Loppi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Loppi
Loppis
Loppi vaakuna.svg Loppi.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

www.loppi.fi
Sijainti 60°43′05″N, 024°26′30″EKoordinaatit: 60°43′05″N, 024°26′30″E
Maakunta Kanta-Hämeen maakunta
Seutukunta Riihimäen seutukunta
Perustettu 1632
Kokonaispinta-ala 655,98 km²
183:nneksi suurin 2014 [1]
– maa 597,60 km²
– sisävesi 58,38 km²
Väkiluku 8 374
126:nneksi suurin 30.4.2014 [2]
– väestötiheys 14,01 as/km² (30.4.2014)
Ikäjakauma 2012 [3]
– 0–14-v. 19,4 %
– 15–64-v. 60,7 %
– yli 64-v. 19,8 %
Äidinkieli 2012 [3]
suomenkielisiä 98,1 %
ruotsinkielisiä 0,4 %
– muut 1,4 %
Kunnallisvero 20,00 %
147:nneksi suurin 2013 [4]
Kunnanjohtaja Karoliina Viitanen
Kunnanvaltuusto 35 paikkaa
  2009–2012[5]
 • Kesk.
 • Kok.
 • SDP
 • Vas.
 • Vihr.
 • PS

14
10
6
3
1
1

Loppi (ruots. Loppis) on kunta Kanta-Hämeen maakunnassa. Lopen asukasluku on 8 374 ja sen pinta-ala on 655,98 km2.[2][1] Pinta-alasta 58,38 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 14,01 asukasta/km2. Kunnan väkiluku on kasvanut viimeisten vuosikymmenten ajan. Lopella on noin 2 400 asuntoa ja noin 3 100 kesämökkiä. Lopen naapurikunnat ovat Hyvinkää, Hämeenlinna, Janakkala, Karkkila, Riihimäki, Tammela ja Vihti.

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lopen kylät ovat Hunsala, Joentaka, Kormu, Launonen, Loppi, Läyliäinen, Ourajoki, Pilpala, Räyskälä, Sajaniemi, Salo, Teväntö, Topeno ja Vojakkala.[6]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lopen halki kulkee Forssan ja Riihimäen välinen kantatie 54. Lopen kautta kulki aikoinaan Helsingin ja Hämeenlinnan välinen valtatie 3 ja sen reittiä noudattaa nykyinen seututie 132 Läyliäisten kautta Vihtijärvelle ja edelleen Helsingin suuntaan. Tiestä erkanevat Läyliäisissä seututiet Karkkilaan ja Hyvinkäälle. Vanhan valtatie 3:n pohjoispää toimii yhdystienä Launosista Janakkalaan. Lopen luoteiskulmaa sivuaa historiallinen Hämeen Härkätie.

Lopella on kulkenut kaksi kapearaiteista rautatietä, joista kumpikin on purettu. Kunnan eteläosan halki kulki vuosina 1911–1967 käytössä ollut Hyvinkään–Karkkilan rautatie, jolla oli rautatieasemat Läyliäisissä ja Hunsalassa. Riihimäen–Lopen rautatie kulki Launosten kautta.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Lopen väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
6 691
1985
  
6 836
1990
  
7 405
1995
  
7 506
2000
  
7 578
2005
  
7 964
2010
  
8 273
Lähde: Tilastokeskus.[7]

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lopen vanha kirkko, pyhän Birgitan mukaan nimetty Santa Pirjon kirkko, on Suomen vanhimpia puukirkkoja. Se on noin 300 vuotta vanha. Lopen kautta kulkee historiallinen Hämeen Härkätie (yhdystiet 2824 ja 2831) kunnan luoteisosassa Pernunnummen alueella.

Jatkosodan loppuvaiheessa vuonna 1944 marsalkka Mannerheimin metsästysmaja purettiin Itä-Karjalan Lieksajärveltä. Metsästysmaja pystytettiin uudelleen Lopelle kevätkesällä 1945, marsalkan itsensä hankkimalle maa-alueelle Puneliajärven rannalle. Marsalkka saapui majalle ensimmäisen kerran juhannuksena 1945, jolloin kenraalimajuri Erkki Raappana luovutti juhlallisesti majan avaimet sen isännälle. Viimeisen kerran Mannerheim kävi majalla kesällä 1948. Lähellä Räyskälää sijaitseva metsästysmaja toimii nykyään matkailunähtävyytenä. Metsästysmajan läheisyydessä sijaitsee kenttävartiomuseo ja tilausravintola.

Lopella on Räyskälän lentokenttä, jolla toimii Suomen ilmailuliittoon kuuluva Suomen Urheiluilmailuopisto. Samassa yhteydessä sijaitsee Räyskälän lentokenttärata, jossa ajetaan vuosittain ratamoottoripyöräilyn SM-osakilpailu.

