Janakkala

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Janakkala

vaakuna

sijainti

Sijainti 60°55′20″N, 024°38′50″E
Maakunta Kanta-Hämeen maakunta
Seutukunta Hämeenlinnan seutukunta
Kuntanumero 165
Hallinnollinen keskus Turenki
Perustettu 1866
Kuntaliitokset Vanaja (1967, osa)
Kokonaispinta-ala 586,07 km²
192:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 547,41 km²
– sisävesi 38,66 km²
Väkiluku 16 127
69:nneksi suurin 31.12.2023 [2]
väestötiheys 29,46 as./km² (31.12.2023)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 16,2 %
– 15–64-v. 59,0 %
– yli 64-v. 24,8 %
Äidinkieli 2022 [4]
suomenkielisiä 96,2 %
ruotsinkielisiä 0,4 %
– muut 3,4 %
Kunnallisvero 8,40 %
199:nneksi suurin 2024 [5]
Työttömyysaste 9,4 % (Huhtikuu 2016) [6]
Kunnanjohtaja Reijo Siltala
Kunnanvaltuusto 33 paikkaa
  2021–2025[7]
 • SDP
 • Kesk.
 • Kok.
 • PS
 • Vihr.
 • KD
 • Vas.

9
6
6
6
3
2
1
www.janakkala.fi

Janakkala on Kanta-Hämeen maakunnassa sijaitseva kunta, joka kuuluu Hämeenlinnan seutukuntaan. Sen naapurikuntia ovat etelässä Hausjärvi, Loppi ja Riihimäki sekä pohjoisen suunnalla Hämeenlinna. Kunta sijaitsee varsin keskeisellä paikalla Helsingin ja Tampereen yhdistävän valtatie 3:n ja pääradan varrella. Hämeenlinnan keskustaajama sijaitsee kunnan pohjoispuolella.

Janakkalan taajamat ovat Turenki, Tervakoski, Leppäkoski ja kirkonkylä, jonka nimi on Tarinmaa.

Nimestä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Janakkalan nimestä ollaan tutkijoiden keskuudessa hyvin erimielisiä. Eräs yleisimmistä kansanetymologioista esittää nimen tarkoittavan janakalaa eli monnia. Näin viitataan mahdollisesti kunnan vesistöissä olleeseen monnikantaan, ja muun muassa Kernaalanjärvestä saatu suuri monni on nykyisin sijoitettuna Hämeenlinnan lyseon luonnontieteellisiin kokoelmiin.

Janakkalan kirkkoherra Emanuel Foenander puolestaan arveli 1700-luvun puolivälissä Turun tuomiokapitulille toimittamassaan pitäjäkuvauksessa, että seurakunnan nimi tulee sanasta janhus. Kirkkoherran mukaan sanaa käytettiin vielä monin paikoin ja se tarkoittaa havupuun pihkaa eli tervaa tai puun tervaista paikkaa. Seurakunnan nimi olisi näin Janhackala, joka tarkoittaisi tervaspuun hakkuupaikkaa tai yleensä tervaksien hakkaamispaikkaa. Kirkkoherran mukaan h-kirjain olisi vain pudonnut käytössä pois.

Uudemman tulkinnan mukaan nimistötutkija Petri Hiltunen arvelee nimen selvittämisen olevan hieman hankalaa. Kuitenkin mikäli kristinuskon tulo Saksaan voidaan ajoittaa noin 300-luvulle, niin todennäköisesti kyseessä on kristillisperäinen miehen nimi Jahneke. Tällöin joku saapuneen ryhmän jäsenistä olisi asettunut Janakkalan alueelle ehkäpä pysyvästi. Kyseisessä kirjoituksessa Hiltunen käsittelee hyvinkin laajasti Hämeen alueen nimistöä.[8]

