Karjalohja

Wikipedia

Karjalohja Karislojo

vaakuna	sijainti
www.karjalohja.fi
Sijainti	60°14′25″N, 23°43′05″E
Lääni	Etelä-Suomen lääni
Maakunta	Uudenmaan maakunta
Seutukunta	Lohjan seutukunta
Perustettu	1614
Pinta-ala	163,40 km² 369. suurin 1.1.2008 ^[1]
– maa	121,40 km²
– sisävesi	42,00 km²
Väkiluku	1 456 374. suurin 30.4.2008 ^[2]
– väestötiheys	11,99 as/km² (30.4.2008)
Kunnallisvero	19,25 % (2008) ^[3]
Kunnanjohtaja	Henri Partanen

Karjalohja (ruots. Karislojo) on Suomen kunta, joka sijaitsee Uudenmaan maakunnassa, Etelä-Suomen läänissä. Kunnassa asuu 1 456 ihmistä,^[2] ja sen pinta-ala on 163,40 km², josta 42,00 km² on vesistöjä.^[1] Väestötiheys on 11,99 asukasta/km².

Karjalohja on ns. kesäkunta, silä sen asukasmäärä moninkertaistuu kesäisin.

Karjalohjan naapurikunnat ovat Karjaa, Kisko, Lohja, Pohja, Sammatti ja Suomusjärvi.

[muokkaa] Historia

Karjalohjan nimi muodostuu kahden vanhan suurpitäjän nimistä Karjaa ja Lohja. Ruotsinkielinen nimi Karislojo mainitaan ensi kerran 1400-luvun puolivälissä. Itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi Karjalohja muodostettiin 1614 mutta kappeliseurakuntana se oli ollut jo 1200-luvulla. Suuri osa nykyisistä Karjalohjan kylistä oli jo 1400-luvulla olemassa ja se oli yksi Raaseporin linnanläänin pitäjistä.^[4]

Itsenäinen kunta Karjalohjasta tuli 1614 irrottautuessaan Karjaasta.

Karjalohjan eteläosa oli perinteisesti ruotsinkielistä.

[muokkaa] Karjalohjan vaakuna

Karjalohjan vaakunan on suunnitellut Toivo Vuorela vuonna 1965. Vaakunassa on sinisessä kentässä kolmilehtinen haarusristin muotoinen kultainen koivunoksa, jonka yllä on kultainen kuusisakarainen tähti. Vaakunan aihe viittaa Zacharias Topeliuksen satuun Koivu ja tähti, jonka hän kirjoitti Karjalohjalla.^[5]

[muokkaa] Nähtävyyksiä

Karjalohjan kivikirkko, joka paloi 1970-luvulla salamaniskusta, ja joka jäi raunioina pystyyn. Uusi kirkko rakennettiin viereen. 1990-luvulla vanhaa kirkkoa alettiin vähin erin korjata lahjoitusvaroin ns. sponsorointiperiaatteella. Nykyään peruskorjattua kirkkoa käytetään uuden kirkon ohella mm. joulujumalanpalveluksissa.

Karjalohjan vanhin koulurakennus, nykyinen Karjalohjan kirjasto, rakennettiin vuonna 1875 ja se on yksi kunnan tunnetuimmista rakennuksista.

Karjalohjalla sijaitsevat myös mm. professori Gustav Kompan suunnittelema ja toteuttama Tammiston arboretum, joka on yksi maamme lajirikkaimmista ja luonnonläheisimmistä puulajipuistoista^[6] sekä Kärkelän vanha ruukkialue.

[muokkaa] Karkalin luonnonpuisto

Karkalin luonnonpuisto on yksi Etelä-Suomen hienoimmista lehtoalueista.^[7] Tämä Natura-kohde sijaitsee Karjalohjan itäosassa ja se muodostaa monipuolisen kokonaisuuden, jossa on vanhaa metsää, lehtoja, kalkkikallioita, puustoisia soita, niittyjä ja rakentamattomia saaria. Alueella on poikkeuksellisen runsaasti uhanalaista lajistoa ja joitain lajeista tavataan ainoastaan Karkalissa.^[8]

Vuonna 1860 valmistunut Jean Wiikin suunnittelema Karjalohjan kivikirkko

Näkymä Karjalohjan keskustiestä Sammatin suuntaan kesällä 1939.

Näkymä Karjalohjan keskustiestä Fiskarsin suuntaan talvella 2008.

[muokkaa] Kulttuuria

Karjalohjan luonto- ja kyläidylli on kautta historiansa inspiroinut tunnettuja taiteilijoita. Muun muassa professori ja satusetä Zacharias Topelius asui perheineen Kukkasniemen huvilallaan, joka kuuluu yhä Karjalohjan kulttuurimaisemaan. Karjalohjalla Topelius kirjoitti mm. Maamme kirjan. Karjalohjan kulttuuriväkeen kuului aikoinaan myös taidemaalari-kirjailija-keksijä Sigurd Wettenhovi-Aspa.

Muita Karjalohjalla vaikuttaneita tai sieltä innoitusta hakeneita taiteilijoita ja tutkijoita ovat olleet mm. I.K.Inha, Mika Waltari, Hilda Käkikoski, Maija Karma ja Gustav Komppa.

[muokkaa] Tapahtumia

Heinäkuussa Karjalohjalla pidetään vuotuiset markkinat Puujärvipäivät. Samassa kuussa järjestetään myös Karjalohja Roots-festivaali. Karjalohjan Kivikirkossa järjestetään vuosittain Elokuun konsertti, jonka taiteelisena johtajana toimii Heikki Orama. Vierailijoina ovat olleet mm. Helsingin kaupunginorkesteri, Tapiola Sinfonietta ja Norjan radion orkesteri.

[muokkaa] Kylät

Härjänvatsa
Ilmoniemi
Immola
Karkali
Kattelus
Kourjoki
Kuusia
Kärkelä
Lanviikki
Linhamari
Lohjantaipale
Maila
Makkarjoki
Murto
Mustlahti
Nummijärvi
Pappila
Pellonkylä
Pipola
Puujärvi
Pyöli
Saarenpää
Sakkola
Suurniemi
Särkjärvi
Tallaa
Tammisto

[muokkaa] Kuuluisia karjalohjalaisia

[muokkaa] Lähteet

↑ ^1,0 ^1,1 Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2008 1.1.2008. Maanmittauslaitos. Viitattu 30.3.2008.
↑ ^2,0 ^2,1 Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 7.5.2008. Väestörekisterikeskus. Viitattu 7.5.2008.
↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2008 10.12.2007. Verohallitus. Viitattu 5.4.2008.
↑ Toim.Veikko Kallio: Karjalohja -Itsenäisen väen pitäjä. Karjalohjan Historiayhdistys, 2005.
↑ Eteläsuomalainen: Uudenmaan Vaakunoita. Eteläsuomalainen, 2006, nro 2, s. 31.
↑ Tammiston Arboretum Lohjan kaupunki.
↑ Karkalin luonnonpuisto Metsähallitus.
↑ Karkali Uudenmaan ympäristökeskus.