Vihti

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Vihti
Vichtis
Vihti.vaakuna.svg Vihti.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

www.vihti.fi
Sijainti 60°25′00″N, 024°19′10″EKoordinaatit: 60°25′00″N, 024°19′10″E
Maakunta Uudenmaan maakunta
Seutukunta Helsingin seutukunta
Perustettu 1867
Kokonaispinta-ala 567,08 km²
205:nneksi suurin 2014 [1]
– maa 522,04 km²
– sisävesi 45,04 km²
Väkiluku 29 009
38:nneksi suurin 30.9.2014 [2]
– väestötiheys 55,57 as/km² (30.9.2014)
Ikäjakauma 2012 [3]
– 0–14-v. 20,8 %
– 15–64-v. 65,2 %
– yli 64-v. 14,0 %
Äidinkieli 2012 [3]
suomenkielisiä 95,0 %
ruotsinkielisiä 1,8 %
– muut 3,3 %
Kunnallisvero 20,00 %
202:nneksi suurin 2014 [4]
Kunnanjohtaja Sami Miettinen [5]
Kunnanvaltuusto 43 paikkaa
  2009–2012[6]
 • Kok.
 • Kesk.
 • SDP
 • Vihr.
 • Vas.
 • KD
 • PS
 • Muut

12
11
9
3
3
2
2
1

Vihti (ruots. Vichtis) on Suomen kunta, joka sijaitsee Länsi-Uudellamaalla Uudenmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 29 009 ihmistä[2], ja sen pinta-ala on 567,08 km², josta 45,04 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 55,57 asukasta/km². Vihti sijaitsee noin 45 kilometriä Helsingistä Turun suuntaan, Turun moottoritien varrella. Vihti on osa Helsingin metropolialuetta[7]

Vihdin naapurikunnat ovat pohjoisesta myötäpäivään Karkkila, Loppi, Hyvinkää, Nurmijärvi, Espoo, Kirkkonummi, Siuntio ja Lohja.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maalaismaisemaa Vihdissä

Kunta perustettiin vuonna 1867. Vanhimmat kirjalliset merkinnät Vihdistä ovat vuodelta 1433, mutta Vihti laskee ikänsä seurakunnan perustamisesta vuodesta 1507, jolloin ensimmäinen tunnettu kirkkoherra nimitettiin. Tuolta ajalta on myös tiedossa ensimmäisten säteritilojen perustaminen ja kirkon rakentaminen.

Vihdin suurin järvi on Hiidenvesi ja muinaiseen aikaanselvennä se oli merenlahti. Näihin aikoihinselvennä järvi oli samalla tasolla merenpinnan kanssa ja oli merkittävä kulkureitti Hämeeseen. Aikojen alussaselvennä erämatkaajien reitit kulkivat Vihdin läpi ja historian alussaselvennä Vihti sijaitsi rosvo- ja viikinkireittien läheisyydessä, hiisien ja jättiläisten vartioiman Noidanmaan raja-alueella. Nykyään Hiidenvesi ja Lohjanjärvi muodostavat muuten vähävetisen Uudenmaan laajimman vesistöalueen, josta pääsee kanootilla aina Itämerelle saakka.

Väkiluvun kehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Väkiluku kasvaa jatkuvasti Helsingin läheisyyden ansiosta. Erityisesti lapsiperheet ovat 2000-luvulla muuttaneet ahkerasti Vihtiin, kuten muihinkin pääkaupunkiseudun kehyskuntiin.

  • 1749 - 1 403
  • 1850 - 5 376
  • 1950 - 11 003
  • 2004 - 25 414
  • 2011 - 28 544 (31.10.2011)

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Vihdin väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
16 871
1985
  
19 267
1990
  
21 648
1995
  
22 895
2000
  
23 858
2005
  
25 935
2010
  
28 311
Lähde: Tilastokeskus.[8]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vihti sijaitsee Hiidenveden rannalla. Nummelan toisella puolella on Hiidenvesi ja toisella Enäjärvi.

Taajamia Vihdin kunnassa, asukasluvut 2005:

  • Nummela 13 026 - Vihdin kuntakeskus
  • Vihdin kirkonkylä 6 360
  • Ojakkala 2 530
  • Otalampi 519
  • Pienemmät taajamat ja haja-asutusalueet 3 309

Kyliä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Haapkylä, Haimoo, Huhmari, Hulttila, Hynnälä, Härkälä, Härköilä, Härtsilä, Irjala, Jokikunta, Jättölä, Kaharla, Kaukola (Kaukoila), Kauppila, Kirvelä, Kirkonkylä, Koikkala, Korppila, Kotkaniemi, Kourla, Köykkälä, Lahnus, Lahti, Lankila, Leppärlä, Lusila, Maikkala, Metsäkylä, Merramäki, Moksi, Niemenkylä, Niemi, Niuhala, Nummela, Oinasjoki, Ojakkala, Olkkala, Ollila, Oravala, Otalampi, Pakasela, Palojärvi, Pappila, Pietilä, Pääkslahti, Ridal, Ruskela, Salmi, Selki, Siippoo, Suksela, Suontaka, Taipale, Tarttila, Tervalampi, Torhola, Tuohilampi, Vanhala, Vanjoki, Vanjärvi, Veikkola, Vesikansa, Vihtijärvi, Vähäkylä

Kartanoita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vihdin huomattavimpia kartanoita ovat Härkälä, Irjala, Kirvelä, Kotkaniemi, Kourla, Lahnus, Olkkala, Salmi, Suontaan Hovi, Tervalampi, Hiiskula, Vanjärvi ja Tuohilampi.[9]

Ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pakkasennätys on helmikuussa 1985 mitattu -41.7°C ja lämpöennätys +33.8°C, joka mitattiin heinäkuussa 2010.

