Sigurd Wettenhovi-Aspa

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Taiteen reunoilla

Georg Sigurd Wettenhovi-Aspa (vuoteen 1939 Wetterhoff-Asp, synt. Asp; 7. toukokuuta 1870 Helsinki – 18. helmikuuta 1946 Helsinki)[1] oli suomalainen kuvanveistäjä ja taidemaalari. Hän toimi myös kirjailijana, näyttelijänä[2], runoilijana, säveltäjänä, muusikkona, pilapiirtäjänä, keksijänä, arkkitehtina, vapaamuurarina, omalaatuisena kielentutkijana ja harrastaja-egyptologina.

Sisällysluettelo

Elämä [muokkaa]

Wettenhovi-Aspan vanhemmat olivat Helsingin yliopiston anatomian professori Georg August Asp (1834—1901) ja naisvoimistelun kehittäjä Mathilda Sofia Wetterhoff (1840—1920). Vanhemmat erosivat vuonna 1890, minkä jälkeen Mathilda Asp muutti nuorimpien lasten kanssa Ruotsiin.

Wettenhovi-Aspa suoritti taideopintoja Kööpenhaminassa Det klg. Akademiet for de Skønne Kunster -oppilaitoksessa ja Kröyerin taideakatemiassa 1888-1891. Taiteilijan uransa hän aloitti 1892 ja osallistui Suomen Taiteilijain näyttelyihin 1895 ja 1896. Hän sai II palkinnon valtion taidekilpailussa 1898 ja ulkomaisina palkintoina kultamitalin kansainvälisessä taidenäyttelyssä Saint-Étiennessä 1895 ja hopeamitalin kansainvälisessä taidenäyttelyssä Arcachonissa, Ranskassa 1895.[3]

Wettenhovi-Aspa joutui mielestään virallisen taidemaailman syrjimäksi ja niinpä hän asetti teoksiaan näytteille Helsingissä 1896-1903 pitämissään ”vapaissa taidenäyttelyissä”. Wettenhovi-Aspan maalaukset olivat usein valtavan kokoisia ja hän oli liittänyt niihin mukaan esitteitä, joissa lueteltiin teosten ulkomailla saamia kiittäviä arvosteluja ja sekä lainattiin Wettenhovi-Aspan omia ajatuksia taiteesta. Wettenhovi-Aspa teki myös paljon muotokuvia käyttäen usein mallina pelkkää valokuvaa kyseisestä henkilöstä. Monet aikalaiset pitivät Wettenhovi-Aspaa rappiotaiteen edustajana.

Politiikan alueella Wettenhovi-Aspa kannatti aktivistien venäläisvastaista linjaa ja suhtautui ihailevasti Saksaan ja saksalaiseen kulttuuriin. Suomen itsenäistyttyä hän oli ajamassa ”Kaarle Kustaa Mannerheimon” (kuten hän ja eräät muut Carl Gustav Mannerheimin nimen halusivat suomentaa) valintaa Suomen kuninkaaksi. Vaikka Wettenhovi-Aspan oma suomen kielen taito oli heikko hän oli myös kiihkeä suomalaisuusaatteen kannattaja mikä ilmeni myöhemmin hänen kielitieteellisissä teorioissaan.

Yksi Wettenhovi-Aspan erikoisuus olivat erilaiset suurisuuntaiset hankkeet joihin hän käytti rahojaan ja aikaansa mutta jotka koskaan eivät johtaneet mihinkään konkreettiseen tulokseen. Tällaisia hankkeita olivat esimerkiksi Euraasian ja Amerikan rautatieverkkojen yhdistäminen Beringinsalmen yli rakennettavalla sillalla, timanttien kaivaminen Saharasta, kullanhuuhdonta Lapissa ja Kuurmanpohjan vesivoimalaitoksen suunnittelu.

Wettenhovi-Aspa rakennutti 1900-luvun alussa itse suunnittelemansa pyramidikattoisen Vilniemen huvilan Karjalohjalle ja asui siellä aika ajoin. Huvilan yläkerroksen muodosti 10 metriä korkea ateljee ja alakerrassa olivat varsinaiset asuintilat. Wettenhovi-Aspa oli naimisissa kaksi kertaa: ensimmäinen puoliso oli 1895 pariisilainen näyttelijätär Marie Sophie (Divina) Paillard (k. 1915) ja toinen puoliso saksalainen viulutaiteiija Gertrud Gerty Jendritzky (1888—jälkeen 1945) vuosina 1915-1934. Wettenhovi-Aspa lähti 1904 pitkälle Euroopan kiertomatkalla ja jätti puolisonsa Divinan elämään yksin Vilniemeen. Eristyksissä ja puutteessa elänyt Divina joutui 1908 Lapinlahjden mielisairaalaan jossa hän myös kuoli.[4]

