Eurooppa

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee maanosaa. Täsmennyssivulla on muita määritteitä sanalle Eurooppa.
Eurooppa
Europe (orthographic projection).svg
Pinta-ala 10 180 000 km²
Väkiluku 740 000 000
  – väestötiheys 70 as/km²
Valtioita 50 (luettelo valtioista)
Kielet Katso Euroopan kielet
Aikavyöhyke UTC – UTC+5

Eurooppa on maanosa, jota rajaavat Atlantin valtameri lännessä, Pohjoinen jäämeri pohjoisessa, Uralvuoret ja Uraljoki idässä, Kaspianmeri, Kaukasusvuoret ja Mustameri kaakossa sekä Välimeri etelässä. Eurooppa muodostaa Aasian kanssa laajan Euraasian mantereen, jonka läntisen viidenneksen se käsittää. Pinta-alaltaan (noin 10,3 miljoonaa neliökilometriä) Eurooppa on maailman toiseksi pienin maanosa, hieman suurempi kuin Oseania. Euroopassa asuu hieman yli 700 miljoonaa ihmistä, joten se on asukasluvultaan kolmanneksi suurin maanosa Aasian ja Afrikan jälkeen. Euroopassa on 50 valtiota.

Nimen alkuperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimi Eurooppa on mahdollisesti peräisin kreikkalaisen mytologian prinsessa Europasta, joka joutui härän hahmon ottaneen Zeuksen sieppaamaksi. Toisen teorian mukaan nimi tulee foinikialaisten auringonlaskua merkitsevästä sanasta ereb.[1]

Euroopan määritelmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Erilaisia käsityksiä Euroopan ja Aasian rajasta 1700-1900-luvuilta.

Usein Euroopalle piirretään useita erilaisia rajoja, jotka perustuvat poliittisiin, taloudellisiin, kulttuurisiin tai käytännöllisiin näkökohtiin. Tämä on johtanut siihen, että on monta eri Eurooppaa, jotka eivät ole identtisiä keskenään. Eri maita on luettu mukaan tai jätetty pois sen mukaan, minkä piirteiden on katsottu olevan keskeisiä Euroopan määrittelyn kannalta.

Keskiajalla Don-jokea pidettiin yleisesti Euroopan itärajana.[2] Ural-vuoristoa on pidetty maanosien rajana 1500-luvulta lähtien, jolloin se oli myös Venäjän itärajana. Käsitykset siitä, missä kohdassa Euroopan kaakkoisraja kulkee Mustanmeren ja Kaspianmeren välillä, ovat myöhemminkin olleet vakiintumattomia ja vaihdelleet myös poliittisista syistä. Nykyisin rajan katsotaan tässä kohdassa tavallisimmin kulkevan Kaukasus-vuoristossa Venäjän etelärajan kohdalla tai lähellä sitä, jolloin Georgia, Armenia ja Azerbaidžan luetaan Aasiaan kuuluviksi. Kun viimeksi mainitut kuuluivat vielä Neuvostoliittoon, ne luettiin kuitenkin toisinaan Eurooppaan kuuluviksi ja maanosien rajan katsottiin kulkevan Neuvostoliiton silloista etelärajaa Kaspianmereen saakka. Toisinaan kuitenkin Kaukasiaa on kokonaisuudessaan pidetty Aasiaan kuuluvana ja maanosien rajan katsottu kulkevan Asovanmeren perukasta Volgan suulle.[3]

Kaikki nykyisen maantieteellisen määritelmän mukaiset Euroopan maat ovat Valko-Venäjää ja Vatikaanivaltiota lukuun ottamatta jäseninä laajassa Euroopan valtioiden yhteistyöjärjestössä, Euroopan neuvostossa, johon kuuluvat myös tavallisesti Aasian puolelle luetut Georgia, Armenia ja Azerbaidžan.

Nykyään termiä ”Eurooppa” käytetään lisääntyvässä määrin tarkoitettaessa Euroopan unionin jäsenmaita.[4] Tällä hetkellä liitossa on 28 maata (joista Kypros kuuluu maantieteellisesti Aasiaan). Lisäksi muutamat maat neuvottelevat jäsenyydestä, ja useiden muiden maiden uskotaan aloittavan neuvottelut tulevaisuudessa. Talouspoliittisena käsitteenä Euroopalla voidaan tarkoittaa myös Euroopan talousaluetta, johon kuuluvat EU-maiden lisäksi Norja, Islanti, ja Liechtenstein.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Euroopan historia

Euroopan kulttuuriperintö pohjautuu etenkin antiikin Kreikkaan, Rooman valtakuntaan ja Lähi-idästä tulleeseen kristinuskoon.