Vihdin kuukausittaiset lämpötila- ja sadanta-arvot
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vuorokauden keskimääräinen ylin lämpötila (°C) -2,5 -2,7 1,8 8,7 15,9 19,6 22,4 20,5 14,8 8,5 2,4 -0,9 ka. 9
Vuorokauden keskimääräinen alin lämpötila (°C) -9,5 -11,1 -7,3 -1,5 2,6 7,1 9,8 8,8 4,8 1,5 -2,9 -7,4 ka. -0,4
Vuorokauden keskilämpötila (°C) -5,6 -6,5 -2,6 3,5 9,8 14 16,7 14,8 9,8 5,0 0 -3,8 ka. 4,6
Sadanta (mm) 52 35 37 28 38 58 70 83 60 70 64 52 Σ 647
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
-2,5
-9,5
-2,7
-11,1
1,8
-7,3
8,7
-1,5
15,9
2,6
19,6
7,1
22,4
9,8
20,5
8,8
14,8
4,8
8,5
1,5
2,4
-2,9
-0,9
-7,4
S
a
d
a
n
t
a
52
35
37
28
38
58
70
83
60
70
64
52


Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Päätösvaltaa kunnassa käyttävät kuntalaisten vaaleilla neljäksi vuodeksi kerrallaan valitsema kunnanvaltuusto sekä sen valitsemat hallitus ja lautakunnat. Päätöksiä valmistelee ja toimeenpanee kunnan henkilöstö. Käytännön toiminnan helpottamiseksi toimielimet ovat siirtäneet omaa päätösvaltaansa kunnan viranhaltijoille, linjakysymyksistä ja suurista hankkeista päättävät luottamushenkilöt. Toimielimiä ovat kasvatus- ja koulutus-, keskusvaali-, kulttuuri- ja kansalaistoiminnan-, liikunta-, nuoriso-, perusturva-, tarkastus-, tekninen- ja ympäristölautakunta. Lisäksi nuorten asiaa Vihdissä ajaa Uudenmaan vanhin nuorisovaltuusto, joka on perustettu vuonna 1997.

Vuonna 2008 Kauniaisten, Vihdin, ja Karkkilan vaaleissa kokeiltiin sähköistä äänestystä. Käytetyn järjestelmän ongelmat johtivat lukuisiin valituksiin, jotka lopulta johtivat korkeimman hallinto-oikeuden määräykseen uusia vaalit[10][11][12]. Vaalit uusittiin 6.9.2009.

Liikenneyhteydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muijalan eritasoliittymä

Vihti sijaitsee Turkuun johtavan valtatien 1 eli E18-tien varressa Helsingin luoteispuolella ja Lohjan koillispuolella. Lisäksi sen läpi kulkee valtatie 2 Poriin. Matka Helsinkiin on pitempi kuin kehyskunnista keskimäärin.

Busseja Helsingistä Nummelaan ja kirkonkylälle kulkee arkisin keskimäärin 30 minuutin välein. Matka Nummelaan ja Vihdin kirkonkylälle Helsingistä kestää noin 40 minuuttia. Bussitarjontaa on myös kunnan sisällä ja Lohjan sekä Karkkilan suuntaan, eniten arkisin kouluvuoden aikana. Raideyhteys on Hanko-Riihimäki-radalle, jolla liikennöi tavarajunia.

Nummelaan rakennettiin lentokenttä välirauhan aikaan. Se oli sotilaskäytössä sota-ajan ja on 1950-luvulta alkaen ollut vilkas harrasteilmailun, erityisesti purjelennon, tukipaikka. Kenttä rakennettiin Nummelanharjulle, ja sen ympäristössä on vielä runsaasti sodanaikaisia juoksuhautoja ja lentokoneiden suojapaikkoja. Talvina 2007, 2008, 2009 ja 2010 kentälle tehtiin luistinrata.

Välimatkat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunnettuja paikkoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuuluisia vihtiläisiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2014 1.1.2014. Maanmittauslaitos. Viitattu 15.3.2014.
  2. a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 30.9.2014. Väestörekisterikeskus. Viitattu 11.10.2014.
  3. a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2012, laaja alueluokitusryhmittely 31.12.2012. Tilastokeskus. Viitattu 27.5.2013.
  4. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2014 26.11.2013. Verohallinto. Viitattu 23.9.2014.
  5. Kunnanjohtaja Vihdin kunta. Viitattu 03.04.2012.
  6. Vihti – Kunnanvaltuusto Vihdin kunta. Viitattu 27.12.2009.
  7. http://epp.eurostat.ec.europa.eu/portal/page/portal/region_cities/city_urban/city_maps/FI
  8. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
  9. Myllyniemi, Seppo: Vihdin historia 1800-1918, s. 36-57. Vihti: Vihdin kunta, 1990. ISBN 952-9056-0-1.
  10. Miska Rantanen: Vaalivalitus: Äänestyskone hyytyi tositilanteessa minuuteiksi 11.11.2008. Helsingin Sanomat. Viitattu 13. huhtikuuta 2009.
  11. Miska Rantanen: Painoin OK - mitään ei tapahtunut 11.11.2008. Helsingin Sanomat. Viitattu 13. huhtikuuta 2009.
  12. KHO: KHO:2009:39 9.4.2009. KHO. Viitattu 13. huhtikuuta 2009.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Vihti.