Eurooppa

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee maanosaa. Täsmennyssivulla on muita määritteitä sanalle Eurooppa.
Eurooppa
Europe (orthographic projection).svg
Pinta-ala 10 180 000 km²
Väkiluku 740 000 000
  – väestötiheys 70 as/km²
Valtioita 50 (luettelo valtioista)
Kielet Katso Euroopan kielet
Aikavyöhyke UTC – UTC+5

Eurooppa on maanosa, jota rajaavat Atlantin valtameri lännessä, Pohjoinen jäämeri pohjoisessa, Uralvuoret ja Uraljoki idässä, Kaspianmeri, Kaukasusvuoret ja Mustameri kaakossa sekä Välimeri etelässä. Eurooppa muodostaa Aasian kanssa laajan Euraasian mantereen, jonka läntisen viidenneksen se käsittää. Pinta-alaltaan (noin 10,3 miljoonaa neliökilometriä) Eurooppa on maailman toiseksi pienin maanosa, hieman suurempi kuin Oseania. Euroopassa asuu hieman yli 700 miljoonaa ihmistä, joten se on asukasluvultaan kolmanneksi suurin maanosa Aasian ja Afrikan jälkeen. Euroopassa on 50 valtiota.

Nimen alkuperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimi Eurooppa on mahdollisesti peräisin kreikkalaisen mytologian prinsessa Europasta, joka joutui härän hahmon ottaneen Zeuksen sieppaamaksi. Toisen teorian mukaan nimi tulee foinikialaisten auringonlaskua merkitsevästä sanasta ereb.[1]

Euroopan määritelmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Erilaisia käsityksiä Euroopan ja Aasian rajasta 1700-1900-luvuilta.

Usein Euroopalle piirretään useita erilaisia rajoja, jotka perustuvat poliittisiin, taloudellisiin, kulttuurisiin tai käytännöllisiin näkökohtiin. Tämä on johtanut siihen, että on monta eri Eurooppaa, jotka eivät ole identtisiä keskenään. Eri maita on luettu mukaan tai jätetty pois sen mukaan, minkä piirteiden on katsottu olevan keskeisiä Euroopan määrittelyn kannalta.

Keskiajalla Don-jokea pidettiin yleisesti Euroopan itärajana.[2] Ural-vuoristoa on pidetty maanosien rajana 1500-luvulta lähtien, jolloin se oli myös Venäjän itärajana. Käsitykset siitä, missä kohdassa Euroopan kaakkoisraja kulkee Mustanmeren ja Kaspianmeren välillä, ovat myöhemminkin olleet vakiintumattomia ja vaihdelleet myös poliittisista syistä. Nykyisin rajan katsotaan tässä kohdassa tavallisimmin kulkevan Kaukasus-vuoristossa Venäjän etelärajan kohdalla tai lähellä sitä, jolloin Georgia, Armenia ja Azerbaidžan luetaan Aasiaan kuuluviksi. Kun viimeksi mainitut kuuluivat vielä Neuvostoliittoon, ne luettiin kuitenkin toisinaan Eurooppaan kuuluviksi ja maanosien rajan katsottiin kulkevan Neuvostoliiton silloista etelärajaa Kaspianmereen saakka. Toisinaan kuitenkin Kaukasiaa on kokonaisuudessaan pidetty Aasiaan kuuluvana ja maanosien rajan katsottu kulkevan Asovanmeren perukasta Volgan suulle.[3]

Kaikki nykyisen maantieteellisen määritelmän mukaiset Euroopan maat ovat Valko-Venäjää ja Vatikaanivaltiota lukuun ottamatta jäseninä laajassa Euroopan valtioiden yhteistyöjärjestössä, Euroopan neuvostossa, johon kuuluvat myös tavallisesti Aasian puolelle luetut Georgia, Armenia ja Azerbaidžan.

