Janakkala

Janakkala
vaakuna	sijainti
www.janakkala.fi
Sijainti	60°55′20″N, 24°38′50″E
Maakunta	Kanta-Hämeen maakunta
Seutukunta	Hämeenlinnan seutukunta
Perustettu	1866
Kuntaliitokset	Vanaja (1967, osa)
Kokonaispinta-ala	586,07 km² 200:nneksi suurin 2011
– maa	547,44 km²
– sisävesi	38,63 km²
Väkiluku	16 966 68:nneksi suurin 30.11.2011
– väestötiheys	30,99 as/km² (30.11.2011)
Ikäjakauma	2010
– 0–14-v.	18,9 %
– 15–64-v.	63,0 %
– yli 64-v.	18,1 %
Äidinkieli	2010
– suomenkielisiä	97,8 %
– ruotsinkielisiä	0,5 %
– muut	1,8 %
Kunnallisvero	19,75 % 168:nneksi suurin 2012
Kunnanjohtaja	Anna-Mari Ahonen (Kok.)

Janakkala on Kanta-Hämeen maakunnassa sijaitseva kunta, joka kuuluu Hämeenlinnan seutukuntaan. Sen naapurikuntia ovat etelässä Hausjärvi, Loppi ja Riihimäki sekä pohjoisen suunnalla Hämeenlinna. Kunta sijaitsee varsin keskeisellä paikalla Helsingin ja Tampereen yhdistävän valtatie 3:n ja pääradan varrella. Hämeenlinnan kaupunkitaajama sijaitsee kunnan pohjoispuolella.

Janakkalan taajamat ovat Turenki, Tervakoski, Leppäkoski ja kirkonkylä, jonka nimi on Tarinmaa.

Nimestä

Janakkalan nimestä ollaan tutkijoiden keskuudessa hyvin erimielisiä. Eräs yleisimmistä kansanetymologioista esittää nimen tarkoittavan janakalaa eli monnia. Näin viitataan mahdollisesti kunnan vesistöissä olleeseen monnikantaan, ja muun muassa Kernaalanjärvestä saatu suuri monni on nykyisin sijoitettuna Hämeenlinnan lyseon luonnontieteellisiin kokoelmiin.

Janakkalan kirkkoherra Emanuel Foenander puolestaan arveli 1700-luvun puolivälissä Turun tuomiokapitulille toimittamassaan pitäjäkuvauksessa, että seurakunnan nimi tulee sanasta janhus. Kirkkoherran mukaan sanaa käytettiin vielä monin paikoin ja se tarkoittaa havupuun pihkaa eli tervaa tai puun tervaista paikkaa. Seurakunnan nimi olisi näin Janhackala, joka tarkoittaisi tervaspuun hakkuupaikkaa tai yleensä tervaksien hakkaamispaikkaa. Kirkkoherran mukaan h-kirjain olisi vain pudonnut käytössä pois.

Uudemman tulkinnan mukaan nimistötutkija Petri Hiltunen arvelee nimen selvittämisen olevan hieman hankalaa. Kuitenkin mikäli kristinuskon tulo Saksaan voidaan ajoittaa noin 300-luvulle, niin todennäköisesti kyseessä on kristillisperäinen miehen nimi Jahneke. Tällöin joku saapuneen ryhmän jäsenistä olisi asettunut Janakkalan alueelle ehkäpä pysyvästi. Kyseisessä kirjoituksessa Hiltunen käsittelee hyvinkin laajasti Hämeen alueen nimistöä.^lähde?

Vaakuna

Janakkalan vaakunan on suunnitellut taiteilija Onni Oja vuonna 1950. Vaakunakilpi on jaettu kahteen osaan sakarakorolla, joka muistuttaa linnoituksen harjaa. Koron syvennykset ovat muurin harjan ampuma- ja tähystysaukkoja. Aihe viittaa Hakoisten linnavuoreen. Voidaan kuvitella, että vaakunan irvistävän ilveksen pää on aikoinaan ollut kiinnitettynä linnoituksen punatiilisen muurin seinään varoitukseksi viholliselle. Vaakunan yläosassa pakanuuden nuolet taistelevat uuden uskonnon tunnusmerkkiä, ristiä vastaan.

Maantiedettä

Janakkala sijaitsee Vanajaveden vesistön yläjuoksulla. Kunnan alueella sijaitseva Kernaalanjärvi toimii alueen keskeisenä vesistöjen kerääjänä ja siihen laskevat vesistöt Lammin, Lopen ja Rengon sekä osin myös Hattulan ja Kalvolan alueilta. Tämä Salpausselän pohjoispuolisen alueen vedet kokoava Kernaalanjärvi laskee Hiidenjokea pitkin Vanajaveteen.

