Kernaalanjärvi
| Kernaalanjärvi | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Kanta-Häme |
| Kunnat | Janakkala |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue | Hiidenjoen alue (35.81) |
| Laskujoki | Hiidenjoki [1] |
| Järvinumero | 35.811.1.006 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 79,4 m |
| Rantaviiva | 14,576 km [2] |
| Pinta-ala | 4,44834 km2 |
| Tilavuus | 0,0145966 km³ [2] |
| Keskisyvyys | 3,28 m [2] |
| Suurin syvyys | 7,91 m [2] |
| Saaria | 3 [2] |
 Kernaalanjärvi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Kernaalanjärvi [2][1] tai myös Kernalanjärvi on Kanta-Hämeessä Janakkalassa Kernaalan kylän lähellä ja Janakkalan kirkonkylän eteläpuolella sijaitseva järvi.[2][1][3]
Maantietoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järven pinta-ala on 445 hehtaaria ja se on 3,6 kilometriä pitkä ja 1,6 kilometriä leveä. Sen rantaviivan pituus on 14,6 kilometriä. Saaria on kolme, jotka kaikki ovat yli aarin kokoisia. Niiden yhteispinta-ala on 30 aaria ja rantaviivan yhteispituus 360 metriä. Järven vedenpinnan korkeus on 79,4 metriä mpy. Järvi on säännöstelty, jolloin vedenpinnan korkeuden tulee pysyä korkeusarvojen 78,00 ja 79,80 metrin välillä. Järven tilavuudeksi on luotaamalla saatu 14 597 000 kuutiometriä. Sen keskisyvyys on 3,3 metriä ja suurin syvyys on 7,9 metriä.[2][1][3][4]
Rannat ovat Hiidenjoen ja Tuulensuunjoen välillä Kernaalassa pääasiassa peltomaata ja samoin on eteläpäässä Uhkoilassa. Kaakkoisrannat ovat suorantaa, josta osa on luonnonsuojelualueita ja Kukonnokassa sijaitsee Röyhynsuolla turvetuotantoalueita. Järven lähiympäristössä sijaitsee parikymmentä maatilaa ja järven rannoille on rakennettu yli 60 vapaa-ajan asuntoa. Valtatie 3 ohittaa järven kilometrin päästä ja sen kohdalla sijaitsee tien ylittävä Linnatuuli. Järven lounaisrannassa on yleinen uimaranta [5].[1][6]
Vesistösuhteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järvi kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Vanajan reitin valuma-alueella Hiidenjoen alueeseen. Tämän sisällä se kuuluu Hiidenjoen suualueeseen. Se on Vanajaveden reitin yläjuoksun keskusjärvi, johon laskevat vedet Lammin, Lopen, Rengon, läntisen Hämeenlinnan ja osaksi jopa Hattulan ja Kalvolan alueilta. Järveen laskevat suuremmat joet ovat Viralanjärvestä lähtevä Räikälänjoki, joka laskee järven pohjoispäähän, Haapajärvestä lähtevä Tuulensuunjoki eli Hyvikkälänjoki, joka tulee järven luoteispäähän ja Alasjärvestä tuleva ja Tervakosken läpi virtaava Tervajoki, joka laskee järven lounaispäähän. Välijoki eli Puujoki, joka saa alkunsa Ansionjärvestä, laskee Hiidenjoen ja järven kaakkoiskulmaan jäävään Vettenjakamoon, joka muodostaa erillisen lahden. Useiden pelto-ojien lisäksi Tuulensuunjoen suiston rannoilla ja kaakkois- ja itärannoilla on tiheästi ojitettuja soita. Salpausselän pohjoispuolisen alueen vedet kokoava Kernaalanjärvi laskee Hiidenjokea myöten Vanajaveteen ja siitä edelleen pohjoiseen.[2][1]
Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuoden 1855−1856 Kalmbergin kartastossa järven nimi kirjoitettiin ”Kärnala järvi”. Sen rannassa sijaitsi Hakoisten kartano, jonka karttanimi oli ”Haga gård”. Järven rannat ovat olleet nykyistä ylempänä. Nykyäänkin järven vedenpinta on samalla korkeudella kuin Vanajaveden vedenpinta, minne Hiidenjoki laskee. Kaikki ne alueet, jotka ovat tänään peltoa, olivat tuolloin peltoa ja niittyjä. Kun Vanajaveden pintaa on edellisillä vuosisadoilla alennettu, on se vaikuttanut myös Kernaalanjärven vedenpintaan.[7]
Hakoistenlinna ja sen itäpuolella sijaitseva Hakoisten kartano jäävät laajan muinaismuistoalueen sisälle. Se ulottuu rantaveteen asti Räikälänjoen ja Tuulensuunjoen välisellä alueella. Myös järven pohjoisrannan rautakautinen asutus on hyvin tiedossa.
Vuoden 1962 peruskartassa kutsuttiin tulojokea Heinäjoen nimellä, mutta 1979 kartassa se oli Tuulensuunjoki. Kernaalanjärvestä pyydettiin 1866 Suomen viimeinen sisävesistä saatu monni.[8][9][10]
Kernaalanjärvi on kuuluisa Tervakosken paperitehtaan entisistä PCB-päästöistä ja vahvasta kuhakannastaan. Vuonna 2001 järvestä pyydettiin 10,885 kg:n painoinen kuha verkolla.lähde?
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Uhanalaisten eläinten ja kasvien suojelutoimikunnan mietintö: II Uhanalaiset eläimet. Komiteamietintö 1985:43. Ympäristöministeriö. Valtion painatuskeskus, Helsinki 1986.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f Kernaalanjärvi, Janakkala (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.9.2019.
- ↑ a b c d e f g h i Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 5.4.2017.
- ↑ a b Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1968, osa 4, p. 817
- ↑ Kernaalanjärvi, Janakkala (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.9.2019.
- ↑ Janakkala: Uimarannat, viitattu 20.4.2017
- ↑ JärviWiki: Kernaalanjärvi (35.811.1.006)/Uimaranta, viitattu 5.4.2017
- ↑ Kalmbergin kartasto: Koottu kartasto, suoraan: kartalle (fc20050966.jpg), 1855-56
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2131 11 Janakkala. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1962. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 2.4.2017)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2131 11 Janakkala. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1979. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 2.4.2017)
- ↑ Uhanalaisten eläinten ja kasvien suojelutoimikunnan mietintö: II Uhanalaiset eläimet 1986, s. 154.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Vanajanreitti.fi: Vanajanreitin kalapaikkaopas (Arkistoitu – Internet Archive), 2012