Karkku

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee entistä Suomen kuntaa. Neuvostoliitolle luovutetussa Salmin kunnassa oli myös Karkku-niminen kylä.
Karkku
Lakkautettu kunta – nykyiset kunnat:
Sastamala
Karkku.vaakuna.svg Karkku.sijainti.svg

vaakuna

sijainti
Lääni Turun ja Porin lääni
Maakunta Pirkanmaan maakunta
Perustettu 1328 (Sastamala)
Liitetty 1973
– liitoskunnat Tyrvää
Karkku
– kuntaan Vammala
Pinta-ala 196,8 km²
– maa 167,2 km²
Väkiluku 2 618
(1970)
– väestötiheys 15,66 as/km²
Karkun kirkko (1913) sisältä

Karkku (aikaisemmin Sastamala) oli Pirkanmaalla sijainnut Suomen kunta, jonka naapurikunnat olivat Tyrvää, Tottijärvi, Suoniemi ja Mouhijärvi. Karkun kunta liitettiin Vammalaan 1973. Karkussa oli 1995 asukkaita 597 henkilöälähde?.

Karkussa on useita kirkkoja: Karkun harmaakivikirkko (1913), Salokunnan kirkko (1960) ja vanhin, harmaakivinen Sastamalan kirkko (1500-luvun alusta).

Karkun vaakunan suunnitteli paikkakunnalla syntynyt taiteilija Lauri Ahlgrén ja se vahvistettiin vuonna 1963. [1] Vaakuna valittiin vuonna 2007 tulevan Sastamalan kaupungin vaakunaksi.

Alueella toimii kolme oppilaitosta: Karkun evankelinen opisto, Karkun kotitalous- ja sosiaalialan oppilaitos ([1]) ja Hoikan koulutus- ja kuntoutuskeskus. Perusopetusta alueella tarjoavat Aluskylässä Palvialan lähellä Karkun koulu, jossa opetetaan alueen peruskoulutusluokkia 1-6. Salokunnan koulussa järjestetiin aikaisemmin perusopetusta luokille 1-4. [2] Lisäksi Karkun evankelinen opisto järjestää peruskoulutusta (kymppiluokka, aikuislukio). Riippilänjärven länsirannalla tarjoaa golfpalveluja Lakeside Golf.

Pääosa Karkun kunnan asukkaista sai toimeentulonsa maa- ja metsätaloudesta. Pienimuotoista teollista toimintaa oli lähinnä Palvialan seudulla ja sitä edustivat puusepänteollisuutta edustanut Rakentaja Oy ja Karkun Höyrysaha sekä muutamat pienemmät sahat eri puolilla kuntaa. Rakentaja Oy:n tehdasrakennus tuhoutui tulipalossa kesällä 2010.

Karkussa toimi vuonna 1877 perustettu Säästöpankki, jolla oli kunnan alueella kaksi sivukonttoria. Karkun Säästöpankki liittyi Tyrvään Säästöpankkiin vuonna 1971. Karkussa toimii Karkun Osuuspankki.

Lähellä Palvialan kylää Rautaveden rannassa on vuonna 1994 perustettu pieni luonnonsuojelualue, jolla kasvaa Suomessa erittäin harvinainen luhtaorvokki.

Sisällysluettelo

Historia [muokkaa]

Question book-4.svg
 Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia lähteitä.

Karkun Palvialassa on ilmeisesti ollut asutusta rautakaudella, ehkä jo kivikaudella. Alueelta löydetty Karkun riipus on ajoitettu välille 800-1050.