Vaakuna[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Janakkalan vaakunan on suunnitellut taiteilija Onni Oja vuonna 1950. Vaakunakilpi on jaettu kahteen osaan sakarakorolla, joka muistuttaa linnoituksen harjaa. Koron syvennykset ovat muurin harjan ampuma- ja tähystysaukkoja. Aihe viittaa Hakoisten linnavuoreen. Voidaan kuvitella, että vaakunan irvistävän ilveksen pää on aikoinaan ollut kiinnitettynä linnoituksen punatiilisen muurin seinään varoitukseksi viholliselle. Vaakunan yläosassa pakanuuden nuolet taistelevat uuden uskonnon tunnusmerkkiä, ristiä vastaan.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Janakkala sijaitsee Vanajaveden vesistön yläjuoksulla. Kunnan alueella sijaitseva Kernaalanjärvi toimii alueen keskeisenä vesistöjen kerääjänä ja siihen laskevat vesistöt Lammin, Lopen ja Rengon sekä osin myös Hattulan ja Kalvolan alueilta. Tämä Salpausselän pohjoispuolisen alueen vedet kokoava Kernaalanjärvi laskee Hiidenjokea pitkin Vanajaveteen.

Toinen maisemaa hallitseva piirre ovat harjumuodostumat. Salpausselän reunamuodostumaan yhtyvät luode–kaakko-suuntaiset harjut lisäävät korkeuseroja alueella. Janakkalaan on syntynyt jopa tieverkostoa harjujen rinteille muotoutuneista poluista. Tunnettuja harjumuodostuman huippuja ovat muun muassa Annakantorni ja Kiianlinna.

Vanajaveden yläjuoksu on ollut vehmasta viljelysaluetta ja asutettuna varhaisista ajoita lähtien; myös ilmastollisesti se on ollut suotuisaa. Maaperä tasangoilla on hedelmällistä ja hyvää viljanviljelyyn. Laajat peltoalueet ovat olleet omiaan muokkaamaan alueen yhteiskunnallisia rakenteita, josta osoituksena on alueen kartanokulttuuri.

Maantieteellinen erikoisuus Janakkalassa on sen jakautuminen kahteen eri suuntanumeroalueeseen. Kunnan pohjoisosa (mm. päätaajama Turenki) kuuluu Hämeen teleliikennealueeseen (03), kun taas eteläosat (mm. toinen päätaajama Tervakoski) kuuluvat Uudenmaan teleliikennealueeseen (019). Kunnan sisäisiä puheluita varten on olemassa erillinen suuntanumero, jolloin kaukopuhelumaksua ei tarvitse maksaa, kertoo Janakkalan kunnan kotisivut.lähde tarkemmin?

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Janakkalassa on ainakin seuraavat kylät:

Kunnan tunnukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilves on Kanta-Hämeelle tyypillinen suuri kissapeto ja Janakkalassa onkin tiheä ilveskanta. Janakkala on valinnut ilveksen nimikkoeläimekseen, koska se on jo pitkään ollut symbolina kunnan vaakunassa.

Kunnan toinen tunnus on hämeenkylmänkukka (latinaksi Pulsatilla patens tai Anemone patens). Hämeenkylmänkukka on uhanalainen ja luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu kasvi. Se on tyypillinen Kanta-Hämeen alueella ja viihtyy hyvin Janakkalassa maisemaa hallitsevilla hiekkaharjuilla. Kunta on halunnut edistää hämeenkylmänkukan säilymistä valitsemalla sen nimikkokukakseen.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Esihistoriaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanajaveden laaksossa ja sen yläjuoksulla on ollut asutusta jo esihistoriasta saakka. Kivikautinen asutus oli Hämeessä keskittynyt Vanajaveden ja Hauhon reittien sekä niiden laskujokien ja -järvien varsille. Todennäköisesti tämä asutus on tullut suoraan etelästä, sillä esimerkiksi Vihdin Hiidenvesi oli aikoinaan merenlahti ja sen kautta pääsi helposti myös Salpausselän toiselle puolelle. Kampakeraamisen asutuksen aikana 5000-luvulta eaa. lähtien harjoitettiin metsästystä ja kalastusta, mutta ei välttämättä viljelty maata tai hoidettu karjaa. Nuorakeraaminen kulttuuri (noin 3200–2500 eaa.) toi Hämeeseen ehkä uutta väestöä lähinnä etelästä ja kaakosta.

