Loppi

Loppi Loppis
vaakuna	sijainti
www.loppi.fi
Sijainti	60°43′05″N, 24°26′30″E
Maakunta	Kanta-Hämeen maakunta
Seutukunta	Riihimäen seutukunta
Perustettu	1632
Kokonaispinta-ala	655,98 km² 188:nneksi suurin 2011
– maa	597,62 km²
– sisävesi	58,36 km²
Väkiluku	8 355 130:nneksi suurin 30.11.2011
– väestötiheys	13,98 as/km² (30.11.2011)
Ikäjakauma	2010
– 0–14-v.	19,7 %
– 15–64-v.	61,9 %
– yli 64-v.	18,4 %
Äidinkieli	2010
– suomenkielisiä	98,2 %
– ruotsinkielisiä	0,5 %
– muut	1,3 %
Kunnallisvero	20 % 114:nneksi suurin 2012
Kunnanjohtaja	Karoliina Viitanen
Kunnanvaltuusto	35 paikkaa
2009–2012  • Kesk.  • Kok.  • SDP  • Vas.  • Vihr.  • PS	14 10 6 3 1 1

Loppi (ruots. Loppis) on kunta Kanta-Hämeen maakunnassa. Lopen asukasluku on 8 355, ja siellä on noin 2 100 kotitaloutta. Lopen pinta-ala on 655,98 km², josta 58,36 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 13,98 asukasta/km². Vuodesta 1970 vuoteen 1999 väkiluku kasvoi yli 800 hengellä. Asuntoja kunnassa on noin 2 400 ja kesämökkejä noin 3 100. Lopen naapurikunnat ovat Hyvinkää, Hämeenlinna, Janakkala, Karkkila, Riihimäki, Tammela ja Vihti.

Lopen kylät

Hevosoja, Hirvijärvi, Hunsala, Joentaka, Kormu, Launonen, Lopenkylä (Kirkonkylä), Läyliäinen, Maakylä, Ourajoki, Pilpala, Räyskälä, Sajaniemi, Salo, Teväntö, Topeno, Vojakkala

Kulttuuri

Nähtävyyksiä

Santa Pirjo.

Lopen vanha Pyhän Birgitan kirkko eli Santa Pirjo on Suomen vanhimpia puukirkkoja. Se on noin 300 vuotta vanha. Lopen kautta kulkee myös historiallinen Hämeen Härkätie (yhdystiet 2824 ja 2831) kunnan luoteisosassa Pernunnummen alueella.

Jatkosodan loppuvaiheessa 1944 marsalkka Mannerheimin metsästysmaja purettiin Itä-Karjalan Lieksajärveltä. Metsästysmaja pystytettiin uudelleen Lopelle kevät-kesällä 1945, marsalkan itsensä hankkimalle maa-alueelle Puneliajärven rannalle. Lähellä Räyskälää sijaitseva metsästysmaja toimii nykyään matkailunähtävyytenä. Metsästysmajan läheisyydessä sijaitsee mm. kenttävartiomuseo ja tilausravintola.

Lopella on myös Räyskälän lentokenttä, jolla toimii Suomen ilmailuliittoon kuuluva Suomen Urheiluilmailuopisto. Samassa yhteydessä sijaitsee Räyskälän lentokenttärata.

Räyskälän kentän lähellä sijaitsee myös Iso-Melkutin järvi, joka on suosittu laitesukelluskohde, jossa käy sukeltajia eri puolilta Etelä-Suomea.

Luonnonnähtävyyksiin kuuluu Komion luonnonsuojelualue, jonka läpi kulkee vaellusreitti Luutaharjun Samo.

Laakasalo Golf on osa Lopen kesäajan palveluita. Sen golfkenttä on kuusiväyläinen par 3 -tason nk. jokamiehen kenttä. Lähellä on myös Laakasalo-motelli. Muut turistien majoituspalvelut Lopella ovat vuokramökkejä.

Lopen Sajaniemessä toimii kesäteatteri, jossa on jo vuodesta 1986 esitetty näytelmiä. Esityskausi on yleensä heinäkuu.

Vaakuna

Lopen kunnan vaakunan on suunnitellut erikoistaiteilija Olof Eriksson. Sisäasiainministeriö on vahvistanut vaakunan vuonna 1952 vaakunaselityksellä "kilpi aalto-korosteisesti puna–hopeakatkoinen; siinä vuorovärinen raudanmerkki". Vaakunan aaltokorko kuvaa Lopen järvien runsautta, ja raudan merkki Lopen järvistä entisaikaan nostettua järvimalmia.

