Suomen Vapaakirkko

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Suomen Vapaakirkko
Suuntautuminen protestantismi
Teologia vapaakirkollisuus
Johtaja Kirkkokunnanjohtaja Hannu Vuorinen
Yhteistyötahoja Suomen vapaakristillinen neuvosto
Suomen ekumeeninen neuvosto
Toiminta-alue Suomi
Perustettu 1923
Seurakuntia 100 (2013)
Jäseniä 15 437 (2013)
Kotisivu http://www.svk.fi/
Vapaakirkko Tampereella

Suomen Vapaakirkko on vuonna 1923 perustettu, itsenäinen kristillinen protestanttinen kirkkokunta, johon kuuluu 15 437 jäsentä (2013).[1][2] Vapaakirkko koostuu ruotsinkielisistä, suomenkielisistä ja venäjänkielisestä seurakunnista, joita on yhteensä noin sata. Vapaakirkon ainoa venäjänkielinen seurakunta on Helsingin Kalliossa.[3]

Vapaakirkolla on palveluksessaan noin 150 työntekijää ja 40 lähetystyöntekijää, 12–15 lähetyskentällä. Vapaakirkko tekee merkittävää sosiaalityötä ja ylläpitää 10 hautausmaata.[4] Vapaakirkon kirkkokunnanjohtajana toimii Hannu Vuorinen.[5]

Vapaakirkon historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen Vapaakirkon juuret ovat angloamerikkalaisperäisissä vapaakirkollisissa herätysliikkeissä, joiden vaikutus alkoi tuntua Suomessa 1870-luvulla etenkin Uudellamaalla ja Pohjanmaalla. Aluksi pyrkimyksenä oli uudistaa Suomen evankelis-lluterilaista kirkkoa, mutta kirkon piirissä näihin niin sanottuihin allianssipyrkimyksiin suhtauduttiin kielteisesti, ja vapaakirkollisissa piireissä luovuttiin allianssiaatteesta 1900-luvun alussa. Liikkeen ruotsinkielinen enemmistö vaihtui suomenkieliseen 1910-luvulla, ja vuonna 1923 suomenkieliset vapaakirkolliset järjestäytyivät Suomen Vapaakirkoksi.[6]

Organisaatio ja toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vapaakirkon seurakunnat ovat itsenäisiä, ja ne ovat sitoutuneet yhteiseen tunnustukseen ja yhteiskuntajärjestykseen, jonka perustana on se, että Raamattu on ylin ohje.[7] Vapaakirkossa ei ole piispallista eli episkopaalista järjestelmää. Vapaakirkon seurakuntamalli on kongregationalistinen.

Vapaakirkko ei ole Suomen kirkkolain alainen toisin kuin evankelisluterilainen kirkko.[8] Vapaakirkolla ei ole myöskään verotusoikeutta eli oikeutta kerätä kirkollisveroa.

Vapaakirkon pastorit koulutetaan Suomen teologisessa opistossa Hankoniemellä Santalan kartanossa. [9] Kuten luterilaisella kirkolla, on myös Suomen Vapaakirkolla käytössään naispastoreita.

Vapaakirkko rahoittaa toimintansa seurakunnissa kerättävien vapaaehtoisten kolehtien sekä vapaaehtoisesti maksettujen kymmenyksien avulla. Jonkin verran tuloja kertyy Helsingissä olevan Hotel Annan tuotoista sekä erilaisista lahjoituksista. Varat käytetään työntekijöiden palkkoihin ja kiinteistöjen ylläpitämiseen ja korjauksiin, sosiaaliseen työhön Suomessa ja lähetystyöhön.[10]

Suomen vapaakirkko on jäsen Suomen vapaakristillinen neuvosto ry:ssä, Suomen ekumeeninen neuvosto ry:ssä, Suomen lähetysneuvosto ry:ssä ja Suomen Evankelinen Allianssi ry:ssä.[11]