Sastamala oli 1200-luvulla suuri kirkkopitäjä, jonka seurakuntakirkkoon (luultavasti) nykyisen Sastamalan kirkon paikalle vaelsi seurakuntaa Pohjanmaalta asti. Kirkkopitäjän keskuskirkot lienevät olleet erilaisia puisia kirkkoja ennen Sastamalassa vielä tänäkin päivänä seisovan kivikirkon rakentamista 1500-luvulla. Kirkkopitäjä ulottui "Näsijärvestä Pohjanlahteen ja nykyisen Vammalan seuduilta Pohjanmaan lakeuksien rajoille asti". Siihen siis kuului koko pohjoinen Satakunta. Tästä kirkkopitäjästä sitten muodostuivat alueen "emäseurakunnat". Niin myös Karkun pitäjä. Sastamalasta erosi varhais-keskiajalla Kyrön pitäjä, jonka keskus oli Hämeenkyrö-Viljakkala. Merkittävimpiä hetkiä Suur-Sastamalan hajoamisessa lienee ollut Ala-Sastamalan irtaantuminen 1400-luvulla. Ala-Sastamalan alueesta kehittyivät myöhemmin Tyrvää, Vammala, Kiikoinen ja Kiikka. Pietari Brahen aikoina 1600-luvun alkupuolella, jolloin seurakuntia pilkottiin yleisemminkin, Sastamalasta irtautui Ylä-Sastamala eli Mouhijärvi, joka oli jo jonkin aikaa ennen irtautumista ollut kappeliseurakuntana. Ylä-Sastamalasta muodostuivat sittemmin Mouhijärvi, Suodenniemi ja Lavia. Suoniemi irrotettiin Karkusta kappeliseurakunnaksi vuonna 1670.

Suur-Sastamala oli osa itsesyntyista ja alkuperäistä Hämeen maakuntaa aina vuoteen 1450, jolloin perustettiin uusi hallintomaakunta Satakunta. Tuonaikainen Satakunta muodostui nykyisen Satakunnan ja Pirkanmaan alueesta. Jako kahteen maakuntaan noudattaa vahvasti heimojakoa, paitsi Kankaanpään seudun osalta, joka yhä nyky-Satakunnassa. Sastamala siirtyi Pirkanmaalle 1992.

Karkun kuntaan ja seurakuntaan kuului vuoteen 1900 saakka runsaan 10 neliökilometrin erämaa-alue entisen Noormarkun, nykyisen Porin alueella. Liikemies Antti Ahlström oli ostanut kyseisen, eräälle karkkulaiselle maatilalle kuuluneen alueen jo vuonna 1873.

Kiuralan kylässä toimi vuosina 1896-1899 Suomen ensimmäinen vaneritehdas, Wiikarin Oy, jossa valmistettiin vanerilevyjen lisäksi mm. huonekaluja. Tehtaan paikalla on 1960-luvulla pystytetty muistomerkki, itse rakennuksista on jäljellä vain perustusten jäänteitä.

Huhtikuun 17. päivänä 1918 käytiin Suomen sisällissotaan liittynyt Karkun taistelu.

Karkkuun asutettiin viime sotien jälkeen Pyhäjärven (Vpl) siirtoväkeä.

Vuonna 1973 Karkun kunta liitettiin Vammalaan yhdessä Tyrvään kanssa; vuotta aiemmin oli Tyrisevän kylä siirretty Suoniemen kunnasta Karkkuun. Sen jälkeen ovat palvelut kunnassa harventuneet. Toiseksi viimeinen Palvialan päivittäistavaraliikkeistä lopetti toimintansa vuonna 2002. Karkun seudun tunnetuimpia paikkoja on laskettelukeskus Ellivuori ja sen läheisyydessä sijaitseva Pirunvuori, jossa Emil Danielssonilla oli ateljee. Karkun maastot ovat innoittaneet myös useita muita taiteilijoita, kuten Markku Piriä, jolla oli residenssi Karkussa usean vuoden ajan.

Taidemaalari Akseli Gallén-Kallelan äiti Anna Mathilda Gallén asui leskeksi jäätyään ja Tyrväällä sijaitsevan Jaatsin tilan myytyään Palvialassa kuolemaansa saakka. Häntä kutsuttiin paikkakunnalla Kalleenin mammaksi. Hänen talonsa purettiin 1960-luvulla.

Ellivuoren laskettelukeskuksen perusti 1960-luvun puolivälissä kolme urheiluseuraa, Vammalan seudun Voima, Karkun Karku ja Tampereen Pyrintö. Vuodesta 1981 lähtien laskettelukeskuksen on omistanut helsinkiläinen Riila Oy.

Kylät [muokkaa]

Aluskylä, Heinoo, Innala, Jassala, Juurakko, Karimäki, Karkunkylä, Ketunkylä, Kiurala, Koivu, Kojola, Koski, Kutala, Kärppälä, Lammentaka, Lielahti, Mäenkylä, Nohkua, Oravula, Palviala, Pitkänkaro, Päivölä, Rainio, Raipio, Rikainen, Toijala, Vihtiälä.

