Eurooppa

Eurooppa
Pinta-ala	10 180 000 km²
Väkiluku	n, 740 000 000
– väestötiheys	70 as/km²
Valtioita	50 (luettelo valtioista)
Kielet	Katso Euroopan kielet
Aikavyöhyke	UTC – UTC+5

Eurooppa on maanosa, jota rajaavat Atlantin valtameri lännessä, Pohjoinen jäämeri pohjoisessa, Uralvuoret ja Uraljoki idässä, Kaspianmeri, Kaukasusvuoret ja Mustameri kaakossa sekä Välimeri etelässä. Eurooppa muodostaa Aasian kanssa laajan Euraasian mantereen, jonka läntisen viidenneksen se käsittää. Pinta-alaltaan (noin 10,3 miljoonaa neliökilometriä) Eurooppa on maailman toiseksi pienin maanosa, hieman suurempi kuin Oseania. Euroopassa asuu hieman yli 700 miljoonaa ihmistä, joten se on asukasluvultaan kolmanneksi suurin maanosa Aasian ja Afrikan jälkeen. Euroopassa on 50 valtiota.

Nimen alkuperä

Nimi Eurooppa on mahdollisesti peräisin kreikkalaisen mytologian prinsessa Europasta, joka joutui härän hahmon ottaneen Zeuksen sieppaamaksi. Toisen teorian mukaan nimi tulee foinikialaisten auringonlaskua merkitsevästä sanasta ereb.

Euroopan määritelmä

Usein Euroopalle piirretään useita erilaisia rajoja, jotka perustuvat poliittisiin, taloudellisiin, kulttuurisiin tai käytännöllisiin näkökohtiin. Tämä on johtanut siihen, että on monta eri Eurooppaa, jotka eivät ole identtisiä keskenään. Eri maita on luettu mukaan tai jätetty pois sen mukaan, minkä piirteiden on katsottu olevan keskeisiä Euroopan määrittelyn kannalta.

Keskiajalla Don-jokea pidettiin yleisesti Euroopan itärajana. Ural-vuoristoa on pidetty maanosien rajana 1500-luvulta lähtien, jolloin se oli myös Venäjän itärajana. Käsitykset siitä, missä kohdassa Euroopan kaakkoisraja kulkee Mustanmeren ja Kaspianmeren välillä, ovat myöhemminkin olleet vakiintumattomia ja vaihdelleet myös poliittisista syistä. Nykyisin rajan katsotaan tässä kohdassa tavallisimmin kulkevan Kaukasus-vuoristossa Venäjän etelärajan kohdalla tai lähellä sitä, jolloin Georgia, Armenia ja Azerbaidžan luetaan Aasiaan kuuluviksi. Kun viimeksi mainitut kuuluivat vielä Neuvostoliittoon, ne luettiin kuitenkin toisinaan Eurooppaan kuuluviksi ja maanosien rajan katsottiin kulkevan Neuvostoliiton silloista etelärajaa Kaspianmereen saakka. Toisinaan kuitenkin Kaukasiaa on kokonaisuudessaan pidetty Aasiaan kuuluvana ja maanosien rajan katsottu kulkevan Asovanmeren perukasta Volgan suulle.

Kaikki nykyisen maantieteellisen määritelmän mukaiset Euroopan maat ovat Valko-Venäjää ja Vatikaanivaltiota lukuun ottamatta jäseninä laajassa Euroopan valtioiden yhteistyöjärjestössä, Euroopan neuvostossa, johon kuuluvat myös tavallisesti Aasian puolelle luetut Georgia, Armenia ja Azerbaidžan.

