Sigurd Wettenhovi-Aspa

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun

Georg Sigurd Wettenhovi-Aspa (synt. Wetterhoff-Asp, 7. toukokuuta 1870 Helsinki – 18. helmikuuta 1946 Helsinki) toimi muun muassa kuvanveistäjänä, kirjailijana, näyttelijänä, runoilijana, säveltäjänä, muusikkona, keksijänä, arkkitehtina, vapaamuurarina, omalaatuisena kielentutkijana ja harrastaja-egyptologina.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Elämäkerta

Wettenhovi-Aspan vanhemmat olivat Helsingin yliopiston anatomian professori Georg August Asp (1834—1901) ja naisvoimistelun kehittäjä Mathilda Sofia Wetterhoff (1840—1920). Vanhemmat erosivat vuonna 1890, minkä jälkeen Mathilda Asp muutti nuorimpien lasten kanssa Ruotsiin.

Wettenhovi-Aspa suoritti taideopintoja Kööpenhaminassa Det klg. Akademiet for de Skønne Kunster -oppilaitoksessa ja Kröyerin taideakatemiassa 1888-1891. Taiteilijan uransa hän aloitti 1892 ja osallistui Suomen Taiteilijain näyttelyihin 1895 ja 1896. Hän sai II palkinnon valtion taidekilpailussa 1898 ja ulkomaisina palkintoina kultamitalin kansainvälisessä taidenäyttelyssä St. Etiennessä 1895 ja hopeamitalin kansainvälisessä taidenäyttelyssä Arcachonissa, Ranskassa 1895.

[1]

Wettenhovi-Aspa joutui mielestään virallisen taidemaailman syrjimäksi ja niinpä hän asetti teoksiaan näytteille Helsingissä vuosina 1896, 1899, 1900 ja 1903 pitämissään "vapaissa taidenäyttelyissä". Wettenhovi-Aspan maalaukset olivat usein valtavankokoisia ja hän oli liittänyt niihin mukaan esitteitä, joissa lueteltiin teosten ulkomailla saamia kiittäviä arvosteluja ja sekä lainattiin Wettenhovi-Aspan omia ajatuksia taiteesta. Wettenhovi-Aspa teki myös paljon muotokuvia käyttäen usein mallina pelkkää valokuvaa kyseisestä henkilöstä. Monet aikalaiset pitivät Wettenhovi-Aspaa rappiotaiteen edustajana.

Politiikan alueella Wettenhovi-Aspa kannatti aktivistien venäläisvastaista linjaa ja suhtautui ihailevasti Saksaan ja saksalaiseen kulttuuriin. Suomen itsenäistyttyä hän oli ajamassa "Kaarle Kustaa Mannerheimon" valintaa Suomen kuninkaaksi. Vaikka Wettenhovi-Aspan oma suomen kielen taito oli heikko hän oli myös kiihkeä suomalaisuusaatteen kannattaja mikä ilmeni myöhemmin hänen kielitieteellisissä teorioissaan.

Vielä yksi Wettenhovi-Aspan erikoisuus olivat erilaiset suurisuuntaiset hankkeet joihin hän käytti rahojaan ja aikaansa mutta jotka koskaan eivät johtaneet mihinkään konkreettiseen tulokseen. Tällaisia hankkeita olivat esimerkiksi Euraasian ja Amerikan rautatieverkkojen yhdistäminen Beringinsalmen yli rakennettavalla sillalla, timanttien kaivaminen Saharasta, kullan huuhdonta Lapissa ja Kuurmanpohjan vesivoimalaitoksen suunnittelu.

Wettenhovi-Aspa rakennutti itse suunnittelemansa Vilniemen huvilan Karjalohjalle ja asui siellä aika ajoin. Wettenhovi-Aspa oli naimisissa kaksi kertaa: ensimmäinen puoliso oli 1895 Marie Sophie (Divina) Paillard ja toinen puoliso viulutaiteiija Gertrud Gerty Jendritzky vuosina 1915-1934.

1900-luvun alussa Wettenhovi-Aspa ryhtyi innokkaaksi fennomaaniksi ja alkoi kehitellä omia kielitieteellisiä teorioitaan, joiden mukaan kaikki sivistys oli lähtöisin Suomesta. Käyttäen intuitiiviseksi permutaatioksi kutsumaansa metodia hän halusi osoittaa että monet ulkomaiset paikannimet ja vieraiden kielten sanat oli johdettavissa suomenkielisestä alkumuodosta.

