Eurooppa
| Eurooppa | |
|---|---|
| Pinta-ala | 10 180 000 km² |
| Väkiluku | n, 740 000 000 |
| – väestötiheys | 70 as/km² |
| Valtioita | 50 (luettelo valtioista) |
| Kielet | Katso Euroopan kielet |
| Aikavyöhyke | UTC – UTC+5 |
Eurooppa on maanosa, jota rajaavat Atlantin valtameri lännessä, Pohjoinen jäämeri pohjoisessa, Uralvuoret ja Uraljoki idässä, Kaspianmeri, Kaukasusvuoret ja Mustameri kaakossa sekä Välimeri etelässä. Eurooppa muodostaa Aasian kanssa laajan Euraasian mantereen, jonka läntisen viidenneksen se käsittää. Pinta-alaltaan (noin 10,3 miljoonaa neliökilometriä) Eurooppa on maailman toiseksi pienin maanosa, hieman suurempi kuin Oseania. Euroopassa asuu hieman yli 700 miljoonaa ihmistä, joten se on asukasluvultaan kolmanneksi suurin maanosa Aasian ja Afrikan jälkeen. Euroopassa on 50 valtiota.
Sisällysluettelo |
Nimen alkuperä[muokkaa]
Nimi Eurooppa on mahdollisesti peräisin kreikkalaisen mytologian prinsessa Europasta, joka joutui härän hahmon ottaneen Zeuksen sieppaamaksi. Toisen teorian mukaan nimi tulee foinikialaisten auringonlaskua merkitsevästä sanasta ereb.[1]
Euroopan määritelmä[muokkaa]
Usein Euroopalle piirretään useita erilaisia rajoja, jotka perustuvat poliittisiin, taloudellisiin, kulttuurisiin tai käytännöllisiin näkökohtiin. Tämä on johtanut siihen, että on monta eri Eurooppaa, jotka eivät ole identtisiä keskenään. Eri maita on luettu mukaan tai jätetty pois sen mukaan, minkä piirteiden on katsottu olevan keskeisiä Euroopan määrittelyn kannalta.
Keskiajalla Don-jokea pidettiin yleisesti Euroopan itärajana.[2] Ural-vuoristoa on pidetty maanosien rajana 1500-luvulta lähtien, jolloin se oli myös Venäjän itärajana. Käsitykset siitä, missä kohdassa Euroopan kaakkoisraja kulkee Mustanmeren ja Kaspianmeren välillä, ovat myöhemminkin olleet vakiintumattomia ja vaihdelleet myös poliittisista syistä. Nykyisin rajan katsotaan tässä kohdassa tavallisimmin kulkevan Kaukasus-vuoristossa Venäjän etelärajan kohdalla tai lähellä sitä, jolloin Georgia, Armenia ja Azerbaidžan luetaan Aasiaan kuuluviksi. Kun viimeksi mainitut kuuluivat vielä Neuvostoliittoon, ne luettiin kuitenkin toisinaan Eurooppaan kuuluviksi ja maanosien rajan katsottiin kulkevan Neuvostoliiton silloista etelärajaa Kaspianmereen saakka. Toisinaan kuitenkin Kaukasiaa on kokonaisuudessaan pidetty Aasiaan kuuluvana ja maanosien rajan katsottu kulkevan Asovanmeren perukasta Volgan suulle.[3]
Kaikki nykyisen maantieteellisen määritelmän mukaiset Euroopan maat ovat Valko-Venäjää ja Vatikaanivaltiota lukuun ottamatta jäseninä laajassa Euroopan valtioiden yhteistyöjärjestössä, Euroopan neuvostossa, johon kuuluvat myös tavallisesti Aasian puolelle luetut Georgia, Armenia ja Azerbaidžan.
Nykyään termiä Eurooppa käytetään lisääntyvässä määrin tarkoitettaessa Euroopan unionin jäsenmaita.[4] Tällä hetkellä liitossa on 27 maata (joista Kypros kuuluu maantieteellisesti Aasiaan). Lisäksi muutamat maat neuvottelevat jäsenyydestä, ja useiden muiden maiden uskotaan aloittavan neuvottelut tulevaisuudessa. EU-keskeisen käytännön perusteella esimerkiksi Suomi ja Ruotsi eivät ole kuuluneet Eurooppaan ennen vuotta 1995, eivätkä Norja tai Sveitsi ole siihen koskaan kuuluneet. Talouspoliittisena käsitteenä Euroopalla voidaan tarkoittaa myös Euroopan talousaluetta, johon kuuluvat EU-maiden lisäksi Norja, Islanti, ja Liechtenstein.