Vuonna 1934 Wettenhovi-Aspa sai eron toisesta vaimostaan viulutaiteilija Gertrud (Gerty) Jendritzkystä. Wettenhovi-Aspa oli myynyt Vilniemen jo 1928 valekaupalla Mandi Autiolle välttääkseen tilan jaon avioeron yhteydessä. Wettenhovi-Aspa joutui kuitenkin käymään pitkän oikeustaistelun ennen kuin kauppa julistettiin 1937 mitättömäksi ja hän sai taas huvilan haltuunsa. Wettenhovi-Aspa muutti 1930-luvulla asumaan apteekkari Hanna Lappalaisen (1881-1966) luokse Helsinkiin: ensin Aurorankadulle ja sitten 1937 Arkadiankatu 21:een, josta Lappalainen oli ostanut kokonaisen kivitalon. Wettenhovi-Aspa oli tutustunut Lappalaiseen 1930-luvun alussa ja hän oli muun muassa tämän seuralaisena ulkomaanmatkoilla.

Varakas Hanna Lappalainen toimi Wettenhovi-Aspan mesenaattina ja muun muassa 1938 kunnostutti Vilniemen huvilan sekä kustansi hänen kirjojensa julkaisun. Vaikka heidän suhteensa katkesi 1945 Wettenhovi-Aspan uskottomuuteen jatkoi Lappalainen taloudellista tukeaan Wettenhovi-Aspan kuolemaan saakka ja kustansi vielä muistomerkin Wettenhovi-Aspan haudalle.[5]

Viimeiset vuotensa Wettenhovi-Aspa vietti Vilniemen huvilassaan. Hän testamenttasi huvilan Suomen Kuvataidejärjestöjen liitolle, jonka hallussa huvilan tontti on edelleen, vaikka alkuperäinen huvilarakennus onkin jo purettu 1981. Tontilla sijaitsee vuonna 1994 valmistunut Aspan työtupa jota vuokrataan Wettenhovi-Aspan tahdon mukaisesti kuvataiteilijoille virkistyskäyttöön. Wettenhovi-Aspan kirjasto, paperit ja muu irtaimisto ovat kuitenkin hävinneet suurimmaksi osaksi vuosien varrella.[6]

Wettenhovi-Aspan taulu nimeltä Psykosynteesi päätyi Iho- ja sukupuolitautien klinikan omistukseen ja on keväällä 2010 Iho-Allergiasairaalassa toisen kerroksen aulan seinällä.

Pseudokielitieteelliset teoriat [muokkaa]

1900-luvun alussa Wettenhovi-Aspa ryhtyi innokkaaksi fennomaaniksi ja alkoi kehitellä omia kvasikielitieteellisiä teorioitaan, joiden mukaan kaikki sivistys oli lähtöisin Suomesta. Käyttäen intuitiiviseksi permutaatioksi kutsumaansa menetelmää hän halusi osoittaa että monet ulkomaiset paikannimet ja vieraiden kielten sanat oli johdettavissa suomenkielisestä alkumuodosta.

Näitä teorioitaan Wettenhovi-Aspa esitteli sitten useissa julkaisemissaan kirjoissa joista kuuluisimmaksi tuli vuonna 1935 ilmestynyt "Kalevala ja Egypti, Suomen Kultainen Kirja II". Tässä kirjassa Wettenhovi-Aspa väitti että muinaisen Egyptin kulttuuri oli kehittynyt sinne Indonesiasta Intian kautta vaeltaneiden suomalaisten toimesta ja että indoeurooppalaiset kielet polveutuisivat suomalais-egyptiläisestä alkukielestä. Tätä teoriaansa Wettenhovi-Aspa kutsui ”fennoegyptologiaksi”. Wettenhovi-Aspa väitti myös että saksalaiset olivat alun perin suomalais-ugrilaista kansaa, joka oli vuosisatojen kuluessa siirtynyt käyttämään germaanista kieltä.

Wettenhov-Aspa väitti muun muassa että pyramidi tulee sanasta ”pyhät raamit”, seepra sanasta ”seurahepo”, Espanja eli Hispanja sanasta ”Hiisipainijaisenmaa”, Berkeley sanasta ”perkele”, ruotsin kielen sana människa sanasta ”maannussija” ja niin edelleen. Saksassa teoria ihastutti Heinrich Himmleriä ja hänen salaseuraansa.

