Graffiti

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun
Nimimerkkien Make ja Pera tekemä graffiti.

Graffiti on julkisesti näkyvään paikkaan tehty kirjoitus tai maalaus. Graffiteja on tehty kautta aikojen erilaisilla sopivilla piirtimillä, nykyisin yleensä tussilla tai spraymaalilla. Graffiti voi olla usean neliömetrin kokoinen maalaus tai pieni kirjoitus esimerkiksi vessan seinässä, joita yleisimmin kutsutaan "tägeiksi". Usein graffiti tehdään ilman lupaa, mutta myös laillisia graffitin maalauspaikkoja on joissain kaupungeissa. Sana graffiti on johdos italian kielen verbistä graffiare (raaputtaa), joka edelleen on laina kreikan kielen verbistä γραφειν (graphein) eli kirjoittaa.

New York -tyylinen graffiti jaotellaan viiteen osa-alueeseenlähde?:

  • Tägi tulee New Yorkissa toimineelta lähetiltä, joka rupesi kirjoittamaan "TAKI 183" ympäri kaupunkia, 183 oli hänen katunsa numero.
  • Piissi puolestaan viittaa englannin kielen sanoihin master piece tai piece of art, jotka tarkoittavat mestariteosta tai taideteosta yleensä.
  • Throw-up on piissin tapainen, mutta pienempi, yleensä yksivärinen, nopeasti tehty graffiti.
  • Tagi on tussilla tai spray-maalilla kirjoitettu nimimerkki ja piissi mikä tahansa suurikokoinen graffiti, joka on yksi- tai monivärinen.
  • Muraali on iso graffiti, johon kuuluu paljon värejä ja hahmoja.

Graffitikulttuuriin kuuluvat myös sapluunat, stickerit ja kaakelit. Sapluunat eli stencilit ovat esimerkiksi pahvisia muotteja, jotka painetaan seinää vasten ja joiden läpi kuva maalataan spray-maalilla. Stickerit ovat tarroja, joihin on kirjoitettu omia tägejä tusseilla, tai jokin hahmo/iskulause. Kaakeleihin voi myös tehdä kuvia tai piirroksia, jotka liimataan seinään kiinni.

Asenteet graffiteja kohtaan vaihtelevat. Jotkut kannattavat ankaraa nollatoleranssia, toisten mielestä graffitit ovat osa urbaania kulttuuria. Graffitien ja tagien tekeminen ilman lupaa on laitonta useimmissa maissa, myös Suomessa.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Graffitien lajeja

Wiki letter w.svg
 Tämä artikkeli tai osio loppuu kesken ja tarvitsee laajennusta.
Tarkennus: otsikon alta puuttuu tekstiosuus

Tageja.

Piissi.

Muraali.

Banksyn sapluunatyö Hoxtonissa.

Poliittinen graffiti Rosariossa, Argentinassa. PCR - JCR on Vallankumouksellisen kommunistipuolueen - Vallankumouksellisen kommunistinuorison tunnus.

[muokkaa] Graffitit Suomessa

Nimimerkki Spinner teki ensimmäisen piissinsä Hip Hop Don't Stop keväällä 1984 Huopalahden aseman alla silloin hylättynä olleeseen alikulkutunneliin, joka tunnettiin nimellä Pulutunneli. Nimimerkit Blitz ja Shocky tekivät ensimmäiset piissinsä Katajanokan satama-alueelle syksyllä 1984.[1]

Kuitenkin jo 1970-luvulla maalattiin iskulauseita. Jo 30 vuoden ajan on Helsingin Herttoniemessä, metroradan ja Itäväylän välissä näkynyt kallioon maalattu teksti FNL, jolla tuettiin Pohjois-Vietnamin tukemaa Vietnamin vapautusjärjestöä. Tekstin päälle kirjoitettiin myöhemmin "ALAS", mutta se on vuosien varrella haalistunut pois. Myös muualla Suomessa vastaavanalaisia, kuten "Tue FNL:ää"-tekstejä oli jo 1970-luvun alkupuolelta asti.

[muokkaa] Helsingin kaupungin graffitipolitiikka

Pääartikkeli: Stop töhryille

Helsingissä graffitista tuli kunnallispoliittinen kysymys, kun Helsingin rakennusvirasto aloitti graffitien vastaisen Stop töhryille -kampanjan vuonna 1998. Tarkoituksena oli saada kaupungille siisti julkisivu Helsingin vuoden 2000 kulttuuripääkaupunkiuden ajaksi.[2] Projektin tavoitteena on ollut nollatoleranssilinja ja maalattujen seinien välitön puhdistaminen. Kustannukset ovat vajaa miljoona euroa vuodessa. Rikosnimikkeenä töhriminen on vahingonteko tai äärimmäisessä tapauksessa törkeä vahingonteko.