Toinen maisemaa hallitseva piirre ovat harjumuodostumat. Salpausselän reunamuodostumaan yhtyvät luode–kaakko-suuntaiset harjut lisäävät korkeuseroja alueella. Janakkalaan on syntynyt jopa tieverkostoa harjujen rinteille muotoutuneista poluista. Tunnettuja harjumuodostuman huippuja ovat muun muassa Annakantorni ja Kiianlinna.

Vanajaveden yläjuoksu on ollut vehmasta viljelysaluetta ja asutettuna varhaisista ajoita lähtien; myös ilmastollisesti se on ollut suotuisaa. Maaperä tasangoilla on hedelmällistä ja hyvää viljanviljelyyn. Laajat peltoalueet ovat olleet omiaan muokkaamaan alueen yhteiskunnallisia rakenteita, josta osoituksena on alueen kartanokulttuuri.

Maantieteellinen erikoisuus Janakkalassa on sen jakautuminen kahteen eri suuntanumeroalueeseen. Kunnan pohjoisosa kuuluu Hämeen teleliikennealueeseen (03), kun taas eteläosat kuuluvat Uudenmaan teleliikennealueeseen (019). Kunnan sisäisiä puheluita varten on olemassa erillinen suuntanumero, jolloin kaukopuhelumaksua ei tarvitse maksaa, kertoo Janakkalan kunnan kotisivut.^lähde?

Kylät

Janakkalassa on seuraavat 26 kylää:

Harviala Heinäjoki Hiisi Hyvikkälä Jokimaa Kerkkola

Kernaala Kiipula Kiri (kylä) Koljala Leppäkoski

Löyttymäki Mallinkainen Melkkola Napiala Punkka

Rehakka Saloinen Sauvala Tarinmaa Tanttala Tervakoski

Turenki Uhkoila Virala Vähikkälä

Kunnan tunnukset

Ilves on Kanta-Hämeelle tyypillinen suuri kissapeto, mutta se esiintyy kunnan alueella nykyisin hyvin harvinaisena. Janakkala on valinnut ilveksen nimikkoeläimekseen, koska se on jo pitkään ollut symbolina kunnan vaakunassa.

Kunnan toinen tunnus on hämeenkylmänkukka (latinaksi Pulsatilla patens tai Anemone patens). Hämeenkylmänkukka on uhanalainen ja luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu kasvi. Se on tyypillinen Kanta-Hämeen alueella ja viihtyy hyvin Janakkalassa maisemaa hallitsevilla hiekkaharjuilla. Kunta on halunnut edistää hämeenkylmänkukan säilymistä valitsemalla sen nimikkokukakseen.

Historia

Esihistoriaa

Vanajaveden laaksossa ja sen yläjuoksulla on ollut asutusta jo esihistoriasta saakka. Kivikautinen asutus oli Hämeessä keskittynyt Vanajaveden ja Hauhon reittien sekä niiden laskujokien ja -järvien varsille. Todennäköisesti tämä asutus on tullut suoraan etelästä käsin, sillä esimerkiksi Vihdin Hiidenvesi oli aikoinaan merenlahti ja sen kautta pääsi helposti myös Salpausselän toiselle puolelle. Kampakeraamisen asutuksen aikana 5000-luvulta eaa. lähtien harjoitettiin metsästystä ja kalastusta, mutta ei välttämättä viljelty maata tai hoidettu karjaa Nuorakeraaminen kulttuuri (noin 3200–2500 eaa.) toi Hämeeseen ehkä uutta, kielellisesti indoeurooppalaista väestöä.

Rautakauden aikana asutus oli jo levinnyt hieman laajemmalle, ja ehkä jo tuolloin syntyi maantieyhteys Hämeen ja Varsinais-Suomen rannikon välille. Tätä yhteyttä on myöhemmin alettu kutsua Hämeen Härkätieksi ja sen toinen pää oli aluksi Halikonlahdella. Asukkaiden turvapaikoiksi ovat viimeistään rautakaudella muodostuneet linnavuoret, joista Janakkalan alueella kaksi keskeisintä ovat Hakoisten linnavuori ja Unikonlinna. Rautakauden merkittävin esinelöytö on tehty Kernaalan kylästä, josta löytyi muiden esineiden ohessa ainutlaatuinen, seitsemänkertainen rintaketju. Se on ilmeisesti ollut todella varakkaan hämäläistalon emännän omaisuutta.

