Vihti

Wikipedia

Tämä artikkeli kertoo kunnasta. Vihti tarkoittaa myös noitaa.

Vihti Vichtis

vaakuna	sijainti
www.vihti.fi
Sijainti	60°25′00″N, 24°19′10″E
Lääni	Etelä-Suomen lääni
Maakunta	Uudenmaan maakunta
Seutukunta	Lohjan seutukunta
Perustettu	1867
Pinta-ala	567,09 km² 212. suurin 1.1.2008 ^[1]
– maa	522,09 km²
– sisävesi	45,00 km²
Väkiluku	27 209 36. suurin 30.4.2008 ^[2]
– väestötiheys	52,12 as/km² (30.4.2008)
Kunnallisvero	19,25 % (2008) ^[3]
Kunnanjohtaja	Petri Härkönen
Kunnanvaltuusto	43 paikkaa
SDP Kokoomus Keskusta Vasemmistoliitto Vihreä Liitto KD	13 12 11 3 3 1

Vihti (ruots. Vichtis) on Suomen kunta, joka sijaitsee Länsi-Uudellamaalla Uudenmaan maakunnassa, Etelä-Suomen läänissä. Kunnassa asuu 27 209 ihmistä^[2], ja sen pinta-ala on 567,09 km², josta 45,00 km² on vesistöjä.^[1] Väestötiheys on 52,12 asukasta/km². Vihti sijaitsee noin 50 km Helsingistä Turun suuntaan, Turun moottoritien varrella. Se kuuluu pääkaupunkiseudun vaikutuspiiriin. Kunnan asukkaista noin 4 000 käy päivittäin pääkaupunkiseudulla töissä.

[muokkaa] Historia

Kunta perustettiin vuonna 1867. Vanhimmat kirjalliset merkinnät siitä ovat vuodelta 1433, mutta kuntaa laskee ikänsä Vihdin seurakunnan perustamisesta vuodesta 1507, jolloin ensimmäinen tunnettu kirkkoherra nimitettiin. Tuolta ajalta on myös tiedossa ensimmäisten säteritilojen perustaminen ja kirkon rakentaminen.

Varmaa selitystä kunnan nimestä ei ole, mutta uusimman selityksen mukaan se tulee muinaisgermaanisesta sanasta, joka tarkoittaa noitaa tai tietäjää (velho tai viisas, vrt. englannin 'witch' ja 'wizard' ). Muita selityksiä ovat skandinaavisperäinen sana vight (pyhä) tai suomalainen sana vihti eli vyyhti.

Vihdin suurin järvi on Hiidenvesi ja muinaiseen aikaan se oli merenlahti. Näihin aikoihin järvi oli samalla tasolla merenpinnan kanssa ja oli merkittävä kulkureitti Hämeeseen. Aikojen alussa erämatkaajien reitit kulkivat Vihdin läpi ja historian alussa Vihti sijaitsi rosvo- ja viikinkireittien läheisyydessä, hiisien ja jättiläisten vartioiman Noidanmaan raja-alueella. Nykyään Hiidenvesi ja Lohjanjärvi muodostavat muuten vähävetisen Uudenmaan laajimman vesistöalueen, josta pääsee kanootilla aina Itämerelle saakka.

[muokkaa] Väkiluvun kehitys

Väkiluku kasvaa jatkuvasti Helsingin läheisyyden ansiosta. Erityisesti lapsiperheet ovat 2000-luvulla muuttaneet ahkerasti Vihtiin, kuten muihinkin pääkaupunkiseudun kehyskuntiin.

1749 - 1 403
1850 - 5 376
1950 - 11 003
2004 - 25 414

[muokkaa] Maantiede

Vihti sijaitsee Hiidenveden rannalla. Nummelan toisella puolella on Hiidenvesi ja toisella Enäjärvi.

Taajamia Vihdin kunnassa, asukasluvut 2005:

Nummela 13 026 - Vihdin kuntakeskus
Vihdin kirkonkylä 6 360
Ojakkala 2 530
Otalampi 519
Pienemmät taajamat ja haja-asutusalueet 3 309

[muokkaa] Kyliä

Haimoo, Härkälä, Jokikunta, Oinasjoki, Ojakkala, Palajärvi, Siippoo, Tervalampi, Haapkylä, Huhmari, Hulttila, Hynnölä, Härtsilä, Irjala, Jättölä, Kaharla, Kaukola (Kaukoila), Kauppila, Kirvelä, Koikkala, Korkaniemi, Korppila, Kourla, Köykkälä, Lahnus, Lahti, Lankila, Leppärlä, Lusila, Maikkala, Merramäki, Niemenkylä, Niemi, Niuhala, Nummela, Olkkala, Ollila, Otalampi, Oravala, Pakasela, Pietilä, Pääkslahti, Ruskela, Salmi, Selki, Suksela, Suontaka, Taipale, Tarttila, Torhola, Tuohilampi, Vanhala, Vanjoki, Vanjärvi, Vesikansa, Vihtijärvi, Vähäkylä.

[muokkaa] Hallinto

Päätösvaltaa kunnassa käyttävät kuntalaisten vaaleilla neljäksi vuodeksi kerrallaan valitsema kunnanvaltuusto sekä sen valitsemat hallitus ja lautakunnat. Päätöksiä valmistelee ja toimeenpanee kunnan henkilöstö. Käytännön toiminnan helpottamiseksi toimielimet ovat siirtäneet omaa päätösvaltaansa kunnan viranhaltijoille, linjakysymyksistä ja suurista hankkeista päättävät luottamushenkilöt. Toimielimiä ovat kasvatus- ja koulutus-, keskusvaali-, kulttuuri- ja kansalaistoiminnan-, liikunta-, nuoriso-, perusturva-, tarkastus-, tekninen- ja ympäristölautakunta.

[muokkaa] Liikenneyhteydet

Vihti sijaitsee Turkuun menevän valtatie 1:n eli E18-tien varressa Helsingin luoteispuolella ja Lohjan koillispuolella. Lisäksi sen ohi kulkee valtatie 2 Poriin. Matka Helsinkiin on pitempi kuin kehyskunnista keskimäärin.

Busseja Helsingistä Nummelaan ja kirkonkylälle kulkee arkisin keskimäärin 20 minuutin välein. Matka Nummelaan ja Vihdin kirkonkylälle kestää noin 40 min. Bussitarjontaa on myös kunnan sisällä ja Lohjan sekä Karkkilan suuntaan, eniten arkisin kouluvuoden aikana. Raideyhteys on Hanko-Riihimäki -radalle, jolla liikennöi tavarajunia.

Nummelaan rakennettiin lentokenttä välirauhan aikaan. Se oli sotilaskäytössä sota-ajan ja on 1950-luvulta alkaen ollut vilkas harrasteilmailun, erityisesti purjelennon, tukipaikka. Kenttä rakennettiin Nummelanharjulle, ja sen ympäristössä on vielä runsaasti sodanaikaisia juoksuhautoja ja lentokoneiden suojapaikkoja. Talvella 2007 kentälle tehtiin luistinrata.