Versailles’n palatsi

Versailles’n palatsin puutarhaa sekä osa siipirakennusta.

Versaillesin palatsi (ransk. Le château de Versailles) sijaitsee Versaillesissa Pariisin lounaispuolella. Se rakennettiin alun perin kuningas Ludvig XIII:n metsästyslinnaksi. Ensimmäiset rakennukset pystytettiin vuonna 1624. Nykyisen muotonsa palatsi on saanut lukuisten laajennusten ja muutosten jälkeen. Niistä merkittävimmät tehtiin vuosina 1661–1688, jolloin muovautui Ludvig XIV:n nimellä tunnettu barokkityyli. Uudistusta johtivat Louis Le Vau, François d’Orbay, Jules Hardouin-Mansart ja Robert de Cotte. Linnan sisustus on Charles Lebrunin käsialaa ja kuuluisat puutarhat perustuvat André Le Nôtren suunnitelmiin.

Versailles'n palatsi on yksi Euroopan suurimmista ja sitä voidaan pitää yhtenä Euroopan hienoimmista. Se toimi vuodesta 1682 alkaen aina vuoden 1789 vallankumoukseen asti runsaat sata vuotta Ranskan kuninkaiden ja hovin asuntona. Tuolloin palatsin alueella asui useita tuhansia ihmisiä ja siitä muodostui Ranskan kulttuurin ja politiikan keskus. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen sen kuuluisassa peilisalissa allekirjoitettiin Versailles’n rauhansopimus, joka oli pettymys Saksalle ja jota Adolf Hitler käytti vaalikampanjoinnissaan. Palatsi ja sitä ympäröivä puisto ovat kuuluneet Unescon maailmanperintöluetteloon vuodesta 1979.

Peilisali.

Versaillesin palatsin rakentaminen tuli erittäin kalliiksi. Palatsin viereen rakennettiin näyttävä puisto, joka on edelleen olemassa. Sen suihkukaivoihin ja keinotekoisiin putouksiin saatiin vesi vedennostolaitoksesta. Tiedetään, että vesilaitteisiin tarvittiin päivittäin yhteensä n. 6 miljoonaa litraa vettä. Myös puiston muut laitteet ja taideteokset olivat kalliita. Puistoon oli sijoitettu muun muassa useita antiikin jumaluuksia esittäviä patsaita, joille oli veistetty kuninkaallisten tai muiden korkea-arvoisten hovin jäsenten kasvonpiirteet. Ylellisistä yksityskohdista huolimatta palatsissa ei ollut mainittavaa lämmitysjärjestelmää, joten se oli talviaikaan erittäin kylmä asua.

Ranskan viimeinen kuningas Ludvig Filip teki vuonna 1833 aloitteen, joka lakkautti palatsin aseman kuninkaallisena asuntona ja teki siitä Ranskan historian museon. Muutostöiden jälkeen Versailles avattiin uudessa tehtävässään 10. kesäkuuta 1837. Nykyisin palatsi, sen puutarhat, museot ja puistot muodostavat yhden Ranskan suosituimmista matkailukohteista. Palatsin viimeisin laaja ja monivaiheinen restaurointityö "projet du Grand Versailles" aloitettiin loppuvuonna 2003 ja sen arvioidaan päättyvän vuonna 2020. Projektin ensimmäisessä vaiheessa restauroitiin arkkitehti Jules Hardouin-Mansartin luoma Peilisali, joka valmistui ensimmäistä kertaa kokonaan uudelleen alkuperäiseen asuunsa saatettuna vuonna 2007.

Panoraamakuva Versailles'n linnasta.

Lähteet

Unescon maailmanperintökohteet Ranskassa

Albi | Alppien paalutalot | Amiensin katedraali | Arc-et-Senans’n kuninkaallinen suolatehdas | Arlesin roomalaiset ja romaaniset monumentit | Avignonin historiallinen keskusta ja Palais des Papes | Belgian ja Ranskan kellotornit (jaettu Belgian kanssa) | Bourges'n katedraali | Canal du Midi | Chartresin katedraali | Fontainebleaun palatsi ja puisto | Fontenayn apottiluostari | Girolatan niemi, Porton niemi, Scandolan luonnonreservaatti ja Piano Calanches Korsikassa | Carcassonne | Le Havre | Loiren laakso Sully-sur-Loiren ja Chalonnes-sur-Loire välillä | Lyon | Mont Saint-Michel | Nancyn aukiot: Place Stanislas, Place de la Carrière ja Place d’Alliance | Notre-Damen katedraali, entinen Saint-Remin basilika sekä Taun palatsi Reimsissa | Orangen roomalainen teatteri ja sen ympäristöt sekä ”riemukaari” | Provins | Monte Perdido | Saint-Émilion | Saint-Savin-sur-Gartempen luostari | Santiago de Compostelan pyhiinvaellusreitit | Seinen jokivarsi Pariisissa | Grande Île | Pont du Gard | Uuden-Kaledonian laguunit | Vaubanin linnoitukset | Versailles’n palatsi puistoineen | Vézelay | Vézère