Graffiti

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee seinäkirjoitusta tai -kuvaa. Chris Brownin albumista, katso Graffiti (albumi).
Nimimerkkien Make ja Pera tekemä graffiti.

Graffiti on kirjoitus tai maalaus, joita on tehty kautta aikojen erilaisilla sopivilla piirtimillä, nykyisin yleensä tussilla tai spraymaalilla. Graffiti voi olla usean neliömetrin kokoinen maalaus tai pieni kirjoitus esimerkiksi vessan seinässä, joita slangissa yleisimmin kutsutaan ”tageiksi”.

Sana graffiti on johdos italian kielen verbistä graffiare (raaputtaa), joka edelleen on laina kreikan kielen verbistä γραφειν (graphein) eli kirjoittaa.

Usein graffiti tehdään ilman lupaa, mutta myös laillisia graffitin maalauspaikkoja on joissain kaupungeissa. Esimerkiksi joissain paikoissa voi ”tilata” graffitin oman talon seinälle. Maalaaja on sitten ammattilainen.

Asenteet graffiteja kohtaan vaihtelevat. Jotkut kannattavat ankaraa nollatoleranssia, toisten mielestä graffitit ovat osa urbaania kulttuuria. Graffitien ja tagien tekeminen ilman lupaa on laitonta useimmissa maissa, myös Suomessa.

Graffitien lajeja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

New York -tyylinen graffitiselvennä jaotellaan viiteen osa-alueeseenlähde?:

  • Tägi tulee New Yorkissa toimineelta lähetiltä, joka rupesi kirjoittamaan "TAKI 183" ympäri kaupunkia, 183 oli hänen katunsa numero.
  • Piissi puolestaan viittaa englannin kielen sanoihin master piece tai piece of art, jotka tarkoittavat mestariteosta tai taideteosta yleensä.
  • Throw-up on piissin tapainen, mutta pienempi, yleensä yksivärinen, nopeasti tehty graffiti.
  • Tagi on tussilla tai spraymaalilla kirjoitettu nimimerkki ja piissi mikä tahansa suurikokoinen graffiti, joka on yksi- tai monivärinen.
  • Muraali on iso graffiti, johon kuuluu paljon värejä ja hahmoja.

Graffitikulttuuriin kuuluvat myös sapluunat, stickerit ja kaakelit. Sapluunat eli stencilit ovat esimerkiksi pahvisia muotteja, jotka painetaan seinää vasten ja joiden läpi kuva maalataan spraymaalilla. Stickerit ovat tarroja, joihin on kirjoitettu omia tägejä tusseilla, tai jokin hahmo/iskulause. Kaakeleihin voi myös tehdä kuvia tai piirroksia, jotka liimataan seinään kiinni.

Graffitit Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Graffitteja valmistusjätteineen Lahdessa

Ensimmäiset graffitit ilmestyivät vuonna 1979 viikkoa ennen vappua Oulun yliopistokaupunkiin.lähde? Yhdessä yössä ilmestyi kaupungin eri puolille lukuisia erilaisia tageja, jotka sisälsivät erilaisia vaihtoehtofilosofisia viestejä. Kaupunginteatterin eteen oli maalattu 3 metrisin kirjaimin: "Haluamme elämän teatteria." Oulun ohittavan moottoritien pinnassa luki valtavan kokoisin kirjoituksin: "Moottoritie jatkuu täältä ikuisuuteen." Purettavaksi tuomittu Oulun vanha paloasema oli saanut pintaansa ison tekstin: "Pysy pystyssä." Lukuisia muitakin tageja ilmestyi, mm. anarkistimerkkejä. Tageilla oli valtava vaikutus, sillä pari vuotta myöhemmin Oulun kaupunginteatteri esitti kuin esittikin suositun kokeilevan teatterihistoriaa tehneet sarjansa "Elämänteatteria", ja poliitikot päättivät säilyttää vanhan paloaseman nuorisotaloksi, eikä moottoritietäkään rakennettu superleveäksi, vaan se sai inhimillisemmät mittasuhteet. Tapaus huomioitiin laajalti valtakunnan sanomalehdissä. Muun muassa kaikki Suomen iltapäivälehdet laittoivat uuden graffititaiteen ensimmäisen ilmentymän etusivuilleen ja lööppeihinsä otsikoin: "Kansainvälinen nuorisovillitys iski Suomeen." Asiasta myös keskusteltiin kiivaasti, ja jo silloin graffititaide sai omat sekä puolesta- että vastaanpuhujansa. Tekijät jäivät, ilmeisesti saamansa odottamattoman suuren huomion vuoksi, ja ankarien rangaistusten pelossa tuntemattomiksi, mutta huhut kertovat heidän olleen silloisia arkkitehti- ja lääketieteenopiskelijoita, jotka nykyisin toimivat kunnioitettuina yhteiskuntamme jäseninä.lähde?