Rautakauden aikana asutus oli jo levinnyt hieman laajemmalle, ja ehkä jo tuolloin syntyi maantieyhteys Hämeen ja Varsinais-Suomen rannikon välille. Tätä yhteyttä on myöhemmin alettu kutsua Hämeen Härkätieksi ja sen toinen pää oli aluksi Halikonlahdella. Asukkaiden turvapaikoiksi ovat viimeistään rautakaudella muodostuneet linnavuoret, joista Janakkalan alueella kaksi keskeisintä ovat Hakoisten linnavuori ja Unikonlinna. Rautakauden merkittävin esinelöytö on tehty Kernaalan kylästä, josta löytyi muiden esineiden ohessa ainutlaatuinen, seitsemänkertainen rintaketju. Se on ilmeisesti ollut todella varakkaan hämäläistalon emännän omaisuutta.

Keskiaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kristinuskon virallisen tulemisen myötä järjestettiin kristillinen elämä myös Hämeessä. Aluksi Janakkala kuului niin sanottuun Suur-Vanajaan, jonka alue käsitti myös Hausjärven ja Lopen pitäjät sekä pohjoisen osan Nurmijärvestä. V. Kerkkosen mukaan Janakkalan kirkkopitäjä on syntynyt noin vuoden 1300 vaiheilla, mutta hallintopitäjänä Janakkala on huomattavasti tätä nuorempi.

Varhaisin Janakkalaa koskeva kirjallinen dokumentti on vuodelta 1341. Kyseessä on Bo Joninpojan tuomio, jonka sanotaan olevan kirjoitettu Janakkalassa. Tämän jälkeen pitäjä ja pitäjäläiset esiintyvät yhä useammin asiakirjoissa. Hakoisten linnavuori oli myös keskiajan alussa merkittävä tukikohta.

Hautalöytö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Janakkalan miekkamies

Janakkalasta tehtiin syksyllä 2013 löytö, johon kuuluu luuranko, kaksi miekkaa ja muuta esineistöä. Miekka on ajoitettu noin vuoden 1100 tienoille.[10] Tomografia- eli viipaleröntgentutkimusten perusteella on arvioitu, että mies olisi kohdannut väkivaltaisen kuoleman. Tutkimukset jatkuvat edelleen.[11]

Kartanot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanantaan kartanon päärakennus.

Janakkalan maisemaan ja talouteen liittyvät olennaisesti kartanot. Pitäjä on ollut yksi Suomen kartanorikkaimmista kunnista.lähde? Kunnassa ovat muun muassa seuraavat kartanot:

Kartanoiden omistajina ovat olleet monet suomalaiset aatelissuvut ja osittain kartanot ovat heidän omistuksessaan vieläkin. Torpparilaitos muodostui 1700-luvun lopulla ja 1800-luvulla aluksi kartanoiden yhteydessä. Janakkalassa myös talonpojilla on ollut merkittävä osuus kunnan rakentamisessa.

Nykyaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1860-luvulla säädetyillä kunnallisasetuksilla kunta ja seurakunta erotettiin toisistaan. Tällöin opetus- ja sosiaalitoimi siirtyivät seurakunnilta vasta perustettujen kuntien tehtäviksi. Janakkala on ollut elinvoimainen kunta koko olemassaolonsa ajan ja nykyisinkin sen väkiluku on kasvussa. 1960-luvulla lakkautetun Vanajan kunnan alueista Janakkalaan liitettiin muun muassa laaja Harvialan alue, joka käsitti pääsääntöisesti Harvialan kartanon maita. 1960-luvun alussa ehdotettiin Janakkalan eteläosien erottamista Tervakosken kunnaksi, mutta tämä ei kuitenkaan toteutunut.[12]

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Janakkalan väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
15 160
1985
  
