Vaasa

Wikipedia

Vaasa Vasa
vaakuna	sijainti
www.vaasa.fi
Sijainti	63°05′45″N, 21°36′55″E
Lääni	Länsi-Suomen lääni
Maakunta	Pohjanmaan maakunta
Seutukunta	Vaasan seutukunta
Perustettu	1606
Kuntaliitokset	Sulva (1973, osa)
Pinta-ala ilman merialueita	191,7 km² 294:nneksi suurin 2009
Kokonaispinta-ala	397,45 km² 255:nneksi suurin 2009 [1]
– maa	188,82 km²
– sisävesi	2,88 km²
– meri	205,75 km²
Väkiluku	58 746 16:nneksi suurin 31.3.2009 [2]
– väestötiheys	311,1 as/km² (31.3.2009)
Demografiatiedot	2008 [3]
– 0–14-v.	16 %
– 15–64-v.	67,4 %
– yli 64-v.	16,7 %
Äidinkieli	2008 [4]
– suomenkielisiä	69,8 %
– ruotsinkielisiä	24,8 %
– muut	5,4 %
Kunnallisvero	19 % 242:nneksi suurin 2009 [5]
Kaupunginjohtaja	Markku Lumio
Kaupunginvaltuusto	51 paikkaa
2009–2012[6]  • RKP  • Kokoomus  • SDP  • Vas.  • muut  • Vihr.  • KD  • Kesk.  • PS	13 11 11 5 3 3 2 2 1

Vaasa (ruots. Vasa) on Suomen länsirannikolla sijaitseva kaupunki Länsi-Suomen läänissä ja Pohjanmaan maakunnassa.

Kaupungin asukasluku on 57 905, joista 2007 tilastojen mukaan suomenkielisiä on 70,4 % ja ruotsinkielisiä 24,8 % sekä muita 4,8 %.^[7]

Helsingistä on Vaasaan 419, Seinäjoelta 78, Kokkolasta 121, Pietarsaaresta 99 ja Porista 193 kilometriä. Myös Ruotsista on Vaasaan melko lyhyt matka. Merenkurkku on Vaasan kohdalla kapeimmillaan, ja Uumajaan on matkaa vain noin 80 kilometriä.

Vaasan lentoasema sijaitsee noin 9 kilometriä keskustasta kaakkoon.

Sisällysluettelo 1 Historia 2 Hallinto 2.1 Kaupunginvaltuusto 3 Musiikki 4 Urheilu 5 Oppilaitokset 6 Työnantajat 7 Vaasan nähtävyyksiä 8 Ystävyyskaupungit 9 Kuuluisia vaasalaisia 10 Kuvia 11 Lähteet 12 Aiheesta muualla

[muokkaa] Historia

Kaarle IX perusti 'Mustasaaren' kaupungin 2. lokakuuta 1606 vanhalle kauppa- ja satamapaikalle Mustasaaren kirkonkylään, nykyiseen Vanhaan Vaasaan. Vaasa sai nykyisen nimensä ja vaakunansa Vaasan hallitsijasuvun mukaan vuonna 1611.

Vaasa oli Oulun ohella toinen tärkeä tervakaupan keskus Pohjanmaalla. Tervakauppa vauhdittui vielä, kun Vaasa sai oikeuden käydä ulkomaankauppaa tapulioikeuksien myötä vuonna 1765. Kaupungin ulkosatama oli silloin Palosaarella, itse kaupunkiin vei enää matala kanava.

Kaupungin vieressä oli Korsholman kuninkaankartano, josta hallittiin Pohjanmaan linnalääniä. Vuonna 1634 Vaasasta tuli Vaasan läänin pääkaupunki. Kustaa III perusti kaupunkiin Suomen toisen hovioikeuden vuonna 1776.

Triviaalikoulu (myöhemmin Vasa Övningsskola) siirrettiin Uudestakaarlepyystä Vaasaan vuonna 1783. Suomen ensimmäinen kirjasto perustettiin Vaasaan 1794. Vaasaan perustettiin teollisuuskoulu vuonna 1848.