Keskiaika

Kristinuskon virallisen tulemisen myötä järjestettiin kristillinen elämä myös Hämeessä. Aluksi Janakkala kuului niin sanottuun Suur-Vanajaan, jonka alue käsitti myös Hausjärven ja Lopen pitäjät sekä pohjoisen osan Nurmijärvestä. V. Kerkkosen mukaan Janakkalan kirkkopitäjä on syntynyt noin vuoden 1300 vaiheilla, mutta hallintopitäjänä Janakkala on huomattavasti tätä nuorempi.

Varhaisin Janakkalaa koskeva kirjallinen dokumentti on vuodelta 1341. Kyseessä on Bo Joninpojan tuomio, jonka sanotaan olevan kirjoitettu Janakkalassa. Tämän jälkeen pitäjä ja pitäjäläiset esiintyvät yhä useammin asiakirjoissa. Hakoisten linnavuori oli myös keskiajan alussa merkittävä tukikohta.

V. Kerkkonen toteaa seuraavasti:^lähde?

"Hämäläiset olivat vilkkaassa kauppayhteydessä tanskalaisten ja novgorodilaisten kanssa. Ruotsin etupiiriin joutui Lounais-Suomi. Ruotsin ja Tanskan välinen taistelu Suomenlahden rantojen eli isäntien omistuksesta päättyi siihen, että Tanska sai Suomenlahden eteläpuolen Viron ja Ruotsi liitti Suomenlahden pohjoisrannan ja Hämeen valtapiiriinsä."

Todennäköisesti tämä Ruotsin voitto siirsi myös Hämeen Härkätien alkupään Halikonlahdelta Turkuun, koska maallinen ja kirkollinen valta pitivät Turkua toimipisteenään.

Kartanot

Vanantaan kartanon päärakennus.

Janakkalan maisemaan ja talouteen liittyvät olennaisesti kartanot. Pitäjä on ollut yksi Suomen kartanorikkaimmista kunnista.^lähde? Kunnassa ovat muun muassa seuraavat kartanot:

• Hakoisten kartano
• Harvialan kartano
• Hiiden kartano
• Hyvikkälän kartano (nykyinen nimi Hällilä)
• Irjalan kartano
• Kernaalan kartano
• Konttilan kartano
• Kuumolan kartano
• Leppäkosken kartano
• Löyttymäen kartano
• Monikkalan kartano
• Rehakan kartano
• Sauvalan kartano
• Tervakosken kartano
• Toivan kartano
• Vanantaan kartano
• Viralan kartano

Kartanoiden omistajina ovat olleet monet suomalaiset aatelissuvut ja osittain kartanot ovat heidän omistuksessaan vieläkin. Torpparilaitos muodostui 1700-luvun lopulla ja 1800-luvulla aluksi kartanoiden yhteydessä. Janakkalassa myös talonpojilla on ollut merkittävä osuus kunnan rakentamisessa.

Nykyaika

1860-luvulla säädetyillä kunnallisasetuksilla kunta ja seurakunta erotettiin toisistaan. Tällöin opetus- ja sosiaalitoimi siirtyivät seurakunnilta vasta perustettujen kuntien tehtäviksi. Janakkala on ollut elinvoimainen kunta koko olemassaolonsa ajan ja nykyisinkin sen väkiluku on kasvussa. 1960-luvulla lakkautetun Vanajan kunnan alueista Janakkalaan liitettiin muun muassa laaja Harvialan alue, joka käsitti pääsääntöisesti Harvialan kartanon maita.

Väestö

Muuttoliikkeen ansiosta Janakkalan väkiluku on ollut kasvussa. Muuttoliikettä on pyritty vauhdittamaan kunnan harjoittamalla tonttipolitiikalla. Kunnan väkiluku on viime vuosina kehittynyt seuraavasti:

• 31.12.2001: 15 401
• 31.12.2002: 15 483
• 31.12.2003: 15 517
• 31.12.2004: 15 661
• 31.12.2005: 15 871
• 31.12.2006: 16 114
• 31.12.2007: 16 405
• 31.12.2008: 16 589
• 31.12.1009: 16 795
• 31.12.2010: 16 892

Janakkalan taajamien väkiluvut vuoden 2005 lopussa olivat seuraavat:^lähde?