Merkittäviä eroja Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon ovat kaste- ja ehtoolliskäsitykset. Vapaakirkossa kastetaan vain uskonsa tunnustavia, henkilökohtaisen uskonratkaisun tehneitä[12]. Vapaakirkko edustaa reformoitua ehtoolliskäsitystä, jonka mukaan Jeesus ei ole konkreettisella tavalla läsnä ehtoollisleivässä ja -viinissä poiketen luterilaisesta reaalipreesensopista. Ehtoollinen on pyhä kokoontuminen, muistoateria. Se on yhteysateria sekä Kristuksen että seurakunnan kanssa, yhteys Jeesuksen vereen ja ruumiiseen.[13]

Vapaakirkon varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä 15 vuotta täyttänyt uudestisyntynyt kristitty, joka tahtoo noudattaa Vapaakirkon periaatteita. Vapaakirkollisten vanhempien lapset ovat perhejäseniä, kunnes liittyvät varsinaisiksi jäseniksi tai eroavat Vapaakirkosta.[14]

Vapaakirkossa on tunnusomaista myös kristittyjen samanarvoisuuden soveltaminen niin sanotuksi yleiseksi pappeudeksi. Tämä tarkoittaa teologista käsitystä, että kaikilla seurakuntalaisilla on mahdollisuus toteuttaa kristillistä kutsumustaan kertomalla uskostaan uskosta osattomille, jakamalla ehtoollista ja kastamalla.

Suhde Raamattuun[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vapaakirkon uskonnonvapauslain edellyttämässä tunnuksessa sanotaan: "Me olemme kristittyjä, jotka Raamatun perustuksella yhtäpitävästi apostolisen tunnustuksen kanssa tahdomme elää ja toimia kristillisen uskonelämän herättämiseksi ja säilyttämiseksi."

Raamattu tunnustetaan Pyhän Hengen johdossa olleiden ihmisten kirjoittamaksi. Siinä Jumala ilmoittaa itsensä ja pelastussuunnitelman ihmisille. Raamatun ilmoitus on täydellinen ja lopullinen.[15]

Pelastus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pelastustapahtuma on alusta loppuun Jumalan työtä.[16]

Kaste[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vapaakirkon yhteiskuntajärjestyksen mukaan kristillinen kaste suoritetaan Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen veteen upottamalla. Kasteessa ihminen tunnustautuu Kristuksen seuraajaksi.[17]

Luterilaisesta kirkosta poiketen Vapaakirkko ei käytä lapsikastetta. Vain uskovia kastetaan (veteen upottamalla), eikä kasteen katsota pelkkänä suorituksena pelastavan. Kastetta pidetään merkityksettömänä ihmiselle, jolla ei ole henkilökohtaista uskoa.[18] Kastekysymys ei kuitenkaan ollut luterilaisesta kirkosta irtaantumisen syy, sillä Vapaakirkossa kastettiin lapsia, joka käytäntö oli teoriassa mahdollinen vuoteen 1974 saakka[19].

Ehtoollinen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ehtoollista ei käsitetä armon välikappaleeksi, vaan armon julistajaksi ja vahvistajaksi. Ehtoolliselle voivat osallistua kaikki jotka uskovat, myös muiden seurakuntien jäsenet.[20]

Seurakunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seurakunnan tilaisuudet ja tapahtumat ovat kaikille avoimia[21]. Seurakunnan jäsenyys on puolestaan avoin kaikille, jotka uskovat Jeesukseen Kristukseen ja tunnustavat uskonsa. Seurakunta on pyhä. Seurakunnan pyhyys on Kristuksen pyhyyttä ja täydellisyyttä. Jäsenet ovat epätäydellisiä ihmisiä. Seurakunta antaa hengellisen kodin uskoville ja on hengellisen elämän kasvupaikka, jossa seurakunnan jäsenet palvelevat toinen toisinaan Herralta saamillaan lahjoillaan. Vapaakirkko muodostuu itsenäisistä seurakunnista jotka hyväksyvät Vapaakirkon tunnustuksen yhteiskuntajärjestyksen ja uskonnonharjoitusmuodon.[22]

Eettiset kysymykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vapaakirkko on vastustanut rekisteröityjä parisuhteita ja homoparien adoptio-oikeutta. Entinen kirkkokunnanjohtaja Olavi Rintala on todennut, että homoseksuaalinen taipumus ei ole synti, mutta että samaa sukupuolta edustavien parien väliset seksuaaliset suhteet ovat väärin.[23]