Nimimerkki Spinner teki ensimmäisen piissinsä Hip Hop Don't Stop keväällä 1984 Huopalahden aseman alla silloin hylättynä olleeseen alikulkutunneliin, joka tunnettiin nimellä Pulutunneli. Nimimerkit Blitz ja Shocky tekivät ensimmäiset piissinsä Katajanokan satama-alueelle syksyllä 1984.[1]

Poliittisia iskulauseita on kuitenkin jo maalattu 1960-luvun lopulta asti. Biafran sodan aikana Helsingin Temppeliaukion kirkon perustuksiin maalattiin teksti "Biafra!" protestina kalliille kirkonrakentamiselle keskellä afrikkalaista nälänhätää.[2] Jo 30 vuoden ajan on Helsingin Herttoniemessä, metroradan ja Itäväylän välissä näkynyt kallioon maalattu teksti FNL, jolla tuettiin Pohjois-Vietnamin tukemaa Vietnamin vapautusjärjestöä. Tekstin päälle kirjoitettiin myöhemmin "ALAS", mutta se on vuosien varrella haalistunut pois. Myös muualla Suomessa vastaavanalaisia, kuten "Tue FNL:ää"-tekstejä oli jo 1970-luvun alkupuolelta asti.

Kuvataiteilija ja graffititaidetta 25 vuotta tehnyt Tero Karvinen valittiin kesäkuussa 2011 Pirkanmaan läänintaiteilijaksi.[3]

Helsingin kaupungin graffitipolitiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Stop töhryille

Helsingissä graffitista tuli kunnallispoliittinen kysymys, kun Helsingin rakennusvirasto aloitti graffitien vastaisen Stop töhryille -kampanjan vuonna 1998. Tarkoituksena oli saada kaupungille siisti julkisivu Helsingin vuoden 2000 kulttuuripääkaupunkiuden ajaksi.[4] Projektin tavoitteena on ollut nollatoleranssilinja ja maalattujen seinien välitön puhdistaminen. Kustannukset ovat vajaa miljoona euroa vuodessa. Rikosnimikkeenä töhriminen on vahingonteko tai äärimmäisessä tapauksessa törkeä vahingonteko.

Kampanjan johtohenkilöiden ja Helsingin kaupungin nuorisotoimen välit olivat 2008 niin jännittyneet, ettei nuorisotoimen edustajia kutsuttu Finlandia-talolla järjestettyyn kampanjan kymmenvuotisjuhlaan. Myös kaupunginvaltuutetut Paavo Arhinmäki ja Kimmo Helistö käännytettiin ovella.[5] Kimmo Helistö teki myöhemmin tutkintapyynnön poliisille Daifu Servicen häntä koskevasta raportista, joka hänen mukaansa saattoi sisältää kunnianloukkauksen[6] Samana iltana Vapaa Helsinki -verkosto järjesti juhlien vastatapahtuma Töhryfestin, jonka osana 500 mielenosoittajan kulkue marssi Kiasmalta Hakaniemen torille. Poliisi otti 27 mielenosoittajaa kiinni.[7][8]

Stop töhryille kampanja on aiheuttanut joidenkin mukaan graffitin rakennemuutoksen suurista piisseistä kohti tageja.[9] Kun taas yleisesti havaiten Helsinki on muuttunut kampanjan aikana siistimmäksi.lähde?

Helsingin poliisilaitoksen töhrimisiä selvittävä projektiryhmä esittää yli sadan töhryn tekemisestä epäillylle yli 20-vuotiaalle henkilölle vankeutta.[10]

Vantaan graffitipolitiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vantaan Martinlaaksossa osana Asuinyhteisöjen sosiaalinen kehittäminen -hanketta on alahanke, Martinlaakson Töhry-projekti, jossa asukkaita kannustetaan ilmiantamaan töhrijät.[11]

Laillinen graffiti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tero Karvinen, Samuli Kivinummi, muita, Tulinen virta, 2011.

Bruggen kaupunki Belgiassa on tullut kuuluisaksi siitä, että se on luvallistanut graffitin toteuttamisen joillekin paikoille. Luvallisesta graffitista on tullut ulkotilataiteen laji, jonka tuloksia esitellään myös verkkoympäristöissä.

Keskustelu töhrimisestä sekä siitä langetetut vahingonkorvaukset ja tuomiot ovat herättäneet kysymyksen ilmaisuvapaudesta sekä siitä, onko osa graffitista katsottava ilkivallaksi kiinteistöjä vastaan, vai ilmaisuvapauden ilmentymäksi ja nuorisotaiteeksi. Joillain paikoilla on pyritty muodostamaan välittävä näkökulma ja sallimaan graffitia paikoille, jossa se ei heikennä maiseman laatua tai loukkaa kiinteistönomistajien oikeuksia. Joissakin paikoissa – esimerkiksi alikulkutunneleiden betonisiin seiniin – on saanut maalata graffitia luvallisesti ja ohjatusti. Hollolassa pyritään lailliseen graffitiin nuorisotoimen tarjotessa mahdollisuuden laillisen graffitin tekemiselle.[12]

Vantaalla, Myyrmäen raitilla Vaskivuorentien alittavassa alikulkutunnelissa on ollut luvallista graffitia jo 1990-luvulla.[13] Seinäjoen Spr-parkkihallilla oli graffiti sallittua vuoteen 2002, minkä jälkeen se kiellettiin. Sittemmin parkkihalliin on tullut luvatonta, heikkolaatuista graffitia. Parkkihallin graffitin uudelleen sallimiselle on tehty verkkoadressi.

