Lohja

Lohja Lojo
vaakuna	sijainti
www.lohja.fi
Sijainti	60°15′00″N, 24°04′00″E
Maakunta	Uudenmaan maakunta
Seutukunta	Helsingin seutukunta
Perustettu
– kirkkopitäjäksi	viimeistään 1323
– kunnaksi	1867
– kauppalaksi	1926
– kaupungiksi	1969
Kuntaliitokset	Lohjan kunta (1997) Sammatti (2009) Karjalohja (2013) Nummi-Pusula (2013) Siuntio (2013)
Kokonaispinta-ala	441,20 km² 242:nneksi suurin 2012
– maa	349,41 km²
– sisävesi	91,79 km²
Väkiluku	39 748 26:nneksi suurin 31.1.2012
– väestötiheys	113,8 as/km² (31.1.2012)
– väestönkasvu	0,51 % (2009)
– väestöennuste	42 733 (2017)
Ikäjakauma	2010
– 0–14-v.	18,7 %
– 15–64-v.	65,3 %
– yli 64-v.	16,0 %
Äidinkieli	2010
– suomenkielisiä	93,3 %
– ruotsinkielisiä	4,0 %
– muut	2,7 %
Kunnallisvero	19,5 % 221:nneksi suurin 2012
Lohjan kaupunginjohtaja	Simo Juva
Lohjan kaupunginvaltuusto	51 paikkaa
Sosialidemokraatit Kokoomus Vasemmistoliitto Vihreät Keskusta Meidän Lohja RKP Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset	14 14 7 6 4 3 1 1 1

Lohja (ruots. Lojo) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Uudenmaan maakunnassa. Kaupunki on virallisesti kaksikielinen, ja sen asukkaista puhuu äidinkielenään ruotsia 4,0 %. Lohjan naapurikuntia ovat Inkoo, Karjalohja, Nummi-Pusula, Raasepori, Salo, Siuntio ja Vihti.

Keskustaajaman ohella merkittävä taajama on Virkkala. Näiden välillä sijaitsee Tynninharjun kaupallinen keskittymä. Uudenmaan suurin järvi, Lohjanjärvi, on suurelta osin kunnan alueella. Hormajärvi sijaitsee kokonaisuudessaan Lohjalla. Suomen suurin luola, Torholan luola, sijaitsee Lohjalla. Seudun paikallislehti Länsi-Uusimaa ilmestyy Lohjalla. Muita paikallislehtiä ovat Iltalohja ja Ykkös-Lohja.

Historia

Lohjan kartta vuodelta 1783.

Lohja oli keskiajalla emäseurakuntapitäjä, josta on vanhin kirjallinen maininta vuodelta 1323. Kunnallisoikeudet Lohja sai vuonna 1867.

Vuonna 1926 Lohjankylä sekä Pappilan, Moision ja Ojamon yksinäistilat erotettiin Lohjan kunnasta Lohjan kauppalaksi. Samalla ympäröivän Lohjan kunnan nimeen liitettiin erotukseksi sana maalaiskunta. Siihen kuuluivat ne osat, jotka eivät tulleet osaksi uutta kauppalaa. Kauppala sai kaupunkioikeudet vuonna 1969. Vuonna 1978 Lohjan maalaiskunta muutti nimensä Lohjan kunnaksi. Lohjalla ja Lohjan kunnassa pidettiin kansanäänestys kuntaliitoksesta vuonna 1995, ja kunnat yhdistyivät 1. tammikuuta 1997. Uuden kaupungin vaakunaksi tuli vanha Lohjan kunnan vaakuna, ja vanhan kaupungin vaakuna poistui käytöstä.

Lohja on Helsingin ja Turun välisen Valtatie 1:n/E18 -moottoritien varrella. Lisäksi Lohjalle on suunnitteilla ELSA-rata.

Sammatti päätti vuonna 2007 liittyä Lohjan kaupunkiin, ja liitos tapahtui 1. tammikuuta 2009. Karjalohja puolestaan liittyy Lohjan kaupunkiin 1. tammikuuta 2013. Karjalohjan kunnanvaltuusto pyörsi aiemman kantansa maaliskuussa 2008 ja päätti aloittaa liitosneuvottelut. Karjalohjan kunnanvaltuusto hyväksyi kesäkuussa neuvotellun sopimuksen äänin 11 - 2. Lohjan kaupunginvaltuusto hyväksyi liittymisen 4. elokuuta 2008. Liitoksen ehtona on, että Lohja osallistuu Karjalohjan talousarvioiden hyväksymiseen ennen kuntaliitosta.

