Parkano

Parkano
vaakuna	sijainti
www.parkano.fi
Sijainti	62°00′35″N, 23°01′30″E
Maakunta	Pirkanmaan maakunta
Seutukunta	Luoteis-Pirkanmaan seutukunta
Perustettu	1867
– kauppalaksi	1972
– kaupungiksi	1977
Kokonaispinta-ala	909,67 km² 123:nneksi suurin 2012
– maa	852,17 km²
– sisävesi	57,50 km²
Väkiluku	6 975 149:nneksi suurin 31.1.2012
– väestötiheys	8,18 as/km² (31.1.2012)
Ikäjakauma	2010
– 0–14-v.	14,5 %
– 15–64-v.	61,9 %
– yli 64-v.	23,6 %
Äidinkieli	2010
– suomenkielisiä	98,4 %
– ruotsinkielisiä	0,2 %
– muut	1,5 %
Kunnallisvero	20,5 % 51:nneksi suurin 2012
Kaupunginjohtaja	Jarkko Malmberg

Parkano on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 6 975 ihmistä, ja sen pinta-ala on 909,67 km², josta 57,50 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 8,18 asukasta/km².

Parkanon naapurikuntia ovat Ikaalinen, Jalasjärvi, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Kihniö ja Ylöjärvi.

Parkano sijaitsee Pirkanmaan, Satakunnan ja Etelä-Pohjamaan kulminaatiopisteessä. Kaupungin keskustasta seitsemän kilometrin päässä sijaitsee rautatieasema. Parkano on tunnettu kauniista ja monipuolisesta luonnostaan ”Satakunnan Lappina”, vaikka kuuluukin nykyään Pirkanmaahan. Kaupunkiin on keskittynyt paljon kaupan alan toimintaa, erityisesti valtatie 3:n varressa sijaitsevalle Kolmoskeskuksen alueelle. Parkano on tunnettu myös metalliteollisuudestaan, sekä urheilullisesta menestyksestä erityisesti voimailulajien saralla. Kaupunkikuvaa hallitsee teräksinen vesitorni, joka on maalattu männyn väreihin. Kaupungin läpi virtaava Viinikkajoki on merkittävä virkistyskalastuskohde, jonne kesäisin saapuu kalastajia muualta Suomesta ja kauempaa Euroopastakin.

Parkano on aloittanut kuntaliitosselvityksen Kankaanpään ja Jämijärven kanssa. Kankaanpäässä, Jämijärvellä ja Parkanossa järjestettiin marraskuussa 2011 mielipidekysely kuntaliitoksesta. Vain 38 % vastasi kyselyyn. Vastanneista 65 % Parkanossa vastusti ja 17 % kannatti ja 17 % ei osannut sanoa kantaansa.

Perustaminen ja kuntamuodon muutokset

Suur-Ikaalisten pitäjä perustettiin vuonna 1641. Parkanosta muodostettiin itsenäinen seurakunta ja samalla kunta 1. toukokuuta 1867. Kauppalaksi Parkano muuttui 1. tammikuuta 1972 ja kaupungiksi 1. tammikuuta 1977. Kihniö erosi Parkanosta 1. tammikuuta 1920, jolloin siitä tuli itsenäinen kunta.

Historia

Parkano on ollut osa Ikaalisten emäpitäjää n.1640-1867 (pitäjään kuuluivat mm. Ikaalinen, Parkano, Kankaanpää, Kihniö, Jämijärvi, Karvia ja Honkajoki) ja sitä ennen osa Kyrön muinaispitäjää, jonka keskus oli Hämeenkyrö-Viljakkala. Kyrön pitäjään kuuluivat mm. Hämeenkyrö, ent. Viljakkala, ent. Kuru, Parkano, Ikaalinen, Kankaanpää, Kihniö, Jämijärvi, Karvia, Honkajoki. Kyrön pitäjä piti laajimmillaan sisällään myös ns. Pohjan Kyrön (kunnat Kyröjoensuusta Viljakkalaan). Kyrön pitäjän keskus oli Hämeenkyrö-Viljakkala mutta laajan pitäjän hallinnan vaikeus johti pitäjän hajautumiseen. Kyrö erottautui varhais-keskiajalla Sastamalan pitäjästä. Parkano mainitaan asutettuna Kustaa Vaasan ajalta peräisin olevassa maakirjassa vuodelta 1540. Nimi esiintyy muodossa Parckana. Parkana-muotoon nimi kirjoitettiin vuosina 1553–1630, mutta vuodesta 1656 asti nimi on esiintynyt nykyisessä muodossaan.