Graffititaiteella on nykyään myös jonkin verran kaupallista kysyntää. Salon seudun Kristillisdemokraatit tilasivat Teemu Kyynäräiseltä ("Kynsä") graffiti-tyyppiset vaalimainokset jokaiselle vuoden 2008 kunnallisvaalien ehdokkaalle.[14] Vuonna 2011 Tampereen sähkölaitos puolestaan tilasi Tero Karvisen johtamalta ryhmältä graffititaidetta Tammerkosken yli johtavan Frenckellin patosillan työmaa-aitaan. Tuloksena oli kalevalahenkinen Tulinen virta -teos.[15]

Tutkimus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Graffitista on Suomessa tehty joitain tutkimuksia. Eräs näistä on Anna Jalavan tutkielma Pro graffiti - turkulaisten nuorten käsityksiä nykygraffitien merkityksistä. (Kuvataidekasvatus, Lapin yliopisto, 2007).[16] Petri Syrjänen on kirjoittanut Tampereen yliopiston pro gradu-tutkielman Graffiti ei ole taidetta, se on rikos (1999).[17] Se kertoo graffitikonfliktin yhteiskunnallisista määrittelyistä. Anne Isomursu ja Tuomas Jääskeläinen käsittelevät kirjassaan Helsinki graffiti (1998) helsinkiläistä graffitikulttuuria juuri ennen Helsingin kaupungin nollatoleranssikampanjan alkua.[18]

Kuvia graffiteista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Graffititaiteilijoita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Graffitikulttuuria käsitteleviä elokuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Wild Style (1983)
  • Railrun (2005)
  • Bomb the System (2005)
  • Friendly Fire (2005)
  • Friendly Fire 2 (2006)
  • Steelsmash (2007)
  • Die Slow vol.1 (2007)
  • Die Slow vol.2 (2008)

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Piritta Malinen: Kannu vie - kohti taidetta? Graffitikokemus sekä graffitin ja kuvataideopetuksen vuorovaikutus. Acta Universitatis Lapponiensis 215. Lapin yliopistokustannus: Rovaniemi 2011. ISBN 978-952-484-484-0. ISSN 0788-7604.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Helsinki graffiti, 1998, Isomursu, Jääskeläinen
  2. Haavisto, Pekka (2010). Afrikan tähteä etsimässä. Eva-raportti.
  3. Petteri Mäkinen: Tero Karvinen pääsee tekemään graffiteja 2 500 euron kuukausipalkalla (Tero Karvisen haastattelu) Tamperelainen. 15.6.2011. DSuomen Lehtityhtymä. Viitattu 23.6.2011.
  4. Arhinmäki, Paavo: Taide, josta tuli rikos Taide. 1/2006. Viitattu 14.4.2011.
  5. Pajari, Katriina; Jokinen, Riku: Sauri ihmettelee välikohtausta Finlandia-talolla (html) Helsingin Sanomat. 16.9.2008. SanomaWSOY Oyj. Viitattu 17.9.2008.
  6. http://www.hs.fi/teksti/uutiset/tuoreet/artikkeli/Kimmo+Helist%C3%B6lt%C3%A4+tutkintapyynt%C3%B6+t%C3%B6hryseminaarin+raportista/1135241676608
  7. Poliisi torjuu syytökset liiasta voimankäytöstä graffitimarssilla HS.fi. 18.9.2008. Viitattu 19. joulukuuta 2008.
  8. http://handy.mtv3.fi/uutiset/index.xhtml/uutiset/julkaisut/713924
  9. http://m.hs.fi/inf/infomo;jsessionid=797A30D6F61A6E1C70BD.app2?site=hs&view=news_kulttuuri_child&feed:a=hs.fi&feed:c=news&feed:i=1135239490603
  10. http://www.hs.fi/teksti/uutiset/tuoreet/artikkeli/Poliisi+esitt%C3%A4%C3%A4+nuorelle+miehelle+vankeutta+yli+sadasta+t%C3%B6hryst%C3%A4/1135240767988
  11. http://www.martinlaakso.info/ml-tohry.htm
  12. http://www.nuorihollola.net/index.php?option=com_content&task=view&id=143&Itemid=2
  13. http://blogit.hs.fi/kuntavaalit2008/?p=34
  14. http://www.hs.fi/teksti/uutiset/tuoreet/artikkeli/Salon+kristillisdemokraatit+mainostavat+graffiteilla/1135240419588
  15. http://www.palatsinraitinsilta.fi/tapahtumat/73
  16. http://64.233.183.104/search?q=cache:QjUMj7TamgQJ:www.ulapland.fi/includes/file_download.asp%3Fdeptid%3D23164%26fileid%3D10903%26file%3D20070607125814.doc
  17. http://pretty.alli.fi/?PBFORMTYPE=01002&TITLEID=11613&DATABASE=1&MAX=50&FILETYPE=HTML&PL=0&PROFILESET=FIN&SORT=1
  18. Artikkeli Voimassa 8/2008

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]