Vaasa

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Suomen kaupunkia. Vaasa oli myös Ruotsin hallitsijasuku 1500- ja 1600-luvuilla.
Vaasa
Vasa
Vaasa.vaakuna.svg Vaasa.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti
www.vaasa.fi
Sijainti 63°05′45″N, 21°36′55″E
Maakunta Pohjanmaan maakunta
Seutukunta Vaasan seutukunta
Perustettu 1606
Kuntaliitokset

Sulva (1973, osa)

Vähäkyrö (2013)
Pinta-ala ilman merialueita 191,69 km²
284:nneksi suurin 2011 
Kokonaispinta-ala 397,44 km²
251:nneksi suurin 2011 [1]
– maa 188,81 km²
– sisävesi 2,88 km²
– meri 205,75 km²
Väkiluku 60 391
16:nneksi suurin 30.11.2011 [2]
– väestötiheys 319,9 as/km² (30.11.2011)
Ikäjakauma 2010 [3]
– 0–14-v. 15,9 %
– 15–64-v. 67,0 %
– yli 64-v. 17,1 %
Äidinkieli 2010 [4]
– suomenkielisiä 69,1 %
– ruotsinkielisiä 24,6 %
– muut 6,3 %
Kunnallisvero 19,5 %
221:nneksi suurin 2012 [5]
Kaupunginjohtaja Tomas Häyry
Kaupunginvaltuusto 51 paikkaa
  2009–2012[6]
 • RKP
 • SDP
 • Kok
 • Vas.
 • muut
 • Vihr.
 • KD
 • Kesk.
 • PS
13
11
11
5
3
3
2
2
1

Vaasa (ruots. Vasa, vuosina 1855-1917 virallisesti Nikolainkaupunki) on Suomen länsirannikolla, Pohjanmaan nykymaakunnassa ja Pohjanmaan historiallisessa maakunnassa sijaitseva kaupunki. Se on Pohjanmaan nykymaakunnan keskuskaupunki. Kaupungin asukasluku on 60 391,[2] joista suomenkielisiä on 69,1 %, ruotsinkielisiä 24,6 % sekä muita 6,3 %.[4] Vaasa on kielisuhteiltaan poikkeus ympäristössään: naapurikunnissa ruotsinkieliset ovat enemmistönä ja myös koko Pohjanmaan nykymaakunnan asukkaista yli puolet on ruotsinkielisiä.

Helsingistä on Vaasaan 419, Seinäjoelta 78, Kokkolasta 121, Pietarsaaresta 99 ja Porista 193 kilometriä. Myös Ruotsista on Vaasaan melko lyhyt matka. Merenkurkku on Vaasan kohdalla kapeimmillaan, ja Uumajaan on matkaa vain noin 80 kilometriä, joka on lyhin laivayhteys Pohjanlahden yli. Vaasan lentoasema sijaitsee noin 9 kilometriä keskustasta kaakkoon.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Historia

Vanha Vaasa, Johan Knutssonin litografia 1840-luvulta

Kaarle IX perusti 'Mustasaaren' kaupungin 2. lokakuuta 1606 vanhalle kauppa- ja satamapaikalle Mustasaaren kirkonkylään, nykyiseen Vanhaan Vaasaan. Vaasa sai nykyisen nimensä ja vaakunansa Vaasan hallitsijasuvun mukaan vuonna 1611.

Vaasa oli Oulun ohella toinen tärkeä tervakaupan keskus Pohjanmaalla. Tervakauppa vauhdittui vielä, kun Vaasa sai oikeuden käydä ulkomaankauppaa tapulioikeuksien myötä vuonna 1765. Kaupungin ulkosatama oli silloin Palosaarella, itse kaupunkiin vei enää matala kanava.

Kaupungin vieressä oli Korsholman kuninkaankartano, josta hallittiin Pohjanmaan linnalääniä. Vuonna 1634 Vaasasta tuli Vaasan läänin pääkaupunki. Kustaa III perusti kaupunkiin Suomen toisen hovioikeuden vuonna 1776.

Triviaalikoulu (myöhemmin Vasa Övningsskola) siirrettiin Uudestakaarlepyystä Vaasaan vuonna 1783. Suomen ensimmäinen kirjasto perustettiin Vaasaan 1794. Vaasaan perustettiin teollisuuskoulu vuonna 1848.