Euroopan alaryhmittymiä:
- Euroopan neuvosto
- Euroopan talousalue
- Euroopan unioni
- Schengen-alue
- Euroalue
- Fennoskandia
- Balkan
- Baltian maat
- Benelux
- Britteinsaaret
- Keski-Eurooppa
- Itä-Eurooppa
- Pohjois-Eurooppa
- Etelä-Eurooppa
- Länsi-Eurooppa
- Iberian niemimaa
- Pohjoismaat
- Skandinavia
- Visegrád-ryhmä
Historia[muokkaa]
-
Pääartikkeli: Euroopan historia
Euroopan kulttuuriperintö pohjautuu etenkin antiikin Kreikkaan, Rooman valtakuntaan ja Lähi-idästä tulleeseen kristinuskoon. Sitä ennen jääkauden jälkeen pohjoinen Eurooppa oli fennougrilaisen maailman koti Iberian niemimaalta Uralille. Geneettisesti ugrilaisia suurriistan metsästäjä, kielellisesti uralilaisen kantakielen (suomalais.ugrilaisen) puhujia. Arkelogiassa puhutan esihistoriasta ja kivikaudesta sekä kampa- ja kuoppakeraamisen kulttuurin ajasta. Indo-eurooppalaisuus (kieli ja väestö) saapui maanviljelyksen mukana n. 5000 - 3000 eKr kaakosta ja etelästä, työntäen metsästäjä-keräilijät pohjoiseen ja koilliseen. Kelttiläinen, baski- ja germaanikulttuurit rakentuvat tämän päälle ja lopulta kreikkalainen ja roomalainen järjestys yhdenmukaisti kulttuuria ja uskontoa. Silti pohjoiset ja itäiset osat olivat vielä 1000 jKr pakanakaudessa, vaikkakin niiden yhteiskunnat olivat sotilaallisesti järjestäytyneitä ja taloudellisesti johdettuja. Jopa niin vahvoja, ettei Rooma pystynyt valloittamaan ja hansakauppa rikastutti pohjoista enemmän kuin etelää.
1400-luvulta lähtien eurooppalaiset valtakunnat, erityisesti Espanja (aiemmin Kastilia), Portugali sekä myöhemmin Alankomaat, Ranska ja Britannia (aiemmin Englanti) rakensivat suuria kolonialistisia imperiumeja Afrikkaan, Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan sekä Aasiaan.
Teollinen vallankumous alkoi Euroopassa 1700-luvun lopulla ja kiihdytti osaltaan raaka-aineiden ja markkina-alueiden kysyntää.
Merkittävä vaihe Euroopan historiassa on myös toisen maailmansodan jälkeen vallinnut poliittinen tila. Kylmän sodan aikana Eurooppa oli jaettu kahteen suureen poliittiseen ja taloudelliseen blokkiin: sosialistisiin valtioihin Itä-Euroopassa ja kapitalistisiin valtioihin Länsi-Euroopassa. Vuoden 1990 tietämillä itäblokki hajosi.
Maantiede[muokkaa]
- Pääartikkeli: Euroopan maantiede
Eurooppa on oikeastaan vain ryhmä Euraasian läntisiä niemimaita, joita ovat Itämeren erottamat Fennoskandia ja Keski-Eurooppa sekä jälkimmäisestä pohjoiseen erkanevat Bretagnen niemimaa ja Jyllanti sekä etelään Välimereen erkanevat Iberian niemimaa, Italia ja Balkan[5]. Venäjälle tultaessa niemimaa levenee, kunnes se kohtaa Aasian rajan Uralvuorilla.
