Töysä

Töysä
vaakuna	sijainti
www.toysa.fi
Sijainti	62°38′10″N, 23°49′20″E
Maakunta	Etelä-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta	Kuusiokuntien seutukunta
Perustettu	1865
Kokonaispinta-ala	309,66 km² 275:nneksi suurin 2011
– maa	297,75 km²
– sisävesi	11,91 km²
Väkiluku	3 159 244:nneksi suurin 30.11.2011
– väestötiheys	10,61 as/km² (30.11.2011)
Ikäjakauma	2010
– 0–14-v.	19,4 %
– 15–64-v.	61,1 %
– yli 64-v.	19,5 %
Äidinkieli	2010
– suomenkielisiä	99,1 %
– ruotsinkielisiä	0,1 %
– muut	0,8 %
Kunnallisvero	20,25 % 95:nneksi suurin 2012
Kunnanjohtaja	Terttu Liesmäki
Kunnanvaltuusto	21 paikkaa
2009–2012  • Kesk.  • Kok.  • SDP	14 4 3

Töysä on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Pohjanmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 3 159 ihmistä, ja sen pinta-ala on 309,66 km², josta 11,91 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 10,61 asukasta/km². Ympäristöstään poiketen Töysän väestökehitys on ollut viime vuosina varsin positiivinen. Töysän naapurikunnat ovat Alajärvi, Alavus, Kuortane, Virrat ja Ähtäri.

Historia

Töysän varhaisimmasta asutuksesta kertovat muutamat kivikautiset löydöt. Esihistoriallisista löydöistä on kuitenkin huomattavin Pennalankosken varrelta tavattu rautakautinen miehen ja naisen ruumishauta, jonka esineistö oli runsas. Keskiajalla seudulle saapui eränkävijöitä Sastamalasta, Pirkkalasta ja Kyröstä. Vakinaisesti seutu asutettiin vasta 1560-luvulla, jolloin uudisasukkaita tuli sekä lännestä että idästä Savosta. Tarinan mukaan Töysän ensimmäinen oli Tohni, jättiläisvoimistaan tunnettu mies, joka asettui asumaan hänen mukaansa nimetylle Tohninmäelle. Samalta mäeltä on löydetty raunio, joka on ollut ns. Tohnin epäjumalan kuvan tai katolisen ristin jalustana. Tämä aihe on otettu myös Töysän vaakunaan.

Töysän seutu kuului aluksi Isokyrön kappeliseurakuntaan, joka itsenäistyi 1581. Vuonna 1645 seutu liitettiin Kuortaneen kappeliseurakuntaan. Vuonna 1789 Perä- ja Ylä-Töysä muodostivat Alavuteen kuuluvan Töysän saarnahuonekunnan. Seurakunnalle valmistui 1799-1800 puukirkko. Töysän saarnahuonekunta määrättiin itsenäiseksi seurakunnaksi 1896, mutta käytännössä ero toteutui vasta 1926 Töysän saadessa vakinaisen kirkkoherran. Töysän kunta perustettiin 1865.

Koska seudun pellot olivat pieniä ja heikkotuottoisia, tervanpoltto kohosi 1700-luvulla tärkeimmäksi elinkeinoksi. Tervanpolttoa jatkettiin 1900-luvun alkuun asti, jolloin maa- ja metsätalouden ohella ryhdyttiin harjoittamaan mm. kaupankäyntiä ja lapikkaiden valmistusta. Töysän asukasluku pysytteli pitkään alhaisena ja oli vielä 1800-luvun puolivälissä alle 2000. 1800-luvun lopulla asukasluku alkoi kasvaa nopeasti ja 1900 asukkaita oli 3355. 1930-luvun puolivälissä Töysäläisiä oli lähes 4000. Toisen maailmansodan jälkeen väkiluku kääntyi kuitenkin laskuun, joka alkoi pysähtyä vasta 1970-luvun jälkipuoliskolla. Kunnan väkiluku on vakiintunut n. 3100 asukkaaseen.

Luonto

Töysän luonnonmaisemat ovat vaihtelevat. Kunnan alueella Pohjanmaan lakeus muuttuu vähitellen Suomenselän vedenjakajan kumpare ja järvimaastoksi. Vedenjakaja kulkee etelä-pohjoissunntaisesti pitkin kunnan itärajaa.

Kallioperä on graniittia, joka näyttäytyy varsin laajalti kunnan itäosissa. Yleisin maalaji on moreeni, mutta myös soraa on paljon. Töysää halkoo etelästä pohjoiseen Lehtimäen harju. Moreeni- ja harjukumpareiden välisiin notkelmiin on kerrostunut turvetta, savea on sen sijaan vähän. Suuria yhtenäisiä viljelysaukeita on vain Ponnejärven ja Töysänjoen savipitoisilla rantamailla.
Kunnan pinnanmuodot ovat vaihtelevat. Maasto on ylävintä Suomenselän vedenjakajalla, missä useat kohoumat yltävät 170-180 metriin. Korkein kohouma on Tohninmäki. Kunnan lounais- ja länsiosissa maasto muuttuu loivapiirteiseksi.

Töysän alueen vedet virtaavat Alavuden puolelle Lapuanjokeen. Lapuanjoen huomattavin sivujoki kunnan alueella on Töysänjoki, joka saa alkunsa luonnonkauniilta Mutkan järviseudulta ja virtaa mm. Ponnenjärven kautta. Töysänjoen sivuhaara Hakojoki puolestaan tuo vedet kunnan eteläosista mm. Lies-, Vuori- ja Hakojärvestä.