Siuntio ja Nummi-Pusula aloittivat liitosneuvottelut Lohjan kanssa tammikuussa 2011. Liitosten on tarkoitus toteutua yhtä aikaa Karjalohjan liittymisen kanssa vuoden 2013 alusta. Alustavasti mukana ollut Inkoo on luopunut hankkeesta. Valtuustot tekivät liittymispäätökset, mutta siuntiolainen valtuutettu on tehnyt Lohjan ja Siuntion kuntaliitospäätöksistä valituksen hallinto-oikeuteen ja vaatii kuntaliitospäätösten kumoamista. Valituksessa haetaan päätöksen täytäntöönpanokieltoa. Toinenkin valtuutettu kertoo valituksen olevan tulossa.

Lohjan keskustassa sijaitseva Lohjan Pyhän Laurin kirkko on Suomen kolmanneksi suurin keskiaikainen harmaakivikirkko.

Maantiede ja luonto

Salpausselällä kasvillisuus on pääosin karua hiekkamaiden kuivaa mäntykangasta. Lohjanjärven seudun savikoilla kasvillisuus on rehevämpää, vaikka laajat kuusimetsät hallitsevatkin maisemaa. Kasvillisuutensa osalta Lohja sijaitsee pohjoisten boreaalisten havumetsien ja havumetsien ja lehtimetsien vaihettumisalueen, hemiboreaalisen vyöhykkeen rajaseudulla, alueella erityisesti pähkinäpensas esiintyy yleisempänä verrattuna muuhun Etelä-Suomeen

Lohjanjärven rannalla sijaitseva Karkalin luonnonsuojelualue on tunnettu laajoista pähkinäpensaslehdoistaan, toukokuisista valkovuokon ja keltavuokon muodostamista kukkameristään ja tammi-lehmusmetsistään. Lohjanjärven rannoilla on myös muutama suojeltu Suomen oloissa ainutlaatuinen jalavalehto, joissa kasvaa runsaasti sekä kynäjalavia, että vuorijalavia. Lohjalla lienee myös Suomen tunnetuin luola: Torholan kalkkikiviluola.

Väestö

(Tiedot 31. joulukuuta 2009)

• Yhteensä: 39 334

joista

• Naisia: 19 928
• Miehiä: 19 406
• Ruotsinkielisiä: 1 568
• Ulkomaalaisia: 856

Kunnallishallinto

Lohjan kaupungin ylin päättävä toimielin on kaupunginvaltuusto, jossa on 51 valtuutettua. Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana toimii SDP:n Reijo Siltasaari. Lohjan kaupunginhallituksen muodostaa 13 valtuuston valitsemaa jäsentä, ja sen puheenjohtajana toimii kokoomuksen Jussi Patinen. Valtuuston suurin puolue on kaikissa yhdistyneen Lohjan vaaleissa ollut Suomen Sosialidemokraattinen Puolue, toiseksi suurin Kansallinen Kokoomus ja kolmanneksi suurin Vasemmistoliitto. Muiden puolueiden menestys on ollut vähäisempää. Sitoutumaton kansalaisliike Meidän Lohja on vakiinnuttanut asemansa valtuustossa. Vuoden 2008 kunnallisvaaleissa Kokoomus saavutti paikkamäärässä sosialidemokraatit, SDP:n jatkaessa äänimäärältään suurimpana puolueena. Vihreät kaksinkertaistivat kannatuksensa, RKP:n paikkamäärän vähentyessä kolmesta yhteen. Perussuomalaiset saivat ensimmäistä kertaa edustajan kaupunginvaltuustoon.

Lohjan kaupunginjohtajaksi valittiin 8. lokakuuta 2008 Lohjan aiempi sivistysjohtaja, valtiotieteiden maisteri Simo Juva. Häntä ennen Lohjan kaupunginjohtajana toimi vuoden 2002 marraskuusta vuoden 2008 elokuuhun saakka Elina Lehto-Häggroth. Ennen Lehtoa yhdistynyttä Lohjaa johti vanhan kaupungin johtaja Juhani Rinne ja vanhan kunnan johtaja Pekka Myllyniemi.