Rooman valtakunnan murentuessa Euroopassa alkoi kansainvaellusten aika.[5] Varhaisten aikojen perimätieto säilyi kuitenkin luostareissa. 700-luvulta alkaen islamilaiset kansat valloittivat Euroopan itä- ja eteläosia.[6] Vuonna 800 Rooman keisariksi kruunattu Kaarle Suuri hallitsi laajoja alueita Länsi- ja Keski-Euroopasta. Häntä on kutsuttu "Euroopan isäksi". Hänen valtakuntansa hajoamisen jälkeen perustettiin Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta.[7]

Keskiajalla feodaaliyhteiskunnan malli levisi Ranskasta muualle Eurooppaan. Britanniassa aateliston ja kuninkaan kiista vallanjaosta johti Magna Cartan kirjoittamiseen ja parlamentin perustamiseen. Paavin valta kasvoi, Euroopasta lähdettiin ristiretkille ja inkvisitio vastusti harhaoppisia.[8]

1400-luvulta lähtien eurooppalaiset valtakunnat, erityisesti Espanja (aiemmin Kastilia), Portugali sekä myöhemmin Alankomaat, Ranska ja Britannia (aiemmin Englanti) rakensivat suuria kolonialistisia imperiumeja Afrikkaan, Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan sekä Aasiaan.

Teollinen vallankumous alkoi Euroopassa 1700-luvun lopulla ja kiihdytti osaltaan raaka-aineiden ja markkina-alueiden kysyntää.

1800-luvun alussa Napoleon I pyrki saamaan koko Euroopan yhdeksi valtioksi valloittamalla naapurimaitaan.[8]

Merkittävä vaihe Euroopan historiassa on myös toisen maailmansodan jälkeen vallinnut poliittinen tila. Kylmän sodan aikana Eurooppa oli jaettu kahteen suureen poliittiseen ja taloudelliseen blokkiin: sosialistisiin valtioihin Itä-Euroopassa ja kapitalistisiin valtioihin Länsi-Euroopassa. Vuoden 1990 tietämillä itäblokki hajosi.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Euroopan topografinen kartta
Pääartikkeli: Euroopan maantiede

Eurooppa on oikeastaan vain ryhmä Euraasian läntisiä niemimaita, joita ovat Itämeren erottamat Fennoskandia ja Keski-Eurooppa sekä jälkimmäisestä pohjoiseen erkanevat Bretagnen niemimaa ja Jyllanti sekä etelään Välimereen erkanevat Iberian niemimaa, Italia ja Balkan[9]. Venäjälle tultaessa niemimaa levenee, kunnes se kohtaa Aasian rajan Uralvuorilla.

Euroopan pinnanmuodot vaihtelevat paljon pienillä etäisyyksillä. Eteläosassa on useita vuoristoja, merkittävimpinä Alpit, Pyreneet, Karpaatit ja Kaukasus Aasian rajan tuntumassa. Pohjoisessa on laaja ja alava Pohjois-Euroopan tasanko, ja vuoristoja on Skotlannissa sekä Skandit Skandinaviassa. Euroopan alueella sijaitsee useita suuria saaria, kuten Iso-Britannia, Islanti ja Irlanti.

Maantieteellisiä ääripäitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilmasto ja kasvillisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Euroopan eteläosat kuuluvat subtrooppiseen ilmastovyöhykkeeseen, mutta suurin osa kuuluu lauhkeaan vyöhykkeeseen. Vain kaikkein pohjoisimmat osat kuuluvat kylmään vyöhykkeeseen. Euroopassa, kuten muuallakin maapallolla paikallinen kasvillisuus on määräytynyt lämpötilan ja sateisuuden mukaan. Euroopassa on Golf-virran lämmittävän voiman ansiosta lauhkeita metsiä samoilla leveyspiireillä, missä muuaalla maapallolla on puutonta tundraa. Euroopan pohjoisosissa, Jäämeren rannikolla maasto on puutonta ja vähäisen haihtumisen takia hyvin soista tundraa. Tyypillisiä alueen kasvilajeja ovat runsailla soilla kasvava tupasvilla ja rahkasammal, sekä yleisesti kaikkialla Pohjois-Euroopan tundralla kasvavat vaivaiskoivu ja variksenmarja. Euroopan tundraseuiduilla talvet ovat kylmiä, ja yhtämittaiset pakkasjaksot kestävät yleensä lokakuulta huhtikuulle. Kesät ovat lyhyitä ja helteitä saadaan pari kertaa kymmenessä vuodessa. Europpan tundraseuduilla sateet painottuvat loppukesään.

Etelämpänä saavutaan metsänrajalle, mistä alkaa pohjoinen havumetsävyöhyke, taiga. Skandinaviassa metsänrajan muodostaa tunturikoivu noin 70-71 leveyspiirillä, Venäjällä sen muodostaa lähinnä mänty. Etelämpänä Skandinaviassa ensin mänty syrjäyttää koivun kanssa tunturikoivun noin 69 leveyspiirien tienoilla, ja edelleen etelämpänä kuusi yleistyy ajaen männyn kokonaan karuimmille kasvupaikoille noin 65. leveyspiirin tienoilla. Näillä seuduin kasvillisuus on havumetsävyöhykettä tyypillisimmillään: kuusi-koivumetsiä rehevillä mailla ja männiköitä kuivilla mailla. Kaikkein kosteimmilla mailla on kuitenkin yleisesti turvesoita, tyypillisesti nevoja. Sama kasvillisuustyyppi jatkuu näiltä seuduilta vielä pitkälle etelään, noin 60. leveyspiirille saakka. Kuitenkin havumetsävyöhykkeen etelä-osissa, noin 61.leveyspiirin eteläpuolella pohjoistyyppiset lehtoalueet yleistyvät huomattavasti rehevillä mailla. Näissä lehdoissa pääpuulajit ovat yleensä kuusta, haapaa ja koivua, kuitenkin aluskasvillisuudessa on yleisesti vaateliaita lajeja, kuten valkovuokkoa. Myös suotyypit ovat havumetsävyöhykkeen eteläosissa keidassoita pohjoisempien alueiden nevojen sijaan. Pohjois-Euroopan havumetsät kasvavat alueella jonka kesät vaihtelevat viileästä kuumaan vuodesta riippuen, ja talvet ovat pääsääntöisesti kylmiä ja lumisia. Sateiden painopiste painottuu voimakkaammin kesästä syksyyn, mitä etelämpänä havumetsävyöhykettä ollaan. Tuulisinta on loppusyksystä ja alkutalvesta.