Nykyään termiä Eurooppa käytetään lisääntyvässä määrin tarkoitettaessa Euroopan unionin jäsenmaita. Tällä hetkellä liitossa on 27 maata (joista Kypros kuuluu maantieteellisesti Aasiaan). Lisäksi muutamat maat neuvottelevat jäsenyydestä, ja useiden muiden maiden uskotaan aloittavan neuvottelut tulevaisuudessa. EU-keskeisen käytännön perusteella esimerkiksi Suomi ja Ruotsi eivät ole kuuluneet Eurooppaan ennen vuotta 1995, eivätkä Norja tai Sveitsi ole siihen koskaan kuuluneet. Talouspoliittisena käsitteenä Euroopalla voidaan tarkoittaa myös Euroopan talousaluetta, johon kuuluvat EU-maiden lisäksi Norja, Islanti, ja Liechtenstein.

Euroopan poliittinen kartta

Euroopan alaryhmittymiä:

• Euroopan neuvosto
• Euroopan talousalue
• Euroopan unioni
• Schengen-alue
• Euroalue
• Fennoskandia
• Balkan
• Baltian maat
• Benelux
• Britteinsaaret
• Keski-Eurooppa
• Itä-Eurooppa
• Pohjois-Eurooppa
• Etelä-Eurooppa
• Länsi-Eurooppa
• Iberian niemimaa
• Pohjoismaat
• Skandinavia
• Visegrád-ryhmä

Historia

Pääartikkeli: Euroopan historia

Euroopan kulttuuriperintö pohjautuu etenkin antiikin Kreikkaan, Rooman valtakuntaan ja Lähi-idästä tulleeseen kristinuskoon. Sitä ennen jääkauden jälkeen pohjoinen Eurooppa oli fennougrilaisen maailman koti Iberian niemimaalta Uralille. Geneettisesti ugrilaisia suurriistan metsästäjä, kielellisesti uralilaisen kantakielen (suomalais.ugrilaisen) puhujia. Arkelogiassa puhutan esihistoriasta ja kivikaudesta sekä kampa- ja kuoppakeraamisen kulttuurin ajasta. Indo-eurooppalaisuus (kieli ja väestö) saapui maanviljelyksen mukana n. 5000 - 3000 eKr kaakosta ja etelästä, työntäen metsästäjä-keräilijät pohjoiseen ja koilliseen. Kelttiläinen, baski- ja germaanikulttuurit rakentuvat tämän päälle ja lopulta kreikkalainen ja roomalainen järjestys yhdenmukaisti kulttuuria ja uskontoa. Silti pohjoiset ja itäiset osat olivat vielä 1000 jKr pakanakaudessa, vaikkakin niiden yhteiskunnat olivat sotilaallisesti järjestäytyneitä ja taloudellisesti johdettuja. Jopa niin vahvoja, ettei Rooma pystynyt valloittamaan ja hansakauppa rikastutti pohjoista enemmän kuin etelää.

1400-luvulta lähtien eurooppalaiset valtakunnat, erityisesti Espanja (aiemmin Kastilia), Portugali sekä myöhemmin Alankomaat, Ranska ja Britannia (aiemmin Englanti) rakensivat suuria kolonialistisia imperiumeja Afrikkaan, Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan sekä Aasiaan.

Teollinen vallankumous alkoi Euroopassa 1700-luvun lopulla ja kiihdytti osaltaan raaka-aineiden ja markkina-alueiden kysyntää.

Merkittävä vaihe Euroopan historiassa on myös toisen maailmansodan jälkeen vallinnut poliittinen tila. Kylmän sodan aikana Eurooppa oli jaettu kahteen suureen poliittiseen ja taloudelliseen blokkiin: sosialistisiin valtioihin Itä-Euroopassa ja kapitalistisiin valtioihin Länsi-Euroopassa. Vuoden 1990 tietämillä itäblokki hajosi.

Maantiede

Euroopan topografinen kartta

Pääartikkeli: Euroopan maantiede

Eurooppa on oikeastaan vain ryhmä Euraasian läntisiä niemimaita, joita ovat Itämeren erottamat Fennoskandia ja Keski-Eurooppa sekä jälkimmäisestä pohjoiseen erkanevat Bretagnen niemimaa ja Jyllanti sekä etelään Välimereen erkanevat Iberian niemimaa, Italia ja Balkan. Venäjälle tultaessa niemimaa levenee, kunnes se kohtaa Aasian rajan Uralvuorilla.

