Vaasa

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Suomen kaupunkia. Vaasa oli myös Ruotsin hallitsijasuku 1500- ja 1600-luvuilla.
Vaasa
Vasa
Vaasa.vaakuna.svg Vaasa.sijainti.suomi.2013.svg

vaakuna

sijainti
www.vaasa.fi
Sijainti 63°05′45″N, 021°36′55″EKoordinaatit: 63°05′45″N, 021°36′55″E
Maakunta Pohjanmaan maakunta
Seutukunta Vaasan seutukunta
Perustettu 1606
Kuntaliitokset Sulva (1973, osa)
Vähäkyrö (2013)
Pinta-ala ilman merialueita 369,12 km²
220:nneksi suurin 2013 
Kokonaispinta-ala 574,90 km²
200:nneksi suurin 2013 [1]
– maa 364,26 km²
– sisävesi 4,86 km²
– meri 205,78 km²
Väkiluku 65 771
15:nneksi suurin 31.1.2013 [2]
– väestötiheys 180,6 as/km² (31.1.2013)
Ikäjakauma 2011 [3]
– 0–14-v. 15,8 %
– 15–64-v. 66,7 %
– yli 64-v. 17,4 %
Äidinkieli 2011 [3]
– suomenkielisiä 68,7 %
– ruotsinkielisiä 24,4 %
– muut 6,9 %
Kunnallisvero 19,50 %
229:nneksi suurin 2013 [4]
Kaupunginjohtaja Tomas Häyry
Kaupunginvaltuusto 67 paikkaa
  2013–2016[5]
 • RKP
 • Kok
 • SDP
 • PS
 • Vas.
 • Kesk.
 • Vihr.
 • KD
15
15
14
9
4
4
3
3

Vaasa (ruots. Vasa, vuosina 1855–1917 virallisesti Nikolainkaupunki) on Suomen kaupunki ja Pohjanmaan maakuntakeskus, joka sijaitsee Pohjanlahden rannikolla Pohjanmaan maakunnassa. Kaupungin asukasluku on 65 771,[2] joista suomenkielisiä on 68,7 %, ruotsinkielisiä 24,4 % sekä muita 6,9 %.[3] Vaasa on kielisuhteiltaan poikkeus ympäristössään: kaupungin keskustan sisältävän yhtenäisen alueen naapurikunnissa ruotsinkieliset ovat enemmistönä ja myös koko Pohjanmaan nykymaakunnan asukkaista yli puolet on ruotsinkielisiä. Sen sijaan Vähänkyrön eksklaaviin rajoittuvat Isokyrö ja Laihia ovat suomenkielisiä.

Vaasan naapurikuntia ovat Isokyrö, Laihia, Maalahti, Mustasaari ja Vöyri.

Helsingistä on Vaasaan 419, Tampereelta 244, Oulusta 319, Kokkolasta 121, Pietarsaaresta 99, Porista 193 kilometriä, Lapualta 83 ja Seinäjoelta 78. Myös Ruotsista on Vaasaan melko lyhyt matka. Merenkurkku on Vaasan kohdalla kapeimmillaan, ja Uumajaan on matkaa vain noin 80 kilometriä, joka on lyhin laivayhteys Pohjanlahden yli. Vaasan lentoasema sijaitsee noin 9 kilometriä keskustasta kaakkoon.

Sisällysluettelo

Historia [muokkaa]

Vanha Vaasa, Johan Knutssonin litografia 1840-luvulta

Kaarle IX perusti Mustasaaren kaupungin 2. lokakuuta 1606 vanhalle kauppa- ja satamapaikalle Mustasaaren kirkonkylään, nykyiseen Vanhaan Vaasaan. Vaasa sai nykyisen nimensä ja vaakunansa Vaasan hallitsijasuvun mukaan vuonna 1611.

Vaasa oli Oulun ohella toinen tärkeä tervakaupan keskus Pohjanmaalla. Tervakauppa vauhdittui vielä, kun Vaasa sai oikeuden käydä ulkomaankauppaa tapulioikeuksien myötä vuonna 1765. Kaupungin ulkosatama oli silloin Palosaarella, itse kaupunkiin vei enää matala kanava.