Vaasan ja Mustasaaren pitäjän yhteinen kirkko oli rakennettu 1300-luvun puolivälissä. Sitä laajennettiin 1600-luvun lopulla. Kirkko muutettiin 1700-luvulla ristimalliseksi ja sen viereen rakennettiin kellotapuli.

Elokuun 3. päivä vuonna 1852 Vaasa paloi: kaupungin keskustasta säilyivät vain vuosina 1780–1781 rakennettu Wasastjernan talo ja hovioikeuden rakennus vuodelta 1786. Kirkon, raatihuoneen, kellotornin ja triviaalikoulun rauniot ovat vieläkin näkyvillä Vanhassa Vaasassa. Wasastjernan (ent. Falander) talossa toimii museo, silloinen hovioikeuden päärakennus on nykyisin Mustasaaren seurakuntien kirkko. Entistä hovioikeutta vastapäätä on Korsholman kukkula, jolle 1300-luvulle perustettiin Chryssenborgin linna. Palon aikaan sinne oli rakenteilla uusi lääninhallituksen rakennus ja maaherran residenssi.

Palon jälkeen vuonna 1862 kaupunkia siirrettiin noin seitsemän kilometriä nykyiselle paikalleen luoteeseen lähemmäs merta (leveysaste N63° 06', pituusaste E21° 37') Klemettilän (Klemetsön) niemelle. Vuosina 1855–1917 Vaasan virallinen nimi oli Nikolaistad (Nikolainkaupunki) edesmenneen suuriruhtinaan, Nikolai I:n, mukaan.

Osa Suomen hallituksen, Svinhufvudin senaatin jäsenistä joutui sisällissodassa pakenemaan kapinaan nousseita punaisia ja muodosti Vaasan senaatin 29. tammikuuta – 3. toukokuuta 1918, jolloin Vaasa oli siis käytännössä hallituksen eli Suomen tasavallan joukkojen, valkoisten pääkaupunki. Senaatin istuntosalina oli Vaasan kaupungintalo ja tästä kiitokseksi senaatti myönsi toukokuun alussa 1918 kaupungille augmentin eli oikeuden liittää kunnialisäyksenä Vaasan vaakunaan Vapaudenristin suurristin miekkojen kera.

Vaasasta oli aiemmin vilkas autolauttaliikenne Ruotsiin aina vuoteen 2000 asti. Tätä liikennettä harjoitti pääasiassa Vaasanlaivat. Vuoroja Vaasasta oli muun muassa Uumajaan, Sundsvalliin ja Örnsköldsvikiin. Vuonna 2006 RG Line ajoi yhden päivittäisen vuoron Uumajaan.

[muokkaa] Hallinto

Vaasan kaupungintalo vihittiin käyttöön 1883

Vaasan kaupunginvaltuusto on Vaasan ylin päättävä elin. Valtuustossa on 51 jäsentä ja puheenjohtajana toimii entinen kansanedustaja Håkan Nordman.

[muokkaa] Kaupunginvaltuusto

paikkajako ja äänestysaktiivisuus kunnallisvaaleissa
vaalit paikat äänestys-
aktiivisuus
SDP RKP Kok. SKDL
Vas.		 LKP Kesk. SKL
KD		 Vihr. SMP
PS		 ProV Muut
1976 14 12 11 10 2 1 1 -- -- 74,1%
1980 13 12 11 10 2 1 2 -- -- 73,5%
1984 13 13 11 5 2 2 1 1 3a 71,3%
1988 15 13 11 5 1 1 2 1 -- 2b 68,9%
1992 17 12 9 6 1 1 2 3 -- -- 70,0%
1996 14 14 11 4 1 1 2 4 -- 60,8%
2000 13 13 11 4 2 3 4 -- 1 -- 55,4%
2004 11 13 11 5 2 2 3 4 -- 58,4%
2008 11 13 11 5 2 2 3 1 3 -- 62,2%
a Yhteislista A
b Yhteislista KomD
Lähteet: Tilastokeskus[7][8], Oikeusministeriö[9]

[muokkaa] Maantiede

[muokkaa] Kaupunginosat suurpiireittäin ja osa-alueittain

[muokkaa] Musiikki

Vaasassa vuoden odotetuin musiikkitapahtuma oli Rockperry festivaalit, joka järjestettiin Vaasassa 12 kertaa vuoden 2010 festivaalin jäädessä viimeiseksi. Edellinen festivaali oli Rantarock. Vaasan tunnetuimmat yhteet ovat Klamydia, Sturm und Drang ja Rotten Sound sekä Enochian Crescent.

