Vaasa

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Suomen kaupunkia. Vaasa oli myös Ruotsin hallitsijasuku 1500- ja 1600-luvuilla.
Vaasa
Vasa
Vaasa.vaakuna.svg Vaasa.sijainti.suomi.2013.svg

vaakuna

sijainti

www.vaasa.fi
Sijainti 63°05′45″N, 021°36′55″EKoordinaatit: 63°05′45″N, 021°36′55″E
Maakunta Pohjanmaan maakunta
Seutukunta Vaasan seutukunta
Perustettu 1606
Kuntaliitokset Sulva (1973, osa)
Vähäkyrö (2013)
Pinta-ala ilman merialueita 369,12 km²
220:nneksi suurin 2014 
Kokonaispinta-ala 574,90 km²
200:nneksi suurin 2014 [1]
– maa 364,26 km²
– sisävesi 4,86 km²
– meri 205,78 km²
Väkiluku 66 278
15:nneksi suurin 30.4.2014 [2]
– väestötiheys 182,0 as/km² (30.4.2014)
Ikäjakauma 2012 [3]
– 0–14-v. 16,1 %
– 15–64-v. 66,1 %
– yli 64-v. 17,8 %
Äidinkieli 2012 [3]
suomenkielisiä 70,6 %
ruotsinkielisiä 22,6 %
– muut 6,8 %
Kunnallisvero 19,50 %
229:nneksi suurin 2014 [4]
Kaupunginjohtaja Tomas Häyry
Kaupunginvaltuusto 67 paikkaa
  2013–2016[5]
 • RKP
 • Kok
 • SDP
 • PS
 • Vas.
 • Kesk.
 • Vihr.
 • KD

15
15
14
9
4
4
3
3

Vaasa (ruots. Vasa, vuosina 1855–1917 virallisesti Nikolainkaupunki) on Suomen kaupunki ja Pohjanmaan maakuntakeskus, joka sijaitsee Pohjanlahden rannikolla Pohjanmaan maakunnassa. Kaupungin asukasluku on 66 278,[2] joista suomenkielisiä on 70,6 %, ruotsinkielisiä 22,6 % sekä muita 6,8 %.[3] Vaasa on kielisuhteiltaan poikkeus ympäristössään: kaupungin keskustan sisältävän yhtenäisen alueen naapurikunnissa ruotsinkieliset ovat enemmistönä ja myös koko Pohjanmaan nykymaakunnan asukkaista yli puolet on ruotsinkielisiä. Sen sijaan Vähänkyrön eksklaaviin rajoittuvat Isokyrö ja Laihia ovat suomenkielisiä.

Vaasan naapurikuntia ovat Isokyrö, Laihia, Maalahti, Mustasaari ja Vöyri.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanha Vaasa, Johan Knutssonin litografia 1840-luvulta

Kaarle IX perusti Mustasaaren kaupungin 2. lokakuuta 1606 vanhalle kauppa- ja satamapaikalle Mustasaaren kirkonkylään, nykyiseen Vanhaan Vaasaan. Vaasa sai nykyisen nimensä ja vaakunansa Vaasan hallitsijasuvun mukaan vuonna 1611.

Vaasa oli Oulun ohella toinen tärkeä tervakaupan keskus Pohjanmaalla. Tervakauppa vauhdittui vielä, kun Vaasa sai oikeuden käydä ulkomaankauppaa tapulioikeuksien myötä vuonna 1765. Kaupungin ulkosatama oli silloin Palosaarella, itse kaupunkiin vei enää matala kanava.

Kaupungin vieressä oli Korsholman kuninkaankartano, josta hallittiin Pohjanmaan linnalääniä. Vuonna 1634 Vaasasta tuli Vaasan läänin pääkaupunki. Kustaa III perusti kaupunkiin Suomen toisen hovioikeuden vuonna 1776.

Triviaalikoulu (myöhemmin Vasa Övningsskola) siirrettiin Uudestakaarlepyystä Vaasaan vuonna 1783. Suomen ensimmäinen yleinen kirjasto perustettiin Vaasaan 1794. Vaasaan perustettiin teollisuuskoulu vuonna 1848.

Vaasan ja Mustasaaren pitäjän yhteinen kirkko oli rakennettu 1300-luvun puolivälissä. Sitä laajennettiin 1600-luvun lopulla. Kirkko muutettiin 1700-luvulla ristimalliseksi ja sen viereen rakennettiin kellotapuli.