60. leveyspiirin eteläpuolella taiga alkaa Euroopassa vaihettua ensin sekametsiksi, lopulta paljon etelämpänä Keski-Euroopalle tyypillisiksi lehtimetsiksi, idässä myös aroiksi. Sekametsien piirteitä alkaa näkyä pohjoisesta etelään tultaessa Suomen etelä-ja lounaisrannikolla, Tukholman seudulla Ruotsissa, Norjassa taas jo niinkin pohjoisessa kuin Trondheim, mikä johtuu Golfvirran lämmittävästä vaikutuksesta. Selvin merkki sekametsävyöhykkeen läheisyydestä näkyy Etelä-Suomessa esimerkiksi runsaasta lehti-ja sekametsille tyypillisestä kevätaspektista valkovuokkoineen. Sekametsäalue eli hemiboreaalinen vyöhyke ulottuu noin 60. leveyspiiriltä 55. leveyspiirille, eli tämän kasvillisuustyypin pääaluetta ovat Etelä-Ruotsi, Etelä-Norja, Baltian maat, osa Valko-Venäjää ja osa Venäjää. Tyypillisesti sekametsissä on sekä taigan että lauhkeiden lehtimetsien piirteitä. Rehevillä mailla vallitsevat tyypillisesti kuusi- ja lehtipuuvaltaiset sekametsät, joissa kuusien rinnalla kasvaa runsaasti koivua, haapaa, pihlajaa, raitaa, vaahteraa, tammea, lehmusta, jalavaa ja pähkinä­pensasta. Metsätyypit ovat lähinnä lehtomaisia kankaita. Lännessä, kuten Etelä-Ruotsissa kasvaa myös pyökkiä. Karuilla seuduilla on lähinnä männiköitä, kuten taigallakin. Pohjois-Euroopan sekametsien alueella talvet voivat olla joko hyvin kylmiä ja lumisia, tai lauhoja ja sateisia, riippuen vuodesta. Kesät ovat pääsääntöisesti lämpimiä, vain harvoin hyvin viileitä. Sateet painottuvat syyskuukausiin, mutta sadantaa tapahtuu vuoden ympäri.

55. leveyspiiriltä aina 45. leveyspiirille saakka kasvillisuus on kosteilla seuduilla lehtimetsää, Itä-Euroopan kuivemmilla seudulla taas joko sekä lehtimetsän ja arokasvillisuuden muodostamaa metsäaroa, hieman harvempaa puistoaroa, tai aivan puhdasta aroa. Vuorten rajaamassa Unkarin altaassa kasvaa myös kuivaa aroa, paikallisittain pustaa. Lehtimetsäisillä seuduilla on hyvin monenlaisia metsätyyppejä. Kosteikkojen varsilla kasvaa saarni-ja tervalepikköjä, pyökki hallitsee parhaimmilla paksumultaisilla kasvupaikoilla, hieman karummilla paikoilla valtalajeja ovat tammi, koivu ja lehmus, kaikkein karuimmilla metsämailla kasvaa lähinnä mäntyä ja katajaa. Atlantin läheisyydessä lehtimetsien puulajikoostumus ja aluskasvillisuus poikkeavat mantereisempien seutujen lehtimetsistä. Atlanttisissa lehtimetsissä tyyppilajeja olevat muratti, talvitammi, misteli ja orjanlaakeri puuttuvat kokonaan Itä-Euroopasta. Metsäaroilla kasvaa puina lähinnä tammea, mutta siellä kasvaa myös runsaammin tiettyjä juuri metsäaroille sopeutuneita valoa kaipaavia spesialisteja kuten omenapuita. Arokasvillisuus muistuttaa lännessä, ja metsäaroilla monin paikoin niittyä, tai ketoa kukkineen ja ruohikkoineen, mutta edelleen itään päin mentäessä vain sitkeimmät ruoholajit menestyvät, ja maisema muuttuu tasaisen yksipuoliseksi ruohomereksi. Lehtimetsävyöhykkeen talvia luonnehtii äärimmäinen ailahtelevuus. Keski-Euroopan talvi voi olla kokonaan lumeton, myrksyinen ja leuto. Joskus kuitenkin esiintyy pitkiäkin pakkasjaksoja keskitalvesta. Pysyvää lumipeitettä ei lehtimetsävyöhykkeellä saada. Kesät ovat yleensä miellyttävän lämpimiä, joskus tukalankin kuumia. Sateet painottuvat syksyyn ja talveen. Aroseuduilla ilmasto on äärevämpi.