Euroopan pinnanmuodot vaihtelevat paljon pienillä etäisyyksillä. Eteläosassa on useita vuoristoja, merkittävimpinä Alpit, Pyreneet, Karpaatit ja Kaukasus Aasian rajan tuntumassa. Pohjoisessa on laaja ja alava Pohjois-Euroopan tasanko, ja vuoristoja on Skotlannissa sekä Skandit Skandinaviassa. Euroopan alueella sijaitsee useita suuria saaria, kuten Iso-Britannia, Islanti ja Irlanti.

Maantieteellisiä ääripäitä

• korkein vuori: näkökulmasta riippuen Mont Blanc (4 808 m) tai Elbrus (5 642 m)
• suurin järvi: Kaspianmeri, kokonaan Euroopassa sijaitsevista Laatokka
• pisin joki: Volga (3 685 km)
• suurin saari: Iso-Britannia (219 000 km²)
• mantereen ääripisteet: Nordkinn, Norja (71°8' N), Cabo da Roca, Portugali (9°31' W), Punta Marroqui, Espanja (36°0' N), Uralvuorten pohjoisosa (n. 63° E)

Ilmasto ja kasvillisuus

Euroopan eteläosat kuuluvat subtrooppiseen ilmastovyöhykkeeseen, mutta suurin osa kuuluu lauhkeaan vyöhykkeeseen. Vain kaikkein pohjoisimmat osat kuuluvat kylmään vyöhykkeeseen. Euroopassa, kuten muuallakin maapallolla paikallinen kasvillisuus on määräytynyt lämpötilan ja sateisuuden mukaan. Euroopassa on Golf-virran lämmittävän voiman ansiosta euroopassa kasvaa lauhkeita metsiä samoilla leveyspiireillä, missä muuaalla maapallolla on puutonta tundraa. Euroopan pohjoisosissa, Jäämeren rannikolla maasto on puutonta ja vähäisen haihtumisen takia hyvin soista tundraa. Tyypillisiä alueen kasvilajeja ovat runsailla soilla kasvava tupasvilla ja rahkasammal, sekä yleisesti kaikkialla Pohjois-Euroopan tundralla kasvavat vaivaiskoivu ja variksenmarja. Euroopan tundraseuiduilla talvet ovat kylmiä, ja yhtämittaiset pakkasjaksot kestävät yleensä lokakuulta huhtikuulle. Kesät ovat lyhyitä ja helteitä saadaan pari kertaa kymmenessä vuodessa. Europpan tundraseuduilla sateet painottuvat loppukesään.

Etelämpänä saavutaan metsänrajalle, mistä alkaa pohjoinen havumetsävyöhyke, taiga. Skandinaviassa metsänrajan muodostaa tunturikoivu noin 70-71 leveyspiirillä, Venäjällä sen muodostaa lähinnä mänty. Etelämpänä Skandinaviassa ensin mänty syrjäyttää koivun kanssa tunturikoivun noin 69 leveyspiirien tienoilla, ja edelleen etelämpänä kuusi yleistyy ajaen männyn kokonaan karuimmille kasvupaikoille noin 65. leveyspiirin tienoilla. Näillä seuduin kasvillisuus on havumetsävyöhykettä tyypillisimmillään: kuusi-koivumetsiä rehevillä mailla ja männiköitä kuivilla mailla. Kaikkein kosteimmilla mailla on kuitenkin yleisesti turvesoita, tyypillisesti nevoja. Sama kasvillisuustyyppi jatkuu näiltä seuduilta vielä pitkälle etelään, noin 60. leveyspiirille saakka. Kuitenkin havumetsävyöhykkeen etelä-osissa, noin 61.leveyspiirin eteläpuolella pohjoistyyppiset lehtoalueet yleistyvät huomattavasti rehevillä mailla. Näissä lehdoissa pääpuulajit ovat yleensä kuusta, haapaa ja koivua, kuitenkin aluskasvillisuudessa on yleisesti vaateliaita lajeja, kuten valkovuokkoa. Myös suotyypit ovat havumetsävyöhykkeen eteläosissa keidassoita pohjoisempien alueiden nevojen sijaan. Pohjois-Euroopan havumetsät kasvavat alueella jonka kesät vaihtelevat viileästä kuumaan vuodesta riippuen, ja talvet ovat pääsääntöisesti kylmiä ja lumisia. Sateiden painopiste painottuu voimakkaammin kesästä syksyyn, mitä etelämpänä havumetsävyöhykettä ollaan. Tuulisinta on loppusyksystä ja alkutalvesta.