Elokuun 3. päivä vuonna 1852 Vaasa paloi: kaupungin keskustasta säilyivät vain vuosina 1780–1781 rakennettu Wasastjernan talo ja hovioikeuden rakennus vuodelta 1786. Kirkon, raatihuoneen, kellotornin ja triviaalikoulun rauniot ovat vieläkin näkyvillä Vanhassa Vaasassa. Wasastjernan (ent. Falander) talossa toimii museo, silloinen hovioikeuden päärakennus on nykyisin Mustasaaren seurakuntien kirkko. Entistä hovioikeutta vastapäätä on Korsholman kukkula, jolle 1300-luvulle perustettiin Chryssenborgin linna. Palon aikaan sinne oli rakenteilla uusi lääninhallituksen rakennus ja maaherran residenssi.

Palon jälkeen vuonna 1862 kaupunkia siirrettiin noin seitsemän kilometriä nykyiselle paikalleen luoteeseen lähemmäs merta (leveysaste N63° 06', pituusaste E21° 37') Klemettilän (Klemetsön) niemelle. Vuosina 1855–1917 Vaasan virallinen nimi oli Nikolaistad (Nikolainkaupunki) edesmenneen suuriruhtinaan, Nikolai I:n, mukaan.

Osa Suomen hallituksen, Svinhufvudin senaatin jäsenistä joutui sisällissodassa pakenemaan kapinaan nousseita punaisia ja muodosti Vaasan senaatin 29. tammikuuta – 3. toukokuuta 1918, jolloin Vaasa oli siis käytännössä hallituksen eli Suomen tasavallan joukkojen, valkoisten pääkaupunki. Senaatin istuntosalina oli Vaasan kaupungintalo ja tästä kiitokseksi senaatti myönsi toukokuun alussa 1918 kaupungille augmentin eli oikeuden liittää kunnialisäyksenä Vaasan vaakunaan Vapaudenristin suurristin miekkojen kera.

Vaasasta oli aiemmin vilkas autolauttaliikenne Ruotsiin aina vuoteen 2000 asti. Tätä liikennettä harjoitti pääasiassa Vaasanlaivat. Vuoroja Vaasasta oli muun muassa Uumajaan, Sundsvalliin ja Örnsköldsvikiin. Vuonna 2006 RG Line ajoi yhden päivittäisen vuoron Uumajaan.

Kaupungissa toimi Vaasan Rannikkopatteristo (VaaRPsto) vuodesta 1952 1990-luvun lopulle asti.

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaasan kaupungintalo vihittiin käyttöön 1883

Vaasan kaupunginvaltuusto on Vaasan ylin päättävä elin. Kuntaliitoksen vuoksi valtuutettujen määrä nousi entisestä 51:stä 67:ään jäseneen. Puheenjohtajana toimii Joakim Strand.

Kaupunginvaltuusto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paikkajako ja äänestysaktiivisuus kunnallisvaaleissa
Vaalit Paikat Äänestys-
aktiivisuus
SDP RKP Kok. SKDL
Vas.
LKP Kesk. SKL
KD
Vihr. SMP
PS
ProV Muut
1976 14 12 11 10 2 1 1 74,1 %
1980 13 12 11 10 2 1 2 73,5 %
1984 13 13 11 5 2 2 1 1 3a 71,3 %
1988 15 13 11 5 1 1 2 1 2b 68,9 %
1992 17 12 9 6 1 1 2 3 70,0 %
1996 14 14 11 4 1 1 2 4 60,8 %
2000 13 13 11 4 2 3 4 1 55,4 %
2004 11 13 11 5 2 2 3 4 58,4 %
2008 11 13 11 5 2 2 3 1 3 62,2 %
2012 14 15 15 4 4 3 3 9 58,4 %
a Yhteislista A
b Yhteislista KomD
Lähteet: Tilastokeskus[6][7], Oikeusministeriö[8]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty kuntajako on 1.1.2013 tilanteen mukainen eli luvuissa ovat mukana myös Vaasaan vuoden 2013 alussa liitetyn Vähäkyrön asukkaat.