45. leveyspiirin tuntumassa Euroopassa kasvillisuus on vielä edelleen lehtimetsää, idässä aroa. Kuitenkin etelämmäs mentäessä ilmasto alkaa hiljalleen muuttua talvisateiden ilmastoksi, mikä näkyy myös kasvillisuudessa. Lännessä talveksi lehtensä tiputtavien lehtipuiden rinnalle ilmaantuu heti 45. leveyspiirin eteläpuolella myös nahkealehtisiä ainavihantia lehtipuita, kuten korkkitammia. Tämä välimerenkasvillisuuden ja lehtimetsien vaihettumisvyöhyke on nähtävissä Espanjan pohjoisrannikolla, Pohjois-Italiassa ja Etelä-Ranskassa selvimmin. Idässä arot törmäävät sen sijaan vuoristoihin, kuten Kaukasukseen, jonka rinteillä kasvaa hyvin monimuotoisia metsiä. Tämä vyöhyke sijaitsee ilmastovyöhykkeellä, jota luonnehtii leudot runsassateiset, jopa myrkyiset talvet ja vähäsateisemmat kuumat kesät. Sadantaa saadaan kuitenkin vuoden ympäri ja talven kylmimpään aikaan lämpötila voi päivisin olla vain muutama lämpöaste.

Varsinaista Välimeren kasvillisuutta kasvaa Euroopassa lähinnä kaikkialla Välimeren rannoilla, mutta myös pienenä erillisenä "taskuna" Krimin niemimaan eteläkärjessä vuorten ja meren välissä Mustanmeren rannikolla. Välimeren kasvillisuus lienee maapallon yksi monimuotoisimmista kasvillisuustyypeistä. Alueella kasvaa niin nahkealehtisiä sankkoja ainavihantia metsiä, korkeita metsämäisiä piikkipensastoja, matalampia tiheitä pensastoja siellä täällä kasvavine nahkealehtisine puineen, suuria kosteikkoja ja marskimaita jokien suistoilla jne. Kaikkein kuivimmilla seuduilla kasvaa jopa puoliaavikon kasveja yhdessä nahkealehtisen matalan pensaston kanssa. Välimeren kasvillisuus on rehevintä seuduilla, joissa on runsaimmat talvisateet. Kesällä ja alkusyksyllä koko alueella on lähes sateetonta ja kuumaa, mutta sateisen talven jälkeen maalis-huhtikuussa luonto on hyvin rehevää ja täydessä kukassa. Kesän kuivan kauden aikana kasvien, kuten sitruspuiden, mantelipuiden, korkkitammen ja oliivien hedelmät taas kypsyvät.

Euroopan valtiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Euroopan valtiot.

lähde?

Valtio Pinta-ala (km²) Asukasluku
(arvio 1.7.2012)
Väestötiheys
(as. / km²)
Pääkaupunki valtiomuoto viralliset kielet valuutta
Etelä-Eurooppa: &&&&&&&&02474861.03900002 474 861,39 &&&&&&0265618008.&&&&00265 618 008 &&&&&&&&&&&&0100.0500000100,5
Albanian lippu Albania &&&&&&&&&&028748.&&&&0028 748 &&&&&&&&03002859.&&&&003 002 859 &&&&&&&&&&&&0123.0300000123,3 Tirana tasavalta albania lek
Andorran lippu Andorra &&&&&&&&&&&&0468.&&&&00468 &&&&&&&&&&085082.&&&&0085 082 &&&&&&&&&&&&0146.0200000146,2 Andorra la Vella ruhtinaskunta katalaani euro
Bosnia ja Hertsegovinan lippu Bosnia ja Hertsegovina &&&&&&&&&&051129.&&&&0051 129 &&&&&&&&03879296.&&&&003 879 296 &&&&&&&&&&&&&077.050000077,5 Sarajevo liittovaltio bosnia, serbia, kroatia Bosnian ja Hertsegovinan vaihdettava markka
Bulgarian lippu Bulgaria &&&&&&&&&0110910.&&&&00110 910 &&&&&&&&07037935.&&&&007 037 935 &&&&&&&&&&&&&068.070000068,7 Sofia tasavalta bulgaria Bulgarian leva
Espanjan lippu Espanja &&&&&&&&&0504758.&&&&00504 758 &&&&&&&047042984.&&&&0047 042 984 &&&&&&&&&&&&&093.060000093,6 Madrid perustuslaillinen monarkia espanja euro
Italia &&&&&&&&&0301230.&&&&00301 230 &&&&&&&061261254.&&&&0061 261 254 &&&&&&&&&&&&0191.0600000191,6 Rooma tasavalta italia euro
Kosovon lippu Kosovo &&&&&&&&&&010887.&&&&0010 887 &&&&&&&&01836529.&&&&001 836 529 &&&&&&&&&&&&0182.0200000182,2 Pristina tasavalta albania ja serbia euro
Kreikka &&&&&&&&&0125911.&&&&00125 911 &&&&&&&010767827.&&&&0010 767 827 &&&&&&&&&&&&&081.050000081,5 Ateena tasavalta kreikka euro
Kroatia &&&&&&&&&&056542.&&&&0056 542 &&&&&&&&04480043.&&&&004 480 043 &&&&&&&&&&&&&077.070000077,7 Zagreb tasavalta kroaatti kuna
Kyproksen tasavallan lippu Kypros
Kypros kuuluu maantieteellisesti Aasiaan ja Lähi-itään, ja osittain myös kulttuurillisesti.