Kaupungin vieressä oli Korsholman kuninkaankartano, josta hallittiin Pohjanmaan linnalääniä. Vuonna 1634 Vaasasta tuli Vaasan läänin pääkaupunki. Kustaa III perusti kaupunkiin Suomen toisen hovioikeuden vuonna 1776.

Triviaalikoulu (myöhemmin Vasa Övningsskola) siirrettiin Uudestakaarlepyystä Vaasaan vuonna 1783. Suomen ensimmäinen kirjasto perustettiin Vaasaan 1794. Vaasaan perustettiin teollisuuskoulu vuonna 1848.

Vaasan ja Mustasaaren pitäjän yhteinen kirkko oli rakennettu 1300-luvun puolivälissä. Sitä laajennettiin 1600-luvun lopulla. Kirkko muutettiin 1700-luvulla ristimalliseksi ja sen viereen rakennettiin kellotapuli.

Elokuun 3. päivä vuonna 1852 Vaasa paloi: kaupungin keskustasta säilyivät vain vuosina 1780–1781 rakennettu Wasastjernan talo ja hovioikeuden rakennus vuodelta 1786. Kirkon, raatihuoneen, kellotornin ja triviaalikoulun rauniot ovat vieläkin näkyvillä Vanhassa Vaasassa. Wasastjernan (ent. Falander) talossa toimii museo, silloinen hovioikeuden päärakennus on nykyisin Mustasaaren seurakuntien kirkko. Entistä hovioikeutta vastapäätä on Korsholman kukkula, jolle 1300-luvulle perustettiin Chryssenborgin linna. Palon aikaan sinne oli rakenteilla uusi lääninhallituksen rakennus ja maaherran residenssi.

Palon jälkeen vuonna 1862 kaupunkia siirrettiin noin seitsemän kilometriä nykyiselle paikalleen luoteeseen lähemmäs merta (leveysaste N63° 06', pituusaste E21° 37') Klemettilän (Klemetsön) niemelle. Vuosina 1855–1917 Vaasan virallinen nimi oli Nikolaistad (Nikolainkaupunki) edesmenneen suuriruhtinaan, Nikolai I:n, mukaan.

Osa Suomen hallituksen, Svinhufvudin senaatin jäsenistä joutui sisällissodassa pakenemaan kapinaan nousseita punaisia ja muodosti Vaasan senaatin 29. tammikuuta – 3. toukokuuta 1918, jolloin Vaasa oli siis käytännössä hallituksen eli Suomen tasavallan joukkojen, valkoisten pääkaupunki. Senaatin istuntosalina oli Vaasan kaupungintalo ja tästä kiitokseksi senaatti myönsi toukokuun alussa 1918 kaupungille augmentin eli oikeuden liittää kunnialisäyksenä Vaasan vaakunaan Vapaudenristin suurristin miekkojen kera.

Vaasasta oli aiemmin vilkas autolauttaliikenne Ruotsiin aina vuoteen 2000 asti. Tätä liikennettä harjoitti pääasiassa Vaasanlaivat. Vuoroja Vaasasta oli muun muassa Uumajaan, Sundsvalliin ja Örnsköldsvikiin. Vuonna 2006 RG Line ajoi yhden päivittäisen vuoron Uumajaan.

Kaupungissa toimi Vaasan Rannikkopatteristo (VaaRPsto) 1990-luvulle asti.

Hallinto [muokkaa]

Vaasan kaupungintalo vihittiin käyttöön 1883

Vaasan kaupunginvaltuusto on Vaasan ylin päättävä elin. Kuntaliitoksen vuoksi valtuutettujen määrä nousi entisestä 51:stä 67:ään jäseneen. Puheenjohtajana toimii Joakim Strand.