14 843
1990
  
15 301
1995
  
15 462
2000
  
15 419
2005
  
15 871
2010
  
16 892
2015
  
16 853
2020
  
16 395
Lähde: Tilastokeskus.[13]

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2022 lopussa Janakkalassa oli 16 280 asukasta, joista 12 445 asui taajamissa, 3 632 haja-asutusalueilla ja 203:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Janakkalan taajama-aste oli 76,4 %.Janakkalan taajamaväestö jakautuu viiden eri taajaman kesken:[14]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2022)
1 Turenki 7 516
2 Tervakoski 3 907
3 Hämeenlinnan keskustaajama* 463
4 Leppäkoski 303
5 Janakkalan kirkonkylä 256

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain. Hämeenlinnan keskustaajama ulottuu pääosin Hämeenlinnan kaupungin ja Parolan alueelle.

Vuoden 2020 lopussa Janakkalan väestöstä oli miehiä 8 229 ja naisia 8 008.[15] Vuonna 2020 ulkomaan kansalaisten osuus kunnan väestöstä oli 2,3 prosenttia.[16]

Väestön ikäjakauma vuonna 2020:[16][17]

  • 0–14-vuotiaat: 2 631 (16,2 %)
  • 15–64-vuotiaat: 9 581 (59,0 %)
  • yli 65-vuotiaat: 4 025 (24,8 %)

Kehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Janakkalan kunta tekee joka neljäs vuosi kuntalaiskyselyn, jolla seurataan kunnan kehitystä ja yleistä ilmapiiriä. Vuoden 2019 kuntalaiskyselystä uutisoitiin, että kuntalaiset ovat varsin tyytyväisiä elämäntilanteeseensa.[18] Toisaalta yli 30 prosenttia oli täysin tai melko eri mieltä väittämistä ”Kunnassa kuunnellaan kuntalaisten mielipiteitä.” ja ”Kunnan päätöksenteko on oikeudenmukaista ja kohtelee tasavertaisesti eri väestöryhmiä.”[19]

Seurakunnat ja kirkot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Janakkalassa toimii Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Janakkalan seurakunta.[20] Sen kirkkoja ovat Janakkalan Pyhän Laurin kirkko (vuodelta 1520), Tervakosken kirkko (1936), ja Turengin kirkko (1965).

Itsenäisenä helluntaiseurakuntana Janakkalassa toimii Janakkalan helluntaiseurakunta.[21]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Janakkalan alueella toimi Hämeenlinnan ortodoksinen seurakunta, jonka pääkirkko on Hämeenlinnan ortodoksinen kirkko.[22] Vuoden 2021 alussa tämä ortodoksinen seurakunta liitettiin osaksi Helsingin ortodoksista seurakuntaa.[23]

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kustaa Paturi ja muut aktiiviset kyläläiset perustivat Janakkalaan Suomen ensimmäinen kunnallisen kansakoulun vuonna 1861. Nykyisin kunnassa on 10 vuosiluokkien 1.–6. koulua, kaksi vuosiluokkien 7.–9. koulua, yksi erityiskoulu ja kaksi lukiota. Kahden melko suuren taajaman (Turenki ja Tervakoski) vuoksi Janakkalassa on pyritty kehittämään molempien keskusten kouluoloja. Seuraavassa on vielä lueteltu kunnan koulut:[24]

1.–6. luokat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

7.–9. luokkien opetus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Erityiskoulut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lukiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2003 Janakkalassa oli tutkinnon suorittaneita oli 7 360 henkeä. Tästä keskiasteen tutkinnon suorittaneita oli 4 844 henkeä ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneita 2 516 henkeä.lähde?

Kaksi keskusta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnan jakautuneisuus näkyy yhteiskunnallisissa palveluissa.