&&&&&&&&&&&05995.&&&&005 995 &&&&&&&&01138071.&&&&001 138 071 &&&&&&&&&&&&0130.0100000130,1 Nikosia tasavalta kreikka, turkki euro
Makedonian lippu. Makedonia &&&&&&&&&&025333.&&&&0025 333 &&&&&&&&02082370.&&&&002 082 370 &&&&&&&&&&&&&081.010000081,1 Skopje tasavalta makedonia Makedonian denaari
Maltan lippu. Malta &&&&&&&&&&&&0316.&&&&00316 &&&&&&&&&0409836.&&&&00409 836 &&&&&&&&&&&01257.09000001 257,9 Valletta tasavalta malta, englanti euro
Monacon lippu Monaco &&&&&&&&&&&&&&01.09500001,95 &&&&&&&&&&030510.&&&&0030 510 &&&&&&&&&&016403.060000016 403,6 Monaco ruhtinaskunta ranska euro
Montenegron lippu Montenegro &&&&&&&&&&013812.&&&&0013 812 &&&&&&&&&0656394.&&&&00656 394 &&&&&&&&&&&&&048.070000048,7 Podgorica tasavalta montenegro, albania, serbia euro
Portugalin lippu Portugali &&&&&&&&&&091568.&&&&0091 568 &&&&&&&010781459.&&&&0010 781 459 &&&&&&&&&&&&0110.0100000110,1 Lissabon tasavalta portugali euro
Romanian lippu Romania &&&&&&&&&0238391.&&&&00238 391 &&&&&&&021848504.&&&&0021 848 504 &&&&&&&&&&&&&091.&&&&0091,0 Bukarest tasavalta romania Romanian leu
San Marinon lippu San Marino &&&&&&&&&&&&&061.&&&&0061 &&&&&&&&&&032140.&&&&0032 140 &&&&&&&&&&&&0454.0600000454,6 San Marino tasavalta italia euro
Serbian lippu Serbia &&&&&&&&&&088361.&&&&0088 361 &&&&&&&&07498001.&&&&007 498 001 &&&&&&&&&&&&&089.040000089,4 Belgrad tasavalta serbia Serbian dinaari
Turkin lippu Turkki
Turkki sijaitsee hallinnollisesti, maantieteellisesti, väestöllisesti ja kulttuurillisesti suurimmaksi osaksi Aasiassa. Bosporinsalmen länsipuolinen osa Turkkia kuuluu Eurooppaan.

&&&&&&&&&0783562.&&&&00783 562 &&&&&&&079749461.&&&&0079 749 461 &&&&&&&&&&&&&093.&&&&0093 Ankara tasavalta turkki Turkin liira
Vatikaanin lippu Vatikaani &&&&&&&&&&&&&&00.04400000,44 &&&&&&&&&&&&0836.&&&&00836 &&&&&&&&&&&02045.05000002 045,5 Città del Vaticano absoluuttinen vaalimonarkia, teokratia italia euro
Itä-Eurooppa: &&&&&&&020777073.&&&&0020 777 073 &&&&&&0232288488.&&&&00232 288 488 &&&&&&&&&&&&&011.020000011,2
Armenian lippu Armenia 1 &&&&&&&&&&029800.&&&&0029 800 &&&&&&&&02970495.&&&&002 970 495 &&&&&&&&&&&&0101.&&&&00101 Jerevan tasavalta armenia Armenian dram
Azerbaidžanin lippu Azerbaidžan
Azerbaidžan sijaitsee maantieellisesti Aasiassa ja Euroopassa jonka Etelä-Kaukasian niemimaa erottaa ne toisistaan

&&&&&&&&&&039730.&&&&0039 730 &&&&&&&&09493600.&&&&009 493 600 &&&&&&&&&&&&0105.0700000105,7 Baku tasavalta azeri manat
Georgia
Georgia sijaitsee maantieellisesti Aasiassa ja Euroopassa jonka Etelä-Kaukasian niemimaa erottaa ne toisistaan

&&&&&&&&&&069700.&&&&0069 700 &&&&&&&&04570934.&&&&004 570 934 &&&&&&&&&&&&&064.&&&&0064 Tbilisi tasavalta georgia Georgian lari
Kazakstan
Kazakstan sijaitsee hallinnollisesti, väestöllisesti, maantieteellisesti ja kulttuurillisesti lähes kokonaan Aasiassa. Uraljoen länsipuolinen pieni osa Kazakstania kuuluu Eurooppaan.