Vaasan ja Mustasaaren pitäjän yhteinen kirkko oli rakennettu 1300-luvun puolivälissä. Sitä laajennettiin 1600-luvun lopulla. Kirkko muutettiin 1700-luvulla ristimalliseksi ja sen viereen rakennettiin kellotapuli.

Elokuun 3. päivä vuonna 1852 Vaasa paloi: kaupungin keskustasta säilyivät vain vuosina 1780–1781 rakennettu Wasastjernan talo ja hovioikeuden rakennus vuodelta 1786. Kirkon, raatihuoneen, kellotornin ja triviaalikoulun rauniot ovat vieläkin näkyvillä Vanhassa Vaasassa. Wasastjernan (ent. Falander) talossa toimii museo, silloinen hovioikeuden päärakennus on nykyisin Mustasaaren seurakuntien kirkko. Entistä hovioikeutta vastapäätä on Korsholman kukkula, jolle 1300-luvulle perustettiin Chryssenborgin linna. Palon aikaan sinne oli rakenteilla uusi lääninhallituksen rakennus ja maaherran residenssi.

Palon jälkeen vuonna 1862 kaupunki siirrettiin (n. 7 km) nykyiselle paikalleen luoteeseen lähemmäs merta (leveysaste N63° 06', pituusaste E21° 37') Klemetsön niemelle. Vuosina 1855–1917 Vaasan virallinen nimi oli Nikolaistad (Nikolainkaupunki) edesmenneen suuriruhtinaan, Nikolai I:n, mukaan.

Vaasa toimi Suomen sisällissodan aikana valkoisen Suomen pääkaupunkina. Vaasan senaatin päämajana toimi Vaasan kaupungintalo, joka oli myös Valkoisen armeijan tukikohta. Sodan muistoksi senaatti myönsi Vaasan kaupungille oikeuden käyttää vapaudenristiä vaakunan yhteydessä.

Vaasasta oli aiemmin vilkas autolauttaliikenne Ruotsiin aina vuoteen 2000 asti. Tätä liikennettä harjoitti pääasiassa Vaasanlaivat. Vuoroja Vaasasta oli mm. Uumajaan, Sundsvalliin ja Örnsköldsvikiin. Vuonna 2006 RG Line ajoi yhden päivittäisen vuoron Uumajaan.

[muokkaa] Hallinto

[muokkaa] Kaupunginvaltuusto

paikkajako ja äänestysaktiivisuus kunnallisvaaleissa
vaalit	paikat											äänestys- aktiivisuus
	SDP	RKP	Kok.	SKDL Vas.	LKP	Kesk.	SKL KD	Vihr.	SMP PS	ProV	Muut
1976	14	12	11	10	2	1	1		--		--	74,1%
1980	13	12	11	10	2	1	2		--		--	73,5%
1984	13	13	11	5		2	2	1	1		3a	71,3%
1988	15	13	11	5	1	1	2	1	--		2b	68,9%
1992	17	12	9	6	1	1	2	3	--		--	70,0%
1996	14	14	11	4	1	1	2	4			--	60,8%
2000	13	13	11	4		2	3	4	--	1	--	55,4%
2004	11	13	11	5		2	2	3		4	--	58,4%
2008	11	13	11	5		2	2	3	1	3	--	62,2%
a Yhteislista A b Yhteislista KomD
Lähteet: Tilastokeskus[8][9], Oikeusministeriö[10]

[muokkaa] Musiikki

Vaasassa vuoden odotetuin musiikkitapahtuma on Rockperry festivaalit, jotka on järjestetty Vaasassa jo 10 kertaa vuoteen 2008 mennessä. Edellinen festivaali oli Rantarock. Vaasan tunnetuimmat yhteet ovat Klamydia, Sturm und Drang ja Rotten Sound sekä Enochian Crescent.