Nykyään termiä ”Eurooppa” käytetään lisääntyvässä määrin tarkoitettaessa Euroopan unionin jäsenmaita.[4] Tällä hetkellä liitossa on 28 maata (joista Kypros kuuluu maantieteellisesti Aasiaan). Lisäksi muutamat maat neuvottelevat jäsenyydestä, ja useiden muiden maiden uskotaan aloittavan neuvottelut tulevaisuudessa. Talouspoliittisena käsitteenä Euroopalla voidaan tarkoittaa myös Euroopan talousaluetta, johon kuuluvat EU-maiden lisäksi Norja, Islanti, ja Liechtenstein.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Euroopan historia

Euroopan kulttuuriperintö pohjautuu etenkin antiikin Kreikkaan, Rooman valtakuntaan ja Lähi-idästä tulleeseen kristinuskoon.

Rooman valtakunnan murentuessa Euroopassa alkoi kansainvaellusten aika.[5] Varhaisten aikojen perimätieto säilyi kuitenkin luostareissa. 700-luvulta alkaen islamilaiset kansat valloittivat Euroopan itä- ja eteläosia.[6] Vuonna 800 Rooman keisariksi kruunattu Kaarle Suuri hallitsi laajoja alueita Länsi- ja Keski-Euroopasta. Häntä on kutsuttu "Euroopan isäksi". Hänen valtakuntansa hajoamisen jälkeen perustettiin Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta.[7]

Keskiajalla feodaaliyhteiskunnan malli levisi Ranskasta muualle Eurooppaan. Britanniassa aateliston ja kuninkaan kiista vallanjaosta johti Magna Cartan kirjoittamiseen ja parlamentin perustamiseen. Paavin valta kasvoi, Euroopasta lähdettiin ristiretkille ja inkvisitio vastusti harhaoppisia.[8]

1400-luvulta lähtien eurooppalaiset valtakunnat, erityisesti Espanja (aiemmin Kastilia), Portugali sekä myöhemmin Alankomaat, Ranska ja Britannia (aiemmin Englanti) rakensivat suuria kolonialistisia imperiumeja Afrikkaan, Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan sekä Aasiaan.

Teollinen vallankumous alkoi Euroopassa 1700-luvun lopulla ja kiihdytti osaltaan raaka-aineiden ja markkina-alueiden kysyntää.

1800-luvun alussa Napoleon I pyrki saamaan koko Euroopan yhdeksi valtioksi valloittamalla naapurimaitaan.[8]

Merkittävä vaihe Euroopan historiassa on myös toisen maailmansodan jälkeen vallinnut poliittinen tila. Kylmän sodan aikana Eurooppa oli jaettu kahteen suureen poliittiseen ja taloudelliseen blokkiin: sosialistisiin valtioihin Itä-Euroopassa ja kapitalistisiin valtioihin Länsi-Euroopassa. Vuoden 1990 tietämillä itäblokki hajosi.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Euroopan topografinen kartta
Pääartikkeli: Euroopan maantiede

Eurooppa on oikeastaan vain ryhmä Euraasian läntisiä niemimaita, joita ovat Itämeren erottamat Fennoskandia ja Keski-Eurooppa sekä jälkimmäisestä pohjoiseen erkanevat Bretagnen niemimaa ja Jyllanti sekä etelään Välimereen erkanevat Iberian niemimaa, Italia ja Balkan[9]. Venäjälle tultaessa niemimaa levenee, kunnes se kohtaa Aasian rajan Uralvuorilla.

Euroopan pinnanmuodot vaihtelevat paljon pienillä etäisyyksillä. Eteläosassa on useita vuoristoja, merkittävimpinä Alpit, Pyreneet, Karpaatit ja Kaukasus Aasian rajan tuntumassa. Pohjoisessa on laaja ja alava Pohjois-Euroopan tasanko, ja vuoristoja on Skotlannissa sekä Skandit Skandinaviassa. Euroopan alueella sijaitsee useita suuria saaria, kuten Iso-Britannia, Islanti ja Irlanti.