&&&&&&&&02717300.&&&&002 717 300 &&&&&&&017522010.&&&&0017 522 010 &&&&&&&&&&&&&&05.06000005,6 Astana tasavalta kazakki ja venäjä tenge
Moldovan lippu Moldova &&&&&&&&&&033843.&&&&0033 843 &&&&&&&&03656843.&&&&003 656 843 &&&&&&&&&&&&0131.&&&&00131,0 Chișinău tasavalta moldova Moldovan leu
Ukrainan lippu Ukraina &&&&&&&&&0603700.&&&&00603 700 &&&&&&&044854065.&&&&0044 854 065 &&&&&&&&&&&&&080.020000080,2 Kiova tasavalta ukraina Ukrainan hryvnia
Valko-Venäjän lippu Valko-Venäjä &&&&&&&&&0207600.&&&&00207 600 &&&&&&&&09643566.&&&&009 643 566 &&&&&&&&&&&&&049.080000049,8 Minsk tasavalta valkovenäjä, venäjä Valko-Venäjän rupla
Venäjän lippu Venäjä
Venäjä sijaitsee maantieteellisesti suurimmaksi osaksi Aasiassa, mutta keskushallinto ja suurin osa asukkaista sijaitsee Euroopassa. Uralvuoriston länsipuolinen osa Venäjää kuuluu Eurooppaan.

&&&&&&&017075400.&&&&0017 075 400 &&&&&&0142517670.&&&&00142 517 670 &&&&&&&&&&&&&&08.03000008,3 Moskova liittotasavalta venäjä Venäjän rupla
Länsi-Eurooppa: &&&&&&&&&0936752.&&&&00936 752 &&&&&&0160797249.&&&&00160 797 249 &&&&&&&&&&&&0160.0600000160,6
Alankomaiden lippu Alankomaat &&&&&&&&&&041526.&&&&0041 526 &&&&&&&016730632.&&&&0016 730 632 &&&&&&&&&&&&0393.&&&&00393,0 Amsterdam, Haag perustuslaillinen monarkia hollanti euro
Belgian lippu Belgia &&&&&&&&&&030510.&&&&0030 510 &&&&&&&010438353.&&&&0010 438 353 &&&&&&&&&&&&0336.0800000336,8 Bryssel perustuslaillinen monarkia hollanti,ranska, saksa euro
Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Britannia &&&&&&&&&0244820.&&&&00244 820 &&&&&&&063047162.&&&&0063 047 162 &&&&&&&&&&&&0244.0200000244,2 Lontoo parlamentaarinen monarkia englanti Englannin punta
Irlanti &&&&&&&&&&070280.&&&&0070 280 &&&&&&&&04722028.&&&&004 722 028 &&&&&&&&&&&&&055.030000055,3 Dublin tasavalta englanti, iiri euro
Luxemburg &&&&&&&&&&&02586.&&&&002 586 &&&&&&&&&0509074.&&&&00509 074 &&&&&&&&&&&&0173.0500000173,5 Luxemburg perustuslaillinen monarkia luxemburg, saksa, ranska euro
Ranskan lippu Ranska &&&&&&&&&0547030.&&&&00547 030 &&&&&&&065350000.&&&&0065 350 000 &&&&&&&&&&&&0109.0300000109,3 Pariisi tasavalta ranska euro
Keski-Eurooppa: &&&&&&&&&0922752.&&&&00922 752 &&&&&&0161761816.&&&&00161 761 816 &&&&&&&&&&&&0165.0900000165,9
Itävalta &&&&&&&&&&083858.&&&&0083 858 &&&&&&&&08219743.&&&&008 219 743 &&&&&&&&&&&&&097.040000097,4 Wien liittotasavalta saksa euro
Liechtenstein &&&&&&&&&&&&0160.&&&&00160 &&&&&&&&&&036713.&&&&0036 713 &&&&&&&&&&&&0205.0300000205,3 Vaduz perustuslaillinen monarkia saksa Sveitsin frangi
Puolan lippu Puola &&&&&&&&&0312685.&&&&00312 685 &&&&&&&038415284.&&&&0038 415 284 &&&&&&&&&&&&0123.0500000123,5 Varsova tasavalta puola Puolan zloty
Saksan lippu Saksa &&&&&&&&&0358021.&&&&00358 021 &&&&&&&081305856.&&&&0081 305 856 &&&&&&&&&&&&0233.0200000233,2 Berliini liittotasavalta saksa euro
Slovakian lippu Slovakia &&&&&&&&&&048845.&&&&0048 845 &&&&&&&&05483088.&&&&005 483 088 &&&&&&&&&&&&0111.&&&&00111,0 Bratislava tasavalta slovakia euro
Slovenian lippu Slovenia &&&&&&&&&&020273.&&&&0020 273 &&&&&&&&01996617.&&&&001 996 617 &&&&&&&&&&&&&095.030000095,3 Ljubljana tasavalta sloveeni euro
Flag of Switzerland.svg Sveitsi &&&&&&&&&&041290.&&&&0041 290 &&&&&&&&07925517.&&&&007 925 517 &&&&&&&&&&&&0176.0800000176,8 Bern valaliitto saksa, ranska, italia, retoromaani Sveitsin frangi
Tšekin lippu Tšekki &&&&&&&&&&078866.&&&&0078 866 &&&&&&&010177300.&&&&0010 177 300 &&&&&&&&&&&&0130.0100000130,1 Praha tasavalta tšekki Tšekin koruna
Unkarin lippu Unkari &&&&&&&&&&093030.&&&&0093 030 &&&&&&&010198315.&&&&0010 198 315 &&&&&&&&&&&&0109.0600000109,6 Budapest tasavalta unkari Unkarin forintti
Pohjois-Eurooppa: &&&&&&&&01432323.&&&&001 432 323 &&&&&&&032048161.&&&&0032 048 161 &&&&&&&&&&&&&022.010000022,1
Islannin lippu Islanti &&&&&&&&&0103000.&&&&00103 000 &&&&&&&&&0313183.&&&&00313 183 &&&&&&&&&&&&&&02.07000002,7 Reykjavík tasavalta islanti Islannin kruunu
Latvia &&&&&&&&&&064589.&&&&0064 589 &&&&&&&&02191580.&&&&002 191 580 &&&&&&&&&&&&&036.060000036,6 Riika tasavalta latvian kieli euro
Liettua &&&&&&&&&&065200.&&&&0065 200 &&&&&&&&03525761.&&&&003 525 761 &&&&&&&&&&&&&055.020000055,2 Vilna tasavalta liettua Liettuan litas
Norjan lippu Norja &&&&&&&&&0324220.&&&&00324 220 &&&&&&&&04707270.&&&&004 707 270 &&&&&&&&&&&&&014.&&&&0014,0 Oslo perustuslaillinen monarkia norja Norjan kruunu
Ruotsin lippu Ruotsi &&&&&&&&&0449964.&&&&00449 964 &&&&&&&&09103788.&&&&009 103 788 &&&&&&&&&&&&&019.070000019,7 Tukholma perustuslaillinen monarkia ruotsi Ruotsin kruunu
Suomen lippu Suomi &&&&&&&&&0336593.&&&&00336 593 &&&&&&&&05388417.&&&&005 388 417 &&&&&&&&&&&&&015.040000015,4 Helsinki tasavalta suomi, ruotsi euro
Tanskan lippu Tanska &&&&&&&&&&043094.&&&&0043 094 &&&&&&&&05543453.&&&&005 543 453 &&&&&&&&&&&&0124.0600000124,6 Kööpenhamina perustuslaillinen monarkia tanska Tanskan kruunu
Viron lippu Viro &&&&&&&&&&045226.&&&&0045 226 &&&&&&&&01274709.&&&&001 274 709 &&&&&&&&&&&&&031.030000031,3 Tallinna tasavalta viro euro
Yhteensä: &&&&&&&026650000.&&&&0026 650 000 &&&&&&0852513722.&&&&00852 513 722 &&&&&&&&&&&&&070.&&&&0070
  • 1 Armenian ja Kyproksen katsotaan kuuluvan maantieteellisesti Aasiaan, mutta kulttuurisesti ja historiallisesti Eurooppaan.