[muokkaa] Urheilu

Vaasa on jo vuosikymmeniä tunnettu jalkapallokaupunkina, mikä johtuu vaasalaisten seurojen menestyksestä 1940- ja 1950-luvuilla. Tuona aikana kaupungin ykkösjoukkue Vaasan Palloseura otti kaksi ja kakkosseura Vasa IFK kolme Suomen mestaruutta. Nykyisin VPS pelaa Suomen pääsarjatasolla Veikkausliigassa ja VIFK Kakkosessa. Aikoinaan hyvin menestyi myös Vaasan Sportin jalkapallojoukkue, joka selvisi Suomen Cupin loppuotteluun. Vielä nykyäänkin seurasta eronnut FC Sport pelaa naisten pääsarjassa. FC Kiisto pelaa maan toiseksi korkeimmalla sarjatasolla Ykkösessä. Vaasassa on myös paljon pesäpallohistoriaa, koska Vaasan Maila on pelannut useita kausia Suomen pääsarjatasolla. Lentopallossa Vaasan Vasama voitti naisten Suomen mestaruuden yhdeksän kertaa 1980- ja 1990-luvuilla ja oli mitaleilla 11 kertaa 12:ta peräkkäisestä kaudesta. Nykyisin Kiisto pelaa miesten toiseksi korkeimmalla tasolla eli 1-sarjassa. Lisäksi futsalissa Ruutupaidat pelaa pääsarjatasolla ja on voittanut kertaalleen SM-hopeaa ja SM-pronssia. Yleisurheilun SM-kilpailut eli Kalevan kisat on järjestetty Vaasassa kolmesti, viimeksi vuonna 2004.

Vaasan suurin urheilualue on Hietalahti. Siellä sijaitsee muun muassa Vaasan jäähalli, Hietalahden jalkapallostadion, uimahalli, pesäpallostadion, Kaarlen kenttä, Vaasan ravirata ja Tennis-Center.

Vaasaan perustettiin myös vuonna 2007 lacrosse-joukkue nimeltään Vaasa Wishpooshs. Seura pelasi kesällä 2007 ensimmäisen SM-sarjakautensa sijoittuen 7:nneksi. Kaudella 2008 Vaasa Wishpooshs sijoittui SM-sarjassa 3:nneksi, tuoden näin Vaasaan lacrossen SM-pronssimitalin.

Vuonna 2002 perustettu Vaasa Rugby Club pelaa myös SM-sarjaa. Joukkue lähtee kaudelle 2009 haastajan roolissa SM-sarjan pohjoislohkoon. Nuori ja lupaava joukkue tunnetaan myös nimellä Vaasa Wolves.

[muokkaa] Oppilaitokset

Vaasan yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa on noin 11 000 opiskelijaa. Vaasassa on oma yliopisto sekä laitoksia muista yliopistoista.

• Korkeakoulut
  • Vaasan yliopisto
  • Helsingin yliopiston oikeustieteellinen koulutus
  • Svenska handelshögskolan
  • Åbo Akademi, Pedagoginen tiedekunta sekä Yhteiskunta- ja hoitotieteellinen tiedekunta
  • Länsi-Suomen muotoilukeskus Muova, osa Taideteollista korkeakoulua.
• Ammattikorkeakoulut
  • Novia
  • Vaasan ammattikorkeakoulu
• Ammattikoulut
  • Vaasan ammattiopisto
  • Vaasan ammatillinen aikuiskoulutuskeskus
  • Yrkesakademin
• Lukiot
  • Vaasan Lyseon lukio
  • Vaasan Rudolf Steiner-koulu
  • Vasa Gymnasium
  • Vasa Övningsskolas gymnasium
    • ml. International Baccalaureate-linja

[muokkaa] Työnantajat

Vaasa on yleisesti ottaen teollisuuskaupunki, jossa on useita teollisuusalueita, kuten Strömberg Park. Työpaikoista neljännes on teollisuudessa. Moni työntekijä tulee töihin ympäristökunnista, kuten Mustasaaresta tai Laihialta.