Maantieteellisiä ääripäitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilmasto ja kasvillisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Euroopan eteläosat kuuluvat subtrooppiseen ilmastovyöhykkeeseen, mutta suurin osa kuuluu lauhkeaan vyöhykkeeseen. Vain kaikkein pohjoisimmat osat kuuluvat kylmään vyöhykkeeseen. Euroopassa, kuten muuallakin maapallolla paikallinen kasvillisuus on määräytynyt lämpötilan ja sateisuuden mukaan. Euroopassa on Golf-virran lämmittävän voiman ansiosta lauhkeita metsiä samoilla leveyspiireillä, missä muuaalla maapallolla on puutonta tundraa. Euroopan pohjoisosissa, Jäämeren rannikolla maasto on puutonta ja vähäisen haihtumisen takia hyvin soista tundraa. Tyypillisiä alueen kasvilajeja ovat runsailla soilla kasvava tupasvilla ja rahkasammal, sekä yleisesti kaikkialla Pohjois-Euroopan tundralla kasvavat vaivaiskoivu ja variksenmarja. Euroopan tundraseuiduilla talvet ovat kylmiä, ja yhtämittaiset pakkasjaksot kestävät yleensä lokakuulta huhtikuulle. Kesät ovat lyhyitä ja helteitä saadaan pari kertaa kymmenessä vuodessa. Europpan tundraseuduilla sateet painottuvat loppukesään.

Etelämpänä saavutaan metsänrajalle, mistä alkaa pohjoinen havumetsävyöhyke, taiga. Skandinaviassa metsänrajan muodostaa tunturikoivu noin 70-71 leveyspiirillä, Venäjällä sen muodostaa lähinnä mänty. Etelämpänä Skandinaviassa ensin mänty syrjäyttää koivun kanssa tunturikoivun noin 69 leveyspiirien tienoilla, ja edelleen etelämpänä kuusi yleistyy ajaen männyn kokonaan karuimmille kasvupaikoille noin 65. leveyspiirin tienoilla. Näillä seuduin kasvillisuus on havumetsävyöhykettä tyypillisimmillään: kuusi-koivumetsiä rehevillä mailla ja männiköitä kuivilla mailla. Kaikkein kosteimmilla mailla on kuitenkin yleisesti turvesoita, tyypillisesti nevoja. Sama kasvillisuustyyppi jatkuu näiltä seuduilta vielä pitkälle etelään, noin 60. leveyspiirille saakka. Kuitenkin havumetsävyöhykkeen etelä-osissa, noin 61.leveyspiirin eteläpuolella pohjoistyyppiset lehtoalueet yleistyvät huomattavasti rehevillä mailla. Näissä lehdoissa pääpuulajit ovat yleensä kuusta, haapaa ja koivua, kuitenkin aluskasvillisuudessa on yleisesti vaateliaita lajeja, kuten valkovuokkoa. Myös suotyypit ovat havumetsävyöhykkeen eteläosissa keidassoita pohjoisempien alueiden nevojen sijaan. Pohjois-Euroopan havumetsät kasvavat alueella jonka kesät vaihtelevat viileästä kuumaan vuodesta riippuen, ja talvet ovat pääsääntöisesti kylmiä ja lumisia. Sateiden painopiste painottuu voimakkaammin kesästä syksyyn, mitä etelämpänä havumetsävyöhykettä ollaan. Tuulisinta on loppusyksystä ja alkutalvesta.

60. leveyspiirin eteläpuolella taiga alkaa Euroopassa vaihettua ensin sekametsiksi, lopulta paljon etelämpänä Keski-Euroopalle tyypillisiksi lehtimetsiksi, idässä myös aroiksi. Sekametsien piirteitä alkaa näkyä pohjoisesta etelään tultaessa Suomen etelä-ja lounaisrannikolla, Tukholman seudulla Ruotsissa, Norjassa taas jo niinkin pohjoisessa kuin Trondheim, mikä johtuu Golfvirran lämmittävästä vaikutuksesta. Selvin merkki sekametsävyöhykkeen läheisyydestä näkyy Etelä-Suomessa esimerkiksi runsaasta lehti-ja sekametsille tyypillisestä kevätaspektista valkovuokkoineen. Sekametsäalue eli hemiboreaalinen vyöhyke ulottuu noin 60. leveyspiiriltä 55. leveyspiirille, eli tämän kasvillisuustyypin pääaluetta ovat Etelä-Ruotsi, Etelä-Norja, Baltian maat, osa Valko-Venäjää ja osa Venäjää. Tyypillisesti sekametsissä on sekä taigan että lauhkeiden lehtimetsien piirteitä. Rehevillä mailla vallitsevat tyypillisesti kuusi- ja lehtipuuvaltaiset sekametsät, joissa kuusien rinnalla kasvaa runsaasti koivua, haapaa, pihlajaa, raitaa, vaahteraa, tammea, lehmusta, jalavaa ja pähkinä­pensasta. Metsätyypit ovat lähinnä lehtomaisia kankaita. Lännessä, kuten Etelä-Ruotsissa kasvaa myös pyökkiä. Karuilla seuduilla on lähinnä männiköitä, kuten taigallakin. Pohjois-Euroopan sekametsien alueella talvet voivat olla joko hyvin kylmiä ja lumisia, tai lauhoja ja sateisia, riippuen vuodesta. Kesät ovat pääsääntöisesti lämpimiä, vain harvoin hyvin viileitä. Sateet painottuvat syyskuukausiin, mutta sadantaa tapahtuu vuoden ympäri.

