Parkano

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Parkano
Parkano.vaakuna.svg Parkano.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

www.parkano.fi
Sijainti 62°00′35″N, 23°01′30″E
Maakunta Pirkanmaan maakunta
Seutukunta Luoteis-Pirkanmaan seutukunta
Perustettu 1867
– kauppalaksi 1972
– kaupungiksi 1977
Kokonaispinta-ala 909,67 km²
124:nneksi suurin 2014 [1]
– maa 852,06 km²
– sisävesi 57,61 km²
Väkiluku 6 828
146:nneksi suurin 31.1.2014 [2]
– väestötiheys 8,01 as/km² (31.1.2014)
Ikäjakauma 2012 [3]
– 0–14-v. 14,8 %
– 15–64-v. 59,5 %
– yli 64-v. 25,8 %
Äidinkieli 2012 [3]
suomenkielisiä 98,0 %
ruotsinkielisiä 0,2 %
– muut 1,8 %
Kunnallisvero 20,50 %
84:nneksi suurin 2013 [4]
Kaupunginjohtaja Jari Heiniluoma[5]

Parkano on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 6 828 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 909,67 km2, josta 57,61 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 8,01 asukasta/km2.

Parkanon naapurikuntia ovat Ikaalinen, Jalasjärvi, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Kihniö ja Ylöjärvi.

Parkano sijaitsee Pirkanmaan, Satakunnan ja Etelä-Pohjanmaan maakuntien rajalla. Kaupungin keskustasta seitsemän kilometrin päässä sijaitsee rautatieasema. Parkano kuuluu nykyään Pirkanmaahan. Kaupunkiin on keskittynyt kaupan alan toimintaa, erityisesti valtatie 3:n varressa sijaitsevalle Kolmoskeskuksen alueelle. Parkano on tunnettu myös metalliteollisuudestaan, sekä urheilullisesta menestyksestä erityisesti voimailulajien saralla. Kaupunkikuvaa hallitsee teräksinen vesitorni, joka on maalattu männyn väreihin. Kaupungin läpi virtaava Viinikkajoki on merkittävälähde? virkistyskalastuskohde.

Parkano on aloittanut kuntaliitosselvityksen Kankaanpään ja Jämijärven kanssa. Kankaanpäässä, Jämijärvellä ja Parkanossa järjestettiin marraskuussa 2011 mielipidekysely kuntaliitoksesta. Vain 38 % vastasi kyselyyn. Vastanneista 65 % Parkanossa vastusti ja 17 % kannatti ja 17 % ei osannut sanoa kantaansa.lähde? Uuden kaupungin nimeksi on suunnitteilla Niinisalo.[6]

Perustaminen ja kuntamuodon muutokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suur-Ikaalisten pitäjä perustettiin vuonna 1641. Parkanosta muodostettiin itsenäinen seurakunta ja samalla kunta 1. toukokuuta 1867. Kauppalaksi Parkano muuttui 1. tammikuuta 1972 ja kaupungiksi 1. tammikuuta 1977. Kihniö erosi Parkanosta 1. tammikuuta 1920, jolloin siitä tuli itsenäinen kunta.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Parkano on ollut osa Ikaalisten emäpitäjää n. 1640–1867 (pitäjään kuuluivat mm. Ikaalinen, Parkano, Kankaanpää, Kihniö, Jämijärvi, Karvia ja Honkajoki) ja sitä ennen osa Kyrön muinaispitäjää, jonka keskus oli Hämeenkyrö-Viljakkala. Kyrön pitäjään kuuluivat mm. Hämeenkyrö, ent. Viljakkala, ent. Kuru, Parkano, Ikaalinen, Kankaanpää, Kihniö, Jämijärvi, Karvia, Honkajoki. Kyrön pitäjä piti laajimmillaan sisällään myös ns. Pohjan Kyrön (kunnat Kyröjoensuusta Viljakkalaan). Kyrön pitäjän keskus oli Hämeenkyrö-Viljakkala mutta laajan pitäjän hallinnan vaikeus johti pitäjän hajautumiseen. Kyrö erottautui varhais-keskiajalla Sastamalan pitäjästä. Parkano mainitaan asutettuna Kustaa Vaasan ajalta peräisin olevassa maakirjassa vuodelta 1540. Nimi esiintyy muodossa Parckana. Parkana-muotoon nimi kirjoitettiin vuosina 15531630, mutta vuodesta 1656 asti nimi on esiintynyt nykyisessä muodossaan.