Kansantarinan mukaan nimi tulee parkatusta männystä (Parkkamänty), joka oli paikassa nimeltään Haaparo. Siellä Kirkkojärvestä laskeva joki yhtyy Viinikanjokeen. Puu oli erämiesten kohtaamispaikka.

Perimätiedon mukaan Parkanossa lappalaisasutus on jatkunut varsin myöhäisille ajoille, lappalaisväestön sulautuessa vähitellen valtaväestöön. Lappalaishistoriasta kertovat Parkanon seudulla edelleen monet paikannimet.

Talous ja työllisyys

Parkano kärsi rakennemuutoksesta viime vuosikymmeninä ja kaupungissa ongelmia ovat olleet muuttotappio ja työttömyys. Työttömyys on kuitenkin ollut pääosin laskussa 2000-luvulla, laskien Pirkanmaan keskitasolle vuonna 2006 Vuonna 2007 Parkanon työttömyys laski reilusti Pirkanmaan ja valtakunnan keskiarvon alapuolelle. Viiden vuoden aikana työttömyysprosentti on lähes puolittunut, vuoden 2007 keskiarvon ollessa 7,6%.

Parkanon työpaikkaomavaraisuus on perinteisesti ollut yli 100% (100,3%, 2007) ja työvoimapulaa on esiintynyt ajoittain, etenkin metalliteollisuudessa. Globaalin talouden taantuma on luonnollisesti heikentänyt myös Parkanon lähiajan näkymiä. Parkanon työpaikkaomavaraisuus on kuitenkin edelleen seutukunnan kärkeä. Muualta seutukunnasta töissä ja ostoksilla käyvien, sekä kolmostieltä poikkeavien ihmisten vuoksi kaupunkikuva on huomattavasti vilkkaampi kuin väkiluku antaisi ymmärtää. Viime vuonna Parkanon väkimäärän kehitystä on parantanut työperäinen maahanmuutto. Maahanmuuttajia on saapunut erityisesti metalliteollisuuden palvelukseen. Kaupungin positiivisena haasteena on ollut löytää tulijoille riittävästi asuntoja. Kehitys on osaltaan hidastanut muuttotappiota. Parkanon asemalta pendelöidään varsin paljon töihin Tampereen seudulle, sillä matka kestää lyhimmillään n. 35 minuuttia.

Kaupungin taloutta on viime vuosina tasapainotettu voimakkain toimenpitein ja hyvin tuloksin. Taseessa on kertynyttä ylijäämää 1,4 miljoonaa (2008).

Liikenneyhteydet

Parkanon rautatieasema

Valtatie 3 Helsingistä Tampereen kautta Vaasaan ja valtatie 23 Porista Jyväskylän kautta Joensuuhun leikkaavat toisensa Parkanossa. Parkanosta lähtevät myös seututiet Kuruun ja Karviaan.

Parkanon kautta kulkee vuonna 1972 valmistunut Parkanon oikorata, joka toimii osana Helsingistä Tampereen ja Seinäjoen kautta Ouluun johtavaa päärataa ja jolla kulkee tiheästi junia. Parkanon asema sijaitsee tosin noin viiden kilometrin päässä Parkanon keskustasta, mutta on silti merkittävä seutukunnan matkustajaliikenteen kannalta, sillä Parkanossa pysähtyy sekä Pendolino että InterCity -junia. Asemaa käyttävät paljon etenkin opiskelijat sekä työmatkalaiset, sillä matkan kesto Tampereelle on suhteellisen lyhyt, n. 35-42 minuuttia. Aseman käyttö on vilkasta ja matkustajamäärä kasvoi entisestään vuonna 2008.

Parkanon kautta kulki aikoinaan myös vuonna 1938 valmistunut Pori-Haapamäki-rata, jolla oli alkuperäinen Parkanon, myöhemmin Kairokosken asema Parkanon keskustassa. Nykyään rata on suurimmaksi poistettu käytöstä, ja vielä käytössä olevilla osuuksillakin on vain vähäistä tavaraliikennettä.