55. leveyspiiriltä aina 45. leveyspiirille saakka kasvillisuus on kosteilla seuduilla lehtimetsää, Itä-Euroopan kuivemmilla seudulla taas joko sekä lehtimetsän ja arokasvillisuuden muodostamaa metsäaroa, hieman harvempaa puistoaroa, tai aivan puhdasta aroa. Vuorten rajaamassa Unkarin altaassa kasvaa myös kuivaa aroa, paikallisittain pustaa. Lehtimetsäisillä seuduilla on hyvin monenlaisia metsätyyppejä. Kosteikkojen varsilla kasvaa saarni-ja tervalepikköjä, pyökki hallitsee parhaimmilla paksumultaisilla kasvupaikoilla, hieman karummilla paikoilla valtalajeja ovat tammi, koivu ja lehmus, kaikkein karuimmilla metsämailla kasvaa lähinnä mäntyä ja katajaa. Atlantin läheisyydessä lehtimetsien puulajikoostumus ja aluskasvillisuus poikkeavat mantereisempien seutujen lehtimetsistä. Atlanttisissa lehtimetsissä tyyppilajeja olevat muratti, talvitammi, misteli ja orjanlaakeri puuttuvat kokonaan Itä-Euroopasta. Metsäaroilla kasvaa puina lähinnä tammea, mutta siellä kasvaa myös runsaammin tiettyjä juuri metsäaroille sopeutuneita valoa kaipaavia spesialisteja kuten omenapuita. Arokasvillisuus muistuttaa lännessä, ja metsäaroilla monin paikoin niittyä, tai ketoa kukkineen ja ruohikkoineen, mutta edelleen itään päin mentäessä vain sitkeimmät ruoholajit menestyvät, ja maisema muuttuu tasaisen yksipuoliseksi ruohomereksi. Lehtimetsävyöhykkeen talvia luonnehtii äärimmäinen ailahtelevuus. Keski-Euroopan talvi voi olla kokonaan lumeton, myrksyinen ja leuto. Joskus kuitenkin esiintyy pitkiäkin pakkasjaksoja keskitalvesta. Pysyvää lumipeitettä ei lehtimetsävyöhykkeellä saada. Kesät ovat yleensä miellyttävän lämpimiä, joskus tukalankin kuumia. Sateet painottuvat syksyyn ja talveen. Aroseuduilla ilmasto on äärevämpi.

45. leveyspiirin tuntumassa Euroopassa kasvillisuus on vielä edelleen lehtimetsää, idässä aroa. Kuitenkin etelämmäs mentäessä ilmasto alkaa hiljalleen muuttua talvisateiden ilmastoksi, mikä näkyy myös kasvillisuudessa. Lännessä talveksi lehtensä tiputtavien lehtipuiden rinnalle ilmaantuu heti 45. leveyspiirin eteläpuolella myös nahkealehtisiä ainavihantia lehtipuita, kuten korkkitammia. Tämä välimerenkasvillisuuden ja lehtimetsien vaihettumisvyöhyke on nähtävissä Espanjan pohjoisrannikolla, Pohjois-Italiassa ja Etelä-Ranskassa selvimmin. Idässä arot törmäävät sen sijaan vuoristoihin, kuten Kaukasukseen, jonka rinteillä kasvaa hyvin monimuotoisia metsiä. Tämä vyöhyke sijaitsee ilmastovyöhykkeellä, jota luonnehtii leudot runsassateiset, jopa myrkyiset talvet ja vähäsateisemmat kuumat kesät. Sadantaa saadaan kuitenkin vuoden ympäri ja talven kylmimpään aikaan lämpötila voi päivisin olla vain muutama lämpöaste.