Kansantarinan mukaan nimi tulee parkatusta männystä (Parkkamänty), joka oli paikassa nimeltään Haaparo. Siellä Kirkkojärvestä laskeva joki yhtyy Viinikanjokeen. Puu oli erämiesten kohtaamispaikkalähde?.

Perimätiedon mukaan Parkanossa lappalaisasutus on jatkunut varsin myöhäisille ajoille,[7] lappalaisväestön sulautuessa vähitellen valtaväestöön. Lappalaishistoriasta kertovat Parkanon seudulla edelleen monet paikannimet.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Parkanon väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
8 779
1985
  
8 692
1990
  
8 446
1995
  
8 226
2000
  
7 807
2005
  
7 340
2010
  
6 978
Lähde: Tilastokeskus.[8]

Talous ja työllisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Parkano kärsi rakennemuutoksesta viime vuosikymmeninä ja kaupungissa ongelmia ovat olleet muuttotappio ja työttömyys. Työttömyys on kuitenkin ollut pääosin laskussa 2000-luvulla, laskien Pirkanmaan keskitasolle vuonna 2006.[9] Vuonna 2007 Parkanon työttömyys laski reilusti Pirkanmaan ja valtakunnan keskiarvon alapuolelle. Viiden vuoden aikana työttömyysprosentti on lähes puolittunut, vuoden 2007 keskiarvon ollessa 7,6%.[10]

Parkanon työpaikkaomavaraisuus on perinteisesti ollut yli 100% (100,3%, 2007) ja työvoimapulaa on esiintynyt ajoittain, etenkin metalliteollisuudessa. Viime vuonnamilloin? Parkanon väkimäärän kehitystä on parantanut työperäinen maahanmuutto. Maahanmuuttajia on saapunut erityisesti metalliteollisuuden palvelukseen. Kaupungin positiivisena haasteena on ollut löytää tulijoille riittävästi asuntoja. Kehitys on osaltaan hidastanut muuttotappiota. Parkanon asemalta pendelöidään varsin paljon töihin Tampereen seudulle, sillä matka kestää lyhimmillään n. 35 minuuttia.

Kaupungin taloutta on viime vuosina tasapainotettu voimakkain toimenpitein ja hyvin tuloksinlähde?. Taseessa on kertynyttä ylijäämää 1,4 miljoonaa (2008).

Liikenneyhteydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtatie 3 Helsingistä Tampereen kautta Vaasaan ja valtatie 23 Porista Jyväskylän kautta Joensuuhun leikkaavat toisensa Parkanossa. Parkanosta lähtevät myös seututiet Kuruun ja Karviaan.

Parkanon kautta kulkee vuonna 1972 valmistunut Parkanon oikorata, joka toimii osana Helsingistä Tampereen ja Seinäjoen kautta Ouluun johtavaa päärataa ja jolla kulkee tiheästi junia. Parkanon asema sijaitsee tosin noin viiden kilometrin päässä Parkanon keskustasta, mutta on silti merkittävä seutukunnan matkustajaliikenteen kannalta, sillä Parkanossa pysähtyy sekä Pendolino että InterCity -junia. Asemaa käyttävät paljon etenkin opiskelijat sekä työmatkalaiset, sillä matkan kesto Tampereelle on suhteellisen lyhyt, n. 35-42 minuuttia. Aseman käyttö on vilkasta ja matkustajamäärä kasvoi entisestään vuonna 2008lähde?. Aseman syrjäinen sijainti johtuu siitä, että oikoradalle ei alunperin suunniteltu asemaa Parkanoon. Mikäli se olisi ollut suunnitelmissa alusta lähtien, olisi rata linjattu kulkemaan lähempää Parkanon keskustaalähde?.

Parkanon kautta kulki aikoinaan myös vuonna 1938 valmistunut Pori-Haapamäki-rata, jolla oli alkuperäinen Parkanon, myöhemmin Kairokosken asema Parkanon keskustassa. Nykyään rata on suurimmaksi osaksi poistettu käytöstä, ja vielä käytössä olevilla osuuksillakin on vain vähäistä tavaraliikennettä.

