Barokki

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Antoine Coysevox, Ludvig XIV:n rintakuva, 1686. Barokki kehittyi huippuunsa juuri Ludvigin hovissa 1600-luvun lopun Ranskassa.

Barokki oli taidesuuntaus, jota sävytti suurellisuus. Se käytti mahtipontisuutta ja ylenpalttista koristeellisuutta luomaan draamaa ja jännitettä maallisen ja kirkollisen vallan ilmaisukeinona kuvanveistossa, maalaustaiteessa, arkkitehtuurissa, sisustuksessa, kirjallisuudessa, teatterissa ja musiikissa. Barokin aikakausi alkoi noin vuoden 1600 paikkeilla Roomassa Italiassa, ja levisi sieltä lähes koko Eurooppaan ja Amerikan mantereelle.[1]

Nimitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Barokki-nimityksen juuret ovat ranskan sanassa baroque/barroque, 'epäsäännöllinen' ja portugalin barroco, 'epämuotoinen helmi'. Nimitystä käytettiin ensi kerran vuonna 1765.[2][3]

Tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Barokin suosion takasi katolisen kirkon tuki. Trenton kirkolliskokouksessa oli päätetty, että taiteiden pitäisi viestiä uskonnollisia aiheita suoralla ja emotionaalisella osallistumisella. Katoliselle kirkolle barokkiarkkitehtuuri oli yksi vastareformaation tärkeimpiä propagandavälineitä.[1]

Myös maallinen yläluokka näki barokin arkkitehtuurin ja taiteen dramaattisen tyylin keinona vaikuttaa vierailijoihin ja ilmaisemaan voittoisaa valtaa ja hallitsemista. Barokkipalatsit on rakennettu pihojen, etuhuoneiden, suurten portaikkojen ja vastaanottohuoneiden sarjojen ympärille mahtipontisuuden moninkertaistamiseksi. Samanlaisella tuhlailevalla ylenpalttisuudella yksityiskohtainen taide, musiikki, arkkitehtuuri ja kirjallisuus innostivat toisiaan barokin kulttuuriliikkeenä, kun taiteilijat tutkivat, mitä he saisivat luoduksi toistavista ja vaihtelevista kuvioista.[1]

Barokki eri taiteenaloilla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arkkitehtuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaux-le-Vicomte, barokkilinna lähellä Pariisia, suunnittelijat Louis Le Vau ja André Le Notre, 1661.
Pääartikkeli: Barokin arkkitehtuuri

Barokin arkkitehtuuri syntyi 1500-luvun lopulla Italiassa, ja huippuunsa se kehittyi Ranskassa kuningas Ludvig XIV:n aikana 1600-luvun lopulla. Barokkiarkkitehtuurille on tyypillistä mahtipontinen koristelu ja symmetria. Barokkiarkkitehtuurin kokonaisvaikutelma oli monumentaalinen. Katsoja pyrittiin saamaan tuntemaan itsensä pieneksi suuren koon, liikkeen vaikutelman ja loistokkuuden keinoin.[4]

Maalaustaide ja kuvanveisto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Barokin taiteen keskeisin piirre oli keskittyminen dramaattisuuteen. Renessanssin maalaus- ja veistostaiteiden kreikkalaisesta tyyneydestä siirryttiin teatraalisiin, voimakkaita tunteita herättäviin aiheisiin, joissa usein kuvattiin dynaamisia tilanteita.

Heinrich Wölfflinin jako klassismiin ja barokkiin:
Klassismi Barokki
  • muuttumaton totuus ilmiöiden takana
  • yksinkertaisuus
  • selkeys
  • jokainen elementti täydellinen
  • rationaalinen järjestys
  • ihminen kuvataan kaikessa rationaalisuudessaan
  • ilmiöiden moninaisuus
  • dynaamisuus
  • avoimet sommitelmat
  • sommitelmat pyrkivät laajenemaan ulos rajoistaan
  • yksi orgaaninen muoto, jota ei voi erottaa toisista
  • intohimot, kärsimyksen ja väkivallan äärimmäisyydet

Sisustustaide[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tyypillinen barokin tuoli, jossa on korkea ja taaksepäin kalteva, verhoiltu selusta sekä koristeelliset jalat.