Lohjan kaupungin ei kielilainsäädännön perusteella tarvitsisi olla kaksikielinen, sillä väestöstä ruotsinkielisiä on alle kuusi prosenttia. Kaksikielisyys perustuukin kaupungin omaan tahtoon: kaupunginvaltuusto esitti yksimielisesti valtioneuvostolle 26. syyskuuta 2001, että valtineuvosto määräisi Lohjan edelleen kaksikieliseksi kaudelle 2003 - 2012. Kaupunginvaltuuston mukaan kaksikielisyys on etu seudullisessa yhteistyössä, uusien asukkaiden houkuttelussa sekä pyrkimyksessä säilyttää nykyinen ruotsinkielinen väestö. Kaksikielisyydellä on myös historiallinen tausta, sillä alueella on asunut ruotsinkielistä väestöä jo keskiajalta lähtien. Ennen vuoden 1997 alun kuntaliitosta Lohjan kunta oli kaksikielinen (suomi enemmistökielenä) ja Lohjan kaupunki yksikielisesti suomenkielinen.

Lohjan vaakuna

Kaupungin vanha vaakuna

Pääartikkeli: Lohjan vaakuna

Lohjan kaupungin vaakunan heraldinen selitys vaakunan piirtäneen Olof Erikssonin mukaan kuuluu Sinisessä kentässä hopeinen halstari paaluttain; sen varren kummallakin puolella saatteena kultainen pähkinäterttu. Pähkinätertut kertovat Lohjan vehreästä luonnosta. Halstari on Lohjan suojelupyhimyksen, Pyhän Laurin tunnus - Pyhän Laurin kerrotaan kuolleen kidutettuna kuumalle halstarille. Kirkon lisäksi suojelupyhimyksen mukaan on nimetty yksi Lohjan kolmesta pääkadusta, Laurinkatu. Vaakuna oli ennen Lohjan kunnan vaakuna, josta tuli yhdistyneen kunnan ja kaupungin vaakuna. Sitä ennen Lohjan kaupungin käytössä oli Ahti Hammarin suunnittelema vaakuna, jonka selitys kuuluu: Sinisessä kentässä kolme hopeista hopeapunaliekkistä masuunia vieretysten, tyvessä hopeinen, punavaruksinen kala.

Kulttuuri

Laurentius-sali ja Anttilan koulu.

Lohjan merkittävin nähtävyys on Lohjan Pyhän Laurin kirkko. 1400–1500-lukujen vaihteessa valmistuneen kirkon erityispiirre on hyvin säilyneet keskiaikaiset Al secco -tekniikalla tehdyt katto- ja seinämaalaukset. Pyhän Laurin kirkon lisäksi merkittäviä nähtävyyksiä ovat Lohjan museo, Kässän talo Virkkalassa sekä Tytyrin kaivosmuseo, joka sijaitsee 110 metrin syvyydessä.

Kaupungissa toimii kolme harrastajateatteria, joista Lohjan teatterissa on ammattijohto. Teatteri on perustettu 1967, mutta toiminta on jo jatkunut yli sadan vuoden ajan. Teatteri toimii yhteistyössä muun muassa Lohjan kaupunginorkesterin ja Lohjan museon kanssa.

Lohjan kaupunginorkesteri on perustettu vuonna 1964. Orkesteri on muun muassa vieraillut Savonlinnan Oopperajuhlilla ja toiminut José Carreraksen sekä Plácido Domingon orkesterina heidän vieraillessaan Suomessa.

Lohjan tenoripäivät on järjestetty jo vuodesta 1997 lähtien, vuoden 2010 jälkeen joka toinen vuosi. Tapahtuman aikana Lohjalla kuullaan sekä Suomessa että kansainvälisestikin tunnettuja alan huippuja.

Perinteikkäässä Vivamon toimintakeskuksessa sijaitsee muu muassa Särkyneen sydämen kirkko sekä Kansan Raamattuseuran keskustoimisto.

Koulutus

Lohjan vuonna 2005 valmistunut pääkirjasto.

Lohjalla on runsaasti ensimmäisen ja toiseen asteen kouluja. Alakouluja on yhteensä 23 ja yläkouluja 5. Alakouluista kaksi ja yläkouluista yksi on ruotsinkielisiä. Lukioita on kaksi; Pohjolanmäen suomenkielinen lukio, eli Lohjan Yhteislyseon lukio, joka on Suomen suurimpia, sekä Virkkalassa Källhagenin yläkoulun yhteydessä toimiva ruotsinkielinen Virkby Gymnasium.