60. leveyspiirin eteläpuolella taiga alkaa Euroopassa vaihettua ensin sekametsiksi, lopulta paljon etelämpänä Keski-Euroopalle tyypillisiksi lehtimetsiksi, idässä myös aroiksi. Sekametsien piirteitä alkaa näkyä pohjoisesta etelään tultaessa Suomen etelä-ja lounaisrannikolla, Tukholman seudulla Ruotsissa, Norjassa taas jo niinkin pohjoisessa kuin Trondheim, mikä johtuu Golfvirran lämmittävästä vaikutuksesta. Selvin merkki sekametsävyöhykkeen läheisyydestä näkyy Etelä-Suomessa esimerkiksi runsaasta lehti-ja sekametsille tyypillisestä kevätaspektista valkovuokkoineen. Sekametsäalue eli hemiboreaalinen vyöhyke ulottuu noin 60. leveyspiiriltä 55. leveyspiirille, eli tämän kasvillisuustyypin pääaluetta ovat Etelä-Ruotsi, Etelä-Norja, Baltian maat, osa Valko-Venäjää ja osa Venäjää. Tyypillisesti sekametsissä on sekä taigan että lauhkeiden lehtimetsien piirteitä. Rehevillä mailla vallitsevat tyypillisesti kuusi- ja lehtipuuvaltaiset sekametsät, joissa kuusien rinnalla kasvaa runsaasti koivua, haapaa, pihlajaa, raitaa, vaahteraa, tammea, lehmusta, jalavaa ja pähkinä­pensasta. Metsätyypit ovat lähinnä lehtomaisia kankaita. Lännessä, kuten Etelä-Ruotsissa kasvaa myös pyökkiä. Karuilla seuduilla on lähinnä männiköitä, kuten taigallakin. Pohjois-Euroopan sekametsien alueella talvet voivat olla joko hyvin kylmiä ja lumisia, tai lauhoja ja sateisia, riippuen vuodesta. Kesät ovat pääsääntöisesti lämpimiä, vain harvoin hyvin viileitä. Sateet painottuvat syyskuukausiin, mutta sadantaa tapahtuu vuoden ympäri.

55. leveyspiiriltä aina 45. leveyspiirille saakka kasvillisuus on kosteilla seuduilla lehtimetsää, Itä-Euroopan kuivemmilla seudulla taas joko sekä lehtimetsän ja arokasvillisuuden muodostamaa metsäaroa, hieman harvempaa puistoaroa, tai aivan puhdasta aroa. Vuorten rajaamassa Unkarin altaassa kasvaa myös kuivaa aroa, paikallisittain pustaa. Lehtimetsäisillä seuduilla on hyvin monenlaisia metsätyyppejä. Kosteikkojen varsilla kasvaa saarni-ja tervalepikköjä, pyökki hallitsee parhaimmilla paksumultaisilla kasvupaikoilla, hieman karummilla paikoilla valtalajeja ovat tammi, koivu ja lehmus, kaikkein karuimmilla metsämailla kasvaa lähinnä mäntyä ja katajaa. Atlantin läheisyydessä lehtimetsien puulajikoostumus ja aluskasvillisuus poikkeavat mantereisempien seutujen lehtimetsistä. Atlanttisissa lehtimetsissä tyyppilajeja olevat muratti, talvitammi, misteli ja orjanlaakeri puuttuvat kokonaan Itä-Euroopasta. Metsäaroilla kasvaa puina lähinnä tammea, mutta siellä kasvaa myös runsaammin tiettyjä juuri metsäaroille sopeutuneita valoa kaipaavia spesialisteja kuten omenapuita. Arokasvillisuus muistuttaa lännessä, ja metsäaroilla monin paikoin niittyä, tai ketoa kukkineen ja ruohikkoineen, mutta edelleen itään päin mentäessä vain sitkeimmät ruoholajit menestyvät, ja maisema muuttuu tasaisen yksipuoliseksi ruohomereksi. Lehtimetsävyöhykkeen talvia luonnehtii äärimmäinen ailahtelevuus. Keski-Euroopan talvi voi olla kokonaan lumeton, myrksyinen ja leuto. Joskus kuitenkin esiintyy pitkiäkin pakkasjaksoja keskitalvesta. Pysyvää lumipeitettä ei lehtimetsävyöhykkeellä saada. Kesät ovat yleensä miellyttävän lämpimiä, joskus tukalankin kuumia. Sateet painottuvat syksyyn ja talveen. Aroseuduilla ilmasto on äärevämpi.