[muokkaa] Urheilu

Vaasa on jo vuosikymmeniä tunnettu jalkapallokaupunkina, mikä johtuu vaasalaisten seurojen menestyksestä 1940- ja 1950-luvuilla. Tuona aikana kaupungin ykkösjoukkue Vaasan Palloseura voitti kaksi ja kakkosseura Vasa IFK kolme Suomen mestaruutta. Nykyisin VPS pelaa Suomen pääsarjatasolla Veikkausliigassa ja VIFK Kakkosessa. Aikoinaan hyvin menestyi myös Vaasan Sportin jalkapallojoukkue, joka selvisi Suomen Cupin loppuotteluun. Vielä nykyäänkin seurasta eronnut FC Sport pelaa naisten pääsarjassa. FC Kiisto pelaa maan kolmanneksi korkeimmalla sarjatasolla Kakkosessa. Vaasassa on myös paljon pesäpallohistoriaa, koska Vaasan Maila on pelannut useita kausia Suomen pääsarjatasolla. Lentopallossa Vaasan Vasama voitti naisten Suomen mestaruuden yhdeksän kertaa 1980- ja 1990-luvuilla ja oli mitaleilla 11 kertaa 12:ta peräkkäisestä kaudesta. Nykyisin Kiisto pelaa miesten toiseksi korkeimmalla tasolla eli 1-sarjassa. Lisäksi futsalissa Ruutupaidat pelaa pääsarjatasolla ja on voittanut kertaalleen SM-hopeaa ja SM-pronssia. Myös salibandyssä on Vaasa nähty pääsarjatasolla pariinkin otteeseen, kun 90-luvulla Roller Team pelasi salibandyliigassa. Nykyään Woodcutters pelaa salibandyn 1-divisioonassa. Yleisurheilun SM-kilpailut eli Kalevan kisat on järjestetty Vaasassa kolmesti, viimeksi vuonna 2004.

Vaasan suurin urheilualue on Hietalahti. Siellä sijaitsee muun muassa Vaasan jäähalli, Hietalahden jalkapallostadion, uimahalli, pesäpallostadion, Kaarlen kenttä, Vaasan ravirata ja Tennis-Center.

Vaasaan perustettiin myös vuonna 2007 lacrosse-joukkue nimeltään Vaasa Wishpooshs. Seura pelasi kesällä 2007 ensimmäisen SM-sarjakautensa sijoittuen 7:nneksi. Kausilla 2008, 2009 ja 2010 Vaasa Wishpooshs sijoittui SM-sarjassa 3:nneksi, tuoden näin Vaasaan lacrossen SM-pronssimitalit. Naisten joukkue pelasi ensimmäisen SM-sarjakautensa kaudella 2009.[10]

Vuonna 2002 perustettu Vaasa Rugby Club pelaa Suomen Rugby Liiton alaisessa Suomen-cup sarjassa. Seura voitti sarjan kaudella 2010.[11] ja lähtee kaudelle 2011 puolustamaan mestaruuttaan. Joukkue tunnetaan myös nimellä Vaasa Wolves.

Vaasalainen ultimate on 2000-luvun lopulla noussut maan kärkikastiin, aivan mitalijoukkueiden kantaan. Etenkin juniorit ovat kunnostautuneet voittamalla useita SM-kultamitaleita ja miehittämällä U20-maajoukkueen rivit. 2009 EM-kultajoukkueessa oli viisi Vaasa Saintsin pelaajaa, joka on eniten mistään seurajoukkueesta.

[muokkaa] Oppilaitokset

Vaasan yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa on noin 12 000 opiskelijaa. Vaasassa on oma yliopisto sekä laitoksia muista yliopistoista.

[muokkaa] Työnantajat

Vaasa on yleisesti ottaen teollisuuskaupunki, jossa on useita teollisuusalueita, kuten Strömberg Park. Työpaikoista neljännes on teollisuudessa. Moni työntekijä tulee töihin ympäristökunnista, kuten Mustasaaresta tai Laihialta.