Euroopan pinnanmuodot vaihtelevat paljon pienillä etäisyyksillä. Eteläosassa on useita vuoristoja, merkittävimpinä Alpit, Pyreneet, Karpaatit ja Kaukasus Aasian rajan tuntumassa. Pohjoisessa on laaja ja alava Pohjois-Euroopan tasanko, ja vuoristoja on Skotlannissa sekä Skandit Skandinaviassa. Euroopan alueella sijaitsee useita suuria saaria, kuten Iso-Britannia, Islanti ja Irlanti.
Maantieteellisiä ääripäitä[muokkaa]
- korkein vuori: näkökulmasta riippuen Mont Blanc (4 808 m) tai Elbrus (5 642 m)[6]
- suurin järvi: Kaspianmeri, kokonaan Euroopassa sijaitsevista Laatokka
- pisin joki: Volga (3 685 km)
- suurin saari: Iso-Britannia (219 000 km²)
- mantereen ääripisteet: Nordkinn, Norja (71°8' N), Cabo da Roca, Portugali (9°31' W), Punta Marroqui, Espanja (36°0' N), Uralvuorten pohjoisosa (n. 63° E)
Ilmasto ja kasvillisuus[muokkaa]
Euroopan eteläosat kuuluvat subtrooppiseen ilmastovyöhykkeeseen, mutta suurin osa kuuluu lauhkeaan vyöhykkeeseen. Vain kaikkein pohjoisimmat osat kuuluvat kylmään vyöhykkeeseen. Euroopassa, kuten muuallakin maapallolla paikallinen kasvillisuus on määräytynyt lämpötilan ja sateisuuden mukaan. Euroopassa on Golf-virran lämmittävän voiman ansiosta euroopassa kasvaa lauhkeita metsiä samoilla leveyspiireillä, missä muuaalla maapallolla on puutonta tundraa. Euroopan pohjoisosissa, Jäämeren rannikolla maasto on puutonta ja vähäisen haihtumisen takia hyvin soista tundraa. Tyypillisiä alueen kasvilajeja ovat runsailla soilla kasvava tupasvilla ja rahkasammal, sekä yleisesti kaikkialla Pohjois-Euroopan tundralla kasvavat vaivaiskoivu ja variksenmarja. Euroopan tundraseuiduilla talvet ovat kylmiä, ja yhtämittaiset pakkasjaksot kestävät yleensä lokakuulta huhtikuulle. Kesät ovat lyhyitä ja helteitä saadaan pari kertaa kymmenessä vuodessa. Europpan tundraseuduilla sateet painottuvat loppukesään.
Etelämpänä saavutaan metsänrajalle, mistä alkaa pohjoinen havumetsävyöhyke, taiga. Skandinaviassa metsänrajan muodostaa tunturikoivu noin 70-71 leveyspiirillä, Venäjällä sen muodostaa lähinnä mänty. Etelämpänä Skandinaviassa ensin mänty syrjäyttää koivun kanssa tunturikoivun noin 69 leveyspiirien tienoilla, ja edelleen etelämpänä kuusi yleistyy ajaen männyn kokonaan karuimmille kasvupaikoille noin 65. leveyspiirin tienoilla. Näillä seuduin kasvillisuus on havumetsävyöhykettä tyypillisimmillään: kuusi-koivumetsiä rehevillä mailla ja männiköitä kuivilla mailla. Kaikkein kosteimmilla mailla on kuitenkin yleisesti turvesoita, tyypillisesti nevoja. Sama kasvillisuustyyppi jatkuu näiltä seuduilta vielä pitkälle etelään, noin 60. leveyspiirille saakka. Kuitenkin havumetsävyöhykkeen etelä-osissa, noin 61.leveyspiirin eteläpuolella pohjoistyyppiset lehtoalueet yleistyvät huomattavasti rehevillä mailla. Näissä lehdoissa pääpuulajit ovat yleensä kuusta, haapaa ja koivua, kuitenkin aluskasvillisuudessa on yleisesti vaateliaita lajeja, kuten valkovuokkoa. Myös suotyypit ovat havumetsävyöhykkeen eteläosissa keidassoita pohjoisempien alueiden nevojen sijaan. Pohjois-Euroopan havumetsät kasvavat alueella jonka kesät vaihtelevat viileästä kuumaan vuodesta riippuen, ja talvet ovat pääsääntöisesti kylmiä ja lumisia. Sateiden painopiste painottuu voimakkaammin kesästä syksyyn, mitä etelämpänä havumetsävyöhykettä ollaan. Tuulisinta on loppusyksystä ja alkutalvesta.