Kaupunginvaltuusto [muokkaa]

Paikkajako ja äänestysaktiivisuus kunnallisvaaleissa
Vaalit Paikat Äänestys-
aktiivisuus
SDP RKP Kok. SKDL
Vas.		 LKP Kesk. SKL
KD		 Vihr. SMP
PS		 ProV Muut
1976 14 12 11 10 2 1 1 – – 74,1 %
1980 13 12 11 10 2 1 2 – – 73,5 %
1984 13 13 11 5 2 2 1 1 3a 71,3 %
1988 15 13 11 5 1 1 2 1 – 2b 68,9 %
1992 17 12 9 6 1 1 2 3 – – 70,0 %
1996 14 14 11 4 1 1 2 4 – 60,8 %
2000 13 13 11 4 2 3 4 – 1 – 55,4 %
2004 11 13 11 5 2 2 3 4 – 58,4 %
2008 11 13 11 5 2 2 3 1 3 – 62,2 %
2012 14 15 15 4 4 3 3 9 – 58,4 %
a Yhteislista A
b Yhteislista KomD
Lähteet: Tilastokeskus[6][7], Oikeusministeriö[8]

Väestönkehitys [muokkaa]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty kuntajako on 1.1.2013 tilanteen mukainen eli luvuissa ovat mukana myös Vaasaan vuoden 2013 alussa liitetyn Vähäkyrön asukkaat.

Vaasan väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
 58 335
1985
  
 59 270
1990
  
 58 394
1995
  
 60 399
2000
  
 61 470
2005
  
 61 889
2010
  
 64 345
Lähde: Tilastokeskus.[9]

Maantiede [muokkaa]

Kaupunginosat suuralueittain [muokkaa]

Ilmasto [muokkaa]

Vaasan ilmasto on hyvin samankaltainen kuin muualla Suomessa, mutta lämpimämpi kuin pohjoisessa ja kylmempi kuin etelässä. Leveyspiirillään Itämeri ja lounaistuulet lämmittävät talvella Vaasan ilmastoa sen rannikkoisen sijainnin ansiosta enemmän kuin maan sisäosia. Helmikuu on vuoden kylmin kuukausi. Vaasan keskimääräinen tammikuun alin lämpötila on verrattavissa Etelä-Suomeen.[10] Vaasan keskimääräinen tammikuun ylin lämpötila on myös verrattavissa Etelä-Suomeen.[11] Golfvirta ja lämpimät lounaistuulet vaikuttavat voimakkaimmin Lounais-Suomessa ja jakautuvat sen kohdalla ikään kuin kahtia itään Suomenlahdelle ja pohjoiseen Selkämerelle.[12] Vaasan alhaisempi vuotuinen keskilämpötila verrattuna Etelä-Suomeen selittyy pohjoisemman leveyspiirin sanelemalla auringon lämpösäteilyn heikkoudella, mikä tekee kesästä lyhyemmän eli kesä alkaa myöhemmin ja päättyy aikaisemmin sekä myöskään ei saavuteta aivan yhtä korkeita lämpötiloja. Vaasan keskimääräinen heinäkuun alin lämpötila on korkeampi kuin sisämaassa, mutta keskimääräinen heinäkuun ylin lämpötila on alhaisempi kuin sisämaassa.[13][14] Nämä molemmat johtuvat siitä, että Itämeri ei lämpene Vaasan kohdalla kesäaikaan yhtä lämpimäksi kuin maa, jolloin merellä on rannikolla yksinkertaistetusti päiväsaikaan viilentävä vaikutus mutta yöaikaan lämmittävä vaikutus. Sen sijaan sisämaassa mantereisuus aiheuttaa lämpötilan vapaampaa kohoamista. Vaasan korkeudella päivän pituus on kesällä pidempi kuin etelämpänä, mutta rannikon kylmä meri estää myös kesäaikaan pilvien muodostumista rannikolla maan ja meren lämpötileron synnyttämän merituulen vaikutuksesta. Merituuli ulottuu Pohjanlahden rannikolla jopa 50 kilometriä sisämaahan.[15] Vaasan ilmastoon vaikuttaa myös Skandien vuoristossa syntyvä föhn-tuuli joka voi kohottaa lämpötiloja yllättävästi talvella. Lisäksi föhn-tuuli vähentää pilvisyyttä. Pohjanmaalla föhn-tuuli esiintyy noin viisi kertaa talvessa, mutta joinain talvina sitä ei ole esiintynyt lainkaan.[16] Vaasa on Suomen aurinkoisin kaupunki 1900 aurinkotunnilla vuodessa.[17][18] Eniten aurinkotunteja saadaan touko-elokuussa. Myöhäissyksyllä ja talviaikaan Vaasa on pilvinen Pohjois-Euroopalle tyypillisesti ja vähiten aurinkotunteja saadaan marras-tammikuussa.