Varsinainen terveyskeskus vuodeosastoineen sijaitsee Turengissa, mutta suppeammat terveysaseman palvelut ovat saatavilla myös Tervakoskella. Hoitoonpääsyajat vaihtelevat terveysasemien välillä. (Arkistoitu – Internet Archive) Terveydenhuollon käytännöt eivät ole kunnassa yhtenäiset, esimerkiksi omalääkäri määräytyy Turengissa asuinpaikan ja Tervakoskella sukunimen mukaan. Molemmissa taajamissa on vanhusten palvelukodit, kirjasto ja päivähoitopalvelut. Vain Tervakoskelta löytyy uimahalli, Turengista puolestaan liikuntahalli. Kunnan ja valtion virastot, kuten kunnantalo, sijaitsevat vain Turengissa.

Janakkalan kirkko sijaitsee lähes puolivälissä Turenkia ja Tervakoskea Tarinmaan kylässä, mutta seurakunnan hallinto on keskittynyt Turenkiin. Tervakoskella on vanha puinen kappelirakennus ja sen yhteydessä seurakuntatilat.

Vuonna 1996 valmistunut Janakkalan pääkirjasto sijaitsee Turengissa.

Politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Janakkala on perinteisesti ollut melko vasemmistolainen kunta ja SDP on yleensä ollut kunnan suurin puolue. Kunnanvaltuustossa on 33 jäsentä. Kaudella 2021–2025 valtuuston kokoonpano puolueittain on seuraava:[7]

Kunnanhallitukseen kuuluu yhdeksän jäsentä ja sen paikkajakauma on seuraava:[25]

  • SDP 2
  • Keskusta 2
  • Perussuomalaiset 2
  • Kokoomus 1
  • Kristillisdemokraatit 1
  • Vihreät 1

Kunnan talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Janakkalan taloudessa ovat nähtävissä samat ilmiöt kuin muidenkin kuntien taloudessa ja erityisesti kehittyvien kuntien taloudessa. Janakkalan verotulot eivät vuonna 2005 päätyneet tavoitteeseensa, koska valtio antoi tuloveroon lisää helpotuksia. Toteutettavat investoinnit puolestaan ovat lisänneet kunnan velkaantumisastetta. Vielä vuoden 2003 lopussa Janakkala oli lähes velaton, mutta vuoden 2005 lopussa velkaa oli noin 12 miljoonaa euroa. Velkaantumisen arvioitiin kääntyvän laskuun vuonna 2007. Pääsyynä velkaantumisen on ollut laaja investointiohjelma ja kuntayhteistyön ennakoitua suuremmiksi muodostuneet menot.

Yritystoiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Merkittävimmät työllistäjät Janakkalassa kunnassa ovat:

Kunnassa erilaisia teollisuus- ja palveluyrityksiä yli 600 toimipaikassa. Myös alkutuotannolla on edelleen merkitystä vanhassa maatalouspitäjässä. Aikoinaan Janakkala oli Suomen edistyksellisimpiä maanviljelyskuntia.[26] Kaupalliset palvelut sijaitsevat kummassakin kuntakeskuksessa, joissa toimii yli sata palveluyritystä ja -yrittäjää. Näistä kolmasosa toimii Tervakoskella ja kaksi kolmasosaa Turengissa.

Työllisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2003 Janakkalassa oli työllistä työvoimaa 6 694 henkeä ja kunnan työpaikkaomavaraisuus oli 78,0 prosenttia. Kunnassa oli 5 222 työpaikkaa, jotka jakautuivat eri elinkeinoihin seuraavasti:lähde?

  • maa- ja metsätalous 340
  • teollisuus 1 835
  • sähkö- ja vesihuolto 36
  • rakennustoiminta 336
  • kauppa 710
  • liikenne 195
  • rahoitustoiminta 328
  • yhteiskunnalliset palvelut 1 336
  • tuntematon 101

Vuonna 2004 kunnassa oli 714 yritystoimipaikkaa. Vuonna 2002 maatiloja oli 342; näillä oli 13 151 hehtaaria peltoa ja 12 321 hehtaaria metsää.lähde?