45. leveyspiirin tuntumassa Euroopassa kasvillisuus on vielä edelleen lehtimetsää, idässä aroa. Kuitenkin etelämmäs mentäessä ilmasto alkaa hiljalleen muuttua talvisateiden ilmastoksi, mikä näkyy myös kasvillisuudessa. Lännessä talveksi lehtensä tiputtavien lehtipuiden rinnalle ilmaantuu heti 45. leveyspiirin eteläpuolella myös nahkealehtisiä ainavihantia lehtipuita, kuten korkkitammia. Tämä välimerenkasvillisuuden ja lehtimetsien vaihettumisvyöhyke on nähtävissä Espanjan pohjoisrannikolla, Pohjois-Italiassa ja Etelä-Ranskassa selvimmin. Idässä arot törmäävät sen sijaan vuoristoihin, kuten Kaukasukseen, jonka rinteillä kasvaa hyvin monimuotoisia metsiä. Tämä vyöhyke sijaitsee ilmastovyöhykkeellä, jota luonnehtii leudot runsassateiset, jopa myrkyiset talvet ja vähäsateisemmat kuumat kesät. Sadantaa saadaan kuitenkin vuoden ympäri ja talven kylmimpään aikaan lämpötila voi päivisin olla vain muutama lämpöaste.

Varsinaista Välimeren kasvillisuutta kasvaa Euroopassa lähinnä kaikkialla Välimeren rannoilla, mutta myös pienenä erillisenä "taskuna" Krimin niemimaan eteläkärjessä vuorten ja meren välissä Mustanmeren rannikolla. Välimeren kasvillisuus lienee maapallon yksi monimuotoisimmista kasvillisuustyypeistä. Alueella kasvaa niin nahkealehtisiä sankkoja ainavihantia metsiä, korkeita metsämäisiä piikkipensastoja, matalampia tiheitä pensastoja siellä täällä kasvavine nahkealehtisine puineen, suuria kosteikkoja ja marskimaita jokien suistoilla jne. Kaikkein kuivimmilla seuduilla kasvaa jopa puoliaavikon kasveja yhdessä nahkealehtisen matalan pensaston kanssa. Välimeren kasvillisuus on rehevintä seuduilla, joissa on runsaimmat talvisateet. Kesällä ja alkusyksyllä koko alueella on lähes sateetonta ja kuumaa, mutta sateisen talven jälkeen maalis-huhtikuussa luonto on hyvin rehevää ja täydessä kukassa. Kesän kuivan kauden aikana kasvien, kuten sitruspuiden, mantelipuiden, korkkitammen ja oliivien hedelmät taas kypsyvät.