Sijainti

Töysän kunta sijaitsee valtatie 18:n varrella Etelä-Pohjanmaalla. Sen lähikaupunkeja ovat Alavus ja Ähtäri. Lähin suurempi kaupunki on Seinäjoki. Matkustus Töysään julkisia kulkuvälineitä käyttäen onnistuu bussilla, jonka pääteasema on kuntakeskus Kirkonkylässä ja Tuurissa Veljekset Keskinen Oy:n edessä. Junalla pääsee Tuuriin, josta on viiden kilometrin matka Töysään.

Talouselämä

Töysän kunta on pitkään tunnettu parhaiten Tuurin kylässä sijaitsevasta Keskisen kyläkaupasta. Kunnassa on käytetty hyväksi Tuurin kauppakylän mainetta ja otettu kunnan markkinoinnissa käyttöön lause "Töysä – Hyvän Tuurin kunta". Töysän työpaikkaomavaraisuus on poikkeuksellisen suuri, 131,1 prosenttia, millä se sijoittuu kuudennelle sijalle Suomessa.

Töysän keskustan päätie on nimeltään Keskustie, ja sen varrella sijaitsevat muun muassa yläaste, Järviseudun ammatti-instituutin Töysän toimipiste, kauppa, kaksi pankkia, kukkakauppa, apteekki ja kunnantalo. Kylätie saattaakin vaikuttaa hiljaiselta, mutta suurin osa kaupallisista palveluista on jo siirtynyt Tuurin kylään. Sen sijaan julkiset palvelut toimivat edelleen pääosin kirkonkylässä.

Töysä on huomattava ostosmatkailukohde Tuurin kylässä sijaitsevan "Suomen suurimman kyläkaupan" Veljekset Keskinen Oy:n ansiosta. Kyseinen yritys on Stockmannin Helsingin myymälän jälkeen myynniltään Suomen toiseksi suurin tavaratalo ja Matkailun edistämiskeskuksen (MEK) tilastoissa Suomen suosituin matkailukohde (2006 yli kuusi miljoonaa kävijää).

Töysä oli vuonna 2006 pidetyssä Suomen Yrittäjien tutkimuksessa rankattu Suomen yritysmyönteisimmäksi kunnaksi.

Töysän kunta järjesti 7.7.–6.8.2006 Suomen ensimmäisen omakotimessutapahtuman Koti Sinulle -pientalonäyttelyn, jossa esiteltiin tavallisia asuntoja tavallisille ihmisille. Tähän vaihtoehtomessutapahtumaan osallistui yli 30 000 kävijää, jotka olivat enimmäkseen oman kodin rakentamista suunnittelevia tavallisia perheitä. Etenkin talotehtaiden toivomuksesta uusi näyttely pidettiin viereisellä uudella asuntoalueella jo vuonna 2008.

Muuta

• Töysässä sijaitsee Järviseudun ammatti-instituutin eli JAMI:n osasto, jossa voi suorittaa liiketalouden tai tietojenkäsittelyn perustutkinnon.

• Töysässä toimii urheiluseura Töysän Veto, jonka nimekkäin urheilija on moukarimitalisti Olli-Pekka Karjalainen.

Töysän kylät

OnnenKenkä-monumentti Tuurin kylässä.

• Hakojärvi
• Kirkonkylä
• Mutkankylä
• Suutala
• Niemenkylä
• Housunkylä
• Salonkylä
• Holkonkylä
• Lieskylä
• Tohni
• Ritola
• Ylipää
• Tuuri

Nähtävyydet

• Tohninmäen ristiraunio
• Veljekset Keskinen Oy

Kuuluisia töysäläisiä

• Hannu Hautala, luontokuvaaja
• Hilda Häkkinen, yksi Suomen vanhimmista ihmisistä (1894–2005)
• Olli-Pekka Karjalainen, moukarinheittäjä
• Vesa Keskinen, kyläkauppias
• Jari-Matti Latvala, ralliautoilija
• Mauri Niemi, entinen toimitusjohtaja (Skanska Oy)
• Sulo Penttilä, Metallityöväen liiton puheenjohtaja
• Sakari Pesola, muusikko
• Eila Pienimäki, viihdetaiteilija, kuvataitaiteilija
• Jani Wickholm, viihdetaiteilija, muusikko
• Ivar Wilskman, professori, Suomen urheilun isä, SUL:n perustaja, sauvavoimistelija.
• Matti A. Takala, muusikko

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Töysä Wikimedia Commonsissa
• Töysän kunnan kotisivut
• Tietoja Töysän seurakunnasta ja historiasta
• Tuurin Kyläkaupan kotisivut
• Pientalomessujen kotisivut

Etelä-Pohjanmaan maakunnan kunnat

Alajärvi - Alavus - Evijärvi - Ilmajoki - Isojoki - Jalasjärvi - Karijoki - Kauhajoki - Kauhava - Kuortane - Kurikka - Lappajärvi - Lapua - Seinäjoki - Soini - Teuva - Töysä - Vimpeli - Ähtäri

Entiset kunnat Alahärmä - Jurva - Kortesjärvi - Lehtimäki - Nurmo - Peräseinäjoki - Ylihärmä - Ylistaro - Seinäjoen mlk