Ammatillista koulutusta tarjoaa Länsi-Uudenmaan koulutuskeskus, jonka kahdessa Lohjan yksikössä voi opiskella yhteensä 17 eri ammattiin. Liikunta-alan ammatillista koulutusta tarjoaa Kisakallion urheiluopisto.

Ammattikorkeakoulutusta tarjoavat Laurea-ammattikorkeakoulun Lohjan yksikkö, jossa on sairaanhoitaja- ja tradenomi-koulutusta. Humanistisella ammattikorkeakoululla on Kanneljärven opistolla kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelma.

Yliopistokoulutusta järjestävät Lohjalla Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia sekä Hiiden opisto, joka tarjoaa avointa yliopisto-opetusta.

Muuta koulutusta tarjoavat muun muassa Länsi-Uudenmaan musiikkiopisto, Kisakallion urheiluopisto, Hiiden opisto, Lohjan kuvataidekoulu, Tanssikoulu Un Dos Tres sekä Tanssistudio Funka.

Teollisuus

Tytyrin kalkkikaivos- ja tehdas.

Lohja on teollisuusvaltainen kaupunki, ja kaupunki onkin kasvanut yhdessä etenkin kaivos- ja metsäteollisuuden kanssa.

Kaivokset

Kustaa Vaasa antoi jo 1542 Eerik Flemingille luvan rautamalmin louhintaan, ja Ojamon rautakaivoksen sanotaankin olevan Suomen ensimmäinen. Rautaa tärkeämmäksi kaivannaiseksi osoittautui kuitenkin kalkkikivi, jota on kaivettu Lohjalla Ojamon avolouhoksen lisäksi Törmän ja Solhemin avolouhoksista, sekä myöhemmin Tytyrin kaivoksesta. Lohjalla on Tytyrin lisäksi sijainnut 1990-luvun laman aikana suljettu, vuonna 1897 perustettu Virkkalan kalkkitehdas. Kalkkikaivostoiminta alkoi Petter Forsströmin luotsaaman Lohjan Kalkkitehdas Oy:n toimesta, mutta vuonna 1992 toiminta myytiin nykyiselle Nordkalk Oyj:lle.

Muita merkittäviä rakennusmateriaaliteollisuuden tehtaita ovat Nordic Waterproofing Oy:n kattohuopatehdas Keskilohjalla, Ruduksen betonielementtitehdas Perttilässä sekä vuonna 1959 perustettu, lähes 150 henkilöä työllistävä Cembrit Oy:n tehdas, joka valmistaa rakennuslevyjä Muijalassa.

Metsäteollisuus

Sappi Limitedin Kirkniemen tehdas.

Nykyään kaivosteollisuutta merkittävämpi työllistäjä Lohjalla on metsäteollisuus. Myös sen juuret ulottuvat 1800-luvun lopulle. Kamariherra Hjalmar Linder perusti Lohjan Selluloosatehtaan Pitkäniemeen vuonna 1906. Samana vuonna Linder rakennutti myös Lohjan sähkörautatien Lohjan rautatieasemalta selluloosatehtaalle. Rata avattiin vuonna 1912 yleiselle liikenteelle, ja siitä tuli Suomen ensimmäinen yleistä liikennettä välittännyt sähkörautatie. Nykyään tehtaassa ei enää valmisteta selluloosaa, vaan se on erikoistunut irroke- ja muihin erikoispapereihin. Vuoden 2008 huhtikuussa tehdas työllisti noin 350 henkilöä.

Metsäliitto rakensi Kirkniemen paperitehtaan Jönsböleen vuonna 1966. Tehdasta on laajennettu uusilla paperikoneilla vuosina 1972 ja 1996. Nykyään Sappi Limitedin omistama tehdas valmistaa pääasiassa aikakauslehtipaperia, ja työllistää 760 henkilöä.

Pitkäniemessä sijaitsee myös Metsäliiton puuteollisuuden eli Finnforestin kertopuutehdas, sekä 130 henkilöä työllistävä UPM Oyj:n viilutehdas (entinen Mahogany Oy).