Ilmasto ajanjaksolla 1970–2000[19]
Kuukausi Keskimääräinen alin lämpötila (°C) Keskilämpötila (°C) Keskimääräinen ylin lämpötila (°C) Sademäärä (mm)
Tammikuu −10,5 −6,8 −3,5 34
Helmikuu −10,8 −6,9 −3,4 20
Maaliskuu −7,0 −3,1 0,6 27
Huhtikuu −1,9 2,0 6,0 27
Toukokuu 3,3 8,7 14,0 31
Kesäkuu 8,3 13,6 18,4 43
Heinäkuu 11,0 16,0 20,6 60
Elokuu 9,6 14,0 18,4 63
Syyskuu 5,3 9,0 12,8 62
Lokakuu 1,3 4,0 6,9 54
Marraskuu −3,7 −1,0 1,6 50
Joulukuu −8,4 −4,6 −1,6 41
Yht. −0,3 3,7 7,6 512

Vaasan vuotuinen keskilämpötila Vaasan lentoasemalla mitattuna jaksolla 1971–2000 oli 3,7 °C. Keskimääräinen ylin lämpötila kyseisellä jaksolla oli 7,6 °C ja keskimääräinen alin lämpötila oli −0,3 °C. Kasvukauden pituus oli jakson 1971–2000 aikana keskimäärin Vaasassa 172 päivää. Vaasan lämpöennätys on Vaasan lentoasemalla 28.7.1960 mitattu 32,0 °C. Vaasan pakkasennätys, −38,6 °C, mitattiin 3.2.1966. Vaasan lentoaseman suurin vuosisademäärä 708 mm on vuodelta 1981. Vuodessa sataa keskimäärin 512 mm. Keskimäärin vuosien 1971–2000 aikana pysyvä lumipeite saatiin Vaasassa 13. joulukuuta. 14. maaliskuuta 1981 lumensyvyydeksi mitattiin Vaasassa ennätykselliset 93 cm. Lauhana talvena 1974–75 lumipeiteaika kesti rannikolla Vaasassa vain 18 päivää (9.–27.2.). Runsaslumisina talvina, kuten 1965–66 ja 1980–81, lumipeiteajan pituus on ollut Vaasassakin 165–170 päivää, kestäen marraskuun 10. päivän tienoilta huhtikuun 25.–30. päivään saakka.[20]

Musiikki [muokkaa]

Vaasassa vuoden odotetuin musiikkitapahtuma oli Rockperry festivaalit, joka järjestettiin Vaasassa 12 kertaa vuoden 2010 festivaalin jäädessä viimeiseksi. Edellinen festivaali oli Rantarock. Tunnettuja vaasalaisia yhtyeitä ovat muun muassa Klamydia, Rotten Sound ja Sturm und Drang.

Urheilu [muokkaa]