Vaasan väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
58 335
1985
  
59 270
1990
  
58 394
1995
  
60 399
2000
  
61 470
2005
  
61 889
2010
  
64 345
Lähde: Tilastokeskus.[9]

Tilastokeskuksen vuoden 2012 väestöennusteen mukaan Vaasassa olisi (1.1.2013 kuntajaolla) vuonna 2020 asukkaita 69 803, vuonna 2030 asukkaita 73 667 sekä vuonna 2040 asukkaita 76 450. Vaasan seutuun kuuluvan, Vaasaa ympäröivän ja Vaasan ja Vähänkyrön eksklaavin välissä sijaitsevan Mustasaaren kunnan asukasluvun ennustetaan myös kasvavan. Mustasaaren asukasluvun (muutos 2011-2040 28,2 %) ennustetaan kasvavan voimakkaammin kuin Vaasan (muutos 2011-2040 17,3 %).[10]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupunginosat suuralueittain[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tilastointia varten Vaasa on jaettu suuralueisiin ja nämä edelleen pienalueisiin.[11] Oheisessa luettelossa on suuralueiden asukasluvut vuodelta 2013.[12]

Ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaasan ilmasto on hyvin samankaltainen kuin muualla Suomessa, mutta lämpimämpi kuin pohjoisessa ja kylmempi kuin etelässä. Leveyspiirillään Itämeri ja lounaistuulet lämmittävät talvella Vaasan ilmastoa sen rannikkoisen sijainnin ansiosta enemmän kuin maan sisäosia. Helmikuu on vuoden kylmin kuukausi. Vaasan keskimääräinen tammikuun alin lämpötila on verrattavissa Etelä-Suomeen.[13] Vaasan keskimääräinen tammikuun ylin lämpötila on myös verrattavissa Etelä-Suomeen.[14] Golfvirta ja lämpimät lounaistuulet vaikuttavat voimakkaimmin Lounais-Suomessa ja jakautuvat sen kohdalla ikään kuin kahtia itään Suomenlahdelle ja pohjoiseen Selkämerelle.[15] Vaasan alhaisempi vuotuinen keskilämpötila verrattuna Etelä-Suomeen selittyy pohjoisemman leveyspiirin sanelemalla auringon lämpösäteilyn heikkoudella, mikä tekee kesästä lyhyemmän eli kesä alkaa myöhemmin ja päättyy aikaisemmin sekä myöskään ei saavuteta aivan yhtä korkeita lämpötiloja. Vaasan keskimääräinen heinäkuun alin lämpötila on korkeampi kuin sisämaassa, mutta keskimääräinen heinäkuun ylin lämpötila on alhaisempi kuin sisämaassa.[16][17] Nämä molemmat johtuvat siitä, että Itämeri ei lämpene Vaasan kohdalla kesäaikaan yhtä lämpimäksi kuin maa, jolloin merellä on rannikolla yksinkertaistetusti päiväsaikaan viilentävä vaikutus mutta yöaikaan lämmittävä vaikutus. Sen sijaan sisämaassa mantereisuus aiheuttaa lämpötilan vapaampaa kohoamista. Vaasan korkeudella päivän pituus on kesällä pidempi kuin etelämpänä, mutta rannikon kylmä meri estää myös kesäaikaan pilvien muodostumista rannikolla maan ja meren lämpötilaeron synnyttämän merituulen vaikutuksesta. Merituuli ulottuu Pohjanlahden rannikolla jopa 50 kilometriä sisämaahan.[18] Vaasan ilmastoon vaikuttaa myös Skandien vuoristossa syntyvä föhn-tuuli joka voi kohottaa lämpötiloja yllättävästi talvella. Lisäksi föhn-tuuli vähentää pilvisyyttä. Pohjanmaalla föhn-tuuli esiintyy noin viisi kertaa talvessa, mutta joinain talvina sitä ei ole esiintynyt lainkaan.[19] Vaasa on Suomen aurinkoisin kaupunki 1900 aurinkotunnilla vuodessa.[20][21] Eniten aurinkotunteja saadaan touko-elokuussa. Myöhäissyksyllä ja talviaikaan Vaasa on pilvinen Pohjois-Euroopalle tyypillisesti ja vähiten aurinkotunteja saadaan marras-tammikuussa.