Matkailu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Janakkalan huomattavat historialliset nähtävyydet ovat keskiaikainen kivikirkko sekä Hakoisten linnavuori. Janakkalan historiaan voi tutustua myös Laurinmäen torpparimuseolla sekä näyttelijä Ida Aalbergin syntymäkodissa Leppäkoskella. Kunnan tunnetuimmat matkailukohteet ovat Puuhamaa ja Kalpalinna.

Kulttuurielämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtakunnallisesti tunnettu tapahtuma on kesäisin järjestettävä vanhan musiikin festivaali Janakkalan Barokki. Esimerkiksi kesällä 2017 kolmipäiväinen musiikkijuhla sisältää kuusi eri konserttia tai tapahtumaa lähinnä Pyhän Laurin kirkossa ja Turengin asemalla.[27]

Ruokakulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Janakkalan pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla uunipaisti, lanttulaatikko, viili ja talkkuna sekä jäätelö.[28]

Tunnettuja janakkalalaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lisäksi Janakkalasta on kotoisin SinKing-niminen thrash metal -yhtye.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. Väkiluku kasvoi eniten Uudellamaalla vuonna 2023 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 26.1.2024.
  3. Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. Väestörakenne 26.5.2022. Tilastokeskus. Viitattu 12.9.2023.
  5. Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. HÄME Työllisyyskatsaus Huhtikuu 2016 (.pdf) Elinkeino,- liikenne- ja ympäristökeskus. 2016. ELY ja TE-keskus. Viitattu 1.2.2017.
  7. a b Kuntavaalit 2021, Janakkala Oikeusministeriö. Viitattu 29.9.2021.
  8. Hämeen Sanomatlähde tarkemmin?
  9. a b c d e f g h i j k l m n o p Kylät; Janakkala-fi
  10. Tuhatvuotiaan miekkamiehen ruumis löytyi pellosta, Yle.fi uutiset 14.11.2013. Viitattu 22.11.2013
  11. Laura Hossi, Markku Karvonen: Tuhatvuotinen miekkamies kohtasi ehkä väkivaltaisen lopun Yle.fi Uutiset 8.1.2014
  12. https://nakoislehti.hs.fi/0c4eae5b-8f87-4a11-9cf7-a48219d9f863/5?q=
  13. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 28.12.2017.
  14. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain, 2022 Tilastokeskus. Viitattu 27.2.2024.
  15. Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972-2020 PxWeb-tietokanta. Tilastokeskus. Viitattu 11.11.2021.
  16. a b Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 11.11.2021.
  17. Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972-2020 PxWeb-tietokanta. Tilastokeskus. Viitattu 11.11.2021.
  18. Niskanen, Anne-Maria: Janakkalan kuntalaiskysely: Asukkaat varsin tyytyväisiä kotikuntaansa Yle Uutiset. 3.6.2021. Viitattu 11.11.2021.
  19. Kuntalaiskysely (PDF) Janakkalan kunta. Viitattu 11.11.2021.
  20. Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  21. Seurakunnat Suomen helluntaikirkko. Viitattu 6.9.2021.
  22. https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/hameenlinnan-ortodoksinen-seurakunta (Arkistoitu – Internet Archive)
  23. Saila Karpiola: Hämeenlinnan ortodoksien yli 10 vuoden odotus on päättymässä, kun pääkirkon remontti pääsee alkamaan Hämeen Sanomat, hameensanomat.fi. 29.8.2020. Viitattu 10.9.2020.
  24. Koulut Janakkalan kunta. Viitattu 16.3.2024.
  25. Luottamushenkilö- ja toimielinhaku (Valitse Kunnanhallitus 30.8.2021-31.5.2023) Janakkalan kunta. Viitattu 29.9.2021.
  26. Ossi. Lehtiö; Kustaa Paturi
  27. https://janakkalanbarokki.fi/
  28. Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 68. Helsinki: Patakolmonen Ky.
  29. Taiteilijaeläke 61 ansioituneelle taiteilijalle Päivän Lehti. 27.2.2020. Viitattu 6.3.2022.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Janakkala.