60. leveyspiirin eteläpuolella taiga alkaa Euroopassa vaihettua ensin sekametsiksi, lopulta paljon etelämpänä Keski-Euroopalle tyypillisiksi lehtimetsiksi, idässä myös aroiksi. Sekametsien piirteitä alkaa näkyä pohjoisesta etelään tultaessa Suomen etelä-ja lounaisrannikolla, Tukholman seudulla Ruotsissa, Norjassa taas jo niinkin pohjoisessa kuin Trondheim, mikä johtuu Golfvirran lämmittävästä vaikutuksesta. Selvin merkki sekametsävyöhykkeen läheisyydestä näkyy Etelä-Suomessa esimerkiksi runsaasta lehti-ja sekametsille tyypillisestä kevätaspektista valkovuokkoineen. Sekametsäalue eli hemiboreaalinen vyöhyke ulottuu noin 60. leveyspiiriltä 55. leveyspiirille, eli tämän kasvillisuustyypin pääaluetta ovat Etelä-Ruotsi, Etelä-Norja, Baltian maat, osa Valko-Venäjää ja osa Venäjää. Tyypillisesti sekametsissä on sekä taigan että lauhkeiden lehtimetsien piirteitä. Rehevillä mailla vallitsevat tyypillisesti kuusi- ja lehtipuuvaltaiset sekametsät, joissa kuusien rinnalla kasvaa runsaasti koivua, haapaa, pihlajaa, raitaa, vaahteraa, tammea, lehmusta, jalavaa ja pähkinäpensasta. Metsätyypit ovat lähinnä lehtomaisia kankaita. Lännessä, kuten Etelä-Ruotsissa kasvaa myös pyökkiä. Karuilla seuduilla on lähinnä männiköitä, kuten taigallakin. Pohjois-Euroopan sekametsien alueella talvet voivat olla joko hyvin kylmiä ja lumisia, tai lauhoja ja sateisia, riippuen vuodesta. Kesät ovat pääsääntöisesti lämpimiä, vain harvoin hyvin viileitä. Sateet painottuvat syyskuukausiin, mutta sadantaa tapahtuu vuoden ympäri.
55. leveyspiiriltä aina 45. leveyspiirille saakka kasvillisuus on kosteilla seuduilla lehtimetsää, Itä-Euroopan kuivemmilla seudulla taas joko sekä lehtimetsän ja arokasvillisuuden muodostamaa metsäaroa, hieman harvempaa puistoaroa, tai aivan puhdasta aroa. Vuorten rajaamassa Unkarin altaassa kasvaa myös kuivaa aroa, paikallisittain pustaa. Lehtimetsäisillä seuduilla on hyvin monenlaisia metsätyyppejä. Kosteikkojen varsilla kasvaa saarni-ja tervalepikköjä, pyökki hallitsee parhaimmilla paksumultaisilla kasvupaikoilla, hieman karummilla paikoilla valtalajeja ovat tammi, koivu ja lehmus, kaikkein karuimmilla metsämailla kasvaa lähinnä mäntyä ja katajaa. Atlantin läheisyydessä lehtimetsien puulajikoostumus ja aluskasvillisuus poikkeavat mantereisempien seutujen lehtimetsistä. Atlanttisissa lehtimetsissä tyyppilajeja olevat muratti, talvitammi, misteli ja orjanlaakeri puuttuvat kokonaan Itä-Euroopasta. Metsäaroilla kasvaa puina lähinnä tammea, mutta siellä kasvaa myös runsaammin tiettyjä juuri metsäaroille sopeutuneita valoa kaipaavia spesialisteja kuten omenapuita. Arokasvillisuus muistuttaa lännessä, ja metsäaroilla monin paikoin niittyä, tai ketoa kukkineen ja ruohikkoineen, mutta edelleen itään päin mentäessä vain sitkeimmät ruoholajit menestyvät, ja maisema muuttuu tasaisen yksipuoliseksi ruohomereksi. Lehtimetsävyöhykkeen talvia luonnehtii äärimmäinen ailahtelevuus. Keski-Euroopan talvi voi olla kokonaan lumeton, myrksyinen ja leuto. Joskus kuitenkin esiintyy pitkiäkin pakkasjaksoja keskitalvesta. Pysyvää lumipeitettä ei lehtimetsävyöhykkeellä saada. Kesät ovat yleensä miellyttävän lämpimiä, joskus tukalankin kuumia. Sateet painottuvat syksyyn ja talveen. Aroseuduilla ilmasto on äärevämpi.