Vaasa on jo vuosikymmeniä tunnettu jalkapallokaupunkina, mikä johtuu vaasalaisten seurojen menestyksestä 1940- ja 1950-luvuilla. Tuona aikana kaupungin ykkösjoukkue Vaasan Palloseura voitti kaksi ja kakkosseura Vasa IFK kolme Suomen mestaruutta. Nykyisin VPS pelaa Suomen pääsarjatasolla Veikkausliigassa ja VIFK Kakkosessa. Aikoinaan hyvin menestyi myös Sportin jalkapallojoukkue, joka selvisi Suomen Cupin loppuotteluun. Vielä nykyäänkin seurasta eronnut FC Sport pelaa naisten Ykkösessä. FC Kiisto pelaa maan kolmanneksi korkeimmalla sarjatasolla Kakkosessa. Vaasassa on myös paljon pesäpallohistoriaa, koska Vaasan Maila on pelannut useita kausia Suomen pääsarjatasolla. Lentopallossa Vaasan Vasama voitti naisten Suomen mestaruuden yhdeksän kertaa 1980- ja 1990-luvuilla ja oli mitaleilla 11 kertaa 12:ta peräkkäisestä kaudesta. Nykyisin Kiisto pelaa miesten toiseksi korkeimmalla tasolla eli 1-sarjassa. Lisäksi futsalissa Ruutupaidat pelaa toiseksi korkeimmalla sarjatasolla ja on voittanut kertaalleen SM-hopeaa ja SM-pronssia. Myös salibandyssä on Vaasa nähty pääsarjatasolla pariinkin otteeseen, kun 90-luvulla Roller Team pelasi salibandyliigassa. Nykyään SB Vaasa pelaa salibandyn 1-divisioonassa. Yleisurheilun SM-kilpailut eli Kalevan kisat on järjestetty Vaasassa kolmesti, viimeksi vuonna 2004.

Vaasan suurin urheilualue on Hietalahti. Siellä sijaitsee muun muassa jäähalli, jalkapallostadion, uimahalli, pesäpallostadion, yleisurheilukenttä, ravirata ja Tennis-Center.

Vaasaan perustettiin myös vuonna 2007 lacrosse-joukkue nimeltään Vaasa Wishpooshs. Seura pelasi kesällä 2007 ensimmäisen SM-sarjakautensa sijoittuen 7:nneksi. Kausilla 2008, 2009 ja 2010 Vaasa Wishpooshs sijoittui SM-sarjassa 3:nneksi, tuoden näin Vaasaan lacrossen SM-pronssimitalit. Naisten joukkue pelasi ensimmäisen SM-sarjakautensa kaudella 2009.[21]

Vuonna 2002 perustettu Vaasa Rugby Club pelaa Suomen Rugby Liiton alaisessa Suomen-cup sarjassa. Seura voitti sarjan kaudella 2010.[22] Joukkue tunnetaan myös nimellä Vaasa Wolves.

Vaasalainen ultimate on 2000-luvun lopulla noussut maan kärkikastiin, aivan mitalijoukkueiden kantaan. Etenkin juniorit ovat kunnostautuneet voittamalla useita SM-kultamitaleita ja miehittämällä U20-maajoukkueen rivit. 2009 EM-kultajoukkueessa oli viisi Vaasa Saintsin pelaajaa, joka on eniten mistään seurajoukkueesta. Vuoden 2012 MM-kisoihin valittiin yhteensä 14 Saintsin pelaajaa, sekä kaksi seuran kasvattia muista seuroista.

Vaasassa on pelattu amerikkalaista jalkapalloa West Coast Vikingsin toimesta vuodesta 1996. Vikings on pelannut niin Vaahteraliigassa, miesten 1-divisioonassa kuin 2-divisioonassa, jossa se pelaa myös vuonna 2012.

Oppilaitokset [muokkaa]

Vaasan yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa on noin 12 000 opiskelijaa. Vaasassa on oma yliopisto sekä laitoksia muista yliopistoista.

Työnantajat [muokkaa]

Question book-4.svg
 Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia lähteitä.

Vaasa on yleisesti ottaen teollisuuskaupunki, jossa on useita teollisuusalueita, kuten Strömberg Park. Työpaikoista neljännes on teollisuudessa. Moni työntekijä tulee töihin ympäristökunnista, kuten Mustasaaresta tai Laihialta.