Räyskälän kentän lähellä sijaitsee Ison-Melkuttimen järvi, joka on suosittu laitesukelluskohde. Alueella on Komion luonnonsuojelualue, jonka läpi kulkee vaellusreitti Luutaharjun Samo.

Alueen kesäajan palveluita ovat Laakasalo Golf, Laakasalo-motelli sekä Sajaniemessä vuonna 1986 aloittanut kesäteatteri.[8]

Vaakuna[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lopen kunnan vaakunan on suunnitellut erikoistaiteilija Olof Eriksson. Sisäasiainministeriö on vahvistanut vaakunan vuonna 1952 vaakunaselityksellä "kilpi aalto-korosteisesti puna–hopeakatkoinen; siinä vuorovärinen raudanmerkki". Vaakunan aaltokorko kuvaa Lopen järvien runsautta, ja raudan merkki Lopen järvistä entisaikaan nostettua järvimalmia.

Loppilainen taru[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansantarun mukaan Lopen Kaakkomäellä asui muinoin jättiläisenhahmoinen piru. Kun Lopen vanhaa kirkkoa, Santa Pirjon kirkkoa, rakennettiin 1600-luvulla, piru yritti häiritä rakentamista ja raivostui, kun kirkon kelloja soitettiin. Piru yritti tuhota kirkon kellotapulin ja heitti sitä suurella lohkareella. Kivi lensi kuitenkin kirkon yli Tiirinkalliolle Loppijärven rantaan, josta kivi kammettiin järveen. Kivi toi järvessä onnettomuutta: karjaa sairastui ja eläimiä kuoli. Niinpä kyläläiset kampesivat kiven ylös kalliolle ja karjaonni palautui.[9]

Kirjasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lopen kirjasto perustettiin vuonna 1852 ja se on Hämeen kolmanneksi vanhin kirjasto. Kirjasto sai oman rakennuksensa vuonna 1988.[10]

Ansalan metsästysmaja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lopella sijaitsevan Kormun kartano yhteydessä on vuonna 1908 rakennettu Ansalan metsästysmaja. Metsästysmajan rakensi alun perin Ansalan Metsästysyhdistys (vuodesta 1920 Ansalaiset ry), jonka perustivat K. A. Paloheimo, tämän veli H. G. Paloheimo sekä K. A. Paloheimon Helsingin Suomalaisella Klubilla olleet metsästyskumppanit. Ansalaiset rakensivat metsästysmajan H. G. Paloheimon lahjoittamalle metsäiselle rinteelle Ansalanmäelle, noin viisi kilometriä lounaaseen nykyisen Riihimäen kaupungin keskustasta. Seuran jäsen arkkitehti Onni Tarjanne suunnitteli majan. Siihen rakennettiin jyrkkä harjakatto, ikkunaluukut, lautaverhous, avoveranta ja 12 hengen nukkumatilat yläparvelle.

Kun Riihimäen–Lopen rautatie valmistui vuonna 1907, Ansalalaisille tehtiin erkaneva Kallelan metsärata. Tälle kapearaiteiselle radalle he hankkivat hevosvetoisen kiskovaunun, ”körö-körö-kärryn”, jolla heidän oli tapana laskea mäkeä alas Riutansuolle ja sieltä loppumatka jalkaisin. Radan pituus oli aluksi 2 km ja myöhemmin vähän yli 6 kmlähde?.

Ansalan metsästysmaja on nykyisin K. A. Paloheimon pojanpojan Arvi Paloheimon ja hänen perheensä kesänviettopaikkana.

Nimikkolajit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Loppi on tunnettu perunanviljelystä. Peruna onkin kuikan ohella valittu Lopen nimikkolajiksi.

Kunnanjohtajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuodet Nimi
1966–1991 Olavi Sampo
1991–2009 Voitto Saraneva
2009–2010 Ilkka Salminen
2010– Karoliina Viitanen

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2014 1.1.2014. Maanmittauslaitos. Viitattu 15.3.2014.
  2. a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 30.4.2014. Väestörekisterikeskus. Viitattu 6.6.2014.
  3. a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2012, laaja alueluokitusryhmittely 31.12.2012. Tilastokeskus. Viitattu 27.5.2013.
  4. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 27.11.2012. Verohallinto. Viitattu 13.3.2013.
  5. Kuntavaalit 2008 tulospalvelu 30.10.2008. Yleisradio Oy. Viitattu 25.11.2010.
  6. Lopen kylät Lopen kunta. Viitattu 17.4.2013.
  7. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
  8. Lopen Teatteri
  9. Loppilainen taru Lopen kunta. Viitattu 16.4.2013.
  10. Kirjaston historia Lopen kunta. Viitattu 16.4.2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]