45. leveyspiirin tuntumassa Euroopassa kasvillisuus on vielä edelleen lehtimetsää, idässä aroa. Kuitenkin etelämmäs mentäessä ilmasto alkaa hiljalleen muuttua talvisateiden ilmastoksi, mikä näkyy myös kasvillisuudessa. Lännessä talveksi lehtensä tiputtavien lehtipuiden rinnalle ilmaantuu heti 45. leveyspiirin eteläpuolella myös nahkealehtisiä ainavihantia lehtipuita, kuten korkkitammia. Tämä välimerenkasvillisuuden ja lehtimetsien vaihettumisvyöhyke on nähtävissä Espanjan pohjoisrannikolla, Pohjois-Italiassa ja Etelä-Ranskassa selvimmin. Idässä arot törmäävät sen sijaan vuoristoihin, kuten Kaukasukseen, jonka rinteillä kasvaa hyvin monimuotoisia metsiä. Tämä vyöhyke sijaitsee ilmastovyöhykkeellä, jota luonnehtii leudot runsassateiset, jopa myrkyiset talvet ja vähäsateisemmat kuumat kesät. Sadantaa saadaan kuitenkin vuoden ympäri ja talven kylmimpään aikaan lämpötila voi päivisin olla vain muutama lämpöaste.
Varsinaista Välimeren kasvillisuutta kasvaa Euroopassa lähinnä kaikkialla Välimeren rannoilla, mutta myös pienenä erillisenä "taskuna" Krimin niemimaan eteläkärjessä vuorten ja meren välissä Mustanmeren rannikolla. Välimeren kasvillisuus lienee maapallon yksi monimuotoisimmista kasvillisuustyypeistä. Alueella kasvaa niin nahkealehtisiä sankkoja ainavihantia metsiä, korkeita metsämäisiä piikkipensastoja, matalampia tiheitä pensastoja siellä täällä kasvavine nahkealehtisine puineen, suuria kosteikkoja ja marskimaita jokien suistoilla jne. Kaikkein kuivimmilla seuduilla kasvaa jopa puoliaavikon kasveja yhdessä nahkealehtisen matalan pensaston kanssa. Välimeren kasvillisuus on rehevintä seuduilla, joissa on runsaimmat talvisateet. Kesällä ja alkusyksyllä koko alueella on lähes sateetonta ja kuumaa, mutta sateisen talven jälkeen maalis-huhtikuussa luonto on hyvin rehevää ja täydessä kukassa. Kesän kuivan kauden aikana kasvien, kuten sitruspuiden, mantelipuiden, korkkitammen ja oliivien hedelmät taas kypsyvät.