Suurimmat työnantajat:

  1. Vaasan kaupunki
  2. Wärtsilä − dieselmoottoreita
  3. Vaasan keskussairaala
  4. ABB − sähkövoima-, ja automaatiotekniikkaa
  5. Valtion virastot
  6. Vacon − taajuusmuuttajia
  7. KWH Pipe − putkia
  8. Svenska Österbottens Förbund for utbilding och kultur
  9. KPO-konserni
  10. VEO
  11. Citec
  12. Anvia (Vaasan Läänin Puhelin)

Vaasan nähtävyyksiä [muokkaa]

Infrastruktuuri [muokkaa]

Liikenne [muokkaa]

Maantiet yhdistävät Vaasan Helsinkiin, Tampereeseen, Ouluun, Poriin, Jyväskylään, Kokkolaan ja Seinäjokeen. Vaasan satamasta ja kaupungin läpi kulkee Sininen tie. Vuosina 1962–1964 muut Suomen kaupungit ottivat käyttöön alueelliset 50 km/h -nopeusrajoitukset, mutta Vaasassa rajoitus oli pitkään 60 km/h.[23] Vaasanlaivat liikennöi maailman pohjoisinta ympärivuotista laivareittiä Vaasasta Ruotsin Uumajaan. Aikaisemmin Vaasasta on liikennöity myös Sundsvalliin. Vaasan satama on pieni pääasiassa öljyä ja kivihiiltä vastaanottava satama Vaskiluodossa. Vaasan lentoasemalta liikennöivät Finnair, Blue1, airBaltic, Flybe ja Norwegian airlines, joka aloitti liikennöinnin huhtikuussa 2012.[24]

Vaasan rata on vuonna 2011 sähköistetty rautatie, joka yhdistää Vaasan Seinäjokeen ja Seinäjoen kautta Suomen päärataan. Vaasasta voi matkustaa Pendolino- ja Intercity-junilla Helsinkiin ilman vaihtoa; suora Pendolino-yhteys Helsinkiin kestää 3,5 tuntia. Vaasan rautatieasema on kaupungin keskustan vieressä ja sen välittömässä läheisyydessä on liityntäpysäköintipaikkoja. Vaasan radalla tehtiin vuonna 2002 yhteensä 320 000 henkilöliikenteen matkaa. Rata peruskorjattiin 1990-luvulla, joten se on teknisesti soveltuva suurille nopeuksille, mutta lukuisten tasoristeysten ja veturikaluston rajoitusten vuoksi rataosan nopeusrajoitus on 120 km/h. Rata on yksiraiteinen ja junakohtaamiset ovat mahdollisia Isonkyrön ja Laihian (vain tavaraliikenne) liikennepaikoilla.

Energia [muokkaa]

Vaasan sataman alueella on useita voimalaitoksia. Vaskiluoto 1 on Etelä-Pohjanmaan Voima Oy:n omistama käytöstä poistettu hiilivoimalaitos. Vaskiluoto 2 on Vaskiluodon Voima Oy:n omistama hiilivoimalaitos, joka tuottaa sähkön ohella myös suurimman osan Vaasan kaupungin kaukolämmöstä. Vaskiluoto 3 on PVO-Huippuvoima Oy:n omistama öljyvoimalaitos. Alueella toimivat lisäksi kantaverkkoyhtiö Fingridin kaasuturbiinilaitos ja Vaasan Sähkön lämpökeskus.

Vaskiluodossa sijaitseee Vaskiluoto 3 -hiilivoimalaitos, jonka nettosähköteho on 230 MW ja kaukolämpöteho 175 MW. Vuonna 2011 Vaasan voimalaitos tuotti sähköä 1099 GWh ja kaukolämpöä 613 GWh.[25] Vaskiluotoon rakennetaan vuoden 2012 aikana polttoaineteholtaan 140 MW:n biomassan kaasutuslaitos, jolla mahdollistetaan puu- ja peltoenergian sekä energiaturpeen käyttö olemassa olevan kivihiilivoimalaitoksen polttoaineena. Kaasutustekniikkaa ei ole missään päin maailmaa ennen käytetty tässä mittakaavassa tähän tarkoitukseen. Kyse on maailman suurimmasta metsähakkeen kaasua polttava voimalaitos.[26] Uuden kaasutuslaitoksen ansiosta 25–40 prosenttia kivihiilestä voidaan korvata kotimaisilla biopolttoaineilla. Samalla hiilidioksidipäästöt vähenevät noin 230 000 tonnilla vuodessa. [27] Vuonna 1993 voimalaitoksen rikkidioksidipäästöjä rajoitettiin rakentamalla rikinpoistolaitos ja typenoksidipäästöjä on vähennetty uusimalla hiilikattilan polttotekniikkaa 1994 ja 2007.