Euroopan valtiot

Valtio	Pinta-ala (km²)	Asukasluku (arvio 1.7.2012)	Väestötiheys (as. / km²)	Pääkaupunki	valtiomuoto	viralliset kielet	valuutta
Etelä-Eurooppa:	2 474 861,39	265 618 008	100,5
Albania	28 748	3 002 859	123,3	Tirana	tasavalta	albania	lek
Andorra	468	85 082	146,2	Andorra la Vella	ruhtinaskunta	katalaani	euro
Bosnia ja Hertsegovina	51 129	3 879 296	77,5	Sarajevo	liittovaltio	bosnia, serbia, kroatia	Bosnian ja Hertsegovinan vaihdettava markka
Bulgaria	110 910	7 037 935	68,7	Sofia	tasavalta	bulgaria	Bulgarian leva
Espanja	504 758	47 042 984	93,6	Madrid	perustuslaillinen monarkia	espanja	euro
Italia	301 230	61 261 254	191,6	Rooma	tasavalta	italia	euro
Kosovo	10 887	1 836 529	182,2	Pristina	tasavalta	albania ja serbia	euro
Kreikka	125 911	10 767 827	81,5	Ateena	tasavalta	kreikka	euro
Kroatia	56 542	4 480 043	77,7	Zagreb	tasavalta	kroaatti	kuna
Kypros Kypros kuuluu maantieteellisesti Aasiaan ja Lähi-itään, ja osittain myös kulttuurillisesti.	5 995	1 138 071	130,1	Nikosia	tasavalta	kreikka, turkki	euro
Makedonia	25 333	2 082 370	81,1	Skopje	tasavalta	makedonia	Makedonian denaari
Malta	316	409 836	1 257,9	Valletta	tasavalta	malta, englanti	euro
Monaco	1,95	30 510	16 403,6	Monaco	ruhtinaskunta	ranska	euro
Montenegro	13 812	656 394	48,7	Podgorica	tasavalta	montenegro, albania, serbia	euro
Portugali	91 568	10 781 459	110,1	Lissabon	tasavalta	portugali	euro
Romania	238 391	21 848 504	91,0	Bukarest	tasavalta	romania	Romanian leu
San Marino	61	32 140	454,6	San Marino	tasavalta	italia	euro
Serbia	88 361	7 498 001	89,4	Belgrad	tasavalta	serbia	Serbian dinaari
Slovenia	20 273	1 996 617	95,3	Ljubljana	tasavalta	sloveeni	euro
Turkki Turkki sijaitsee hallinnollisesti, maantieteellisesti, väestöllisesti ja kulttuurillisesti suurimmaksi osaksi Aasiassa. Bosporinsalmen länsipuolinen osa Turkkia kuuluu Eurooppaan.	783 562	79 749 461	93	Ankara	tasavalta	turkki	Turkin liira
Vatikaani	0,44	836	2 045,5	Città del Vaticano	absoluuttinen vaalimonarkia, teokratia	italia	euro
Itä-Eurooppa:	20 777 073	232 288 488	11,2
Armenia 1	29 800	2 970 495	101	Jerevan	tasavalta	armenia	Armenian dram
Azerbaidžan Azerbaidžan sijaitsee maantieellisesti Aasiassa ja Euroopassa jonka Etelä-Kaukasian niemimaa erottaa ne toisistaan	39 730	9 493 600	105,7	Baku	tasavalta	azeri	manat
Georgia Georgia sijaitsee maantieellisesti Aasiassa ja Euroopassa jonka Etelä-Kaukasian niemimaa erottaa ne toisistaan	69 700	4 570 934	64	Tbilisi	tasavalta	georgia	Georgian lari