Vaikka monet ovat uskoneet Wettenhovi-Aspan olleen teorioineen tosissaan, on esitetty myös että kyseessä olisi ollut vain parodia ajan kielitieteellisistä teorioista ja provokaatio ruotsalaisuusmielisiä vastaan.[7]

Wettenhovi-Aspan käsitysten taustat [muokkaa]

Wettenhovi-Aspan tutkimuksia voi pitää gööttiläisen historiankirjoituksen myöhäisenä seuraajana. Tämä suuntaus sai alkunsa Ruotsissa 1500- ja 1600-luvuilla. Senaikaiset historiantutkijat Johannes Magnus, Johannes Messenius, Georg Stiernhielm ja Olof Rudbeck vanhempi osoittivat tutkimuksissaan, että Ruotsi oli maailman vanhin valtakunta (perustettu 100 vuotta vedenpaisumuksen jälkeen) ja että ruotsalaiset olivat aikoinaan hallinneet koko Eurooppaa ja luoneet sen sivistyskulttuurit. Näiden väitteiden lähdeaineistoa saatiin Raamatusta, antiikin kertomuksista ja muinaisislantilaisista saagoista. Wettenhovi-Aspa perusti teoriansa myös eräiden Egyptin vanhan kielen ja suomen kielen sanojen samankaltaisuuteen.

Esimerkkejä Wettenhovi-Aspan sanajohdoksista [muokkaa]

  • Berliini = perälinna
  • Egypti = Äijäkupittaa
  • Tunisia = tuonensija (Aurinko laskee länteen eli tuonensijaan ja Egyptistä katsoen Tunisia on lännessä)
  • prinssi = piirinseppä
  • labyrintti = läpiriento
  • Marseille = Merisäiliö
  • Memphis = Mäenpisteaita
  • neekeri = Ne hahsi kush (egyptiä, väitettiin tulevan sanoista "Ne haisevat kuselle")
  • Malakka = maa lakkaa
  • die (saksaa) = tissi
  • geysir = käy siristen
  • harmonia = haarapuumoniaisuus
  • kulttuuri = kultaura
  • muumio = muu mies
  • seepra = seurahepo
  • Ferse (saksaa) = jalkaperse
  • Kemi = Kemi
  • Maa = Má
  • Meri = Meri
  • Harmaa kissa = Harmáchis'
  • Tumma = Thum
  • Punainen = puna
  • Sininen = Sini
  • Aarre-kivet ("kirjastoissa") = Ar'chiv (= arkisto)
  • Ratas-mies = Rada'més (= faaraon ajuri)
  • Maatupa = Mastuba→ mastaba (= hauta)
  • Niiloaa (= virran vesi"niiloaa") = Niilos (= niilin virta)
  • Huoruus = H'orus (= rakkauden jumala)
  • Neiti = Neith (= taivaan neito)
  • Totta (= tosi, totta) = Tott (= totuuden, oikeuden ja viisauden jumala)
  • Valtameri → Valtamer' → Valdemar
  • Jalomeri → Jalm'er' → Jalmar == Hjalmar (Suomalainen nykyinen muoto Jalmari)
  • kotilinna → Kot'lin'
  • Pikkulinnan sikiö → Pik'ulinski'
  • Kurupään sikiö → K'rupe'ns'ki
  • Mer(i)linnansikiö → Merlinski
  • Sepänlinna → Ze'pelin
  • Seppälä → Sephala
  • Sepänkylä → Sepkyl'
  • Varjelusjoukko → varjojoukko → Varj'jåg → Varjag
  • Kalameri → Kalamare → Kal'mare → Kalmar
  • Vehkaselkä → vehk'sel → veiksel
  • varpunen → varpuhnen[7]

Wettenhovi-Aspan hengenheimolaisia [muokkaa]

[8]

Veistoksia [muokkaa]

1892

  • Hautakammiossa sureva nainen. Savi.

1893

  • Aino-legenda. Kipsireliefi.
  • Ainon pää.
  • Marttyyri.

1894

  • Elämän ja kuoleman kello. Pronssi.
  • Elias Lönnrot. Kipsi

1900

  • Runonlaulaja. Pronssi.

1903

  • Beethoven. (esillä Ainolassa, Järvenpäässä)

1906

  • Väinämöinen. Pronssi.

Maalauksia [muokkaa]

1895

1896

  • Elias Lönnrot.

1897

1899

  • Metsästäjä 70 x 40 cm.

1900

1907

  • Orleansin neitsyt 70 x 50 cm.

1909

  • Gizen pyramidi.

1911

1930

  • Lalli surmaa piispa Henrikin.

1942

  • Adolf Hitler Immalan järven rannalla Mannerheimin syntymäpäivillä 1942.

