Liljendal

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Liljendal
Lakkautettu kunta – nykyiset kunnat:
Loviisa
Liljendal.vaakuna.svg Liljendal.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

Sijainti 60°34′20″N, 026°03′10″EKoordinaatit: 60°34′20″N, 026°03′10″E
Lääni Etelä-Suomen lääni
Maakunta Itä-Uudenmaan maakunta
Seutukunta Loviisan seutukunta
Perustettu 1575 (erottamalla Pernajasta)
Liitetty 2010
– liitoskunnat Loviisa,
Ruotsinpyhtää
Pernaja
Liljendal
– syntynyt kunta Loviisa
Pinta-ala 119,64 km² [1]
(1.1.2009)
– maa 113,67 km²
– sisävesi 5,97 km²
Väkiluku 1 472  [2]
(31.12.2009)
väestötiheys 12,95 as/km² (31.12.2009)
Ikäjakauma 2008 [3]
– 0–14-v. 17,2 %
– 15–64-v. 63,0 %
– yli 64-v. 19,8 %

Liljendal on Suomen entinen kunta, joka sijaitsi Itä-Uudenmaan maakunnassa, Etelä-Suomen läänissä.

Liljendalin naapurikunnat olivat Lapinjärvi, Myrskylä ja Pernaja ennen kuntaliitosta vuoden 2010 alussa Loviisaan yhdessä Pernajan ja Ruotsinpyhtään kanssa.

Loviisan–Vesijärven rautatie[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnan alueita halkova Lahti-Loviisa-rata oli alun perin Loviisan–Vesijärven rautatien kapearaiteinen rataosa, joka avattiin väliaikaiselle liikenteelle vuonna 1900 ja yleiselle liikenteelle vuonna 1904. Liljendalin kunnan alueella junat pysähtyivät Umpalan (ent. Michelspiltom), sekä Eskelinkylän (ent. Eskilom) asemilla. Henkilöliikenteen lisäksi rautatie välitti runsaasti rahtia, joista suuri osa oli Vesijärveltä ja Päijänteeltä tullutta puutavaraa. Vähitellen kannattamattomaksi ajautunut rautatie myytiin Valtionrautateille vuonna 1956 ja rata leveäraiteistettiin vuonna 1960.

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnassa asui 1 472 ihmistä.[2] Kunta oli kaksikielinen: enemmistö eli 77 prosenttia asukkaista puhui ruotsia ja 20 prosenttia suomea.[4]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liljendalin pinta-ala oli 119,64 km², josta 113,67 km² oli maata ja loput 5,97 km² sisävesialueita.[1]

Merkittävin vesialue oli Hopjärvi (ruots. Hopomträsk, alkuperäiseltä nimeltään Haapajärvi), joka pääosin sijaitsi Liljendalin kunnan alueella. Järvi kuuluu Koskenkylänjoen vesistöön. Pinta-alaltaan se on 624 hehtaaria ja valuma-alueen koko noin 3 200 hehtaaria. Järven keskisyvyys on 2,4 metriä ja suurin syvyys 6,5 metriä. Järvenlaskut ovat pienentäneet sen pinta-alaa alkuperäisestä koosta.

Kirkonkylän maisemassa sen länsipuolella on Sävträsk, joka on pitkälti umpeenrehevöitynyt. Se on kuitenkin vesilintujen pesimäpaikka, ja laitamilla on rakennettuja lintuhavaintopaikkoja.

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Anteronkylä (Andersby), Embom, Eskelinkylä (Eskilom), Garpom, Hopom, Huomanninkylä t. Huomaninkylä (Hommansby), Kuckubacken, Kvarnbacken, Reimansbacken, Rumpila (Drombom), Sporrasbacken, Sävträsk, Söderby, Umpala (Mickelspiltom)[5]

Nähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]