Ilmasto ajanjaksolla 1970–2000[22]
Kuukausi Keskimääräinen alin lämpötila (°C) Keskilämpötila (°C) Keskimääräinen ylin lämpötila (°C) Sademäärä (mm)
Tammikuu −10,5 −6,8 −3,5 34
Helmikuu −10,8 −6,9 −3,4 20
Maaliskuu −7,0 −3,1 0,6 27
Huhtikuu −1,9 2,0 6,0 27
Toukokuu 3,3 8,7 14,0 31
Kesäkuu 8,3 13,6 18,4 43
Heinäkuu 11,0 16,0 20,6 60
Elokuu 9,6 14,0 18,4 63
Syyskuu 5,3 9,0 12,8 62
Lokakuu 1,3 4,0 6,9 54
Marraskuu −3,7 −1,0 1,6 50
Joulukuu −8,4 −4,6 −1,6 41
Yht. −0,3 3,7 7,6 512

Vaasan vuotuinen keskilämpötila Vaasan lentoasemalla mitattuna jaksolla 1971–2000 oli 3,7 °C. Keskimääräinen ylin lämpötila kyseisellä jaksolla oli 7,6 °C ja keskimääräinen alin lämpötila oli −0,3 °C. Kasvukauden pituus oli jakson 1971–2000 aikana keskimäärin Vaasassa 172 päivää. Vaasan lämpöennätys on Vaasan lentoasemalla 28.7.1960 mitattu 32,0 °C. Vaasan pakkasennätys, −38,6 °C, mitattiin 3.2.1966. Vaasan lentoaseman suurin vuosisademäärä 708 mm on vuodelta 1981. Vuodessa sataa keskimäärin 512 mm. Keskimäärin vuosien 1971–2000 aikana pysyvä lumipeite saatiin Vaasassa 13. joulukuuta. 14. maaliskuuta 1981 lumensyvyydeksi mitattiin Vaasassa ennätykselliset 93 cm. Lauhana talvena 1974–75 lumipeiteaika kesti rannikolla Vaasassa vain 18 päivää (9.–27.2.). Runsaslumisina talvina, kuten 1965–66 ja 1980–81, lumipeiteajan pituus on ollut Vaasassakin 165–170 päivää, kestäen marraskuun 10. päivän tienoilta huhtikuun 25.–30. päivään saakka.[23]

Musiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaasassa vuoden odotetuin musiikkitapahtuma oli Rockperry festivaalit, joka järjestettiin Vaasassa 12 kertaa vuoden 2010 festivaalin jäädessä viimeiseksi. Edellinen festivaali oli Rantarock. Muita vaasalaisia festarieta ovat Pienet festarit preerialla[24] ja vuonna 2013 toista kertaa järjestetty Hippiknik[25]. Tunnettuja vaasalaisia yhtyeitä ovat muun muassa Klamydia, Rotten Sound ja Sturm und Drang. Myös laulaja Lauri Tähkä on kotoisin Vaasasta.[26]

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaasan Sport pelaa jääkiekkoa sm-liigassa. Joukkue on voittanut Mestiksen mestaruuden vuosina 2009, 2011 ja 2012. Sport pelasi SM-liigassa kauden 1975-76. Jalkapallossa Vaasan Palloseura voitti kaksi ja Vasa IFK kolme Suomen mestaruutta 1940- ja 1950-luvuilla. Nykyisin VPS pelaa Suomen pääsarjatasolla Veikkausliigassa ja VIFK Kakkosessa. Aikoinaan hyvin menestyi myös Sportin jalkapallojoukkue, joka selvisi Suomen Cupin loppuotteluun. Vielä nykyäänkin seurasta eronnut FC Sport pelaa naisten Ykkösessä. FC Kiisto pelaa maan kolmanneksi korkeimmalla sarjatasolla Kakkosessa. Vaasassa on myös paljon pesäpallohistoriaa, koska Vaasan Maila on pelannut useita kausia Suomen pääsarjatasolla. Tenniksessä viimeisen vuoden aikana parhaiten menestynyt on kaupungin nuorin seura Wasa Tennis Club, jolla on alueella eniten A-luokan pelaajia ja joka sisäkaudella pelaa miesten 2. divisioonassa. Perinteisellä valtaseuralla Tennis-61:llä on eniten jäseniä, mutta seuran kilpailumenestys on taantunut ja se pelaa miesten 4.divisioonassa, painopisteen ollessa enemmän harrastelija- ja veteraanitoiminnassa. Lentopallossa Vaasan Vasama voitti naisten Suomen mestaruuden yhdeksän kertaa 1980- ja 1990-luvuilla ja oli mitaleilla 11 kertaa 12:ta peräkkäisestä kaudesta. Nykyisin Kiisto pelaa miesten toiseksi korkeimmalla tasolla eli 1-sarjassa. Lisäksi futsalissa Ruutupaidat pelaa toiseksi korkeimmalla sarjatasolla ja on voittanut kertaalleen SM-hopeaa ja SM-pronssia. Myös salibandyssä on Vaasa nähty pääsarjatasolla pariinkin otteeseen, kun 90-luvulla Roller Team pelasi salibandyliigassa. Nykyään SB Vaasa pelaa salibandyn 1-divisioonassa. Yleisurheilun SM-kilpailut eli Kalevan kisat on järjestetty Vaasassa neljästi, viimeksi vuonna 2013.