Varsinaista Välimeren kasvillisuutta kasvaa Euroopassa lähinnä kaikkialla Välimeren rannoilla, mutta myös pienenä erillisenä "taskuna" Krimin niemimaan eteläkärjessä vuorten ja meren välissä Mustanmeren rannikolla. Välimeren kasvillisuus lienee maapallon yksi monimuotoisimmista kasvillisuustyypeistä. Alueella kasvaa niin nahkealehtisiä sankkoja ainavihantia metsiä, korkeita metsämäisiä piikkipensastoja, matalampia tiheitä pensastoja siellä täällä kasvavine nahkealehtisine puineen, suuria kosteikkoja ja marskimaita jokien suistoilla jne. Kaikkein kuivimmilla seuduilla kasvaa jopa puoliaavikon kasveja yhdessä nahkealehtisen matalan pensaston kanssa. Välimeren kasvillisuus on rehevintä seuduilla, joissa on runsaimmat talvisateet. Kesällä ja alkusyksyllä koko alueella on lähes sateetonta ja kuumaa, mutta sateisen talven jälkeen maalis-huhtikuussa luonto on hyvin rehevää ja täydessä kukassa. Kesän kuivan kauden aikana kasvien, kuten sitruspuiden, mantelipuiden, korkkitammen ja oliivien hedelmät taas kypsyvät.

Euroopan valtiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Euroopan valtiot.
Valtio Pinta-ala (km²) Asukasluku
(arvio 1.7.2012)
Väestötiheys
(as. / km²)
Pääkaupunki valtiomuoto viralliset kielet valuutta
Etelä-Eurooppa: 2 474 861,39 265 618 008 100,5
Albanian lippu Albania 28 748 3 002 859 123,3 Tirana tasavalta albania lek
Andorran lippu Andorra 468 85 082 146,2 Andorra la Vella ruhtinaskunta katalaani euro
Bosnia ja Hertsegovinan lippu Bosnia ja Hertsegovina 51 129 3 879 296 77,5 Sarajevo liittovaltio bosnia, serbia, kroatia Bosnian ja Hertsegovinan vaihdettava markka
Bulgarian lippu Bulgaria 110 910 7 037 935 68,7 Sofia tasavalta bulgaria Bulgarian leva
Espanjan lippu Espanja 504 758 47 042 984 93,6 Madrid perustuslaillinen monarkia espanja euro
Italia 301 230 61 261 254 191,6 Rooma tasavalta italia euro
Kosovon lippu Kosovo 10 887 1 836 529 182,2 Pristina tasavalta albania ja serbia euro
Kreikka 125 911 10 767 827 81,5 Ateena tasavalta kreikka euro
Kroatia 56 542 4 480 043 77,7 Zagreb tasavalta kroaatti kuna
Kyproksen tasavallan lippu Kypros
Kypros kuuluu maantieteellisesti Aasiaan ja Lähi-itään, ja osittain myös kulttuurillisesti.

5 995 1 138 071 130,1 Nikosia tasavalta kreikka, turkki euro
Makedonian lippu. Makedonia 25 333 2 082 370 81,1 Skopje tasavalta makedonia Makedonian denaari
Maltan lippu. Malta 316 409 836 1 257,9 Valletta tasavalta malta, englanti euro
Monacon lippu Monaco 1,95 30 510 16 403,6 Monaco ruhtinaskunta ranska euro
Montenegron lippu Montenegro 13 812 656 394 48,7 Podgorica tasavalta montenegro, albania, serbia euro
Portugalin lippu Portugali 91 568 10 781 459 110,1 Lissabon tasavalta portugali euro
Romanian lippu Romania 238 391 21 848 504 91,0 Bukarest tasavalta romania Romanian leu
San Marinon lippu San Marino 61 32 140 454,6 San Marino tasavalta italia euro
Serbian lippu Serbia 88 361 7 498 001 89,4 Belgrad tasavalta serbia Serbian dinaari
Turkin lippu Turkki
Turkki sijaitsee hallinnollisesti, maantieteellisesti, väestöllisesti ja kulttuurillisesti suurimmaksi osaksi Aasiassa. Bosporinsalmen länsipuolinen osa Turkkia kuuluu Eurooppaan.