Suurimmat työnantajat:

  1. Vaasan kaupunki
  2. ABB − sähkövoima-, ja automaatiotekniikkaa
  3. Vaasan keskussairaala
  4. Valtion virastot
  5. Wärtsilä − dieselmoottoreita
  6. Vacon − taajuusmuuttajia
  7. KWH Pipe − putkia
  8. Sonera − puhelinyhtiö
  9. Vaasa Engineering
  10. Posti
  11. Anvia (Vaasan Läänin Puhelin)
  12. Kemira Chemicals

[muokkaa] Vaasan nähtävyyksiä

[muokkaa] Ystävyyskaupungit

[muokkaa] Kuvia

Panoraamakuva Vaasan torilta


[muokkaa] Lähteet

  1. ↑ Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2011 1.1.2011. Maanmittauslaitos. Viitattu 24.2.2011.
  2. ↑ a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 30.11.2011. Väestörekisterikeskus. Viitattu 19.12.2011.
  3. ↑ Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2010. Tilastokeskus: demography. Viitattu 31.3.2011.
  4. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 31.12.2010. Tilastokeskus. Viitattu 31.3.2011.
  5. ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2012 30.11.2011. Verohallinto. Viitattu 5.1.2012.
  6. ↑ Yle: Kunnallisvaalit 2008 tulospalvelu 27.10.2008. Yleisradio. Viitattu 29.4.2008.
  7. ↑ Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannat: Kunnallisvaalit 1976-2004 (Tilastokeskus 2008)
  8. ↑ Kunnallisvaalit 1988 (Tilastokeskus 1989), s. 92–93, 180.
  9. ↑ Kunnallisvaalit 1996 (Oikeusministeriö 1997) Kunnallisvaalit 2000 (Oikeusministeriö 2000); Kunnallisvaalit 2004 (Oikeusministeriö 2004); [http://192.49.229.35/K2008/s/tulos/kutulos_vaasa.html Kunnallisvaalit 2008 (Oikeusministeriö 30.10.2008).
  10. ↑ Vaasa Wishpooshs Lacrosse.fi.
  11. ↑ [1]

[muokkaa] Aiheesta muualla

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Vaasa.


Vaasa
Kaupunginosat:   Asevelikylä – Gerby – Haapaniemi – Hietalahti – Huutoniemi – Isolahti – Kiilapalsta – Kivihaka – Korkeamäki – Kotiranta – Kråklund – Melaniemi – Metsäkallio – Palosaari – Pappilanmäki – Pukinjärvi – Purola – Ristinummi – Teeriniemi – Sundom – Suvilahti – Vanha Vaasa – Vanha satama – Vaskiluoto – Vetokannas – Vikinga – Västervik – Vöyrinkaupunki
Pohjanmaan maakunnan kunnat
Isokyrö - Kaskinen - Korsnäs - Kristiinankaupunki - Kruunupyy - Laihia - Luoto - Maalahti - Mustasaari - Närpiö - Pedersöre - Pietarsaari - Uusikaarlepyy - Vaasa - Vähäkyrö - Vöyri
Entiset kunnat
Alaveteli - Bergö - Björköby - Jepua - Koivulahti - Lapväärtti - Maksamaa - Munsala - Oravainen - Petolahti - Pirttikylä - Purmo - Raippaluoto - Siipyy - Sulva - Teerijärvi - Tiukka - Uudenkaarlepyyn mlk - Vöyri - Vöyri-Maksamaa - Ylimarkku - Ähtävä
Suomen lippu Suomen 30 suurinta kuntaa väkiluvun mukaan (30. marraskuuta 2011)
1. Helsinki 595 212 7. Jyväskylä 131 993 13. Lappeenranta 72 183 19. Kotka 54 802 25. Rauma 39 836
2. Espoo 252 188 8. Lahti 102 229 14. Hämeenlinna 67 295 20. Mikkeli 48 916 26. Lohja 39 714
3. Tampere 215 144 9. Kuopio 97 411 15. Rovaniemi 60 592 21. Porvoo 48 821 27. Järvenpää 38 941
4. Vantaa 202 962 10. Kouvola 87 633 16. Vaasa 60 391 22. Kokkola 46 564 28. Kajaani 37 986
5. Turku 178 670 11. Pori 83 132 17. Seinäjoki 58 624 23. Hyvinkää 45 512 29. Tuusula 37 587
6. Oulu 143 734 12. Joensuu 73 668 18. Salo 55 265 24. Nurmijärvi 40 318 30. Kirkkonummi 37 193
Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Vaasa&oldid=11281502
Henkilökohtaiset työkalut
Nimiavaruudet
Muuttujat
Toiminnot
Valikko
Osallistuminen
Tulosta tai vie
Työkalut
Muilla kielillä