Virrat

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Virrat
Virdois
Virrat.vaakuna.svg Virrat.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

www.virrat.fi
Sijainti 62°14′25″N, 023°46′15″EKoordinaatit: 62°14′25″N, 023°46′15″E
Maakunta Pirkanmaan maakunta
Seutukunta Ylä-Pirkanmaan seutukunta
Perustettu 1868
– kauppalaksi 1974
– kaupungiksi 1977
Kuntaliitokset Pohjaslahti (1973, osa)
Kokonaispinta-ala 1 299,09 km²
88:nneksi suurin 2014 [1]
– maa 1 162,31 km²
– sisävesi 136,78 km²
Väkiluku 7 270
139:nneksi suurin 30.4.2014 [2]
– väestötiheys 6,25 as/km² (30.4.2014)
Ikäjakauma 2012 [3]
– 0–14-v. 13,3 %
– 15–64-v. 57,9 %
– yli 64-v. 28,8 %
Äidinkieli 2012 [3]
suomenkielisiä 98,1 %
ruotsinkielisiä 0,1 %
– muut 1,8 %
Kunnallisvero 20,25 %
135:nneksi suurin 2013 [4]
Kaupunginjohtaja Vesa Haapamäki
Kaupunginvaltuusto 27 paikkaa
KESK
SDP
KOK
VAS
KD
12
7
5
2
1

Virrat (ruots. Virdois) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa. Kunta perustettiin vuoden 1868 alussa, perustamispäätös tehtiin vuonna 1867. Virrat muuttui maalaiskunnasta kauppalaksi 1. tammikuuta 1974, ja kauppalasta kaupungiksi 1. tammikuuta 1977. Virrat kuului aiemmin Vaasan lääniin, josta se siirrettiin Hämeen lääniin vuoden 1969 alussa. Virroilla asuu 7 270 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 1 299,09 km2, josta 136,78 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 6,25 asukasta/km2. Virtain seurakunta kuuluu Lapuan hiippakuntaan. Virrat on Suomen kunnista ja kaupungeista ainoa, jolla on monikkomuotoinen nimi. Sitä taivutetaan ulkopaikallissijoissa: Virroilla, Virroilta, Virroille; nimen genetiivi kuuluu Virtain. Virtolainen tarkoittaa Virtain asukasta.

Virtain naapurikunnat ovat Alavus, Keuruu, Kihniö, Mänttä-Vilppula, Ruovesi, Seinäjoki, Ylöjärvi ja Ähtäri.

Virtain kirkko on rakennettu 1772–1774 kirkonrakentaja Antti Hakolan johdolla.[5]

Liikenne ja turismi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunta on hyvien tieyhteyksien varrella Tampereen, Porin ja Jyväskylän välimaastossa. Keskustan tuntumassa risteävät Porin ja Jyväskylän välinen valtatie 23, Oriveden ja Lapuan välinen kantatie 66, Killinkosken kautta Ähtäriin ja edelleen Pietarsaareen kulkeva kantatie 68 sekä Tampereelta Näsijärven länsipuolitse tuleva kantatie 65. Alueella on runsaasti pienteollisuutta ja kauppoja. Tuurin kyläkauppa, Ähtärin eläinpuisto, Herraskosken kanava ja Perinnekylä ovat lyhyen ajomatkan päässä.

Jäähdyspohjan kylässä on vanhainkodin palossa vuonna 1979 menehtyneiden vanhusten muistomerkki.

Kaupungin läpi kulkee Haapamäki–Pori-rata, josta suurin osa lakkautettu 1985. Henkilöliikenne lakkautettiin 1981 ja viimeinen juna kulki kaupungin läpi 27.12.1984. Tampereelta Virroille johtaa laivareitti, Runoilijan tie. 70-luvulla Virroilla tapahtui suuronnettomuus -Vanhainkodin palo, jossa kuoli kymmeniä vanhuksia.

Luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alkuperäistä metsää, järviä ja luontoa on runsaasti. Pari kilometriä keskustasta Ruoveden suuntaan, kantatie 66:n varrella, ovat tunnetut Torisevan rotkojärvet. Järviä kunnan alueella on kaikkiaan 269 ja sisävesiä on kunnan pinta-alasta 10,5 %. Järvistä suurimmat ovat Vaskivesi–Visuvesi, Toisvesi ja Seinäjärvi.[6]

Juhannuskunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Virrat on Suomen "virallinen" Juhannuskaupunki – tavaramerkki on rekisteröity 31. heinäkuuta 2002.[7] Juhannusjulistus lähetetään Virroilta joka juhannusaatto kello 18.00. Runomuotoinen juhannusjulistus[8] on virtolaisen Markku Sorvarin kirjoittama. Aikaisempina vuosina julistus on ollut kuultavissa radiossa ja vuonna 2007 se lähetettiin suorana YLE TV2 -kanavalla. Virtain maine monipuolisena kesämökkikuntana on kasvanut tittelin myötä. Virroilla sijaitsee merkittävä osa Pirkanmaan loma-asunnoista. Vuosina 1984–1994 Virroilla järjestettiin myöskin juhannuksena nuorta yleisöä kymmentuhatpäisin kerännyt Rantarock.

Välimatkat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaikka Virtain sijainti on keskeinen ja liikenneyhteydet hyvät, välimatkat ovat pitkähköt lähikuntiin. Virrat sijaitsee Seinäjoen, Jyväskylän, Porin sekä Tampereen väliin jäävällä alueella. Lähin kaupunkikeskus on Seinäjoki Etelä-Pohjanmaan puolella. Tuurin matkailukeskukseen on matkaa 51 km.

Teiden päätepisteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähimmät maakuntakeskukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähikunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähimmät rautatieasemat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sisäiset välimatkat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yläinen Torisevajärvi

Elinkeinot ja teollisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Virrat on rakenteellisesti teollistunut maatalouskunta. Virroilla merkittävä osa elinkeinorakenteesta on maataloudessa, mutta Virroilla on myös laajalti pienteollisuutta, esimerkiksi Inka Oy:n nauhatehdas Killinkoskella. Myös matkailu on Virroille merkittävä valtti.

Virtain suurimmat työnantajat:

  • Virtain kaupunki 580
  • Finncont Oy 110
  • Valtio 100
  • Inka Oy 85
  • Kiiltoplast Oy 40
  • Memar Oy 40
  • Jita Oy 40
  • Finvac Oy 45
  • Palmroth Center 20

Politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtuusto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Virtain valtuuston paikkajakauma kaudella 2013–2016:

  • Yhteensä 27

Eduskuntavaalit 2011[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ohessa on puolueiden kannatusprosentit Virroilla. Lukemat käy ilmi Helsingin Sanomien verkkotulospalvelusta.

  • Suomen Keskusta 33,2 %
  • Perussuomalaiset 22,6 %
  • Suomen Sosialidemokraattinen Puolue 18,1 %
  • Kansallinen Kokoomus 9,5 %
  • Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 6,9 %
  • Vasemmistoliitto 5,3 %
  • Vihreä liitto 2,5 %
  • Piraattipuolue 0,5 %
  • Vapauspuolue (VP) – Suomen tulevaisuus 0,5 %
  • Suomen Kommunistinen Puolue 0,4 %
  • Suomen Senioripuolue 0,3 %
  • Muutos 2011 0,1 %
  • Itsenäisyyspuolue 0,1 %

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Virtain väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
9 621
1985
  
9 391
1990
  
9 143
1995
  
8 879
2000
  
8 236
2005
  
7 851
2010
  
7 514
Lähde: Tilastokeskus.[10]

Kyliä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Virrat kirjallisuudessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Virrat esiintyy kirjallisuudessa mm. useissa Teuvo Saavalaisen romaaneissa sekä Kauno Vuorenpään kansalais­sotaa käsittelevässä kirjassa Virrat 1918.