Kazakstan Kazakstan sijaitsee hallinnollisesti, väestöllisesti, maantieteellisesti ja kulttuurillisesti lähes kokonaan Aasiassa. Uraljoen länsipuolinen pieni osa Kazakstania kuuluu Eurooppaan.	2 717 300	17 522 010	5,6	Astana	tasavalta	kazakki ja venäjä	tenge
Moldova	33 843	3 656 843	131,0	Chișinău	tasavalta	moldova	Moldovan leu
Ukraina	603 700	44 854 065	80,2	Kiova	tasavalta	ukraina	Ukrainan hryvnia
Valko-Venäjä	207 600	9 643 566	49,8	Minsk	tasavalta	valkovenäjä, venäjä	Valko-Venäjän rupla
Venäjä Venäjä sijaitsee maantieteellisesti suurimmaksi osaksi Aasiassa, mutta keskushallinto ja suurin osa asukkaista sijaitsee Euroopassa. Uralvuoriston länsipuolinen osa Venäjää kuuluu Eurooppaan.	17 075 400	142 517 670	8,3	Moskova	liittotasavalta	venäjä	Venäjän rupla
Länsi-Eurooppa:	936 752	160 797 249	160,6
Alankomaat	41 526	16 730 632	393,0	Amsterdam, Haag	perustuslaillinen monarkia	hollanti	euro
Belgia	30 510	10 438 353	336,8	Bryssel	perustuslaillinen monarkia	hollanti,ranska, saksa	euro
Irlanti	70 280	4 722 028	55,3	Dublin	tasavalta	englanti, iiri	euro
Luxemburg	2 586	509 074	173,5	Luxemburg	perustuslaillinen monarkia	luxemburg, saksa, ranska	euro
Ranska	547 030	65 350 000	109,3	Pariisi	tasavalta	ranska	euro
Yhdistynyt kuningaskunta	244 820	63 047 162	244,2	Lontoo	parlamentaarinen monarkia	englanti	Englannin punta
Keski-Eurooppa:	922 752	161 761 816	165,9
Itävalta	83 858	8 219 743	97,4	Wien	liittotasavalta	saksa	euro
Liechtenstein	160	36 713	205,3	Vaduz	perustuslaillinen monarkia	saksa	Sveitsin frangi
Puola	312 685	38 415 284	123,5	Varsova	tasavalta	puola	Puolan zloty
Saksa	358 021	81 305 856	233,2	Berliini	liittotasavalta	saksa	euro
Slovakia	48 845	5 483 088	111,0	Bratislava	tasavalta	slovakia	euro
Sveitsi	41 290	7 925 517	176,8	Bern	valaliitto	saksa, ranska, italia, retoromaani	Sveitsin frangi
Tšekki	78 866	10 177 300	130,1	Praha	tasavalta	tšekki	Tšekin koruna
Unkari	93 030	10 198 315	109,6	Budapest	tasavalta	unkari	Unkarin forintti
Pohjois-Eurooppa:	1 432 323	32 048 161	22,1
Islanti	103 000	313 183	2,7	Reykjavík	tasavalta	islanti	Islannin kruunu
Latvia	64 589	2 191 580	36,6	Riika	tasavalta	latvian kieli	Latvian lati
Liettua	65 200	3 525 761	55,2	Vilna	tasavalta	liettua	Liettuan litas
Norja	324 220	4 707 270	14,0	Oslo	perustuslaillinen monarkia	norja	Norjan kruunu
Ruotsi	449 964	9 103 788	19,7	Tukholma	perustuslaillinen monarkia	ruotsi	Ruotsin kruunu
Suomi	336 593	5 388 417	15,4	Helsinki	tasavalta	suomi, ruotsi	euro
Tanska	43 094	5 543 453	124,6	Kööpenhamina	perustuslaillinen monarkia	tanska	Tanskan kruunu
Viro	45 226	1 274 709	31,3	Tallinna	tasavalta	viro	euro
Yhteensä:	26 650 000	852 513 722	70