Junayhteyksiä täydentävät kaukobussiyhteydet. Osa kaukobussiyhteyksistä on päällekkäisiä junan kanssa, kuten reitit Helsinkiin, Tampereelle, Vaasaan, Seinäjoelle ja Kokkolaan. Näiden lisäksi löytyvät yhteydet Jyväskylään ja Poriin. Myös vakiovuoroja lähikuntiin kulkee lähinnä kouluvuoden aikana.

Parkanosta on kaukobussiyhteydet Helsinkiin, Tampereelle, Jyväskylään, Poriin ja Vaasaan.

Palvelut ja vapaa-ajan palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Parkanon terveyskeskuksessa on ympärivuorokautinen lääkäripäivystys. Tavarataloja, marketteja ja erikoisliikkeitä paikkakunnalla on etenkin Valtatie 3:n lähettyvillä. Parkanossa on myös Alko.

Vapaa-ajanmahdollisuuksia Parkanossa tarjoavat jäähalli, hiihtokeskus (kesäisin pururataverkko), useat kalastuskohteet, moderni urheilutalo, urheilukenttä ja jalkapallokentät sekä kuntosalit. Paikkakunnalla on myös pesäpallokenttä, mutta seuratoiminta on pesäpallossa viime vuosina hiipunut.

Golfkentälle Ikaalisten puolelle Riitialaan (Ikaalisten Golf) on matkaa Parkanon keskustasta n. 15 km. Golf onkin Parkanossa varsin suosittu harrastuslähde?.

Uusimpana harrastemahdollisuutena on lentokenttä, joka on yksityisomisteinen.

Teollisuus ja työnantajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Parkanossa on vientipainotteinen metalliteollisuuden keskittymälähde?. Työllistämisvaikutukseltaan suurimpia metallialan yrityksiä vuonna 2008 olivat Hollming Works (n. 195 henkeä), Moventas (105), Kopar (80) ja Fenno Steel Oy (90).

Muita suuria Parkanossa toimivia yrityksiä ovat muun muassa UPM-Kymmene (UPM Aureskosken höyläämö, UPM Parkanon jalostetehdas), jotka työllistävät n. 155 henkeä. Parkanossa toimii myös Metsäntutkimuslaitoksen Parkanon tutkimusasema, joka työllistää 50 henkeä.

Lisäksi muun muassa Puolustusvoimat työllistää Räjähdelaitoksen Oulu-Helsinki-radan tuntumassa sijaitsevalla varikolla n. 44 työntekijää. Varikko kuuluu nykyisin Ähtärin Varikon hallintoon, eikä vanhaa Parkanon Pioneerivarikko -nimeä enää käytetä. Oy Avec Shoe Ltd (30), Komas Coplean Oy (30) ja Sähkösuomilammi (43) kuuluvat myös suuriin työllistäjiin.

Kyliä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yliskylä, Alaskylä, Kuivasjärvi, Lapinneva, Linnankylä, Nerkoo, Raivaluoma, Sydänmaa, Vahojärvi, Vuorijärvi, Aurejärvi, Kairokoski, Lamminkoski, Jokiharju, Jaakkolankylä ja Pahkala.

Parkanossa sijaitsee myös Viitalankylä.

Oppilaitokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Parkanossa on peruskoulutuksen lisäksi musiikkiteatterilinjan sisältävä lukio sekä Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymään kuuluvat ammattioppilaitos Iisakki, Ylä-Satakunnan Musiikkiopisto, Petäjä-opisto (ent. Parkanon kansalaisopisto) sekä Pirkanmaan aikuislukio. Kansalaisopisto ja aikuislukio ovat voittaneet niin opetusministeriön kuin Suomen laatupalkintoja vuosina 2003 ja 2006.

Matkailu ja luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtatie 3:n (ja 23:n) varrella Parkanon kohdalla on kaksi huoltoasemaa, joiden lähellä on teräksinen Parkanon vesitorni. Parkanon rautatieasema sijaitsee Tampere–Seinäjoki-radan varressa keskustan ulkopuolella.