Näitä teorioitaan Wettenhovi-Aspa esitteli sitten useissa julkaisemissaan kirjoissa joista kuuluisimmaksi tuli vuonna 1935 ilmestynyt "Kalevala ja Egypti, Suomen Kultainen Kirja II". Tässä kirjassa Wettenhovi-Aspa väitti että muinaisen Egyptin kulttuuri oli kehittynyt sinne Indonesiasta Intian kautta vaeltaneiden suomalaisten toimesta ja että indoeurooppalaiset kielet polveutuisivat suomalais-egyptiläisestä alkukielestä. Tätä teoriaansa Wettenhovi-Aspa kutsui "fennoegyptologiaksi". Wettenhovi-Aspa väitti myös että saksalaiset olivat alun perin suomalais-ugrilaista kansaa joka oli vuosisatojen kuluessa siirtynyt käyttämään germaanista kieltä.

Wettenhov-Aspa väitti mm. että pyramidi tulee sanasta "pyhät raamit", seepra sanasta "seurahepo", Espanja eli Hispanja sanasta "Hiisipainijaisenmaa", Berkeley sanasta "perkele", Ruotsin sana människa sanasta "maannussija" jne. Saksassa teoria ihastutti Heinrich Himmleriä ja hänen salaseuraansa. Vaikka monet ovat uskoneet Wettenhovi-Aspan olleen teorioineen tosissaan, on esitetty myös että kyseessä olisi ollut vain parodia ajan kielitieteellisistä teorioista ja provokaatio ruotsalaisuusmielisiä vastaan [2].

Vuonna 1934 Wettenhovi-Aspa sai eron toisesta vaimostaan viulutaiteilija Gertrud (Gerty) Jendritzkystä (1888—jälkeen 1945). Hän muutti tämän jälkeen asumaan apteekkari Hanna Lappalaisen (1881-1966) luokse Helsinkiin: ensin Aurorankadulle ja sitten 1937 Arkadiankatu 21:een josta Lappalainen oli ostanut kokonaisen kivitalon. Wettenhovi-Aspa oli tutustunut Lappalaiseen 1930-luvun alussa ja hän oli muun muassa tämän seuralaisena ulkomaanmatkoilla.

Varakas Hanna Lappalainen toimi Wettenhovi-Aspan mesenaattina ja muun muassa 1938 kunnostutti Vilniemen huvilan sekä kustansi hänen kirjojensa julkaisun. Vaikka heidän suhteensa katkesi 1945 Wettenhovi-Aspan uskottomuuteen jatkoi Lappalainen taloudellista tukeaan Wettenhovi-Aspan kuolemaan saakka ja kustansi vielä muistomerkin Wettenhovi-Aspan haudalle.

[3]

Viimeiset vuotensa Wettenhovi-Aspa vietti Vilniemen huvilassaan. Hän testamenttasi huvilan Suomen Kuvataiteilijain Liitolle, jonka hallussa huvilan tontti on edelleen, vaikka alkuperäinen huvilarakennus onkin jo purettu 1981. Tontilla sijaitsee vuonna 1994 valmistunut Aspan työtupa jota vuokrataan Wettenhovi-Aspan tahdon mukaisesti kuvataiteilijoille virkistyskäyttöön. Wettenhovi-Aspan kirjasto, paperit ja muu irtaimisto ovat kuitenkin hävinneet suurimmaksi osaksi vuosien varrella.

[4]

[muokkaa] Wettenhovi-Aspan käsitysten taustat

Wettenhovi-Aspan tutkimuksia voidaan pitää myös myöhäisenä seuraajana gööttiläiselle historiankirjoitukselle. Tämä suuntaus sai alkunsa Ruotsissa 1500- ja 1600-luvuilla kun senaikaiset historiantutkijat Johannes Magnus, Johannes Messenius, Georg Stiernhielm ja Olof Rudbeck vanhempi osoittivat tutkimuksissaan että Ruotsi oli maailman vanhin valtakunta (perustettu 100 vuotta vedenpaisumuksen jälkeen) ja ruotsalaiset olivat aikoinaan hallinneet koko Eurooppaa ja luoneet sen sivistykset. Lähdeaineistoa näille väitteille saatiin Raamatusta, antiikin kertomuksista ja muinaisislantilaisista saagoista.

Gööttiläinen tutkimus hallitsi Ruotsissa 1700-luvulle saakka mutta sen vaikutus näkyi vielä myöhemmin Suomessa Kaarle Axel Gottlundin (1796-1875) kielitieteellisissä tutkimuksissa sekä kansanrunouden professori Kaarle Krohnin (1863-1933) teoriassa suomalaisten muinaisesta sankariajastalähde?. Krohnin mukaan Kalevalan tapahtumilla ja henkilöillä olisi ollut todelliset vastineet 900-luvun Suomessa ja Sammon ryöstö olisi kuvannut todellista Gotlantiin suuntautunutta retkeä.