783 562 79 749 461 93 Ankara tasavalta turkki Turkin liira
Vatikaanin lippu Vatikaani 0,44 836 2 045,5 Città del Vaticano absoluuttinen vaalimonarkia, teokratia italia euro
Itä-Eurooppa: 20 777 073 232 288 488 11,2
Armenian lippu Armenia 1 29 800 2 970 495 101 Jerevan tasavalta armenia Armenian dram
Azerbaidžanin lippu Azerbaidžan
Azerbaidžan sijaitsee maantieellisesti Aasiassa ja Euroopassa jonka Etelä-Kaukasian niemimaa erottaa ne toisistaan

39 730 9 493 600 105,7 Baku tasavalta azeri manat
Georgia
Georgia sijaitsee maantieellisesti Aasiassa ja Euroopassa jonka Etelä-Kaukasian niemimaa erottaa ne toisistaan

69 700 4 570 934 64 Tbilisi tasavalta georgia Georgian lari
Kazakstan
Kazakstan sijaitsee hallinnollisesti, väestöllisesti, maantieteellisesti ja kulttuurillisesti lähes kokonaan Aasiassa. Uraljoen länsipuolinen pieni osa Kazakstania kuuluu Eurooppaan.

2 717 300 17 522 010 5,6 Astana tasavalta kazakki ja venäjä tenge
Moldovan lippu Moldova 33 843 3 656 843 131,0 Chișinău tasavalta moldova Moldovan leu
Ukrainan lippu Ukraina 603 700 44 854 065 80,2 Kiova tasavalta ukraina Ukrainan hryvnia
Valko-Venäjän lippu Valko-Venäjä 207 600 9 643 566 49,8 Minsk tasavalta valkovenäjä, venäjä Valko-Venäjän rupla
Venäjän lippu Venäjä
Venäjä sijaitsee maantieteellisesti suurimmaksi osaksi Aasiassa, mutta keskushallinto ja suurin osa asukkaista sijaitsee Euroopassa. Uralvuoriston länsipuolinen osa Venäjää kuuluu Eurooppaan.