• Turenki 7 144
• Tervakoski 4 753
• Leppäkoski 443
• Kirkonkylä (Tarinmaa) 379

Yhteensä taajamissa asui vuoden 2004 lopussa 11 667 henkeä^lähde?, joten kunnan taajama-aste oli 74,5 prosenttia. Vuoden 2005 lopussa väestöstä oli miehiä 7 815 ja naisia 8 056. Ulkomaiden kansalaisia oli 132 henkeä. Ikärakenne kunnassa oli seuraava:^lähde?

• 0–6-vuotiaat: 1 293 (8,1 %)
• 7–14-vuotiaat: 1 727 (10,9 %)
• 15–24-vuotiaat: 1 51 (9,8 %)
• 25–44-vuotiaat: 3 918 (24,7 %)
• 45–64-vuotiaat: 4 645 (29,3 %)
• 65–74-vuotiaat: 1 474 (9,3 %)
• yli 75-vuotiaat: 1 263 (8,0 %)

Koulutus

Janakkalaan perustettiin Kustaa Paturin ja muiden aktiivisten kyläläisten toimesta Suomen ensimmäinen kunnallinen kansakoulu vuonna 1861. Nykyisin kunnassa on 10 vuosiluokkien 1.–6. koulua, kaksi vuosiluokkien 7.–9. koulua, yksi erityiskoulu ja kaksi lukiota. Kahden melko suuren taajaman (Turenki ja Tervakoski) vuoksi Janakkalassa on pyritty kehittämään molempien keskusten kouluoloja. Seuraavassa on vielä lueteltu kunnan koulut:

1.–6. luokat

• Harvialan koulu
• Heinäjoen koulu
• Leppäkosken koulu
• Löyttymäen koulu
• Tanttalan koulu
• Tarinmaan koulu
• Tervakosken koulu
• Turengin koulu
• Viralan koulu
• Vähikkälän koulu

7.–9. luokkien opetus

• Tervakosken yhteiskoulu
• Turengin yhteiskoulu

Erityiskoulu

• Haukankallion koulu (sisältää kaikki vuosiluokat)

Lukiot

• Tervakosken lukio
• Turengin lukio

Vuonna 2003 Janakkalassa oli tutkinnon suorittaneita oli 7 360 henkeä. Tästä keskiasteen tutkinnon suorittaneita oli 4 844 henkeä ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneita 2 516 henkeä.^lähde?

Kaksi keskusta

Kahden taajaman olemassaolo näkyy myös muissa yhteiskunnallisissa palveluissa. Kumpaankin taajamaan on luotu identtiset palvelut, joskin Tervakoskella palvelut ovat Turenkia suppeammat.

Varsinainen terveyskeskus vuodeosastoineen sijaitsee Turengissa, mutta terveysaseman palvelut ovat saatavilla myös Tervakoskella. Molemmissa taajamissa on vanhusten palvelukodit, kirjasto ja päivähoitopalvelut. Vain Tervakoskelta löytyy uimahalli. Kunnan ja valtiot virastot sijaitsevat puolestaan vain Turengissa.

Janakkalan kirkko sijaitsee lähes puolivälissä Turenkia ja Tervakoskea Tarinmaan kylässä, mutta seurakunnan hallinto on keskittynyt Turenkiin. Tervakoskella on vanha puinen kappelirakennus ja sen yhteydessä seurakuntatilat.

Janakkalan uusi kirjasto ja urheiluhalli Turengissa.

Politiikka

Janakkala on perinteisesti ollut melko vasemmistolainen kunta ja SDP on yleensä ollut kunnan suurin puolue. Kunnanvaltuustossa on 43 jäsentä. Vuosina 2005-2008 valtuuston kokoonpano puolueittain on seuraava:^lähde?

• SDP 14
• Keskusta 10
• Kokoomus 7
• Vasemmistoliitto 5
• Vihreät 3
• Kristillisdemokraatit 1
• sitoutumattomat 3 (olivat ehdokkaina SDP:n listalla)

Kunnanhallitukseen kuuluu 9 jäsentä ja sen paikkajakauma on seuraava:^lähde?