Muoviteollisuus

Lohjalla toimii kaksi merkittävää suomalaista talousmuovien valmistajaa: vuonna 1936 perustettu ja vuonna 1942 toimintansa Lohjan Ventelään siirtänyt Oy Plastex Ab, sekä aina Lohjan Immulassa sijainnut, vuonna 1956 toimintansa aloittanut Oy Orthex Ab. Korkean automaatioasteen vuoksi muoviteollisuus ei kuitenkaan ole erityisen merkittävä työllistäjä, esimerkiksi Orthex työllistää noin 90 henkilöä. Plastex valmistaa muovituotteita sekä teollisuus- että kotikäyttöön. Kuluttajatuotteista tunnetuimpiin kuuluvat kastelukannut, kanisterit sekä sumutin- ja retkipullot. Orthexin valikoimaan kuuluu pelkästään kuluttajatuotteita, ja se onkin Suomen suurin kotitalousmuovien valmistaja. Tuotevalikoimaan kuuluvat lähes kaikki kodin muovit keittiövälineistä pyykkikoreihin ja löylykiuluista lumikoliin.

Metalli- ja elektroniikkateollisuus

1990-luvulla elektroniikasta tuli merkittävä työllistäjä Lohjalla. Lohja Oy:n Lohja Microelectronics-yksiköstä kehittyneen Elcoteqin vuonna 1995 Gunnarlaan perustama tehdas työllisti vuoden 2006 lopulla 362 henkilöä. Elcoteq lopetti tehtaan elokuussa 2007 ja siirsi tuotannon Viroon ja Kiinaan. Pääkonttorin Elcoteq siirsi Luxemburgiin.

Palo- ja turvallisuusovia rakennus- ja telakkateollisuudelle valmistavan Saajos Oy:n pääkonttori ja tehdas sijaitsee Keskilohjalla. Muita tehtaita ovat Hyrlesin ohutlevytehdas, Enicsin elektroniikkatehdas, puuntyöstökoneita valmistava Valon Kone sekä nanoteknologiaa hyödyntävät nLight Oy ja Photonium Oy.

Urheilu

Lohjalla on hyvät mahdollisuudet harrastaa useita urheilulajeja. Harjun urheilukeskuksesta löytyy urheilukentän lisäksi muun muassa jäähalli, uimahalli, keilailuhalli sekä keväällä 2008 käyttöön vihitty rullalautapuisto. Tennarin liikuntahallissa puolestaan on palloiluhalli, kamppailu- ja voimailuhalli sekä sisä- ja ulkotenniskenttiä.

Kisakallion urheiluopistolla on mahdollista harrastaa monia urheilulajeja niin sisä- kuin ulkotiloissakin. Jäähallin, palloiluhallin ja curling-radan lisäksi opistolta löytyy hyvät tilat muun muassa telinevoimisteluun. Myös retkimelonta ja soutu kuuluvat lajivalikoimaan, sillä opisto sijaitsee Maikkalanselän rannalla. Luonnon keskellä sijaitseva Kisakallio tarjoaa myös hyvät reitit hiihtoon ja maastojuoksuun.

Urheiluseurat

Lohjan urheiluseuroista perinteikkäin lienee vuonna 1901 perustettu Lohjan Louhi. Muita menestyneitä seuroja ovat Kakkosessa jalkapalloa pelaava Lohjan Pallo, Ykkösdivarissa salibandyä pelaava Lohjan Salibandy sekä SM-liigassa keilaava Lohjan Rännimestarit. Lohjan Jääankkojen nousu II-divisioonasta Suomi-sarjaan varmistui maaliskuussa 2009. Virkkalan Tarmolla on joukkueet muun muassa jalkapallossa ja salibandyssä.

Lohjan Kisa-Veikkojen naisten jääkiekkojoukkue nousi SM-sarjaan voitettuaan Tapparan 15. maaliskuuta 2008 Tampereella luvuin 0-8. Lohjan Kisa-Veikoilla on varsin laaja junioritoiminta: 9 poikien juniorijoukkuetta ja kolme tyttöjen joukkuetta. Tämän lisäksi Kisa-Veikoilla on kolme miesten joukkuetta, sekä vuonna 2001 perustettu "mammajoukkue" LoKV Ladies. Seuran juniorijoukkueissa pelaa yhteensä noin 600 pelaajaa; tämän lisäksi seura järjestää nuoremmille kiekkokoulua sekä korttelisarja Hippo-liigaa.