Merkittäviä ja tunnettuja virtolaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Tom Sukanen, amerikansiirtolainen, laivanrakentaja-persoona, josta tehty mm. elokuva.
  • Antti Lieroinen (k. 1643, Ruovesi), Virtain Jäähdyspohjassa elänyt noita ja selvänäkijä
  • Martti Kitunen (mainitaan myös nimellä Mårten Henrikinpoika) (s. 14. marraskuuta 1747, Virrat – k. 7. lokakuuta 1833, Virrat), metsästäjä, karhunampuja
  • I. K. Inha (alkuaan Konrad Into Nyström, s. 12. marraskuuta 1865 Virrat – k. 3. huhtikuuta 1930 Helsinki), kirjailija, kääntäjä ja valokuvaaja
  • Onni Tarjanne (vuoteen 1906 Törnqvist, s. 5. syyskuuta 1864 Virrat – k. 23. toukokuuta 1946 Helsinki), arkkitehti
  • Väinö Hanhijoki (s. 6. kesäkuuta 1896 – k. 16. elokuuta 2005 Virrat), iäkkääksi elänyt mies
  • Reino Heinonen (s. 19. heinäkuuta 1898 Virrat – k. 30. syyskuuta 1944), jääkärieverstiluutnantti
  • Armid Sandberg (s. 13. helmikuuta 1876 Sippola – k. 4. elokuuta 1927 Toriseva, Virrat), taidemaalari
  • Marjaliisa Pitkäranta (o.s. Raittinen, ent. Rinne s. 27. syyskuuta 1941 Killinkoski, Virrat – k. 9. tammikuuta 2003 Killinkoski, Virrat), kuvittaja
  • Erkki Solja Kiilto Oy:n johtohahmoja, esiintyy rikkaimpien listalla, hyväntekeväisyysjärjestö vapaamuurarien jäsen (Hymy-lehden vapaamuurari-listan mukaan)
  • Jukka Sihvonen (s. Virrat), Turun yliopiston elokuvatutkimuksen professori
  • Mika Polku (s. 19. heinäkuuta 1975, Virrat), korkeushypyn Suomen mestari 1998, 2000, 2001 ja 2003 ja Suomen ennätyksen haltija (231)
  • Katja Kilpi (s. 26. huhtikuuta 1974 Virrat), korkeushypyn Suomen mestari 1990, 1991 ja 1992
  • Jouko Kilpi (s. 21. huhtikuuta 1961) , korkeushypyn Suomen mestari 1983
  • Seppo Hovinen (s. 4. helmikuuta 1951 Virrat), keihäänheiton Suomen mestari 1976 ja 1977 (maalivahti Niko Hovisen isä)
  • Tuula Laaksalo (o.s. Hyytiäinen, s. 21. huhtikuuta 1953 Rovaniemi), keihäänheiton Suomen mestari 1982, 1984 ja 1988, edusti Virtain Urheilijoita
  • Vesa Rantanen Vesa Tapani Rantanen (s. 2. joulukuuta 1975 Jalasjärvi), seiväshypyn monikertainen Suomen mestari, edustaa Virtain Urheilijoita
  • Pertti Niittylä (s. 16. tammikuuta 1956 Virrat), pikaluistelun Suomen mestari
  • Vesa Korjus (s. 13. elokuuta 1981 Virrat) , aitajuoksija, edusti Virtain Urheilijoita, nykyään Kuortaneen Kuntoa
  • Kari Sainio (s. 24. toukokuuta 1975 Virrat), jalkapalloilija Suomen mestaruus 2001 ja 2006
  • Pirkko Korkee (o.s. Leveelahti, s. 25. maaliskuuta 1927 Virrat), hiihtäjä MM-viestihopeaa 1958, edusti Virtain Urheilijoita ja Valkeakosken Hakaa
  • Paavo Hietanen (s. 20. helmikuuta 1931 Uusikirkko VL), pesäpalloilija, toimi valmentajana ja yläasteen liikunnanopettajana Virroilla
