro.vaakuna.svg Ylistaro (1961–2008)

Vihreässä kentässä kaksihaarainen kultalyhde.

Ahti Hammar

17. lokakuuta 1961
Ylämaa.vaakuna.svg Ylämaa (1964–2009)

Vihreässä kentässä havukoroinen hopealakio.

Olof Eriksson

21. elokuuta 1964
Yläne.vaakuna.svg Yläne (1957–2008)

Kilpi katkoinen, yläkenttä punainen ja alakenttä kultaa, josta kasvaa kolme kultaista kuusta; alakentässä punainen hirsi.

Gustaf von Numers

22. lokakuuta 1957
Äetsä.vaakuna.svg Äetsä (1981–2008)

Sinisessä kentässä nahkatyömeisti, sen varren molemmilla puolilla saatteena kolmiapila; kaikki kultaa.

Kaj Kajander

1. tammikuuta 1981
Ähtävä.vaakuna.svg Ähtävä (1962–1976)

Kultakentässä aaltokoroinen, yläinen hirsi ja sen alapuolella neljä kissankelloa, joiden varret yhtyvät ristiksi; kaikki sinisiä.

Gustaf von Numers

10. huhtikuuta 1962
Äänekosken mlk.vaakuna.svg Äänekosken maalaiskunta (1958–1968)

Hopeakentässä reunoihin ulottuva punainen jousikaarisilta.

Ahti Hammar

30. kesäkuuta 1958
Äänekoski.vaakuna.1954.svg Äänekoski (1954–2006)

Mustassa kentässä aaltokoroinen hopeapalkki, jossa kolme hirsittäistä, punaista torvea hihnoineen.

Gustaf von Numers

14. lokakuuta 1954
Öja.vaakuna.svg Öja (1959–1968)

Kultakentässä nouseva musta majakka, jonka lyhdyn ruudut hopeaa.

Gustaf von Numers

18. syyskuuta 1959

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ”Den moderne finlandske kommunalheraldik – verdens bedste!”, Heraldica Fennica. Suomen Heraldinen Seura, 1978. ISBN 951-35-1695-4.
  2. Tekijänoikeusneuvoston lausunto 1997:11 Tekijänoikeusneuvosto.
  3. Lakkautettavien kuntien vaakunat säilytettävä kotiseutuvaakunoina Suomen Kotiseutuliitto.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikiaineisto
Wikiaineistossa on lähdetekstiä aiheesta:
  • Iltanen, Jussi: Suomen kuntavaakunat. Helsinki: Karttakeskus, 2013. ISBN 978-952-266-092-3.
  • Ruohomaa, Marjatta: Suomen kuntavaakunat, maakuntavaakunat ja -tunnukset. Helsinki: Suomen kuntaliitto, 2005. ISBN 952-213-001-X.
  • Vaakunat Kansallisarkiston digitaaliarkisto.