Lappi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee maantieteellistä aluetta Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Venäjällä. Sanan muita merkityksiä on lueteltu täsmennyssivulla.
Tornionjärvi Ruotsin Lapissa Kiirunan kunnassa. Taustalla näkyy Lapporten-vuoristolaakso.
Lapin nykymaakunta koostuu kolmen historiallisen maakunnan (Lappi, Länsipohja eli Västerbotten ja Pohjanmaa) osista.
Västerbottenin lääni ennen Haminan rauhaa. Vaaleankeltaisella näkyy nykyisin Suomen ja Ruotsin kesken jaettu Lapin maakunta.

Lappi (pohjoissaameksi Sápmi, koltansaameksi Sääˊmjânnam, inarinsaameksi Säämi, ruots. Lappland, ven. Лапландия) on Fennoskandian pohjoisin osa, joka kuuluu nykyään Suomeen, Ruotsiin, Norjaan ja Venäjään. Saamelaiset ovat alueen alkuperäiskansa.

Hallinnollinen jako[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lappi on historiallisesti ollut Tanska-Norjan, Ruotsin ja Venäjän keisarikunnan yhteishallintoaluetta. Ruotsin ja Venäjään kuuluneen Suomen suuriruhtinaskunnan välinen raja määriteltiin Haminan rauhassa vuonna 1809. Ruotsi-Norjaan kuuluneen Norjan ja Suomen suuriruhtinaskunnan välinen raja määriteltiin vuonna 1826. Norjan ja Suomen itsenäistyttyä Lappi tuli kuulumaan neljään eri valtioon.

Suomen Lappi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa Lappi voi tarkoittaa useita eri asioita. Lapin historiallinen maakunta käsittää Suomen pohjoisimmassa osassa sijaitsevat Enontekiön, Inarin, Kittilän, Muonion, Pelkosenniemen, Savukosken, Sodankylän ja Utsjoen kunnat. Ennen Haminan rauhaa tämä alue oli osaa samaa maakuntaa Ruotsin Lapin kanssa.

Tarton rauhassa vuonna 1920 Suomeen liitettiin Petsamo, joka voidaan myös lukea osaksi Lapin historiallista maakuntaalähde?, mutta joka ei kuitenkaan ollut osa Suomen suuriruhtinaskuntaa. Vuosina 1920–1940 Lapin lääni oli alueellisesti suurimmillaan, mutta toisen maailmansodan alueluovutukset pienensivät sen pinta-alaa. Vuonna 1940 Lapin lääniin kuuluneet Petsamon Kalastajasaarento ja Sallan itäosa sekä Oulun lääniin kuulunut Kuusamon itäosa (niin sanottu Sallan–Kuusamon alue) luovutettiin Neuvostoliitolle. Vuonna 1944 Neuvostoliitolle luovutettiin loppuosa Petsamosta. Rajaa muutettiin vielä kerran vuonna 1947, jolloin Jäniskosken–Niskakosken alue Inarin kunnasta myytiin Neuvostoliitolle.

Lapin lääni säilyi ennallaan vuonna 1997 toteutetussa lääniuudistuksessa, mutta vuonna 2010 se lakkautettiin muiden Suomen läänien tavoin. Valtionhallinnossa läänin korvasi Lapin aluehallintovirasto. Vanhan Lapin läänin aluetta vastaa myös nykyinen Lapin maakunta, joka on siis Lapin historiallista maakuntaa laajempi.

Ruotsin Lappi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsin hallinnossa maakunnilla ei enää ole virallista asemaa, vaan ylimmän tason hallintoalueita ovat Ruotsin läänit. Pohjoisimmassa Ruotsissa sijaitsevat Västerbottenin lääni ja Norrbottenin lääni. Niiden alue jakaantuu kolmen Ruotsin maakunnan kesken. Nämä maakunnat ovat rannikkoalueet käsittävät eteläisempi Västerbotten ja pohjoisempi Norrbotten, joka ulottuu idässä Tornionjokeen asti. Näiden läänien sisämaa-alue kuuluu Ruotsin Lapin maakuntaan.