Suurimmat työnantajat:

1. Vaasan kaupunki
2. ABB − sähkövoima-, ja automaatiotekniikkaa
3. Vaasan keskussairaala
4. Valtion virastot
5. Wärtsilä − dieselmoottoreita
6. Vacon − taajuusmuuttajia
7. KWH pipe − putkia
8. Sonera − puhelinyhtiö
9. Vaasa Engineering
10. Posti
11. Anvia (Vaasan Läänin Puhelin)
12. Kemira Chemicals

[muokkaa] Vaasan nähtävyyksiä

• Korsholman linnan vallit
• Mustasaaren kirkko
• Pyhän Nikolaoksen kirkko
• Vaasan entinen kasarmialue
• Vaasan kauppahalli
• Vaasan kirkko
• Vaasan vesitorni
• Vanhan Vaasan rauniot
• Öjberget, hiihtokeskus
• Huvipuisto Wasalandia

[muokkaa] Ystävyyskaupungit

• Pärnu, Viro vuodesta 1956
• Malmö, Ruotsi vuodesta 1940
• Uumaja, Ruotsi vuodesta 1949
• Harstad, Norja vuodesta 1949
• Helsingör, Tanska vuodesta 1949
• Schwerin, Saksa vuodesta 1965
• Kiel, Saksa vuodesta 1967
• Sumperk, Tšekki vuodesta 1984
• Morogoro, Tansania vuodesta 1988

[muokkaa] Kuuluisia vaasalaisia

• Fanny Churberg (1893–1944) – Maalari
• Annika Eklund – Laulaja
• Seppo Evwaraye – Amerikkalaisen jalkapallon ammattilaispelaaja
• Marika Fingerroos
• Rabbe Grönblom – Liikemies
• Kai Hahto - Muusikko
• Jarl Hemmer – Kirjailija
• Edvin Hevonkoski – Kuvanveistäjä
• Mikaela Ingberg – Keihäänheittäjä
• Alexander Ivars – Muusikko
• Fritz Jakobsson – Maalari
• Vesku Jokinen – Klamydia-yhtyeen laulaja
• Mikael Jungner – Yleisradion toimitusjohtaja
• Aarni Kivinen- Näyttelijä
• Heli Koivula-Kruger – Urheilija
• Susanna Korvala – Laulaja
• Björn Kurtén – Paleontologi
• Toivo Kuula – Säveltäjä
• Artturi Leinonen – Lehtimies, Poliitikko, Kirjailija
• August Alexander Levón – teollisuusmies, liikemies
• Nandor Mikola – Maalari
• Jorma Ojaharju – Kirjailija
• Oskar Osala – NHL-jääkiekkoilija
• Pekka Puska – Tohtori, kansanterveyden asiantuntija
• Viljo Revell – Arkkitehti
• Carl Axel Setterberg – Arkkitehti
• Jacob Tegengren – runoilija
• Jani Toivola – Näyttelijä
• Allu Tuppurainen – Näyttelijä, Röllin luoja
• Lauri Tähkä (oik. Jarkko Suo) – Lauri Tähkä & Elonkerjuu-yhtyeen laulaja
• Kari Uusikylä - Professori
• Jenny Wilhelms – Muusikko
• Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen (Georg Zacharias Forsman) – Poliitikko
• Juha Uusitalo - Laulaja

[muokkaa] Kuvia

Korsholman linna	Rewell Center	Vaasan kirkko	Wasaborg
Vaasan tori talvella	Kaupungintalo	Kirjasto	Vaasan yliopisto
Vapaudenpatsas	Kasarmi	Vaasan hovioikeus	Kauppahalli yöllä
Vesitorni	Ortodoksinen kirkko	Pyhän Marian kirkon rauniot	Mustasaaren kirkko

[muokkaa] Lähteet

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Vaasan kaupungin kotisivu
• Vaasan matkailuportaali
• Nuorten tiedotus- ja neuvontapiste Reimari
• Suomi24:n Vaasa-keskustelu
• Vaasalaisia-blogi ja keskustelu
• Vaasapedia- Vaasan muisti
• YLE Elävä arkisto - Vaasa 1949
• Artcity-blogi
• Vaasan merialueen vierasvenesatamat