Lohjan alueen yleisurheilua hoitaa Länsi-Uudenmaan Urheilijat (LUU), joka kuului vuonna 2009 Suomen Urheiluliiton seuraluokittelussa Superluokan seuraksi (20 parasta Suomen yleisurheiluseuraa). LUU:n tämän hetken menestyneimmät urheilijat ovat Saara Nikander (moninkertainen nuorten Suomen mestari kestävyysjuoksussa) ja Oskari Mörö (nuorten Olympialaisten edustaja vuonna 2010 ja SE-juoksija 400m:n aidoissa). Lasten ja nuorten liikuttamisessa LUU:lla on erinomaista osaamista ja siitä osoituksena on vuonna 2002 myönnetty SLU:n Nuoren Suomen Sinettiseuran titteli. Verkkosivut toimivat osoitteessa http://www.luusport.fi.

Alueellinen jako

Kaupunginosat

Laurinkatu Lohjan keskustassa vuonna 2005.

Vappulan uutta omakotialuetta.

Suihkulähde Aurlahden uimarannassa.

Huomattava osa Lohjan kaupungista ei vielä kuulu mihinkään kaupunginosaan, sillä vuoden 1997 kuntaliitoksen jäljiltä osaan vanhaa Lohjan kuntaa on vielä muodostamatta kaupunginosat.

Lohjan kaupungin viralliset kaupunginosat ovat:

1. Anttila
2. Ahtsalmi
3. Pitkäniemi
4. Hiidensalmi
5. Pappila
6. Moisio
7. Myllylampi
8. Neitsytlinna
9. Ojamo
10. Ojamonkangas
11. Keskilohja
12. Metsola
13. Gunnarla
14. Vienola
15. Gruotila
16. Pappilankorpi
17. Jönsböle
18. Kyrkstad
19. Virkkala, ruotsiksi Virkby
20. Maksjoki
21. Vappula, ruotsiksi Vabby
22. Routio
23. Lempola
24. Ventelä, ruotsiksi Vendelä
25. Perttilä
26. Muijala
27. Röylä
28. Paloniemi
29. Immula
30. Kirkniemi, ruotsiksi Gerknäs
31. Nummenkylä
101. Sammatti

Kylät

Lohjan kaupungin kyliä ovat:

Ahtiala, Askola, Hermala, Hietainen, Hiittinen, Hongisto, Immula, Iso-Teutari (ruots. Stortötar), Jalassaari, Jantoniemi, Kaijola, Karnainen, Karstu, Kirkniemi (ruots. Gerknäs), Kirkonkylä (ruots. Kyrkstad), Kittilä (ruots. Kittfall), Koikkala, Koski, Kouvola, Kukkumäki (ent. Luttula, ruots. Jönsböle), Kunnarla (ruots. Gunnars), Kutsila, Laakspohja (ruots. Laxpojo), Lehmijärvi, Lieviö (ruots. Skräddarskog), Lohjankylä, Lylyinen, Maikkala, Maksjoki, Marttila, Moisio, Muijala, Mynterlä (ruots. Mynderlä), Nummenkylä, Näätälä (ruots. Mårbacka), Ojamo, Osuniemi (ruots. Orsnäs), Outamo, Paavola, Paksalo, Paloniemi, Pappila, Pauni, Pietilä, Piispala (ruots. Biskopsnäs), Pulli, Routio, Röylä, Seppälä, Skraatila, Suittila, Talpela, Torhola, Vaanila, Vallaa, Vanhakylä, Vappula, Varola, Vasarla, Veijola (ruots. Vejby), Ventelä, Virkkala (ruots. Virkby), Vohloinen, Vähä-Teutari (ruots. Yttertötar).

Tapahtumia Lohjalla

• Lohjanjärven Yöseikkailu
• Lohjan Järvipäivät
• Lohjan Tenoripäivät
• Tanhuhovin markkinat
• Lohjan Kesä
• Menneen ajan Joulumarkkinat
• Lohjan Tanssifestivaalit
• Laurinpäivä
• Virkkala-päivät
• Omenaviikko
• Lohjan Laulupäivät
• Lohjan messut
• Rantajamit
• Tuntuma Indiefestivaali

