Uusgotiikka
Wikipedia
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa neutraalimmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Uusgotiikka eli neogotiikka on arkkitehtuurin ja sisustustaiteen suuntaus, joka kuuluu 1800-luvun kertaustyyleihin. Se yritti elvyttää myöhäiskeskiaikaisen gotiikan mukailemalla sen muotoja. Uusgotiikan juuret ovat lähinnä Englannissa, ja se kukoisti 1800-luvun loppupuolella. Se syntyi 1700-luvulla muun muassa rokokoon aikaan. Kirkkoarkkitehtuurissa se ilmeni vasta 1800-luvulla.
[muokkaa] Uusgotiikka Suomessa
Suomalaista uusgotiikkaa edustaa muun muassa Helsingin Ritarihuone (1861). Erityisesti uusgotiikka näkyy kuitenkin lukuisissa kirkoissa.
Suomen Yleisten rakennusten intendentinkonttorissa alettiin kiinnostua uusgotiikasta 1820-luvulla, jolloin tyyliä käytettiin joidenkin kellotapuleiden suunnitteluun. Ensimmäinen merkittävä työ uusgotiikan saralla tehtiin, kun Carl Ludvig Engel suunnitteli Turun tuomiokirkon korjaustyöt ja uuden torninhuipun vuoden 1827 suurpalon jälkeen.
Uusgotiikka löi itsensä läpi Engelin seuraajan Ernst Lohrmannin intendenttikaudella 1841 - 1865 hänen suunnittelemiensa kirkkojen myötä. Tällöin hän suunnitteli uusgotiikasta myös kiinnostuneen arkkitehti A.F. Granstedtin kanssa Kerimäen puukirkkoa, jossa näkyy myös empiretyyli. Granstedtiä epäilytti suuren kirkon rakentaminen, mutta hän suostui kuitenkin, erityiskorvausta vastaan. Näin suuria kirkkoja ei kuitenkaan haluttu rakentaa useampia.
Merkittäviä uusgoottilaisten kirkkojen suunnittelijoita olivat Lohrmannin lisäksi muun muassa Georg Theodor von Chiewitz, Carl Axel Setterberg, Carl Albert Edelfelt, Frans Sjöstörm, Jac. Ahrenberg, Karl Öhman ja Josef Stenbäck.
[muokkaa] Kirkkoja
Joitakin Suomen uusgoottilaisista kirkoista:
[muokkaa] Intendentinkonttorissa suunniteltuja
- Laukaan kirkko puusta 1834
- Kerimäen kirkko puusta 1847
- Ylistaron kirkko rapatusta tiilestä 1851
- Hattulan kirkko 1852-1857
- Someron kirkko 1856, Georg Theodor von Chiewitz
- Pälkäneen kirkko
- Tyrvään uusi kirkko
- Liperin kirkko tiilestä 1858, Georg Theodor von Chiewitz
- Pyhän Henrikin katedraali tiilestä 1858-1860, Ernst Bernhard Lohrmann
- Uudenkaupungin kirkko 1863, Georg Theodor von Chiewitz
- Keski-Porin kirkko tiilestä 1863, Georg Theodor von Chiewitz avustajana C. J. von Heideken
- Vaasan kirkko 1862, C. A. Setterberg
- Teuvan kirkko
- Juvan kirkko 1856-1863
- Saksalainen kirkko Helsingissä tiilestä 1864, Harald Bosse ja C. J. von Heideken
- Loviisan kirkko 1865, Georg Theodor von Chiewitz
- Isonkyrön kirkko 1877, Georg Theodor von Chiewitz
- Kuivaniemen kirkko 1874
- Humppilan kirkko 1854, paloi 1917, Uusi kirkko Josef Stenbäck
- Kiikalan kirkko
- Suonenjoen kirkko 1865
- Savonrannan kirkko 1863
- Joensuun kirkko 1864, purettiin 1904, Uusi kirkko Josef Stenbäck
- Suomenniemen kirkko 1866
- Jämijärven kirkko 1863, Georg Theodor von Chiewitz
- Karjalan kirkko (Mynämäellä) 1863, Georg Theodor von Chiewitz
[muokkaa] Kukoistuskausi (1870 - 1890 -luvut)
- Savonlinnan tuomiokirkko 1874-1878, alun perin Carl Albert Edelfelt, muokannut A.H. Dalström
- Jyväskylän kaupunginkirkko L.I. Lindqvist, 1870/1880 -lukujen vaihde
- Messukylän kirkko, 1879, Theoder Höijer,
- Aleksanterin kirkko 1880-1881
- Sipoon uusi kirkko 1885, Theodor Decker
- Asikkalan kirkko 1880, Georg Wilenius
- Keuruun uusi kirkko 1892, Theodor Granstedt
- Kiteen kirkko 1886, Frans Sjöström
- Johanneksenkirkko Helsingissä 1889, Adolf Melander
- Jaalan kirkko 1878 August Boman
- Pielaveden kirkko 1878, Karl Öhman
- Sippolan kirkko tiilestä 1879, C.J. von Heideken
- Kauvatsan kirkko 1879
- Finlaysonin kirkko Tampereella, 1879
- Lapinlahden kirkko 1880´, F.A. Sjöstörm
- Miehikkälän kirkko tiilestä 1881, Ludvig Isak Lindqvist. Vaikutteita 1800-luvun eri tyylisuunnista.
- Heinäveden kirkko puusta 1891 Josef Stenbäck
- Hangon kirkko 1892 Jac. Ahrenberg
- Hankasalmen kirkko puusta 1892, Josef Stenbäck
- Luhangan kirkko puusta 1893, Josef Stenbäck
- Kajaanin kirkko puusta 1896, Jac. Ahrenberg
- Mikkelin tuomiokirkko tiilestä 1897, Josef Stenbäck
- Kotkan kirkko tiilestä 1898, Josef Stenbäck
- Kauhavan kirkko tiilestä 1898, Josef Stenbäck. Yhdistelee uusgotiikkaa ja kansallisromantiikkaa
- Euran kirkko tiilestä 1898, Josef Stenbäck
- Joensuun kirkko tiilestä 1903, Josef Stenbäck
- Kemin kirkko rapatusta tiilestä 1903, Josef Stenbäck
- Mikaelinkirkko Turussa tiilestä 1905, Lars Sonck
- Pulkkilan kirkko puusta 1909, Josef Stenbäck
- Forssan kirkko tiilestä 1917, Josef Stenbäck
- Kauhavan kirkko tiilestä 1925, Josef Stenbäck
| 1000-1200: | Ottolainen taide ● Romaaninen tyyli |
|---|---|
| 1300-luku: | Gotiikka |
| 1400-luku: | Renessanssi |
| 1500-luku: | Manierismi |
| 1600-luku: | Barokki |
| 1700-luku: | Klassismi ● Rokokoo ● Romantiikka |
| 1800-luku: | Kansallisromantiikka ● Düsseldorfin koulukunta ● Hudson River -koulukunta ● Prerafaeliitit ● Arts and Crafts ● Naturalismi ● Realismi ● Impressionismi ● Akateeminen taide ● Piktorialismi ● Pointillismi ● Primitivismi ● Symbolismi ● Uusgotiikka ● Uusklassismi ● Uusrenessanssi |