1943

  • Adolf Hitler 150 x 200 cm.
  • Lentäviä kurkia 27 x 35 cm (esillä Ainolassa, Järvenpäässä)

[9]

Kirjat [muokkaa]

  • Katalog öfver den fria utställningen 1898 i Ateneum, Helsingfors 1896 (nimellä Sigurd Wetterhoff-Asp)
  • Pro patria : första samlingen : dikter, Helsingfors 1900 (nimellä Sigurd Wetterhoff-Asp)
  • La crise russe: Nicolas II tel qu’il est, Libraire universelle, Paris 1905 (nimellä Sigurd Wetterhoff-Asp)
  • Finlands Gyllene bok I, Svar på "Svenskt i Finland", Helsingfors 1915
  • Suomen Kultainen kirja I ; suomentanut J. Raekallio, Helsinki 1915
  • Lördagsqvällar : finska nationalfestspel 1, Helsingfors 1916
  • Några spikar till förbudslagens likkista, Sana, Helsingfors 1919
  • Nauloja kieltolain ruumisarkkuun sekä reseptikokoelma kotimaisten viinien ja liköörien valmistamista varten, Sana, Helsinki 1920
  • Lauantai-iltoja : suomalaisia kansallisjuhlanäytelmiä 1, WSOY 1922
  • Jutelmia ja muistelmia 1890-luvun Parisista ja August Strindbergin Inferno-vuosista ; paljon mukana olleena Strindbergin ystävänä kert. S. Wettenhovi-Aspa, Kustannus Oy Kirja, Helsinki 1927
  • Lipeäkala, 1927
  • Suomen Kultainen kirja II : Kalevala ja Egypti ; riemujuhlajulkaisu Kalevalan satavuotispäiväksi 28.11.1835-28.11.1935, Helsinki 1935
  • Fenno-ägyptischer Kulturursprung der Alten Welt : Kommentare zu den vorhistorischen Völkerwanderungen, Genius Verlag, Amsterdam 1935
  • The Diamondking of Sahara, Helsinki 1935
  • Finnische Ortsnamen in Gallia transalpina und Frankreich, Genius Verlag, Leipzig 1935
  • August Strindberg intim : Aufzeichnungen eines Zeitgenossen, Helsinki 1936
  • Suezin kolme kanavaa I–IV : 1 Ikivanha Farao-kanava ; 2 Lesseps-kanava ; 3 Tulevaisuuden kanava, eripainos Suomen Sosialidemokraatti 26.5.1940, Helsinki 1940
  • Miten Suomi pelastui hevosasevelvollisuudesta maailmansodassa v. 1915, Helsinki 1940

Lisäksi Wettenhovi-Aspa kirjoitti lukuisia runoja ja näytelmiä sekä teki useita käännöksiä.

Lehtiartikkeleita [muokkaa]

  • Rose + Croix Salonen i Paris, Hufvudstadsbladet 20.4.1893
  • Från årets Parisersalonger I-V, Nya Pressen 8.5.-4.7.1894
  • Skandinavisk dramatik i Paris, Hufvudstadsbladet 18.7.1894
  • Ur Sigurd Asps "de lefvande och de dödas klocka", Hufvudstadsbladet 10.10.1894
  • Ett par ord till herr J.A. om "de dödes och de lefvandes klocka", Nya Pressen 1.11.1894
  • Återigen "symbolismen", Hufvudstadsbladet 4.11.1895
  • Monumenten i domkyrka, Nya Pressen 13.12.1895
  • Till hr Eliel Aspelin, Nya Pressen 20.12.1895
  • Några ord apropos Leon Daudets nya roman "Le voyage de Shakespeare", Hufvudstadsbladet 20.3.1896
  • Tappio suomalaiselle taiteelle, Päivälehti 19.4.1896
  • Salaseurain historiaa, Suomen Kuvalehti 1922
  • Japanin- ja suomenkielen heimolaisuudesta, Suomen Sosialidemokraatti 17.4.1934
  • The Highfinnish localitynames in Great-Britain as a last remembrance of the Fenno-Celtic times, Forum 1935

Lähteet [muokkaa]

Viitteet [muokkaa]

  1. ↑ Harry Halén: Wettenhovi-Aspa, Sigurd (1870 - 1946) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. 24.2.2000. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  2. ↑ Halén & Tukkinen 1984, s. 27–29.
  3. ↑ http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/ryhmat.asp?id=1618
  4. ↑ Vilniemen tarina
  5. ↑ http://www.saunalahti.fi/arnoldus/lappalai.html
  6. ↑ http://www.artists.fi/skjl/yleista.html#vilniemi
  7. ↑ a b http://www.kaltio.fi/index.php?58
  8. ↑ Halén & Tukkinen 1984, s. 312–322.
  9. ↑ Wettenhovi-Aspan maalauksia

Aiheesta muualla [muokkaa]

Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Sigurd_Wettenhovi-Aspa&oldid=13243055