Euroopan valtiot[muokkaa]
| Valtio | Pinta-ala (km²) | Asukasluku (arvio 1.7.2012) |
Väestötiheys (as. / km²) |
Pääkaupunki | valtiomuoto | viralliset kielet | valuutta |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Etelä-Eurooppa: | 2 474 861,39 | 265 618 008 | 100,5 | ||||
| 28 748 | 3 002 859 | 123,3 | Tirana | tasavalta | albania | lek | |
| 468 | 85 082 | 146,2 | Andorra la Vella | ruhtinaskunta | katalaani | euro | |
| 51 129 | 3 879 296 | 77,5 | Sarajevo | liittovaltio | bosnia, serbia, kroatia | Bosnian ja Hertsegovinan vaihdettava markka | |
| 110 910 | 7 037 935 | 68,7 | Sofia | tasavalta | bulgaria | Bulgarian leva | |
| 504 758 | 47 042 984 | 93,6 | Madrid | perustuslaillinen monarkia | espanja | euro | |
| 301 230 | 61 261 254 | 191,6 | Rooma | tasavalta | italia | euro | |
| 10 887 | 1 836 529 | 182,2 | Pristina | tasavalta | albania ja serbia | euro | |
| 125 911 | 10 767 827 | 81,5 | Ateena | tasavalta | kreikka | euro | |
| 56 542 | 4 480 043 | 77,7 | Zagreb | tasavalta | kroaatti | kuna | |
Kypros kuuluu maantieteellisesti Aasiaan ja Lähi-itään, ja osittain myös kulttuurillisesti. |
5 995 | 1 138 071 | 130,1 | Nikosia | tasavalta | kreikka, turkki | euro |
| 25 333 | 2 082 370 | 81,1 | Skopje | tasavalta | makedonia | Makedonian denaari | |
| 316 | 409 836 | 1 257,9 | Valletta | tasavalta | malta, englanti | euro | |
| 1,95 | 30 510 | 16 403,6 | Monaco | ruhtinaskunta | ranska | euro | |
| 13 812 | 656 394 | 48,7 | Podgorica | tasavalta | montenegro, albania, serbia | euro | |
| 91 568 | 10 781 459 | 110,1 | Lissabon | tasavalta | portugali | euro | |
| 238 391 | 21 848 504 | 91,0 | Bukarest | tasavalta | romania | Romanian leu | |
| 61 | 32 140 | 454,6 | San Marino | tasavalta | italia | euro | |
| 88 361 | 7 498 001 | 89,4 | Belgrad | tasavalta | serbia | Serbian dinaari | |
| 20 273 | 1 996 617 | 95,3 | Ljubljana | tasavalta | sloveeni | euro | |
Turkki sijaitsee hallinnollisesti, maantieteellisesti, väestöllisesti ja kulttuurillisesti suurimmaksi osaksi Aasiassa. Bosporinsalmen länsipuolinen osa Turkkia kuuluu Eurooppaan. |
783 562 | 79 749 461 | 93 | Ankara | tasavalta | turkki | Turkin liira |
| 0,44 | 836 | 2 045,5 | Città del Vaticano | absoluuttinen vaalimonarkia, teokratia | italia | euro | |
| Itä-Eurooppa: | 20 777 073 | 232 288 488 | 11,2 | ||||
| 29 800 | 2 970 495 | 101 | Jerevan | tasavalta | armenia | Armenian dram | |
Azerbaidžan sijaitsee maantieellisesti Aasiassa ja Euroopassa jonka Etelä-Kaukasian niemimaa erottaa ne toisistaan |
39 730 | 9 493 600 | 105,7 | Baku | tasavalta | azeri | manat |
Georgia sijaitsee maantieellisesti Aasiassa ja Euroopassa jonka Etelä-Kaukasian niemimaa erottaa ne toisistaan |
69 700 | 4 570 934 | 64 | Tbilisi | tasavalta | georgia | Georgian lari |
Kazakstan sijaitsee hallinnollisesti, väestöllisesti, maantieteellisesti ja kulttuurillisesti lähes kokonaan Aasiassa. Uraljoen länsipuolinen pieni osa Kazakstania kuuluu Eurooppaan. |