• SDP 4
• Keskusta 3
• Vasemmistoliitto 1
• Vihreät 1

Kunnan talous

Janakkalan taloudessa ovat nähtävissä samat ilmiöt kuin muidenkin kuntien taloudessa ja erityisesti kehittyvien kuntien taloudessa. Janakkalan verotulot eivät vuonna 2005 päätyneet tavoitteeseensa, koska valtio antoi tuloveroon lisää helpotuksia. Toteutettavat investoinnit puolestaan ovat lisänneet kunnan velkaantumisastetta. Vielä vuoden 2003 lopussa Janakkala oli lähes velaton, mutta vuoden 2005 lopussa kunnalla oli noin 12 miljoonaa euroa velkaa. Velkaantumisen arvioitiin kääntyvän laskuun vuonna 2007. Pääsyynä velkaantumisen on ollut laaja investointiohjelma ja kuntayhteistyön ennakoitua suuremmiksi muodostuneet menot.

Yritystoiminta

Merkittävimmät työllistäjät Janakkalassa kunnassa ovat:

• Tervakoski Oy:n paperitehdas
• Nestlé Oy:n jäätelötehdas
• Valio Oy UHT
• Kolmeks Oy, joka valmistaa keskipakoispumppuja ja sähkömoottoreita
• Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus

Kunnassa erilaisia teollisuus- ja palveluyrityksiä yli 600 toimipaikassa. Myös alkutuotannolla on edelleen merkitystä vanhassa maatalouspitäjässä. Aikoinaan Janakkala oli Suomen edistyksellisimpiä maanviljelyskuntia.^lähde? Kaupalliset palvelut sijaitsevat kummassakin kuntakeskuksessa, joissa toimii yli sata palveluyritystä ja –yrittäjää. Heistä kolmasosa toimii Tervakoskella ja kaksi kolmasosaa Turengissa.

Työllisyys

Vuonna 2003 Janakkalassa oli työllistä työvoimaa 6 694 henkeä ja kunnan työpaikkaomavaraisuus oli 78,0 prosenttia. Kunnassa oli 5 222 työpaikkaa, jotka jakautuivat eri elinkeinoihin seuraavasti:^lähde?

• maa- ja metsätalous 340
• teollisuus 1 835
• sähkö- ja vesihuolto 36
• rakennustoiminta 336
• kauppa 710
• liikenne 195
• rahoitustoiminta 328
• yhteiskunnalliset palvelut 1 336
• tuntematon 101

Vuonna 2004 kunnassa oli 714 yritystoimipaikkaa. Vuonna 2002 maatiloja oli 342; näillä oli 13 151 hehtaaria peltoa ja 12 321 hehtaaria metsää.^lähde?

Matkailu

Janakkan huomattavat historialliset nähtävyydet ovat keskiaikainen kivikirkko, Hakoisten linnavuori ja Kuumolan kartano. Tunnetun näyttelijä Ida Aalbergin syntymäkoti sijaitsee Leppäkoskella. Kunnan tunnetuimmat matkailukohteet ovat Puuhamaa ja Kalpalinnan hiihtokeskus.

Tunnettuja janakkalalaisia

• Ida Aalberg, näyttelijätär
• Mia Backman, näyttelijä, teatteriohjaaja ja teatterinjohtaja
• Olavi Borg, professori
• Uno Cygnaeus, pappi ja kansakoulun isä
• Voitto Eloranta, kansanedustaja
• Pia Freund, sopraanolaulaja
• Ellen Jokikunnas, juontaja
• Ilpo Koskela, jääkiekkoilija
• Minna Koskela, näyttelijä
• Johannes Koskinen, poliitikko
• Veikko Lahti, painija
• Laiska Leppone, rap-muusikko
• Maire Lindholm, jousiammunnan maailmanmestari
• Reko Lundán, kirjailija
• Pekka Löyttyniemi, kansanedustaja
• Aino Malkamäki, opettaja, kansanedustaja ja ministeri
• Tauno Marttinen, säveltäjä
• Pasi Myllymäki, elokuvaaja
• Timo Mäenpää, muusikko
• Onni Oja, taidemaalari
• Kustaa Paturi, Talonpoikaisrunoilija ja vaikuttaja* Olli Porthan, urkumusiikin professori
• A. P. Sarjanto, lauluntekijä

Lisäksi Janakkalasta on kotoisin SinKing-niminen thrash metal -yhtye.

Aiheesta muualla

• Janakkalan kunnan kotisivut

Kanta-Hämeen maakunnan kunnat

Forssa - Hattula - Hausjärvi - Humppila - Hämeenlinna - Janakkala - Jokioinen - Loppi - Riihimäki - Tammela - Ypäjä

Entiset kunnat Hauho - Hämeenlinnan mlk - Kalvola - Koijärvi - Lammi - Renko - Tuulos - Tyrväntö - Vanaja