Junayhteyksiä täydentävät kaukobussiyhteydet. Osa kaukobussiyhteyksistä on päällekkäisiä junan kanssa, kuten reitit Helsinkiin, Tampereelle, Vaasaan, Seinäjoelle ja Kokkolaan. Näiden lisäksi löytyvät yhteydet Jyväskylään ja Poriin. Myös vakiovuoroja lähikuntiin kulkee lähinnä kouluvuoden aikana.

Parkanosta on kaukobussiyhteydet Helsinkiin, Tampereelle, Jyväskylään, Poriin ja Vaasaan.

Palvelut ja vapaa-ajan palvelut

Parkanon palvelutaso on varsin laaja. Parkanon terveyskeskuksessa on ympärivuorokautinen lääkäripäivystys. Tavarataloja, marketteja ja erikoisliikkeitä paikkakunnalla on etenkin Valtatie 3:n lähettyvillä. Parkanosta löytyvät myös Alkon palvelut.

Vapaa-ajanmahdollisuuksia Parkanossa tarjoavat jäähalli, hiihtokeskus (kesäisin pururataverkko), useat kalastuskohteet, moderni urheilutalo, urheilukenttä ja jalkapallokentät sekä kuntosalit. Paikkakunnalla on myös pesäpallokenttä, mutta seuratoiminta on pesäpallossa viime vuosina hiipunut.

Golfkentälle Ikaalisten puolelle Riitialaan (Ikaalisten Golf) on matkaa Parkanon keskustasta n. 15 km. Golf onkin Parkanossa varsin suosittu harrastus.

Uusimpana harrastemahdollisuutena on lentokenttä, joka on yksityisomisteinen, mutta toivottaa kaikki mukaan toimintaan. Kentällä on varsinkin kesäisin paljon vierailijoita ympäri Suomea.

Teollisuus ja työnantajat

Parkanossa on vahva vientipainotteinen metalliteollisuuden keskittymä. Työllistämisvaikutukseltaan suurimpia metallialan yrityksiä vuonna 2008 olivat Hollming Works (n. 195 henkeä), Moventas (105), Kopar (80) ja Fenno Steel Oy (90).

Muita suuria Parkanossa toimivia yrityksiä ovat muun muassa UPM-Kymmene (UPM Aureskosken höyläämö, UPM Parkanon jalostetehdas), jotka työllistävät n. 155 henkeä. Metsäteollisuus ja metsäntutkimus on vahvasti läsnä Parkanossa. Parkanossa toimii myös Metsäntutkimuslaitoksen Parkanon tutkimusasema, joka työllistää 50 henkeä.

Lisäksi muun muassa Puolustusvoimat työllistää Räjähdelaitoksen Oulu-Helsinki-radan tuntumassa sijaitsevalla varikolla n. 44 työntekijää. Varikko kuuluu nykyisin Ähtärin Varikon hallintoon, eikä vanhaa Parkanon Pioneerivarikko -nimeä enää käytetä. Oy Avec Shoe Ltd (30), Komas Coplean Oy (30) ja Sähkösuomilammi (43) kuuluvat myös suuriin työllistäjiin.

Parkanolaiset yritykset löytyvät kaupungin kotisivujen yritysluettelosta.

Kyliä

Yliskylä, Alaskylä, Kuivasjärvi, Lapinneva, Linnankylä, Nerkoo, Raivaluoma, Sydänmaa, Vahojärvi, Vuorijärvi, Aurejärvi, Kairokoski, Lamminkoski, Jokiharju, Jaakkolankylä ja Pahkala.

Oppilaitokset

Parkanossa on peruskoulutuksen lisäksi musiikkiteatterilinjan sisältävä lukio sekä Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymään kuuluvat ammattioppilaitos Iisakki, Ylä-Satakunnan Musiikkiopisto, Petäjä-opisto (ent. Parkanon kansalaisopisto) sekä Pirkanmaan aikuislukio. Kansalaisopisto ja aikuislukio ovat voittaneent niin Opetusministeriön kuin Suomen laatupalkintoja vuosina 2003 ja 2006.

Matkailu ja luonto

Valtatie 3:n (ja 23:n) varrella Parkanon kohdalla on kaksi vilkasta ja hyvin varustettua huoltoasemaa, joiden lähellä on harvinainen teräksinen vesitorni. Parkanon rautatieasema sijaitsee Tampere–Seinäjoki-radan varressa keskustan ulkopuolella. Parkanossa junasta poistuvien on hyvä huomioida, että asemalta on 5 kilometriä Parkanon keskustaan. Ennen uuden oikoradan valmistumista pääsi Parkanon keskustasta Pori–Haapamäki-rataa Dm7-junilla eli "lättähatuilla" Tampereelle ja Seinäjoelle.