Vaasan suurin urheilualue on Hietalahti. Siellä sijaitsee muun muassa jäähalli, jalkapallostadion, uimahalli, pesäpallostadion, yleisurheilukenttä, ravirata ja Tennis-Center.

Vaasaan perustettiin myös vuonna 2007 lacrosse-joukkue nimeltään Vaasa Wishpooshs. Seura pelasi kesällä 2007 ensimmäisen SM-sarjakautensa sijoittuen 7:nneksi. Kausilla 2008, 2009 ja 2010 Vaasa Wishpooshs sijoittui SM-sarjassa 3:nneksi, tuoden näin Vaasaan lacrossen SM-pronssimitalit. Naisten joukkue pelasi ensimmäisen SM-sarjakautensa kaudella 2009.[27]

Vuonna 2002 perustettu Vaasa Rugby Club pelaa Suomen Rugby Liiton alaisessa Suomen-cup sarjassa. Seura voitti sarjan kaudella 2010. Vuonna 2013 Vaasa Rugby Club voitti 1. divisioonan häviämättä otteluakaan noussen näin rugbyn SM-sarjaan. [28] Joukkue tunnetaan myös nimellä Vaasa Wolves.

Vaasalainen ultimate on 2000-luvun lopulla noussut maan kärkikastiin, aivan mitalijoukkueiden kantaan. Etenkin juniorit ovat kunnostautuneet voittamalla useita SM-kultamitaleita ja miehittämällä U20-maajoukkueen rivit. 2009 EM-kultajoukkueessa oli viisi Vaasa Saintsin pelaajaa, joka on eniten mistään seurajoukkueesta. Vuoden 2012 MM-kisoihin valittiin yhteensä 14 Saintsin pelaajaa, sekä kaksi seuran kasvattia muista seuroista.

Vaasassa on pelattu amerikkalaista jalkapalloa West Coast Vikingsin toimesta vuodesta 1996. Vikings on pelannut niin Vaahteraliigassa, miesten 1-divisioonassa kuin 2-divisioonassa, jossa se pelaa myös vuonna 2012.

Oppilaitokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaasan yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa on noin 12 000 opiskelijaa. Vaasassa on oma yliopisto sekä laitoksia muista yliopistoista.

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaasa on yleisesti ottaen teollisuuskaupunki, jossa on useita teollisuusalueita, kuten Strömberg Park. Vaasa on erikoistunut energiateollisuuteen. Työpaikoista neljännes on teollisuudessa. Moni työntekijä tulee töihin ympäristökunnista, kuten Mustasaaresta tai Laihialta. Vaasan seudun viennin arvo vuositasolla on noin 4 miljardia euroa[29].

Teollisuusalueet ja yrityspuistot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1940-luvulla perustettu Strömberg Park on yksi Suomen merkittävimmistä teollisuus- ja teknologiapuistoista. Teollisuusalueen nimi juontuu Strömberg-yrityksestä, jonka ABB on myöhemmin ostanut. Toimitiloiltaan Strömberg Park on Vaasan suurin yrityspuisto, jossa on tuotanto- ja toimistotilaa yhteensä noin 250 000 m2. Työntekijöitä alueella on yli 3000, joista noin 2/3 ABB:n palveluksessa.[30]