Loppilainen taru

Kansantarun mukaan, Lopen Kaakkomäellä asui muinoin jättiläisenhahmoinen piru. Kun 1600-luvulla Lopelle rakennettiin kirkko, piru raivostui kun kirkon kelloja alettiin soittaa. Vihaisena piru heitti kirkkoa suurella lohkareella yrittäen murskata kirkon kellotapulin, mutta kivi lensi kirkon yli Tiirinkalliolle Loppijärven rantaan, josta kivi kammettiin järveen. Kivi toi järvessä kuitenkin onnettomuutta, sillä järven vettä juoneet kotieläimet sairastuivat. Tämän huomattuaan kyläläiset kampesivat kiven takaisin kalliolle, ja karjaonni palautui.

Kormun kartano ja Ansalan Metsästysmaja

Lopella sijaitsee Kormun kartano, jonka yhteydessä on vuonna 1908 rakennettu Ansalan metsästysmaja. Metsästysmajan rakensi alun perin Ansalan Metsästysyhdistys (vuodesta 1920 Ansalaiset ry), joka oli Karl Alfred Paloheimon, veljensä Hjalmar Gabriel Paloheimon, sekä hänen Helsingin Suomalaisella Klubilla olleiden metsästyskumppaneiden perustama yhdistys. Ansalaiset rakensivat metsästysmajan Hjalmarin lahjoittamalle metsäiselle rinteelle Ansalanmäelle, noin viisi kilometriä Lounaaseen nykyisen Riihimäen kaupungin keskustasta. Seuran jäsen arkkitehti Onni Tarjanne suunnitteli majan, jossa oli jyrkkä harjakatto, ikkunaluukut, lautaverhous, avoveranta, sekä 12 hengen nukkumatilat yläparvella.

Riihimäen–Lopen rautatien valmistuttua 1907 Ansalalaisille tehtiin erkaneva Kallelan metsärata. Tälle kapearaiteiselle radalle he hankkivat hevosvetoisen kiskovaunun, körö-körö-kärryn, jolla heidän oli tapana laskea mäkeä alas Riutansuolle ja sieltä loppumatka jalkaisin. Radan pituus oli aluksi 2 km ja myöhemmin vähän yli 6 km.

Ansalan metsästysmajan historiaa ja perinnettä vaalitaan edelleen ja se toimii K.A. Paloheimon pojanpojan Arvi Paloheimon ja hänen perheensä kesänviettopaikkana.

Muuta

Loppi on tunnettu perunanviljelystä. Peruna onkin kuikan ohella valittu Lopen nimikkolajiksi.

Ystävyyskunnat

• Vetlanda, Ruotsi
• Keila, Viro
• Jægerspris, Tanska
• Lunner, Norja

Kunnanjohtajat

Vuodet	Nimi
1966–1991	Olavi Sampo
1991–2009	Voitto Saraneva
2009–2010	Ilkka Salminen
2010–	Karoliina Viitanen

Katso myös

• Lopen kirjasto
• Riihimäen–Lopen rautatie
• Hyvinkään-Karkkilan rautatie

Lähteet

• Akseli Listo: Ansala. Näköispainos Liston kirjasta Ansalan Metsästyshoitoyhdistyksen ensimmäisestä vuosikymmennestä (1907–1917), 137 s. Suomen Metsästysmuseon julkaisuja 2007. ISBN 978-952-9729-15-9, ISSN 1237-3591

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Loppi Wikimedia Commonsissa
• Lopen kunnan kotisivut
• Lopen kunnan matkailusivut
• Hyrinet-seutuportaali
• Lopen seurakunnan kotisivut
• Suomen Metsästysmuseon esittely Akseli Liston kirjasta: Ansala

Kanta-Hämeen maakunnan kunnat

Forssa - Hattula - Hausjärvi - Humppila - Hämeenlinna - Janakkala - Jokioinen - Loppi - Riihimäki - Tammela - Ypäjä

Entiset kunnat Hauho - Hämeenlinnan mlk - Kalvola - Koijärvi - Lammi - Renko - Tuulos - Tyrväntö - Vanaja