  • Jutta Gustafsberg (ent. Jussila, o.s. Virtanen, s. 1973, Virrat), fitness Suomen mestari, yrittäjä
  • Tapio Kuula (s. 1957 Kurjenkylä, Virrat), Fortumin toimitusjohtaja
  • Keijo Leppänen (s. 12. maaliskuuta 1960 Virrat), MTV3:n uutisankkuri, toimittaja, kirjailija
  • Marjaana Aumasto (s. 1958 Virrat), kirjailija
  • Heikki Jartti (s. 22. tammikuuta 1887, Virrat – k. 17. tammikuuta 1951, Pihlajavesi), kirjailija
  • Verneri Liinamaa (nimi vuoteen 1934 Verner Lindgren, s. 28. kesäkuuta 1898 Virrat – k. 5. kesäkuuta 1972 Raahe), kirjailija
  • Teuvo Saavalainen (s. 22. heinäkuuta 1927 Kotka – k. 1. helmikuuta 2002 Virrat), kirjailija
  • Uolevi Nojonen (oikealta nimeltään Ahti Uolevi Ylä-Nojonen, kirjoittanut myös salanimellä A. U. Pirkkala s. 6. kesäkuuta 1939 Virrat), kirjailija
  • L. J. Järvinen (Lauri Johannes Järvinen, s. 7. huhtikuuta 1904 Virrat – k. 25. toukokuuta 1957 Oulu), kirjailija
  • Frans Viitanen (s. 26. syyskuuta 1864 Virrat – k. 17. syyskuuta 1932 Uusikaupunki), kirjailija
  • Hannu Häme (Hannu Johannes Mäkinen, s. 4. tammikuuta 1904 Virrat – k. 4. toukokuuta 1962 Virrat), runoilija
  • Lauri Perälä (s. 3. elokuuta 1881 Alavus – k. 5. huhtikuuta 1942 Virrat), kirjailija, kansanedustaja (ML) 1919–1924
  • Jaana Ylä-Mononen (s. 5. helmikuuta 1961 Pohjaslahti), kansanedustaja (Kesk.) 1999–2007
  • Harri Jaskari (s. 26. maaliskuuta 1964 Virrat), kansanedustaja (Kok.) 2007, hyväntekeväisyysjärjestö vapaamuurarien jäsen (Hymy-lehden vapaamuurari-listan mukaan)
  • Matti Maijala (s. 17. heinäkuuta 1923 Kangasala – k. 30. tammikuuta 2007 Virrat), kansanedustaja (Kesk.) 1970–1972 sekä 1975–1991
  • Hilma Koivulahti-Lehto (s. 24. huhtikuuta 1881 Virrat – k. 27. syyskuuta 1955 Virrat), kansanedustaja (SDP) 1919–1945 ja 1948–1951
  • Eino Syrjä (s. 9. maaliskuuta 1928 Virrat – k. 5. joulukuuta 2002 Virrat), kansanedustaja (SMP) 1970–1972
  • Lempi Tuomi (o.s. Kuusela, s. 27. elokuuta 1882 Virrat – k. 24. maaliskuuta 1958 Jyväskylä), kansanedustaja (SSTP) 1922–1923
  • Onni Tuomi (entinen sukunimi Ahlbom, s. 21. marraskuuta 1875 Virrat – k. 4. tammikuuta 1933 Petroskoi, Neuvostoliitto), kansanedustaja (SDP) 1908–1918
  • Helmi Morri (s. 5. toukokuuta 1938 Pohjaslahti), kansanedustaja (Kesk.) 1991–1995
  • Yrjö Sariola (s. 1. kesäkuuta 1932, Laukaa), Lapuan hiippakunnan piispa 1974–1995, toimi seurakunnanpastorina Virroilla
  • Jari Yliaho (s. 9. joulukuuta 1957 Virrat), kitaristi
  • Oliver, rock-yhtye
  • Donna, rock-yhtye (Rockin SM-1975 voittaja)
  • Sekaannus, punk-yhtye
  • Lizards, pop-yhtye
  • Jussi Viitala, tiedemies ja kirjailija (s. 1940)

Ystävyyskaupungit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]