Vaasan lentoaseman ja eteläsuuntaisen moottoritien vieressä sijaitseva Vaasa Airport Park on yrityspuisto, jossa on toimitilaa lähes 200 000 m2 ja tarkoituksena on rakentaa lisää. Vaasa Airport Park tarjoaa työpaikan yli 4000[31] ihmiselle. Näistä 3800 työskentelee Runsorissa, missä toimii noin 80 yritystä[32]. Vaasa Airport Park -yrityspuistossa toimivat mm. Wärtsilä Finland Oy, Vacon Oyj, Vaasa Engineering, The Switch, Mervento Oy, Teknologiakeskus Merinova sekä lukuisia energiaklusterin alihankkijayrityksiä.[33]

Suurimmat työnantajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Vaasan kaupunki
  2. Wärtsilädieselmoottoreita
  3. Vaasan keskussairaala
  4. ABB − sähkövoima-, ja automaatiotekniikkaa
  5. Valtion virastot
  6. Vacontaajuusmuuttajia
  7. KWH Pipe − putkia
  8. Svenska Österbottens Förbund for utbilding och kultur
  9. KPO-konserni
  10. VEO
  11. Citec
  12. Anvia (Vaasan Läänin Puhelin)

Vaasan nähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Infrastruktuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maantiet yhdistävät Vaasan Helsinkiin, Tampereeseen, Ouluun, Poriin, Jyväskylään, Kokkolaan ja Seinäjokeen. Helsingistä on Vaasaan 419, Turusta 330, Tampereelta 244, Oulusta 319, Kokkolasta 121, Pietarsaaresta 99, Porista 193 kilometriä, Lapualta 83 ja Seinäjoelta 78 kilometriä. Myös Ruotsista on Vaasaan melko lyhyt matka. Vaasan satamasta ja kaupungin läpi kulkee Sininen tie. Vuosina 1962–1964 muut Suomen kaupungit ottivat käyttöön alueelliset 50 km/h -nopeusrajoitukset, mutta Vaasassa rajoitus oli pitkään 60 km/h.[34]

Vaasan lentoasema sijaitsee noin 9 kilometriä keskustasta kaakkoon. Vaasan lentoasemalta liikennöivät Finnair, Blue1, airBaltic, Flybe ja Norwegian airlines, joka aloitti liikennöinnin huhtikuussa 2012.[35] Vaasan lentokentältä on reittiliikennettä Helsinkiin (lentoaika 45 min) ja Tukholmaan (lentoaika 1 h 5 min)[36].

Vaasan rata on vuonna 2011 sähköistetty rautatie, joka yhdistää Vaasan Seinäjokeen ja Seinäjoen kautta Suomen päärataan. Vaasasta voi matkustaa Pendolino- ja Intercity-junilla Helsinkiin ilman vaihtoa; suora Pendolino-yhteys Helsinkiin kestää 3,5 tuntia. Vaasan rautatieasema on kaupungin keskustan vieressä ja sen välittömässä läheisyydessä on liityntäpysäköintipaikkoja. Vaasan radalla tehtiin vuonna 2002 yhteensä 320 000 henkilöliikenteen matkaa. Rata peruskorjattiin 1990-luvulla, joten se on teknisesti soveltuva suurille nopeuksille, mutta lukuisten tasoristeysten ja veturikaluston rajoitusten vuoksi rataosan nopeusrajoitus on 120 km/h. Rata on yksiraiteinen ja junakohtaamiset ovat mahdollisia Isonkyrön ja Laihian (vain tavaraliikenne) liikennepaikoilla.

Merenkurkku on Vaasan kohdalla kapeimmillaan, ja Uumajaan on matkaa vain noin 80 kilometriä, joka on lyhin laivayhteys Pohjanlahden yli. Vaasalla ja Uumajalla on yhteinen satamayhtiö Merenkurkun Satamat Oy (Kvarken Hamnar Ab), joka aloittaa toimintansa 1.1.2015.[37] Valtioiden rajat ylittävä satamayhtiö on harvinainen ratkaisu – ainoa vastaavanlainen löytyi aikaisemmin Kööpenhaminasta ja Malmöstä.[38] Vaasanlaivat liikennöi maailman pohjoisinta ympärivuotista laivareittiä Vaasasta Ruotsin Uumajaan. Aikaisemmin Vaasasta on liikennöity myös Sundsvalliin. Vaasan satama on pieni pääasiassa öljyä ja kivihiiltä vastaanottava satama Vaskiluodossa.