Epäitsenäiset alueet sekä kiistanalaisesti epäitsenäiset alueet, joita Suomi ei ole tunnustanut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

lähde?selvennä

Valtio Pinta-ala
(km²)
Asukasluku Asukastiheys
(as./km²)
Pääkaupunki Emämaa
Flag of Abkhazia.svg Abhasia &&&&&&&&&&&08432.&&&&008 432 &&&&&&&&&0216000.&&&&00216 000 &&&&&&&&&&&&&029.&&&&0029 Suhumi Julistautunut Georgiasta itsenäiseksi, mutta vain viiden valtion tunnustamana.
Flag of Åland.svg Ahvenanmaa &&&&&&&&&&&01552.&&&&001 552 &&&&&&&&&&028355.&&&&0028 355 &&&&&&&&&&&&&016.080000016,8 Maarianhamina Suomen lippu Suomi
Flag of South Ossetia.svg Etelä-Ossetia &&&&&&&&&&&03900.&&&&003 900 &&&&&&&&&&070000.&&&&0070 000 &&&&&&&&&&&&&018.&&&&0018 Tskhinvali Julistautunut Georgiasta itsenäiseksi, mutta vain kolmen valtion tunnustamana.
Flag of the Faroe Islands.svg Färsaaret &&&&&&&&&&&01399.&&&&001 399 &&&&&&&&&&049483.&&&&0049 483 &&&&&&&&&&&&&032.090000032,9 Tórshavn Tanskan lippu Tanska
Flag of Gibraltar.svg Gibraltar &&&&&&&&&&&&&&05.09000005,9 &&&&&&&&&&029034.&&&&0029 034 &&&&&&&&&&&04697.03000004 697,3 Gibraltar Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Britannia
Guernsey &&&&&&&&&&&&&078.&&&&0078 &&&&&&&&&&065345.&&&&0065 345 &&&&&&&&&&&&0828.&&&&00828,0 St. Peter Port Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Britannia
Norjan lippu Huippuvuoret ja Jan Mayen &&&&&&&&&&062049.&&&&0062 049 &&&&&&&&&&&02932.&&&&002 932 &&&&&&&&&&&&&&00.0460000,046 Longyearbyen Norjan lippu Norja
Jersey &&&&&&&&&&&&0116.&&&&00116 &&&&&&&&&&094949.&&&&0094 949 &&&&&&&&&&&&0773.0900000773,9 Saint Helier Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Britannia
Flag of the Isle of Mann.svg Mansaari &&&&&&&&&&&&0572.&&&&00572 &&&&&&&&&&085421.&&&&0085 421 &&&&&&&&&&&&0129.0100000129,1 Douglas Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Britannia
Flag of the Turkish Republic of Northern Cyprus.svg Pohjois-Kyproksen turkkilainen tasavalta &&&&&&&&&&&03355.&&&&003 355 &&&&&&&&&0264172.&&&&00264 172 &&&&&&&&&&&&&078.&&&&0078 Nicosia Pohjois-Kypros on vuonna 1983 itsenäiseksi julistautunut valtio, jonka itsenäisyyden on tunnustanut vain Turkki.
Flag of Transnistria (state).svg Transnistria &&&&&&&&&&&04163.&&&&004 163 &&&&&&&&&0555300.&&&&00555 300 &&&&&&&&&&&&0133.&&&&00133 Tiraspol Itsenäistynyt Moldovasta yksipuolisesti. Alue sijaitsee Moldovan kansainvälisesti tunnustettujen rajojen sisäpuolella eikä mikään valtio ole tunnustanut sitä.
Flag of Nagorno-Karabakh.svg Vuoristo-Karabah &&&&&&&&&&011458.&&&&0011 458 &&&&&&&&&0141400.&&&&00141 400 &&&&&&&&&&&&&012.&&&&0012 Stepanakert Alue on irtautunut Azerbaidžanista yksipuolisesti vuonna 1991, mutta mikään muu maa ei ole tunnustanut sen itsenäisyyttä.