Vaasassa kaukolämpöä tuottavat myös Wastenergyn Mustasaaren puolella, Stormossenin kaatopaikan vieressä sijaitseva jätteenpolttolaitos, ja keskusta-alueen lämpövoimalaitos lähellä Palosaaren siltaa, jota käytetään talvipakkasilla tuottamaan lisäkaukolämpöä. Wastenergyn jätteenpolttolaitos hyödyntää energiaksi noin 150 000 tonnia lajiteltua kotitalouksien, yritysten ja teollisuuden jätettä sekä rakennusjätettä vuodessa.[28] Kyseisellä vuotuisella jätemäärällä myytävää sähköä syntyy vuodessa noin 87 GWh ja lämpöä 280 GWh. Kaukolämmön osuus polttolaitoksen tuottamasta energiasta tulisi olemaan noin 73 %. Laitos tulee toimimaan oleellisena osana Vaasan Sähkön kaukolämpötuotantoa. Jätteenpolttolaitoksen ansioista nykyisin kesäaikaan käytössä oleva öljykattila poistuu käytöstä. Hiilellä tuotetusta kaukolämmöstä noin kolmannes voidaan korvata jätteenpoltolla. Myös talven kaukolämmönkulutushuippujen aikaan käytössä oleva öljy voidaan korvata jätteenpoltolla. [29] Jätteenpolttolaitos valmistuu vuoden 2012 aikana.[30]

Ystävyyskaupungit [muokkaa]

Kuvia [muokkaa]

Panoraamakuva Vaasan torilta


Lähteet [muokkaa]

  1. ↑ Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2013 1.1.2013. Maanmittauslaitos. Viitattu 13.3.2013.
  2. ↑ a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 31.1.2013. Väestörekisterikeskus. Viitattu 5.3.2013.
  3. ↑ a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2011, laaja alueluokitusryhmittely 31.12.2011. Tilastokeskus. Viitattu 17.3.2012.
  4. ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 27.11.2012. Verohallinto. Viitattu 13.3.2013.
  5. ↑ Yle: Kunnallisvaalit 2012 tulospalvelu 06.11.2012. Yleisradio. Viitattu 5.4.2013.
  6. ↑ Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannat: Kunnallisvaalit 1976–2004 (Tilastokeskus 2008)
  7. ↑ Kunnallisvaalit 1988 (Tilastokeskus 1989), s. 92–93, 180.
  8. ↑ Kunnallisvaalit 1996 (Oikeusministeriö 1997) Kunnallisvaalit 2000 (Oikeusministeriö 2000); Kunnallisvaalit 2004 (Oikeusministeriö 2004); Kunnallisvaalit 2008 (Oikeusministeriö 30.10.2008); [http://192.49.229.35/K2012/s/tulos/kutulos_vaasa.html Kunnallisvaalit 2012 (Oikeusministeriö 1.11.2012).
  9. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
  10. ↑ http://finland.fi/finfo/images/season/weat_stat5.gif
  11. ↑ http://finland.fi/finfo/images/season/weat_stat6.gif
  12. ↑ http://www.ornl.gov/sci/knowledgediscovery/WarGaming/Europe/europe_jantemp2000.jpg
  13. ↑ http://finland.fi/finfo/images/season/weat_stat3.gif
  14. ↑ http://finland.fi/finfo/images/season/weat_stat4.gif
  15. ↑ http://ilmatieteenlaitos.fi/merituuli-ja-maatuuli
  16. ↑ http://ilmatieteenlaitos.fi/fohn-tuuli
  17. ↑ http://www.kotimaassa.fi/index.php?article_id=1066&__from_id__=888
  18. ↑ https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/suomen-muuttuva-ilmasto/-/artikkeli/1c8d317b-5e65-4146-acda-f7171a0304e1/nykyinen-ilmasto-30-vuoden-keskiarvot.html
  19. ↑ https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/suomen-muuttuva-ilmasto/-/artikkeli/919bf7b3-b4e3-438d-94d1-04b2bf4a380a/pohjanmaa-pohjanlahden-rannikkoa.html
  20. ↑ https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/suomen-muuttuva-ilmasto/-/artikkeli/919bf7b3-b4e3-438d-94d1-04b2bf4a380a/pohjanmaa-pohjanlahden-rannikkoa.html
  21. ↑ Vaasa Wishpooshs Lacrosse.fi.
  22. ↑ [1]
  23. ↑ Jokela, Marko: Tappavia ylinopeuksia on suitsittu neljä vuosikymmentä. Helsingin Sanomat, 3.2.2013, s. A12.
  24. ↑ http://www.vaasa.fi/Suomeksi/Julkiset_palvelut/Liikenneyhteydet
  25. ↑ http://www.vv.fi/
  26. ↑ http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Vaasaan+tulee+maailman+suurin+mets%C3%A4hakkeen+kaasua+polttava+voimala/1135266748799
  27. ↑ http://www.vv.fi/ajankohtaista?itemid=197
  28. ↑ http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=324042&lan=fi
  29. ↑ http://www.westenergy.fi/docs/westenergy_yvaselostus_tiivistelma.pdf
  30. ↑ http://www.westenergy.fi/