Palviala [muokkaa]

Karkun rautatieasema Palvialassa kuvattuna idästä. Kuvaajan selän takana on Palvialan veneranta Rautaveden rannassa. Vasemmalla näkyvä punainen rakennus aseman takana on Wanha Harsu.

Palviala, joka on entisen Karkun kunnan keskusta, on Karkun merkittävin kylä. Palvialassa toimii pankki, kyläkauppa, päiväkoti, partureita, baari, kirjasto ja lisäksi joitakin muita palveluja. Karkun rautatieasema Palvialassa on yhä toiminnassa ja siellä pysähtyvät useimmat Tampereen ja Porin väliä kulkevat henkilöjunat. Itse asemarakennus on kuitenkin poissa asemakäytöstä. Paikallinen kyläyhdistys Aluskylän kotijoukot pitää siinä kahvilaa kesällä ja joulun alla. Palvialan nähtävyyksistä mainitsemisen arvoinen on myös Wanha Harsu - rustiikkinen kestikievari keskellä kylää. Palviala sijaitsee Rautaveden rannalla alle 20 kilometriä Sastamalan kaupungin keskustasta pohjoiseen. Palvialassa oli asutusta jo rautakaudella.

Heinoo [muokkaa]

Heinoo on Karkun kylä, joka sijaitsee jonkin matkaa Palvialasta Sastamalan keskustaan päin. Kylä paloi 1881 ja rakennettiin sittemmin uudelleen. Kylää on kutsuttu myös Heinoseksi ja Heinoo on siitä kansanomainen muunnos. Kylästä loppui koulu kymmenisen vuotta sitten, eikä muitakaan palveluita ole. Kylässä on kuitenkin useita eri yhdistysten ylläpitämiä kokoontumistiloja. Heinoossa oli aikanaan Karkun kunnan toinen rautatieasema. Tämäkin asemarakennus on edelleen olemassa, mutta rataoikaisun vuoksi se on jäänyt syrjään nykyisestä ratalinjasta. Heinoosta Vammalaan päin oli radalla vielä Mäenkylän seisake.

Kutala [muokkaa]

Kutala on eteläisessä Karkussa sijaitseva kylä. Se sijaitsee enimmäkseen Kutalansaaressa, mutta osittain myös mantereen puolella. Vielä 1990-luvulla saareen kuljettiin lossilla, mutta nyt saaren molemmissa päissä on sillat. Kylästä on 1990-luvulla loppunut pankki, kauppa ja vanhainkoti. Kutalan koulu oli toiminnassa vuodet 1899−1981, viimeiset kymmenen vuotta neljä luokkaa käsittävänä peruskoulun ala-asteen kouluna. Alun perin Karkun ja Suoniemen yhteisen vanhainkodin tiloissa sijaitsee nykyisin mielenterveyskuntoutujien palvelukoti Vähä-Ropo. Palveluita kylässä ei ole, mutta kylätoiminta on vireää ja sen ansiosta kylässä toimii kesäisin Kutalan Kasino.

Katso myös [muokkaa]

Aiheesta muualla [muokkaa]

Lähteet [muokkaa]

Viitteet [muokkaa]

  1. ↑ Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1968, s. 139. Otava 1967, Helsinki.
  2. ↑ http://yle.fi/alueet/tampere/2009/12/kylakoulut_lakkautettavana_hameenkyrossa_ja_sastamalassa_1271365.html Kyläkoulut lakkautettavana Hämeenkyrössä ja Sastamalassa 14.12.2009.


Pirkanmaan maakunnan kunnat
Akaa - Hämeenkyrö - Ikaalinen - Juupajoki - Kangasala - Kihniö - Lempäälä - Mänttä-Vilppula - Nokia - Orivesi - Parkano - Pirkkala - Punkalaidun - Pälkäne - Ruovesi - Sastamala - Tampere - Urjala - Valkeakoski - Vesilahti - Virrat - Ylöjärvi
Entiset kunnat
Aitolahti - Akaa - Eräjärvi - Ikaalisten mlk - Karkku - Kiikka - Kuhmalahti - Kuorevesi - Kuru - Kylmäkoski - Luopioinen - Längelmäki - Messukylä - Mouhijärvi - Mänttä - Pohjaslahti - Sahalahti - Suodenniemi - Suoniemi - Sääksmäki - Teisko - Toijala - Tottijärvi - Tyrvää - Vammala - Viiala - Viljakkala - Vilppula - Äetsä
Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Karkku&oldid=12811317