Barokin sisustus oli hyvin koristeellista. Hovibarokin tärkein kaluste oli hienosti verhoiltu ja näyttävä baldakiinivuode. Barokin tyypillisiä koristeaiheita olivat kierteissorvatut pylväät, pieniä perättäisiä aaltoja tai helmiä muistuttavat värelistat, C-kirjaimen muotoiset voluutit, erilaiset lehti-, hedelmä- ja simpukkakoristeet sekä pienet enkelihahmot. Huonejärjestys ja huonekalujen paikka oli usein tarkkaan määrätty, mutta paino oli silti renessanssin tyyliä enemmän mukavuudella, kuten tuolien kaarevassa muotoilussa ja verhoilussa. Kristallin valmistus keksittiin vuonna 1680 Böömissä, ja kristallikruunusta tuli barokin uusi kattovalaisintyyppi. Suomessa barokin vaikutus huonekalumuotoiluun jäi melko vähäiseksi.[5]

Musiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Barokkimusiikki

Pyrkimys dramaattisuuteen on havaittavissa myös musiikissa. Keskeisin barokin uusista musiikin muodoista, ooppera, pyrki tähän yhdistämällä draamaa ja musiikkia ennennäkemättömällä tavalla. Ihmisen tunteiden katsottiin olevan staattisia sieluntiloja, joista jokaisen sai aikaan tietty eri henkien yhdistelmä sielussa. Uskottiin, että näitä tunnetiloja, eli affekteja, läpikäymällä musiikin avulla oli mahdollista saada nämä henget sielussa paremmin tasapainoon. Barokkimusiikissa säveltäjät eivät pyrkineet ilmentämään omia henkilökohtaisia tunnetilojaan vaan näitä yleisiä affekteja.

Kirjallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Barokin kirjallisuus

Barokin kirjallisuus sijoittuu 1500-luvun loppuun ja 1700-luvun puoliväliin. Se syntyi vastapainoksi renessanssille. Aikaa leimasivat hallitsijoiden uskonsodat ja taistelut ja itsevaltaisten johtajien ilkivaltainen hallitseminen. Barokin aikana oli jyrkkä jakautuminen arvojen ja elämän hallintojen välillä ja sisäiset ristiriidat kuvaavat hyvin barokkia. Barokkia on kuvattu renessanssin rappiokaudeksi ja kirjallisuuden tutkijat usein sivuuttavat sen.

Lyriikassa suosituimpia muotoja olivat sonetti, elegia, epigrammi ja oodi.[6]

Teatteri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Barokkiajan teatterit olivat suuria ja hienoja, sillä varakas porvarisluokka oli alkanut tukea teatteria. Näyttämöiden syvyyttä korostivat vielä perspektiivisiksi maalatut kulissit. Lavastus rakentui useista osista. Varsinaista sivunäyttämöä ei ollut. Orkesterisyvennys erotti näyttämön katsomosta. Barokin teatteritekniikan ja lavastuksen kehitykseen vaikutti Euroopassa paljon etenkin italialainen Bibiena-suku. Barokkiteatterin katsomo oli hevosenkengän muotoinen, ja permantoa ympäröi yleensä 3–6 parveketta. Permannolla olleet katsojat istuivat penkeillään ja varakas yleisö aitioissaan. Katsojat saivat nähdä toisensa yhtä hyvin kuin itse esityksenkin. Nykyaikaan säilyneitä barokkiteattereita ovat Drottningholmin linnanteatteri Ruotsissa ja Litomyslin linnanteatteri Tšekissä. Myös New Yorkin Metropolitan-oopperan katsomo on vastaavan muotoinen kuin barokkiteattereiden katsomot olivat.[7]

Barokkigalleria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Barokin taiteilijoita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Baroque period Encyclopedia Britannica.
  2. baroque Merriam-Webster Dictionary. Viitattu 4.5.2014.
  3. baroque (adj.) Online Etymology Dictionary. Viitattu 4.5.2014.
  4. Gympel, Jan: Arkkitehtuurin historia: Antiikista nykyaikaan, s. 53. Könemann, 2000 (alkuteos 1996). ISBN 3-8290-4779-7.
  5. Nokela, Leena: Sisustustyylit antiikista nykyaikaan, s. 54–64. Otava, 1991 (1. painos 1981). ISBN 951-1-11455-7.
  6. Barock Literaturwelt (saksaksi)
  7. Teatteri, näyttämö ja lavastus: Barokki Teatterimuseo. Viitattu 30.4.2014.
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Barokki.
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Barokin maalaustaidetta.