Aseman suunnassa keskustasta päin lähdettäessä, 3-tien lähettyvillä Kaitojen vetten, tarkemmin Riuttasjärven rannalla sijaitsee suosittu tanssi- ja huvikeskuspaikka Käenkoskikeskus. Talvisin Käenkoskella pääsee myös avantouimaan ja hiihtämään, kesällä reitit toimivat kuntoilua kaipaaville pururatoina. Kaitojen vetten rannalla sijaitsee myös Metsämuseo, jossa voi tutustua metsätyön historiaan kauniilla ulkomuseoalueella.

Parkanon maisemien ominaispiirteisiin kuuluvat vedenjakaja-alueena mäkiset maisemat ja korkeusvaihtelut ovat suomalaisittain varsin suuria.

Varsinaisista matkailukohteista kenties omaleimaisin kohde on Parkanon ja Karvian rajalla oleva 201 metriä korkea Alkkianvuori, joka oli 9 000 vuotta sitten saari Itämeressä. Vuorella pääsee tutustumaan muinaisiin rantakivikkoihin ja sen rinteillä kulkee luontopolku, jonka varrella on vuoren luonnosta kertovia opastauluja.

Parkanon länsiosassa Karvian rajalla sijaitsee vuonna 1958 perustettu Häädetkeitaan luonnonpuisto, jossa liikkuminen on luvanvaraista.

Parkanon kirkko

Parkanossa on myös kotiseutumuseo. Museon vieressä sijaitsee Parkanon kirkko, jota myös voidaan pitää nähtävyytenä, sillä kirkko täytti vuonna 2000 jo 200 vuotta. Kotiseutumuseossa voi tutustua myös originelliin Parkanon paroniin, Gustav Wrede af Elimään.

Kalastusmatkailijoille Parkano tarjoaa useita tasokkaita ja kalaisia kohteita perho- ja uistinkalastukseen. Parkanoa halkova Viinikanjoki on suosittu luvanvarainen kalastuskohde pääasiassa runsaan taimenkantansa ja monipuolisen ympäristönsä vuoksi. Paikallinen urheilukalastusseura on toteuttanut joen varrelle myös kalastuslaitureita, joissa pääsevät myös liikuntarajoitteiset henkilöt kalastamaan. Suosituimpia kalastuspaikkoja ovat Kairokoski, jonka rannassa sijaitsee vanha vesivoimalla toiminut historiallinen mylly- ja saharakennus sekä Haapas- ja Lehtiskosket. Helposti saavutettavissa oleva Leijonapuisto keskustan tuntumassa on kesäisin perheiden suosiossa. Viinikanjoen kalastuskohdetta pitää yllä Parkanon Urheilukalastajat ry. Joessa on luontainen taimenkanta, jota täydennetään istutuksin. Luontaisten hauen, ahvenen ja säyneen lisäksi joessa on myös harjusta, sekä kirjolohta säännöllisten istutusten tuloksena.

Vahojärven kylässä sijaitsevat myös luvanvaraiset kalastuskohteet Vesakoski, Lierunkoski, Riihikoski ja Lehtiniemenkoski. Koskissa on runsas taimenkanta, jota täydennetään istutuksin ja joita pitää yllä Vahojärven kalastuskunta.

Aiheesta muualla

• Parkanon kaupunki

Pirkanmaan maakunnan kunnat

Akaa - Hämeenkyrö - Ikaalinen - Juupajoki - Kangasala - Kihniö - Lempäälä - Mänttä-Vilppula - Nokia - Orivesi - Parkano - Pirkkala - Punkalaidun - Pälkäne - Ruovesi - Sastamala - Tampere - Urjala - Valkeakoski - Vesilahti - Virrat - Ylöjärvi

Entiset kunnat Aitolahti - Akaa - Eräjärvi - Ikaalisten mlk - Karkku - Kiikka - Kuhmalahti - Kuorevesi - Kuru - Kylmäkoski - Luopioinen - Längelmäki - Messukylä - Mouhijärvi - Mänttä - Pohjaslahti - Sahalahti - Suodenniemi - Suoniemi - Sääksmäki - Teisko - Toijala - Tottijärvi - Tyrvää - Vammala - Viiala - Viljakkala - Vilppula - Äetsä