Euroopan osia ja alaryhmittymiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Euroopan osat. Keltaisella Itä-Eurooppa, vihreällä Pohjois-Eurooppa, sinisellä Keski-Eurooppa, violetilla Länsi-Eurooppa, tummemmalla oranssilla Etelä-Eurooppa, vaaleammalla oranssilla Kaakkois-Eurooppa.
Suuren osan Eurooppaa kattavia yhteenliitymiä
Euroopan osia ilmansuunnittain
Kultturisia tai poliittisia alueita tai ryhmittymiä
Luononmaantieteellisä alueita

Kaupungit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Euroopassa on 15 yli 1,5 miljoonan asukkaan kaupunkia.[11] Vuoteen 1950 asti maailman suurimpien kaupunkien joukossa oli eurooppalaisia pääkaupunkeja, mutta kehitysmaiden väestönkasvu ja kaupungistuminen ovat muuttaneet tilanteen.

Kun kaupunkilaisiksi lasketaan kaupungin rajojen sisällä elävät asukkaat, ja kaupungeiksi sellaiset joilla on oma paikallishallinto (mutta ei useamman kunnan alueelle jakautuvia taajamia), Euroopan suurimmat kaupungit ovat[11]

  1. Moskova
  2. Lontoo
  3. Pietari
  4. Berliini
  5. Madrid
  6. Rooma
  7. Kiova
  8. Pariisi
  9. Bukarest
  10. Budapest


Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Euroopassa asuu nykyisin noin 740 miljoonaa henkeä. Väkiluvun kasvu on hidasta verrattuna muihin maanosiin. Sen sijaan väestön ikääntyminen on nopeaa: vuonna 2005 yli 65-vuotiaiden osuus oli 16 prosenttia väestöstä, vuoteen 2050 mennessä sen on laskettu kasvavan 28 prosenttiin.[12]

Kielet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Euroopassa puhutaan noin 230 kieltä, mikä on vain 3 % maailman kielten lukumäärästä.[13] Indoeurooppalaisten kielten puhujia on yli 90 prosenttia. Suurimmat kieliryhmät ovat slaavilaiset, germaaniset ja romaaniset kielet.

Uskonnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Uskonto Euroopassa

Eurooppalaisista noin 75 % on kristittyjä, 8 % muslimeja. Muslimeista suurin osa asuu Venäjän ja Turkin Euroopan-puoleisissa osissa, Bosnia-Hertsegovinassa ja Albaniassa.[14] Noin 17 % ei tunnusta mitään uskontoa. Juutalaisia on alle yksi prosentti.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Europe MSN Encarta Encyclopedia
  2. Iso tietosanakirja, 3. osa (Edom-Gotthielf), art. Eurooppa, Otava 1933
  3. Otavan Suuri Ensyklopedia, 2. osa (Cid-Harvey), art. Eurooppa, Otava 1977, ISBN 951-1-04170-3
  4. Eurooppanaisia ja Eurooppa-ongelmia Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2005
  5. Barbarian Tides: The Migration Age and the Later Roman Empire Amazon. Viitattu 5.3.2014.
  6. 8th Century, 701 to 800 World Timeline. Viitattu 5.3.2014.
  7. Charlemagne A&E Television Networks, LLC. Viitattu 5.3.2014.
  8. a b History of Europe Encyclopedia Britannica. Viitattu 5.3.2014.
  9. Euroopan kartta HEMA Maps. Viitattu 2011-02-12.
  10. Mont Blanc, France/Italy Peakbagger.com
  11. a b Europe's largest cities City Mayors. Viitattu 1.3.2014.
  12. The Geopolitics of world population change Center for Strategic & International Studies, 2007
  13. Interactive Language Map The National Virtual Translation Center, 2007
  14. Muslims in Europe BBC, 2005

Kirjallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomeksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ville Hytönen & Pauli Rautiainen (toim.): Uusi Atlantis. Puheenvuoroja Euroopan utopioista ja dystopioista. Turku. Savukeidas, 2009.
  • Simo Sipola (toim.): Uuden Euroopan raunioilla. Helsinki. Teos, 2012.

Englanniksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Norman Davies: Europe: A History
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Eurooppa.