17 075 400 142 517 670 8,3 Moskova liittotasavalta venäjä Venäjän rupla
Länsi-Eurooppa: 936 752 160 797 249 160,6
Alankomaiden lippu Alankomaat 41 526 16 730 632 393,0 Amsterdam, Haag perustuslaillinen monarkia hollanti euro
Belgian lippu Belgia 30 510 10 438 353 336,8 Bryssel perustuslaillinen monarkia hollanti,ranska, saksa euro
Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Britannia 244 820 63 047 162 244,2 Lontoo parlamentaarinen monarkia englanti Englannin punta
Irlanti 70 280 4 722 028 55,3 Dublin tasavalta englanti, iiri euro
Luxemburg 2 586 509 074 173,5 Luxemburg perustuslaillinen monarkia luxemburg, saksa, ranska euro
Ranskan lippu Ranska 547 030 65 350 000 109,3 Pariisi tasavalta ranska euro
Keski-Eurooppa: 922 752 161 761 816 165,9
Itävalta 83 858 8 219 743 97,4 Wien liittotasavalta saksa euro
Liechtenstein 160 36 713 205,3 Vaduz perustuslaillinen monarkia saksa Sveitsin frangi
Puolan lippu Puola 312 685 38 415 284 123,5 Varsova tasavalta puola Puolan zloty
Saksan lippu Saksa 358 021 81 305 856 233,2 Berliini liittotasavalta saksa euro
Slovakian lippu Slovakia 48 845 5 483 088 111,0 Bratislava tasavalta slovakia euro
Slovenian lippu Slovenia 20 273 1 996 617 95,3 Ljubljana tasavalta sloveeni euro
Flag of Switzerland.svg Sveitsi 41 290 7 925 517 176,8 Bern valaliitto saksa, ranska, italia, retoromaani Sveitsin frangi
Tšekin lippu Tšekki 78 866 10 177 300 130,1 Praha tasavalta tšekki Tšekin koruna
Unkarin lippu Unkari 93 030 10 198 315 109,6 Budapest tasavalta unkari Unkarin forintti
Pohjois-Eurooppa: 1 432 323 32 048 161 22,1
Islannin lippu Islanti 103 000 313 183 2,7 Reykjavík tasavalta islanti Islannin kruunu
Latvia 64 589 2 191 580 36,6 Riika tasavalta latvian kieli euro
Liettua 65 200 3 525 761 55,2 Vilna tasavalta liettua Liettuan litas
Norjan lippu Norja 324 220 4 707 270 14,0 Oslo perustuslaillinen monarkia norja Norjan kruunu
Ruotsin lippu Ruotsi 449 964 9 103 788 19,7 Tukholma perustuslaillinen monarkia ruotsi Ruotsin kruunu
Suomen lippu Suomi 336 593 5 388 417 15,4 Helsinki tasavalta suomi, ruotsi euro
Tanskan lippu Tanska 43 094 5 543 453 124,6 Kööpenhamina perustuslaillinen monarkia tanska Tanskan kruunu
Viron lippu Viro 45 226 1 274 709 31,3 Tallinna tasavalta viro euro
Yhteensä: 26 650 000 852 513 722 70
  • 1 Armenian ja Kyproksen katsotaan kuuluvan maantieteellisesti Aasiaan, mutta kulttuurisesti ja historiallisesti Eurooppaan.

Epäitsenäiset alueet ja kiistanalaisesti epäitsenäiset alueet, joita Suomi ei ole tunnustanut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtio Pinta-ala (km²) Asukasluku Asukastiheys (per asukas km²) Pääkaupunki Emämaa
Flag of Abkhazia.svg Abhasia 8 432 216 000 29 Suhumi Julistautunut Georgiasta itsenäiseksi, mutta vain viiden valtion tunnustamana.
Flag of Åland.svg Ahvenanmaa 1 552 28 355 16,8 Maarianhamina Suomen lippu Suomi
Flag of South Ossetia.svg Etelä-Ossetia 3 900 70 000 18 Tskhinvali Julistautunut Georgiasta itsenäiseksi, mutta vain kolmen valtion tunnustamana.
Flag of the Faroe Islands.svg Färsaaret 1 399 49 483 32,9 Tórshavn Tanskan lippu Tanska
Flag of Gibraltar.svg Gibraltar 5,9 29 034 4 697,3 Gibraltar Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Britannia
Guernsey 78 65 345 828,0 St. Peter Port Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Britannia
Norjan lippu Huippuvuoret ja Jan Mayen 62 049 2 932 0,046 Longyearbyen Norjan lippu Norja
Jersey 116 94 949 773,9 Saint Helier Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Britannia
Flag of the Isle of Mann.svg Mansaari 572 85 421 129,1 Douglas Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Britannia
Flag of the Turkish Republic of Northern Cyprus.svg Pohjois-Kyproksen turkkilainen tasavalta 3 355 264 172 78 Nicosia Pohjois-Kypros on vuonna 1983 itsenäiseksi julistautunut valtio, jonka itsenäisyyden on tunnustanut vain Turkki.
Flag of Transnistria (state).svg Transnistria 4 163 555 300 133 Tiraspol Itsenäistynyt Moldovasta yksipuolisesti. Alue sijaitsee Moldovan kansainvälisesti tunnustettujen rajojen sisäpuolella eikä mikään valtio ole tunnustanut sitä.
Flag of Nagorno-Karabakh.svg Vuoristo-Karabah 11 458 141 400 12 Stepanakert Alue on irtautunut Azerbaidžanista yksipuolisesti vuonna 1991, mutta mikään muu maa ei ole tunnustanut sen itsenäisyyttä.