Tunnettuja lohjalaisia

Johannes Virolainen

Tomi Joutsen

• Vili Auvinen, näyttelijä, syntynyt Lohjalla
• Heikki Heikinpoika Vaanila, Lohjalta kotoisin ollut talonpoikaissäädyn valtiopäivämies
• Johannes Virolainen, talonpoika ja valtiomies, asui Lohjalla vuodesta 1952 kuolemaansa saakka
• Hjalmar Linder, kamariherra, vaikutti Lohjan teollistumiseen ja erityisesti paperiteollisuuden syntyyn, perusti Lohjan paperitehtaan
• Petter Forsström, vuorineuvos, vaikutti kaivos- ja mineraaliteollisuuden syntyyn, toimi Lohjan Kalkkitehdas Oy:n johtajana vuodet 1897-1962
• Eeva Joenpelto, Lohjan Sammatissa asunut kirjailija, tunnettu Lohja-sarjastaan
• Matti Saarinen, lohjalainen pitkäaikainen kansanedustaja, aiemmin myös kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja
• Marjut Rolig, Lohjan Louhia edustanut hiihtäjä ja olympiavoittaja
• Tomi Joutsen, lohjalainen nuoriso-ohjaaja ja Amorphis-yhtyeen laulaja
• Sanna Stén, lohjalainen soudun mm- ja olympia-mitalisti
• Marzi Nyman, Lohjalla syntynyt muusikko
• Reverend Bizarre, lohjalainen doom metal-yhtye
• Arvid Järnefelt, Lohjan Virkkalassa pitkään asunut ja vaikuttanut kirjailija
• Timo Pärssinen, Lohjalla syntynyt jääkiekkoilija
• Saima Harmaja, runoilija, vietti kesänsä Lohjan Jalassaaressa, jonka maisemat kuvastuvat monissa hänen runoissaan

Ystävyyskaupungit

• Växjö, Ruotsi
• Ringerike, Norja
• Aabenraa, Tanska
• Skagaströnd, Islanti
• Sátoraljaújhely, Unkari

Lisäksi Ruotsin Lidingö on Lohjan kummikaupunki.

Etäisyyksiä

• Karkkila 41 km
• Helsinki 58 km
• Somero 64 km
• Salo 65 km
• Loimaa 113 km
• Forssa 79 km
• Hanko 81 km
• Hämeenlinna 106 km
• Turku 116 km
• Lahti 132 km
• Tampere 166 km
• Pori 207 km
• Kuopio 409 km
• Oulu 623 km
• Rovaniemi 830 km

Katso myös

• Eeva Joenpelto -palkinto

Aiheesta muualla

• Lohjan kaupungin kotisivut
• Lohjan Matkailupalvelukeskuksen kotisivut
• YLE Elävä arkisto: Lohjalla tavataan

Lohjan keskusta Lohjanjärveltä kuvattuna, vasemmalla Pyhän Laurin kirkko, etualalla Aurlahden venelaiturit.

Lohjan kaupunginosat

Uudenmaan maakunnan kunnat

Askola - Espoo - Hanko - Helsinki - Hyvinkää - Inkoo - Järvenpää - Karjalohja - Karkkila - Kauniainen - Kerava - Kirkkonummi - Lapinjärvi - Lohja - Loviisa - Myrskylä - Mäntsälä - Nummi-Pusula - Nurmijärvi - Pornainen - Porvoo - Pukkila - Raasepori - Sipoo - Siuntio - Tuusula - Vantaa - Vihti

Entiset kunnat Bromarv - Degerby - Haagan kauppala - Huopalahti - Hyvinkään mlk - Karjaa - Karjaan mlk - Kulosaari - Liljendal - Lohjan kunta - Nummi - Oulunkylä - Pernaja - Pohja - Porvoon mlk - Pusula - Ruotsinpyhtää - Sammatti - Snappertuna - Tammisaaren mlk - Tammisaari - Tenhola

Suomen 30 suurinta kuntaa väkiluvun mukaan (31. tammikuuta 2012)

1. Helsinki	596 233	7. Jyväskylä	131 997	13. Lappeenranta	72 156	19. Kotka	54 837	25. Rauma	39 802
2. Espoo	252 730	8. Lahti	102 358	14. Hämeenlinna	67 280	20. Mikkeli	48 952	26. Lohja	39 748
3. Tampere	215 315	9. Kuopio	97 552	15. Rovaniemi	60 707	21. Porvoo	48 862	27. Järvenpää	38 993
4. Vantaa	203 177	10. Kouvola	87 592	16. Vaasa	60 435	22. Kokkola	46 602	28. Kajaani	38 038
5. Turku	178 784	11. Pori	83 192	17. Seinäjoki	58 796	23. Hyvinkää	45 572	29. Tuusula	37 706
6. Oulu	143 988	12. Joensuu	73 871	18. Salo	55 231	24. Nurmijärvi	40 385	30. Kirkkonummi	37 238