[muokkaa] Esimerkkejä Wettenhovi-Aspan sanajohdoksista

  • pyramidi = pyhät raamit
  • Berliini = perälinna
  • Egypti = Äijäkupittaa
  • Tunisia = tuonensija (Aurinko laskee länteen eli tuonensijaan ja Egyptistä katsoen Tunisia on lännessä)
  • prinssi = piirinseppä
  • labyrintti = läpiriento
  • Marseille = Merisäiliö
  • Memphis = Mäenpisteaita
  • neekeri = Ne hahsi kush (egyptiä, väitettiin tulevan "Ne haisevat kuselle")
  • Malakka = maa lakkaa
  • die (saksaa) = tissi
  • geysir = käy siristen
  • harmonia = haarapuumoniaisuus
  • kulttuuri = kultaura
  • muumio = muu mies
  • seepra = seurahepo
  • Ferse (saksaa) = jalkaperse

[5]

[muokkaa] Veistoksia

1892

  • Hautakammiossa sureva nainen. Savi.

1893

  • Aino-legenda. Kipsireliefi.
  • Ainon pää.
  • Marttyyri.

1894

  • Elämän ja kuoleman kello. Pronssi.
  • Elias Lönnrot. Kipsi

1900

  • Runonlaulaja. Pronssi.

1903

  • Beethoven. (esillä Ainolassa, Järvenpäässä)

1906

  • Väinämöinen. Pronssi.

[muokkaa] Maalauksia

1895

1897

1900

1907

  • Orleansin neitsyt 70 x 50 cm.

1909

  • Gizen pyramidi.

1930

  • Lalli surmaa piispa Henrikin.

1943

  • Adolf Hitler 150 x 200 cm.
  • Lentäviä kurkia 27 x 35 cm (esillä Ainolassa, Järvenpäässä)

[muokkaa] Kirjat

  • La crise russe: Nicolas II tel qu’il est, 1905
  • Finlands Gyllene bok I, 1915
  • Suomen Kultainen kirja I, 1915
  • Lördagsqvällar, 1916
  • Några spikar till förbudslagens likkista, 1919
  • Nauloja kieltolain ruumisarkkuun sekä reseptikokoelma kotimaisten viinien ja liköörien valmistamista varten, 1920
  • Lauantai-iltoja, 1922
  • Jutelmia ja muistelmia 1890-luvun Parisista ja August Strindbergin Inferno-vuosista, 1927
  • Lipeäkala, 1927
  • Kalevala ja Egypti: Suomen Kultainen kirja II, 1935
  • Fenno-ägyptischer Kulturursprung der Alten Welt, 1935
  • The Diamondking of Sahara, 1935
  • Finnische Ortsnamen in Gallia transalpina und Frankreich, 1935
  • August Strindberg intim Aufzeichnungen eines Zeitgenossen, 1936.
  • Suezin kolme kanavaa I–IV, 1940
  • Miten Suomi pelastui hevosasevelvollisuudesta maailmansodassa v. 1915, 1940

Lisäksi Wettenhovi-Aspa kirjoitti lukuisia runoja ja näytelmiä sekä teki useita käännöksiä.

[muokkaa] Lehtiartikkeleita

  • Rose + Croix Salonen i Paris, Hufvudstadsbladet 20.4.1893
  • Från årets Parisersalonger I-V, Nya Pressen 8.5.-4.7.1894
  • Skandinavisk dramatik i Paris, Hufvudstadsbladet 18.7.1894
  • Ur Sigurd Asps "de lefvande och de dödas klocka", Hufvudstadsbladet 10.10.1894
  • Ett par ord till herr J.A. om "de dödes och de lefvandes klocka", Nya Pressen 1.11.1894
  • Återigen "symbolismen", Hufvudstadsbladet 4.11.1895
  • Monumenten i domkyrka, Nya Pressen 13.12.1895
  • Till hr Eliel Aspelin, Nya Pressen 20.12.1895
  • Några ord apropos Leon Daudets nya roman "Le voyage de Shakespeare", Hufvudstadsbladet 20.3.1896
  • Tappio suomalaiselle taiteelle, Päivälehti 19.4.1896
  • Salaseurain historiaa, Suomen Kuvalehti 1922
  • Japanin- ja suomenkielen heimolaisuudesta, Suomen Sosialidemokraatti 17.4.1934
  • The Highfinnish localitynames in Great-Britain as a last remembrance of the Fenno-Celtic times, Forum 1935

[muokkaa] Aiheesta muualla

[muokkaa] Kirjallisuutta

  • Harry Halén ja Tauno Tukkinen: Elämän ja kuoleman kello: Sigurd Wettenhovi-Aspan elämä ja teot. Otava, 1984. ISBN 951-1-08080-6.

[muokkaa] Lähteet

  1. ↑ http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/ryhmat.asp?id=1618
  2. ↑ http://www.kaltio.fi/index.php?58
  3. ↑ http://www.saunalahti.fi/arnoldus/lappalai.html
  4. ↑ http://www.artists.fi/skjl/yleista.html#vilniemi
  5. ↑ http://www.kaltio.fi/index.php?58
Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Sigurd_Wettenhovi-Aspa
Henkilökohtaiset työkalut