Euroopan osia ja alaryhmittymiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Euroopan osat. Keltaisella Itä-Eurooppa, vihreällä Pohjois-Eurooppa, sinisellä Keski-Eurooppa, violetilla Länsi-Eurooppa, tummemmalla oranssilla Etelä-Eurooppa, vaaleammalla oranssilla Kaakkois-Eurooppa.
Suuren osan Eurooppaa kattavia yhteenliitymiä
Euroopan osia ilmansuunnittain
Kultturisia tai poliittisia alueita tai ryhmittymiä
Luononmaantieteellisä alueita

Kaupungit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Euroopassa on 15 yli 1,5 miljoonan asukkaan kaupunkia.[11] Vuoteen 1950 asti maailman suurimpien kaupunkien joukossa oli eurooppalaisia pääkaupunkeja, mutta kehitysmaiden väestönkasvu ja kaupungistuminen ovat muuttaneet tilanteen.

Kun kaupunkilaisiksi lasketaan kaupungin rajojen sisällä elävät asukkaat, ja kaupungeiksi sellaiset joilla on oma paikallishallinto (mutta ei useamman kunnan alueelle jakautuvia taajamia), Euroopan suurimmat kaupungit ovat[11]

  1. Moskova
  2. Lontoo
  3. Pietari
  4. Berliini
  5. Madrid
  6. Rooma
  7. Kiova
  8. Pariisi
  9. Bukarest
  10. Budapest

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Euroopassa asuu nykyisin noin 740 miljoonaa henkeä. Väkiluvun kasvu on hidasta verrattuna muihin maanosiin. Sen sijaan väestön ikääntyminen on nopeaa: vuonna 2005 yli 65-vuotiaiden osuus oli 16 prosenttia väestöstä, vuoteen 2050 mennessä sen on laskettu kasvavan 28 prosenttiin.[12]

Kielet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Euroopassa puhutaan noin 230 kieltä, mikä on vain 3 % maailman kielten lukumäärästä.[13] Indoeurooppalaisten kielten puhujia on yli 90 prosenttia. Suurimmat kieliryhmät ovat slaavilaiset, germaaniset ja romaaniset kielet.

Uskonnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Uskonto Euroopassa

Eurooppalaisista noin 75 % on kristittyjä, 8 % muslimeja. Muslimeista suurin osa asuu Venäjän ja Turkin Euroopan-puoleisissa osissa, Bosnia-Hertsegovinassa ja Albaniassa.[14] Noin 17 % ei tunnusta mitään uskontoa. Juutalaisia on alle yksi prosentti.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Europe MSN Encarta Encyclopedia
  2. Iso tietosanakirja, 3. osa (Edom-Gotthielf), art. Eurooppa, Otava 1933
  3. Otavan Suuri Ensyklopedia, 2. osa (Cid-Harvey), art. Eurooppa, Otava 1977, ISBN 951-1-04170-3
  4. Eurooppanaisia ja Eurooppa-ongelmia Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2005
  5. Barbarian Tides: The Migration Age and the Later Roman Empire Amazon. Viitattu 5.3.2014.
  6. 8th Century, 701 to 800 World Timeline. Viitattu 5.3.2014.
  7. Charlemagne A&E Television Networks, LLC. Viitattu 5.3.2014.
  8. a b History of Europe Encyclopedia Britannica. Viitattu 5.3.2014.
  9. Euroopan kartta HEMA Maps. Viitattu 2011-02-12.
  10. Mont Blanc, France/Italy Peakbagger.com
  11. a b Europe's largest cities City Mayors. Viitattu 1.3.2014.
  12. The Geopolitics of world population change Center for Strategic & International Studies, 2007
  13. Interactive Language Map The National Virtual Translation Center, 2007
  14. Muslims in Europe BBC, 2005

Kirjallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomeksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ville Hytönen & Pauli Rautiainen (toim.): Uusi Atlantis. Puheenvuoroja Euroopan utopioista ja dystopioista. Turku. Savukeidas, 2009.
  • Simo Sipola (toim.): Uuden Euroopan raunioilla. Helsinki. Teos, 2012.

Englanniksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Norman Davies: Europe: A History
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Eurooppa.