Kampanjan johtohenkilöiden ja Helsingin kaupungin nuorisotoimen välit olivat 2008 niin jännittyneet, ettei nuorisotoimen edustajia kutsuttu Finlandia-talolla järjestettyyn kampanjan kymmenvuotisjuhlaan. Myös kaupunginvaltuutetut Paavo Arhinmäki ja Kimmo Helistö käännytettiin ovella.[3] Kimmo Helistö teki myöhemmin tutkintapyynnön poliisille Daifu Servicen häntä koskevasta raportista, joka hänen mukaansa saattoi sisältää kunnianloukkauksen[4] Samana iltana Vapaa Helsinki -verkosto järjesti juhlien vastatapahtuma Töhryfestin, jonka osana 500 mielenosoittajan kulkue marssi Kiasmalta Hakaniemen torille. Poliisi otti 27 mielenosoittajaa kiinni.[5][6]

Stop töhryille kampanja on aiheuttanut joidenkin mukaan graffitin rakennemuutoksen suurista piisseistä kohti tageja.[7]

Helsingin poliisilaitoksen töhrimisiä selvittävä projektiryhmä esittää yli sadan töhryn tekemisestä epäillylle yli 20-vuotiaalle henkilölle vankeutta.[8]

[muokkaa] Vantaan graffitipolitiikka

Vantaan Martinlaaksossa osana Asuinyhteisöjen sosiaalinen kehittäminen-hanketta on alahanke, Martinlaakson Töhry-projekti, jossa asukkaita kannustetaan ilmiantamaan töhrijät.[9]

[muokkaa] Laillinen graffiti

Bruggen kaupunki on tullut kuuluisaksi siitä, että se on luvallistanut graffitin toteuttamisen joillekin paikoille. Luvallisesta graffitista on tullut ulkotilataiteen laji, jonka tuloksia esitellään myös verkkoympäristöissä.

Keskustelu töhrimisestä, sekä siitä langetetut vahingonkorvaukset ja tuomiot ovat herättäneet kysymyksen ilmaisuvapaudesta sekä siitä, onko osa graffitista katsottava ilkivallaksi kiinteistöjä vastaan, vai ilmaisuvapauden ilmentymäksi ja nuorisotaiteeksi. Joillain paikoilla on pyritty muodostamaan välittävä näkökulma ja sallimaan graffitia paikoille, jossa se ei heikennä maiseman laatua tai loukkaa kiinteistönomistajien oikeuksia. Joissakin paikoissa esimerkiksi alikulkutunneleiden betonisiin seiniin on saanut maalata grafiitia luvallisesti ja ohjatusti. Hollolassa pyritään lailliseen graffitiin nuorisotoimen tarjotessa mahdollisuuden laillisen graffitin tekemiselle.[10]

Vantaalla, Myyrmäen raitilla Vaskivuorentien alittavassa alikulkutunnelissa on ollut luvallista graffitia jo 1990-luvulla.[11] Seinäjoen Spr-parkkihallilla oli graffiti sallitua vuoteen 2002, minkä jälkeen se kiellettiin. Sittemmin parkkihalliin on tullut luvatonta, heikkolaatuista graffitia. Parkkihallin graffitin uudelleen sallimiselle on tehty verkkoadressi.[12]

Salon seudun Kristillisdemokraatit tilasivat Teemu Kyynäräiseltä ("Kynsä") graffiti-tyyppiset vaalimainokset jokaiselle vuoden 2008 kunnallisvaalien ehdokkaalle.[13]

[muokkaa] Tutkimus

Graffitista on Suomessa tehty joitain tutkimuksia. Eräs näistä on Anna Jalavan tutkielma Pro graffiti - turkulaisten nuorten käsityksiä nykygraffitien merkityksistä. (Kuvataidekasvatus, Lapin yliopisto, 2007).[14] Petri Syrjänen on kirjoittanut Tampereen yliopiston pro gradu-tutkielman Graffiti ei ole taidetta, se on rikos (1999).[15] Se kertoo graffitikonfliktin yhteiskunnallisista määrittelyistä. Anne Isomursu ja Tuomas Jääskeläinen käsittelevät kirjassaan Helsinki graffiti (1998) helsinkiläistä graffitikulttuuria juuri ennen Helsingin kaupungin nollatoleranssikamppanjan alkua.[16]

[muokkaa] Graffiteja muualla...

Pompejista löydetty gladiaattoreita kuvaava graffiti.

Berliinin muuri, 1986.

Panoraamakuva graffitista Roomassa.

Nimimerkkien Miss Van ja Ciou graffiteja Barcelonassa.