• ¹ Armenian ja Kyproksen katsotaan kuuluvan maantieteellisesti Aasiaan, mutta kulttuurisesti ja historiallisesti Eurooppaan.

Epäitsenäiset alueet ja kiistanalaisesti epäitsenäiset alueet, joita Suomi ei ole tunnustanut

Valtio	Pinta-ala (km²)	Asukasluku	Asukastiheys (per asukas km²)	Pääkaupunki	Emämaa
Abhasia	8 432	216 000	29	Suhumi	Julistautunut Georgiasta itsenäiseksi, mutta vain viiden valtion tunnustamana.
Ahvenanmaa	1 552	28 355	16,8	Maarianhamina	Suomi
Etelä-Ossetia	3 900	70 000	18	Tskhinvali	Julistautunut Georgiasta itsenäiseksi, mutta vain kolmen valtio tunnustamana.
Färsaaret	1 399	49 483	32,9	Tórshavn	Tanska
Gibraltar	5,9	29 034	4 697,3	Gibraltar	Britannia
Guernsey	78	65 345	828,0	St. Peter Port	Britannia
Huippuvuoret ja Jan Mayen	62 049	2 932	0,046	Longyearbyen	Norja
Jersey	116	94 949	773,9	Saint Helier	Britannia
Mansaari	572	85 421	129,1	Douglas	Britannia
Pohjois-Kyproksen turkkilainen tasavalta	3 355	264 172	78	Nicosia	Pohjois-Kypros on vuonna 1983 itsenäiseksi julistautunut valtio, jonka itsenäisyyden on tunnustanut vain Turkki.
Transnistria	4 163	555 300	133	Tiraspol	Itsenäistynyt Moldovasta yksipuolisesti. Alue sijaitsee Moldovan kansainvälisesti tunnustettujen rajojen sisäpuolella eikä mikään valtio ole tunnustanut sitä.
Vuoristo-Karabah	11 458	141 400	12	Stepanakert	Alue on irtautunut Azerbaidžanista yksipuolisesti vuonna 1991, mutta mikään muu maa ei ole tunnustanut sen itsenäisyyttä.

Kaupungit

Euroopassa on 17 yli 1,5 miljoonan asukkaan kaupunkia. Vuoteen 1950 asti maailman suurimpien kaupunkien joukossa oli eurooppalaisia pääkaupunkeja, mutta kehitysmaiden väestönkasvu ja kaupungistuminen ovat muuttaneet tilanteen.

Väestö

Euroopassa asuu nykyisin noin 740 miljoonaa henkeä. Väkiluvun kasvu on hidasta verrattuna muihin maanosiin. Sen sijaan väestön ikääntyminen on nopeaa: vuonna 2005 yli 65-vuotiaiden osuus oli 16 prosenttia väestöstä, vuoteen 2050 mennessä sen on laskettu kasvavan 28 prosenttiin.

Kielet

Euroopan pääaakkoset, Kypros ja Turkki on laskettu mukaan

  latinalaiset aakkoset

  kyrilliset aakkoset

  kreikkalaiset aakkoset

  latinalaiset aakkoset ja kyrilliset aakkoset

  kreikkalaiset aakkoset ja latinalaiset aakkoset

Euroopassa puhutaan noin 230 kieltä, mikä on vain 3 % maailman kielten lukumäärästä. Indoeurooppalaisten kielten puhujia on yli 90 prosenttia. Suurimmat kieliryhmät ovat slaavilaiset, germaaniset ja romaaniset kielet.

Uskonnot

Pääartikkeli: Uskonto Euroopassa

Eurooppalaisista noin 75 % on kristittyjä, 8 % muslimeja. Muslimeista suurin osa asuu Venäjän ja Turkin Euroopan-puoleisissa osissa, Bosnia-Hertsegovinassa ja Albaniassa. Noin 17 % ei tunnusta mitään uskontoa. Juutalaisia on alle yksi prosentti.

Kirjallisuus

Suomeksi

• Ville Hytönen & Pauli Rautiainen (toim.): Uusi Atlantis. Puheenvuoroja Euroopan utopioista ja dystopioista. Turku. Savukeidas, 2009.
• Simo Sipola (toim.): Uuden Euroopan raunioilla. Helsinki. Teos, 2012.

Englanniksi

• Norman Davies: Europe: A History

Katso myös

• Euraasia
• Euroopan unioni

Maanosat

Aasia | Afrikka | Etelä-Amerikka | Etelämanner | Eurooppa | Oseania | Pohjois-Amerikka

Maapallo

Euroopan valtiot