2 717 300 | 17 522 010 | 5,6 | Astana | tasavalta | kazakki ja venäjä | tenge |
| 33 843 | 3 656 843 | 131,0 | Chișinău | tasavalta | moldova | Moldovan leu | |
| 603 700 | 44 854 065 | 80,2 | Kiova | tasavalta | ukraina | Ukrainan hryvnia | |
| 207 600 | 9 643 566 | 49,8 | Minsk | tasavalta | valkovenäjä, venäjä | Valko-Venäjän rupla | |
Venäjä sijaitsee maantieteellisesti suurimmaksi osaksi Aasiassa, mutta keskushallinto ja suurin osa asukkaista sijaitsee Euroopassa. Uralvuoriston länsipuolinen osa Venäjää kuuluu Eurooppaan. |
17 075 400 | 142 517 670 | 8,3 | Moskova | liittotasavalta | venäjä | Venäjän rupla |
| Länsi-Eurooppa: | 936 752 | 160 797 249 | 160,6 | ||||
| 41 526 | 16 730 632 | 393,0 | Amsterdam, Haag | perustuslaillinen monarkia | hollanti | euro | |
| 30 510 | 10 438 353 | 336,8 | Bryssel | perustuslaillinen monarkia | hollanti,ranska, saksa | euro | |
| 70 280 | 4 722 028 | 55,3 | Dublin | tasavalta | englanti, iiri | euro | |
| 2 586 | 509 074 | 173,5 | Luxemburg | perustuslaillinen monarkia | luxemburg, saksa, ranska | euro | |
| 547 030 | 65 350 000 | 109,3 | Pariisi | tasavalta | ranska | euro | |
| 244 820 | 63 047 162 | 244,2 | Lontoo | parlamentaarinen monarkia | englanti | Englannin punta | |
| Keski-Eurooppa: | 922 752 | 161 761 816 | 165,9 | ||||
| 83 858 | 8 219 743 | 97,4 | Wien | liittotasavalta | saksa | euro | |
| 160 | 36 713 | 205,3 | Vaduz | perustuslaillinen monarkia | saksa | Sveitsin frangi | |
| 312 685 | 38 415 284 | 123,5 | Varsova | tasavalta | puola | Puolan zloty | |
| 358 021 | 81 305 856 | 233,2 | Berliini | liittotasavalta | saksa | euro | |
| 48 845 | 5 483 088 | 111,0 | Bratislava | tasavalta | slovakia | euro | |
| 41 290 | 7 925 517 | 176,8 | Bern | valaliitto | saksa, ranska, italia, retoromaani | Sveitsin frangi | |
| 78 866 | 10 177 300 | 130,1 | Praha | tasavalta | tšekki | Tšekin koruna | |
| 93 030 | 10 198 315 | 109,6 | Budapest | tasavalta | unkari | Unkarin forintti | |
| Pohjois-Eurooppa: | 1 432 323 | 32 048 161 | 22,1 | ||||
| 103 000 | 313 183 | 2,7 | Reykjavík | tasavalta | islanti | Islannin kruunu | |
| 64 589 | 2 191 580 | 36,6 | Riika | tasavalta | latvian kieli | Latvian lati | |
| 65 200 | 3 525 761 | 55,2 | Vilna | tasavalta | liettua | Liettuan litas | |
| 324 220 | 4 707 270 | 14,0 | Oslo | perustuslaillinen monarkia | norja | Norjan kruunu | |
| 449 964 | 9 103 788 | 19,7 | Tukholma | perustuslaillinen monarkia | ruotsi | Ruotsin kruunu | |
| 336 593 | 5 388 417 | 15,4 | Helsinki | tasavalta | suomi, ruotsi | euro | |
| 43 094 | 5 543 453 | 124,6 | Kööpenhamina | perustuslaillinen monarkia | tanska | Tanskan kruunu | |
| 45 226 | 1 274 709 | 31,3 | Tallinna | tasavalta | viro | euro | |
| Yhteensä: | 26 650 000 | 852 513 722 | 70 |
- 1 Armenian ja Kyproksen katsotaan kuuluvan maantieteellisesti Aasiaan, mutta kulttuurisesti ja historiallisesti Eurooppaan.