Päivä Osakeyhtiö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Päivä Osakeyhtiö

Vapaakirkon kirjallisuuden, musiikin ja lehtien kustannusyhtiönä toimii Päivä Osakeyhtiö. Päivä tunnetaan, yli kirkkokuntarajojen, laajasta valikoimasta. Tuotantoa ovat lastenkirjat, nuortenkirjat, opetus- ja hartauskirjat sekä lahjakirjat. Lisäksi kirjoja johtajakoulutukseen ja avioliittokurssille. Myös monissa seurakunnissa käytössä olevan Alfa-kurssin materiaalin painattaa Päivä. Materiaali on alun perin peräisin Englannista Holy Trinity Brompton -seurakunnasta. Muita tunnettuja Päivän tuotteita ovat Tapio Nousiaisen Leipää ja suolaa,Yksi ainoa elämä ja Kalevi Lehtisen Sinulle sekä Tuomas Jäntin Vastauksia elämän tärkeimpiin kysymyksiin.[24]

Päivä julkaisee koko perheen lehteä ABC+ ja lastenlehteä JunnuHOPE. Vapaakirkon virallinen lehti on kerran viikossa ilmestyvä Suomen Viikkolehti, jonka päätoimittaja on Hannu Lahtinen.[25].

Johtohenkilöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen Vapaakirkon johtajaksi on vuodesta 1974 lähtien määritelty sen lähetysjohtaja, jonka nimike vuodesta 1996 lähtien on ollut "kirkkokunnanjohtaja".[26]

Johtajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hallituksen puheenjohtajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Toim. Eronen, Maarit; Yhdessä - Vapaakirkko tänään, Päivä, Hämeenlinna, 2005

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Seurakuntien jäsentilastot ja varojen käyttö 2013. Suomen Vapaakirkko. Toimintavuosi 2013, 2014.
  2. Suomen Vapaakirkko Varkauden Vapaaseurakunta. Viitattu 7.7.2014.
  3. Yhdessä – Vapaakirkko tänään, s. 11, 19
  4. Yhdessä - Vapaakirkko tänään, s. 11
  5. [1]
  6. Vapaakirkollisuus Uskonnot Suomessa. Kirkon tutkimuskeskus, Uskonnot Suomessa -hanke. Viitattu 11.9.2009.
  7. Yhdessä - Vapaakirkko tänään, s. 15
  8. Vuosikirja 2004, s. 29
  9. Yhdessä - Vapaakirkko tänään, s. 38–39
  10. Yhdessä - Vapaakirkko tänään, s. 12
  11. Suomen Vapaakirkko Uskonnot Suomessa. Kirkon tutkimuskeskus, Uskonnot Suomessa -hanke. Viitattu 11.9.2009.
  12. Kaste Suomen Vapaakirkko. Viitattu 27.1.2014.
  13. Ehtoollinen Suomen Vapaakirkko. Viitattu 27.1.2014.
  14. Kaksi jäsenluokkaa ja Korolainen hallitukseen Suomen Vapaakirkko. Viitattu 27.1.2014.
  15. Yhdessä - Vapaakirkko tänään, s. 72
  16. Yhdessä - Vapaakirkko tänään, s. 73
  17. Yhdessä - Vapaakirkko tänään, s. 79–80
  18. Kaste
  19. Suomen Vapaakirkon historia / Liike laillistuu svk.fi. Viitattu 21.6.2013.
  20. Yhdessä – Vapaakirkko tänään, s. 80–81
  21. Suomen Vapaakirkko – Yleisesittely svk.fi. Viitattu 1.9.2012.
  22. Yhdessä - Vapaakirkko tänään, s. 81
  23. Homojen adoptio-oikeus johtaa traumoihin
  24. Yhdessä - Vapaakirkko tänään, s. 44–46
  25. Yhdessä - Vapaakirkko tänään, s. 47–51
  26. Suomen Vapaakirkon historia Suomen Vapaakirkko. Viitattu 2.10.2014.