Loppi

Loppi (ruots. Loppis) on kunta Etelä-Suomen läänissä Kanta-Hämeen maakunnassa. Kunta on perustettu vuonna 1632. Lopen asukasluku on 8 123^[3], kotitalouksia on n. 2 100. Lopen pinta-ala on 655,99 km², joista 58,37 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 14 asukasta/km². Väkiluku kasvoi 1970–1999 yli 800 hengellä. Asuntoja kunnassa on n. 2 400 ja kesämökkejä n. 3 100. Nykyään kunnanjohtajana toimii Voitto Saraneva.

Lopen naapurikunnat ovat Hyvinkää, Janakkala, Karkkila, Renko, Riihimäki, Tammela ja Vihti.

[muokkaa] Lopen kylät

Hevosoja, Hirvijärvi, Hunsala, Joentaka, Kormu, Launonen, Loppi (Kirkonkylä), Läyliäinen, Maakylä, Ourajoki, Pilpala, Räyskälä, Sajaniemi, Salo, Teväntö, Topeno, Vojakkala

[muokkaa] Kulttuuri

[muokkaa] Nähtävyydet

Lopella sijaitsee Räyskälän lentopaikka, jolla toimii Suomen ilmailuliittoon kuuluva Suomen Urheiluilmailuopisto. Samassa yhteydessä sijaitsee Räyskälän lentokenttärata.

Jatkosodan loppuvaiheessa 1944 marsalkka Mannerheimin metsästysmaja purettiin Itä-Karjalan Lieksajärveltä. Metsästysmaja pystytettiin uudelleen Lopelle kevät-kesällä 1945, marsalkan itsensä hankkimalle maa-alueelle Puneliajärven rannalle. Lähellä Räyskälää sijaitseva metsästysmaja toimii nykyään matkailunähtävyytenä. Metsästysmajan läheisyydessä sijaitsee mm. kenttävartiomuseo ja tilausravintola.

Lopella sijaitsee myös Komion luonnonsuojelualue, jonka läpi kulkee vaellusreitti Luutaharjun Samo.

Laakasalo Golf on osa Lopen kesäajan palveluita. Sen golfkenttä on 6-väyläinen par 3 -tason nk. jokamiehen kenttä. Lähellä sijaitsee myös Laakasalo-motelli. Muut turistien majoituspalvelut Lopella ovat vuokramökkejä.

Lopen Sajaniemessä sijaitsee kesäteatteri[1], jossa on jo vuodesta 1986 esitetty näytelmiä. Esityskausi on yleensä heinäkuu.

[muokkaa] Vaakuna

Lopen kunnan vaakunan on suunnitellut taiteilija Olof Eriksson. Sisäasianministeriö on vahvistanut vaakunan vuonna 1952 vaakunaselityksellä "kilpi aalto-korosteisesti puna-hopeakatkoinen; siinä vuorovärinen raudanmerkki". Vaakunan aaltokorko kuvaa Lopen järvien runsautta, ja raudan merkki Lopen järvistä entisaikaan nostettua järvimalmia.

[muokkaa] Loppilainen taru

Kansantarun mukaan Lopella, Kaakkomäellä asui muinoin jättiläisenhahmoinen piru. Kun 1600-luvulla Lopelle rakennettiin kirkko, piru raivostui, kun kirkon kelloja alettiin soittaa. Vihaisena piru heitti kirkkoa suurella lohkareella yrittäen murskata kirkon kellotapulin, mutta kivi lensi kirkon yli Tiirinkalliolle Loppijärven rantaan, josta kivi kammettiin järveen. Kivi toi järvessä kuitenkin onnettomuutta, sillä järven vettä juoneet kotieläimet sairastuivat. Tämän huomattuaan kyläläiset kampesivat kiven takaisin kalliolle, ja karjaonni palautui.

[muokkaa] Muuta

Lopen vanha Pyhän Birgitan kirkko eli Santa Pirjo on Suomen vanhimpia puukirkkoja. Se on noin 300 vuotta vanha.

Lopella sijaitsee Kormun kartano, jonka yhteydessä on yli sata vuotta vanha Ansalan metsästysmaja.

Loppi on tunnettu perunanviljelystä. Peruna onkin kuikan ohella valittu Lopen nimikkolajiksi.

[muokkaa] Ystävyyskunnat

[muokkaa] Hallinto

Lopen kunnanvaltuuston puheenjohtaja on Timo Heinonen (kok.) ja kunnanhallituksen puheenjohtajana toimii Matti Ahtiainen (kesk.). Valtuustossa on jäseniä yhteensä 27, joista 11 paikkaa on keskustalla, 8 kokoomuksella, 6 SDP:llä ja 2 vasemmistoliitolla. Hallituksessa on 9 paikkaa, joista keskustalla 4, kokoomuksella 3 ja sosiaalidemokraateilla 2.