Aiheesta muualla [muokkaa]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Vaasa.


Vaasa
Kaupunginosat:   Asevelikylä – Gerby – Haapaniemi – Hietalahti – Huutoniemi – Isolahti – Kiilapalsta – Kivihaka – Korkeamäki – Kotiranta – Kråklund – Melaniemi – Metsäkallio – Palosaari – Pappilanmäki – Pukinjärvi – Purola – Ristinummi – Teeriniemi – Sundom – Suvilahti – Vanha Vaasa – Vanha satama – Vaskiluoto – Vetokannas – Vikinga – Västervik – Vöyrinkaupunki
Pohjanmaan maakunnan kunnat
Isokyrö - Kaskinen - Korsnäs - Kristiinankaupunki - Kruunupyy - Laihia - Luoto - Maalahti - Mustasaari - Närpiö - Pedersöre - Pietarsaari - Uusikaarlepyy - Vaasa - Vöyri
Entiset kunnat
Alaveteli - Bergö - Björköby - Jepua - Koivulahti - Lapväärtti - Maksamaa - Munsala - Oravainen - Petolahti - Pirttikylä - Purmo - Raippaluoto - Siipyy - Sulva - Teerijärvi - Tiukka - Uudenkaarlepyyn mlk - Vähäkyrö - Vöyri - Vöyri-Maksamaa - Ylimarkku - Ähtävä
Suomen lippu Suomen 30 suurinta kuntaa väkiluvun mukaan (31. tammikuuta 2013)
1. Helsinki 605 022 7. Jyväskylä 133 557 13. Lappeenranta 72 400 19. Salo 54 845 25. Nurmijärvi 40 750
2. Espoo 257 195 8. Kuopio 105 236 14. Hämeenlinna 67 556 20. Mikkeli 54 520 26. Rauma 39 853
3. Tampere 217 603 9. Lahti 103 073 15. Vaasa 65 771 21. Porvoo 49 109 27. Järvenpää 39 633
4. Vantaa 205 479 10. Kouvola 87 346 16. Rovaniemi 60 887 22. Lohja 47 515 28. Kajaani 37 978
5. Oulu 191 050 11. Pori 83 272 17. Seinäjoki 59 628 23. Kokkola 46 809 29. Tuusula 37 958
6. Turku 180 350 12. Joensuu 74 146 18. Kotka 54 887 24. Hyvinkää 45 649 30. Kirkkonummi 37 628
Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Vaasa&oldid=13170044