Energia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaasan sataman alueella on useita voimalaitoksia. Vaskiluoto 1 on Etelä-Pohjanmaan Voima Oy:n omistama käytöstä poistettu hiilivoimalaitos. Vaskiluoto 2 on Vaskiluodon Voima Oy:n omistama hiilivoimalaitos, joka tuottaa sähkön ohella myös suurimman osan Vaasan kaupungin kaukolämmöstä. Vaskiluoto 3 on PVO-Huippuvoima Oy:n omistama öljyvoimalaitos. Alueella toimivat lisäksi kantaverkkoyhtiö Fingridin kaasuturbiinilaitos ja Vaasan Sähkön lämpökeskus.

Vaskiluodossa sijaitsee Vaskiluoto 3 -hiilivoimalaitos, jonka nettosähköteho on 230 MW ja kaukolämpöteho 175 MW. Vuonna 2011 Vaasan voimalaitos tuotti sähköä 1099 GWh ja kaukolämpöä 613 GWh.[39] Vaskiluotoon rakennetaan vuoden 2012 aikana polttoaineteholtaan 140 MW:n biomassan kaasutuslaitos, jolla mahdollistetaan puu- ja peltoenergian sekä energiaturpeen käyttö olemassa olevan kivihiilivoimalaitoksen polttoaineena. Kaasutustekniikkaa ei ole missään päin maailmaa ennen käytetty tässä mittakaavassa tähän tarkoitukseen. Kyse on maailman suurimmasta metsähakkeen kaasua polttava voimalaitos.[40] Uuden kaasutuslaitoksen ansiosta 25–40 prosenttia kivihiilestä voidaan korvata kotimaisilla biopolttoaineilla. Samalla hiilidioksidipäästöt vähenevät noin 230 000 tonnilla vuodessa. [41] Vuonna 1993 voimalaitoksen rikkidioksidipäästöjä rajoitettiin rakentamalla rikinpoistolaitos ja typenoksidipäästöjä on vähennetty uusimalla hiilikattilan polttotekniikkaa 1994 ja 2007.

Vaasassa kaukolämpöä tuottavat myös Westenergyn Mustasaaren puolella, Stormossenin kaatopaikan vieressä sijaitseva jätteenpolttolaitos, ja keskusta-alueen lämpövoimalaitos lähellä Palosaaren siltaa, jota käytetään talvipakkasilla tuottamaan lisäkaukolämpöä. Westenergyn jätteenpolttolaitos hyödyntää energiaksi noin 150 000 tonnia lajiteltua kotitalouksien, yritysten ja teollisuuden jätettä sekä rakennusjätettä vuodessa.[42] Kyseisellä vuotuisella jätemäärällä myytävää sähköä syntyy vuodessa noin 87 GWh ja lämpöä 280 GWh. Kaukolämmön osuus polttolaitoksen tuottamasta energiasta tulisi olemaan noin 73 %. Laitos tulee toimimaan oleellisena osana Vaasan Sähkön kaukolämpötuotantoa. Jätteenpolttolaitoksen ansioista nykyisin kesäaikaan käytössä oleva öljykattila poistuu käytöstä. Hiilellä tuotetusta kaukolämmöstä noin kolmannes voidaan korvata jätteenpoltolla. Myös talven kaukolämmönkulutushuippujen aikaan käytössä oleva öljy voidaan korvata jätteenpoltolla. [43] Jätteenpolttolaitos valmistuu vuoden 2012 aikana.[44]

Ystävyyskaupungit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Panoraamakuva Vaasan torilta


Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2014 1.1.2014. Maanmittauslaitos. Viitattu 15.3.2014.
  2. a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 30.4.2014. Väestörekisterikeskus. Viitattu 6.6.2014.
  3. a b c Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2012, laaja alueluokitusryhmittely 31.12.2012. Tilastokeskus. Viitattu 27.5.2013.
  4. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2014 26.11.2013. Verohallinto. Viitattu 23.9.2014.
  5. Yle: Kunnallisvaalit 2012 tulospalvelu 06.11.2012. Yleisradio. Viitattu 5.4.2013.
  6. Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannat: Kunnallisvaalit 1976–2004 (Tilastokeskus 2008)
  7. Kunnallisvaalit 1988 (Tilastokeskus 1989), s. 92–93, 180.
  8. Kunnallisvaalit 1996 (Oikeusministeriö 1997) Kunnallisvaalit 2000 (Oikeusministeriö 2000); Kunnallisvaalit 2004 (Oikeusministeriö 2004); Kunnallisvaalit 2008 (Oikeusministeriö 30.10.2008); [http://tulospalvelu.vaalit.fi/K2012/s/tulos/kutulos_vaasa.html Kunnallisvaalit 2012 (Oikeusministeriö 1.11.2012).
  9. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
  10. http://www.pohjanmaa.fi/medialibrary/data/Vaestoennuste__2012_2040_kunnittain-%7Bvlol0-ucb7x-llp3t%7D.pdf
  11. Vaasan suur- ja pienalueet / Vasas stor- och småområden Vaasan kaupunki. Viitattu 13.7.2014. Kartta
  12. Väesto suur- ja pienalueittain (Excel) Vaasan kaupunki. Viitattu 13.7.2014.
  13. http://finland.fi/finfo/images/season/weat_stat5.gif
  14. http://finland.fi/finfo/images/season/weat_stat6.gif
  15. http://www.ornl.gov/sci/knowledgediscovery/WarGaming/Europe/europe_jantemp2000.jpg
  16. http://finland.fi/finfo/images/season/weat_stat3.gif
  17. http://finland.fi/finfo/images/season/weat_stat4.gif
  18. http://ilmatieteenlaitos.fi/merituuli-ja-maatuuli
  19. http://ilmatieteenlaitos.fi/fohn-tuuli
  20. http://www.kotimaassa.fi/index.php?article_id=1066&__from_id__=888
  21. https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/suomen-muuttuva-ilmasto/-/artikkeli/1c8d317b-5e65-4146-acda-f7171a0304e1/nykyinen-ilmasto-30-vuoden-keskiarvot.html
  22. https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/suomen-muuttuva-ilmasto/-/artikkeli/919bf7b3-b4e3-438d-94d1-04b2bf4a380a/pohjanmaa-pohjanlahden-rannikkoa.html
  23. https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/suomen-muuttuva-ilmasto/-/artikkeli/919bf7b3-b4e3-438d-94d1-04b2bf4a380a/pohjanmaa-pohjanlahden-rannikkoa.html
  24. Pienet festarit preerialla Pienet festarit preerialla. Viitattu 14.10.2013.
  25. Hippiknik Hippiknik ry. Viitattu 14.10.2013.
  26. Lauri Tähkä Aamulehti. Viitattu 16.10.2013.
  27. Vaasa Wishpooshs Lacrosse.fi.
  28. [1]
  29. http://www.vaasa.fi/WebRoot/380444/Vaasa2010SubpageWithBanner.aspx?id=1256630
  30. http://www.vaasaparks.fi/yritysalueet/stromberg_park.html
  31. http://www.vaasaparks.fi/ajankohtaista/Vaasa_Airport_Parkin_tyopaikkamaarat_ennallaan__15.html
  32. http://www.vaasaparks.fi/ajankohtaista/Vaasa_Airport_Parkin_tyopaikkamaarat_ennallaan__15.html
  33. http://www.vaasaparks.fi/yritysalueet/vaasa_airport_park.html
  34. Jokela, Marko: Tappavia ylinopeuksia on suitsittu neljä vuosikymmentä. Helsingin Sanomat, 3.2.2013, s. A12.
  35. http://www.vaasa.fi/Suomeksi/Julkiset_palvelut/Liikenneyhteydet
  36. https://www.finavia.fi/fi/lentomatka/aikatauluhaku/
  37. http://www.vaasa.fi/WebRoot/380444/Vaasa2010SubpageWithBanner.aspx?id=1256522
  38. http://yle.fi/uutiset/vaasa_ja_uumaja_rakentavat_yhteista_satamayhtiota__ratkaisu_harvinaisuus_maailmalla/7275937
  39. http://www.vv.fi/
  40. http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Vaasaan+tulee+maailman+suurin+mets%C3%A4hakkeen+kaasua+polttava+voimala/1135266748799
  41. http://www.vv.fi/ajankohtaista?itemid=197
  42. http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=324042&lan=fi
  43. http://www.westenergy.fi/docs/westenergy_yvaselostus_tiivistelma.pdf
  44. http://www.westenergy.fi/

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Vaasa.