Aseman suunnassa keskustasta päin lähdettäessä, 3-tien lähettyvillä Kaitojen vetten, tarkemmin Riuttasjärven rannalla sijaitsee tanssi- ja huvikeskuspaikka Käenkoskikeskus. Talvisin Käenkoskella pääsee myös avantouimaan ja hiihtämään, kesällä reitit toimivat pururatoina. Kaitojen vetten rannalla sijaitsee myös Metsämuseo, jossa voi tutustua metsätyön historiaan ulkomuseoalueella.

Parkanon maisemien ominaispiirteisiin kuuluvat vedenjakaja-alueena mäkiset maisemat ja korkeusvaihtelut ovat suomalaisittain varsin suurialähde?.

Varsinaisista matkailukohteista kenties omaleimaisin kohde on Parkanon ja Karvian rajalla oleva 201 metriä korkea Alkkianvuori, joka oli 9 000 vuotta sitten saari Itämeressä. Vuorella pääsee tutustumaan muinaisiin rantakivikkoihin ja sen rinteillä kulkee luontopolku, jonka varrella on vuoren luonnosta kertovia opastauluja.

Parkanon länsiosassa Karvian rajalla sijaitsee vuonna 1958 perustettu Häädetkeitaan luonnonpuisto, jossa liikkuminen on luvanvaraista.

Parkanon kirkko

Parkanossa on myös kotiseutumuseo. Museon vieressä sijaitsee Parkanon kirkko, joka täytti 200 vuotta vuonna 2000. Kotiseutumuseossa voi tutustua myös originelliin Parkanon paroniin, Gustav Wrede af Elimään.

Kalastusmatkailijoille Parkano tarjoaa useita kohteita perho- ja uistinkalastukseen. Parkanoa halkova Viinikanjoki on suosittu luvanvarainen kalastuskohde pääasiassa runsaan taimenkantansa ja monipuolisen ympäristönsä vuoksilähde?. Paikallinen urheilukalastusseura on toteuttanut joen varrelle myös kalastuslaitureita, joissa pääsevät myös liikuntarajoitteiset henkilöt kalastamaan. Suosituimpia kalastuspaikkoja ovat Kairokoski, jonka rannassa sijaitsee vanha vesivoimalla toiminut historiallinen mylly- ja saharakennus sekä Haapas- ja Lehtiskosket. Leijonapuisto keskustan tuntumassa on kesäisin perheiden suosiossalähde?. Viinikanjoen kalastuskohdetta pitää yllä Parkanon Urheilukalastajat ry. Joessa on luontainen taimenkanta, jota täydennetään istutuksin. Luontaisten hauen, ahvenen ja säyneen lisäksi joessa on myös harjusta, sekä kirjolohta säännöllisten istutusten tuloksena.

Vahojärven kylässä sijaitsevat myös luvanvaraiset kalastuskohteet Vesakoski, Lierunkoski, Riihikoski ja Lehtiniemenkoski. Koskissa on runsas taimenkantalähde?, jota täydennetään istutuksin ja joita pitää yllä Vahojärven kalastuskunta.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2014 1.1.2014. Maanmittauslaitos. Viitattu 15.3.2014.
  2. a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 31.1.2014. Väestörekisterikeskus. Viitattu 14.2.2014.
  3. a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2012, laaja alueluokitusryhmittely 31.12.2012. Tilastokeskus. Viitattu 27.5.2013.
  4. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 27.11.2012. Verohallinto. Viitattu 13.3.2013.
  5. Martikainen, Niina: Ulkopuolelta tuleva Heiniluoma aloittaa puhtaalta pöydältä. Ylä-Satakunta -lehti, 4.7.2013. Ylä-Satakunnan Sanomalehti Oy. Artikkelin verkkoversio Viitattu 7.12.2013.
  6. Länsi-Suomen vaakunat, s. 44. Nousiainen: Helvi Blomqvist, Väriteos Henna Oy, 2011.
  7. Gustaf Retzius: Finska kranier, s. 149-150.
  8. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
  9. Parkanon kaupungin toimintakertomus 2006
  10. Parkanon kaupungin toimintakertomus 2007

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Parkano.