Graffiteja Brysselissä.

Graffititaiteilija työssään Bukarestissa.

[muokkaa] ...ja meillä

FNL-teksti 1970-luvulta Helsingin Herttoniemessä.

Graffiteja Tampereella Tammerkosken ylittävän Kekkosentien sillan alla.

Graffitimaalaukseen käytettyjä spray-pulloja.

[muokkaa] Graffititaiteilijoita

[muokkaa] Graffitikulttuuria käsitteleviä elokuvia

  • Wild Style (1983)
  • Bomb the System (2005)
  • die slow vol.1
  • die slow vol.2

[muokkaa] Katso myös

[muokkaa] Viitteet

  1. ↑ Helsinki graffiti, 1998, Isomursu, Jääskeläinen
  2. ↑ http://www.taidelehti.fi/juttu2.php
  3. ↑ Pajari, Katriina; Jokinen, Riku: Sauri ihmettelee välikohtausta Finlandia-talolla (html) Helsingin Sanomat. 16.9.2008. SanomaWSOY Oyj. Viitattu 17.9.2008.
  4. ↑ http://www.hs.fi/teksti/uutiset/tuoreet/artikkeli/Kimmo+Helist%C3%B6lt%C3%A4+tutkintapyynt%C3%B6+t%C3%B6hryseminaarin+raportista/1135241676608
  5. ↑ Poliisi torjuu syytökset liiasta voimankäytöstä graffitimarssilla HS.fi. 18.9.2008. Viitattu 19. joulukuuta 2008.
  6. ↑ http://handy.mtv3.fi/uutiset/index.xhtml/uutiset/julkaisut/713924
  7. ↑ http://m.hs.fi/inf/infomo;jsessionid=797A30D6F61A6E1C70BD.app2?site=hs&view=news_kulttuuri_child&feed:a=hs.fi&feed:c=news&feed:i=1135239490603
  8. ↑ http://www.hs.fi/teksti/uutiset/tuoreet/artikkeli/Poliisi+esitt%C3%A4%C3%A4+nuorelle+miehelle+vankeutta+yli+sadasta+t%C3%B6hryst%C3%A4/1135240767988
  9. ↑ http://www.martinlaakso.info/ml-tohry.htm
  10. ↑ http://www.nuorihollola.net/index.php?option=com_content&task=view&id=143&Itemid=2
  11. ↑ http://blogit.hs.fi/kuntavaalit2008/?p=34
  12. ↑ http://www.adressit.com/parkkihalli
  13. ↑ http://www.hs.fi/teksti/uutiset/tuoreet/artikkeli/Salon+kristillisdemokraatit+mainostavat+graffiteilla/1135240419588
  14. ↑ http://64.233.183.104/search?q=cache:QjUMj7TamgQJ:www.ulapland.fi/includes/file_download.asp%3Fdeptid%3D23164%26fileid%3D10903%26file%3D20070607125814.doc
  15. ↑ http://pretty.alli.fi/?PBFORMTYPE=01002&TITLEID=11613&DATABASE=1&MAX=50&FILETYPE=HTML&PL=0&PROFILESET=FIN&SORT=1
  16. ↑ Artikkeli Voimassa 8/2008

[muokkaa] Aiheesta muualla


Taidesuuntaukset ennen vuotta 1000 ← Länsimaiset taidesuuntaukset vuosina 1000–1900 ←       Länsimaiset taidesuuntaukset vuodesta 1900
1900 alkaen: Art nouveau ● Postimpressionismi ● Naivismi ● Fauvismi ● Ekspressionismi ● Kubismi ● Dada ● Abstrakti taide ● Futurismi ● Suprematismi ● Konstruktivismi ● De Stijl
1920 alkaen: Uusasiallisuus ● Art Deco ● Surrealismi ● Bauhaus ● Funktionalismi ● Yhteiskunnallinen realismi ● Regionalismi ● Sosialistinen realismi ● Fasistinen taide
1945 alkaen: Abstrakti ekspressionismi ● Cobra ● Informalismi ● Art brut ● Tasismi ● Konkretismi
1960 alkaen: Pop-taide ● Uusi realismi ● Fluxus ● Minimalismi ● Fotorealismi ● Fotonaturalismi ● Op-taide ● Kineettinen taide ● Käsitetaide ● Arte povera ● Feministinen taide
1980 alkaen: Postmodernismi ● Uusekspressionismi ● Transavantgarde ● Uusminimalismi ● Neo-Geo ● Tila- ja ympäristötaide ● Mediataide ● Performanssi ● Videotaide ● Yhteisötaide ● ITE-taide ● Graffiti
Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Graffiti
Henkilökohtaiset työkalut