Epäitsenäiset alueet ja kiistanalaisesti epäitsenäiset alueet, joita Suomi ei ole tunnustanut[muokkaa]
| Valtio | Pinta-ala (km²) | Asukasluku | Asukastiheys (per asukas km²) | Pääkaupunki | Emämaa |
|---|---|---|---|---|---|
| 8 432 | 216 000 | 29 | Suhumi | Julistautunut Georgiasta itsenäiseksi, mutta vain viiden valtion tunnustamana. | |
| 1 552 | 28 355 | 16,8 | Maarianhamina | ||
| 3 900 | 70 000 | 18 | Tskhinvali | Julistautunut Georgiasta itsenäiseksi, mutta vain kolmen valtio tunnustamana. | |
| 1 399 | 49 483 | 32,9 | Tórshavn | ||
| 5,9 | 29 034 | 4 697,3 | Gibraltar | ||
| 78 | 65 345 | 828,0 | St. Peter Port | ||
| 62 049 | 2 932 | 0,046 | Longyearbyen | ||
| 116 | 94 949 | 773,9 | Saint Helier | ||
| 572 | 85 421 | 129,1 | Douglas | ||
| 3 355 | 264 172 | 78 | Nicosia | Pohjois-Kypros on vuonna 1983 itsenäiseksi julistautunut valtio, jonka itsenäisyyden on tunnustanut vain Turkki. | |
| 4 163 | 555 300 | 133 | Tiraspol | Itsenäistynyt Moldovasta yksipuolisesti. Alue sijaitsee Moldovan kansainvälisesti tunnustettujen rajojen sisäpuolella eikä mikään valtio ole tunnustanut sitä. | |
| 11 458 | 141 400 | 12 | Stepanakert | Alue on irtautunut Azerbaidžanista yksipuolisesti vuonna 1991, mutta mikään muu maa ei ole tunnustanut sen itsenäisyyttä. |
Kaupungit[muokkaa]
Euroopassa on 17 yli 1,5 miljoonan asukkaan kaupunkia. Vuoteen 1950 asti maailman suurimpien kaupunkien joukossa oli eurooppalaisia pääkaupunkeja, mutta kehitysmaiden väestönkasvu ja kaupungistuminen ovat muuttaneet tilanteen.
Väestö[muokkaa]
Euroopassa asuu nykyisin noin 740 miljoonaa henkeä. Väkiluvun kasvu on hidasta verrattuna muihin maanosiin. Sen sijaan väestön ikääntyminen on nopeaa: vuonna 2005 yli 65-vuotiaiden osuus oli 16 prosenttia väestöstä, vuoteen 2050 mennessä sen on laskettu kasvavan 28 prosenttiin.[7]
Kielet[muokkaa]
Euroopassa puhutaan noin 230 kieltä, mikä on vain 3 % maailman kielten lukumäärästä.[8] Indoeurooppalaisten kielten puhujia on yli 90 prosenttia. Suurimmat kieliryhmät ovat slaavilaiset, germaaniset ja romaaniset kielet.
Uskonnot[muokkaa]
-
Pääartikkeli: Uskonto Euroopassa
Eurooppalaisista noin 75 % on kristittyjä, 8 % muslimeja. Muslimeista suurin osa asuu Venäjän ja Turkin Euroopan-puoleisissa osissa, Bosnia-Hertsegovinassa ja Albaniassa.[9] Noin 17 % ei tunnusta mitään uskontoa. Juutalaisia on alle yksi prosentti.
Lähteet[muokkaa]
- ↑ Europe MSN Encarta Encyclopedia
- ↑ Iso tietosanakirja, 3. osa (Edom-Gotthielf), art. Eurooppa, Otava 1933
- ↑ Otavan Suuri Ensyklopedia, 2. osa (Cid-Harvey), art. Eurooppa, Otava 1977, ISBN 951-1-04170-3
- ↑ Eurooppanaisia ja Eurooppa-ongelmia Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2005
- ↑ Euroopan kartta HEMA Maps. Viitattu 2011-02-12.
- ↑ Mont Blanc, France/Italy Peakbagger.com
- ↑ The Geopolitics of world population change Center for Strategic & International Studies, 2007
- ↑ Interactive Language Map The National Virtual Translation Center, 2007
- ↑ Muslims in Europe BBC, 2005
Kirjallisuus[muokkaa]
Suomeksi[muokkaa]
- Ville Hytönen & Pauli Rautiainen (toim.): Uusi Atlantis. Puheenvuoroja Euroopan utopioista ja dystopioista. Turku. Savukeidas, 2009.
- Simo Sipola (toim.): Uuden Euroopan raunioilla. Helsinki. Teos, 2012.
Englanniksi[muokkaa]
- Norman Davies: Europe: A History
Katso myös[muokkaa]
Aasia | Afrikka | Etelä-Amerikka | Etelämanner | Eurooppa | Oseania | Pohjois-Amerikka
|
Myös Aasiaan kuuluviksi tulkittavat valtiot: |
|
Kiistanalainen poliittinen asema: |
|
Myös Aasiaan kuuluviksi tulkittavat valtiot; kiistanalainen poliittinen asema: |
|
Luettelo valtioista | Eurooppa | Euroopan neuvosto | Euroopan unioni |