Norjan Lappi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Norjan Lappi kuuluu lännestä itään ja etelästä pohjoiseen lueteltuna Nordlandin lääniin, Tromssan lääniin ja Finnmarkin lääniin.

Venäjän Lappi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venäjän Lappi vastaa Murmanskin aluetta. Luonnonmaantieteessä aluetta kutsutaan Kuolan niemimaaksi. Historiallisesti Murmanskin alue vastaa Venäjän keisarikunnan Arkangelin kuvernementtiin kuulunutta Kuolan kihlakuntaa. Kantalahden piiri kuului aikaisemmin nykyistä Karjalan tasavaltaa vastanneeseen hallinnolliseen alueeseen, mutta liitettiin sittemmin osaksi Murmanskin aluetta. Venäjän Lappiin kuuluvat myös Suomen Neuvostoliitolle toisen maailmansodan jälkeen luovuttama Petsamo, Inarin kunnasta myyty Jäniskosken–Niskakosken alue ja Sallan–Kuusamon alueen pohjoisosa.

Maantiedettä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keskiyön aurinko Norjan Nordkapissa.

Suomeen ja Ruotsiin kuuluvat Lapin historialliset maakunnat sijaitsevat sisämaassa. Jos Lappina pidetään koko Lapin lääniä ja Ruotsissa vastaavasti Norrbottenin lääniä, niin Suomen ja Ruotsin Lapit ulottuvat Perämeren rannalle. Lapin länsiosassa Norjaan kuuluvalla rannikolla on vuonoja aina Venäjälle asti ulottuvalla alueella. Tunturit alkavat Norjaan kuuluvat Lapin itäosasta. Ruotsin ja Norjan rajana sijaitseva Skandien vuoristo sijaitsee pohjoisosistaan Lapissa. Sen korkeimmat huiput ovat Kebnekaisella Ruotsissa.[1]

Lappi käsittää pohjoista havumetsävyöhykettä, taigaa ja pohjoisimman Lapin osalta tundraa. Lapin ilmasto on subarktinen. Kesällä suuressa osassa Lappia vallitsee yötön yö, jolloin aurinko ei laske lainkaan ja talvella puolestaan kaamos, jolloin aurinko ei nouse lainkaan.

Suomeen kuuluva Lapin historiallinen maakunta jaetaan luonnonmaantieteellisesti, mutta ei kuitenkaan koskaan hallinnollisesti Kittilän Lappiin, Sompion Lappiin, Enontekiön Lappiin ja Inarin Lappiin. Taigan ja tundran raja Suomessa kulkee Kaunispään alueella, joka on suosittu hiihto-, laskettelu- ja muu lomakohde. Suomen Lapissa sijaitsee kaksi suurta tekojärveä (Lokka ja Porttipahta) ja 483 kilometriä pitkä Kemijoki, joka on Suomen pisin joki.[2] Suomen Lapin itäosassa on soita ja järviä, joista suurin on Inarinjärvi 1 040 km².

Kaikki satamat lännessä Norjanmerellä ja Barentsinmerellä Muurmanskiin asti ovat jäättömiä koko vuoden. Pohjanlahti kuitenkin tavallisesti jäätyy talvisin. Atlantin valtameren pohja pohjoisessa ja lännessä sisältää suuria öljy- ja kaasuvaroja.

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Murmansk on Venäjän Lapin ja samalla koko Lapin alueen suurin kaupunki.

Murmansk on Lapin alueen suurin kaupunki ja muutoinkin Murmanskin alue oli eri maihin kuuluvista Lapeista väestöltään selvästi suurin.

Saamelaiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saamelaiskielet alueittain: 1. eteläsaame, 2. uumajansaame, 3. piitimensaame, 4. luulajansaame, 5. pohjoissaame, 6. koltansaame, 7. inarinsaame, 8. kiltinänsaame ja 9. turjansaame. Suomessa puhutaan pohjois-, inarin- ja kolttasaamea (6).
Saamelaisten lippu.

Kunkin neljän maan Lapissa kyseisen maan valtaväestö on enemmistönä. Lapin alueella kaikissa neljässä maassa asuu saamelaisia, jotka ovat alueen alkuperäiskansa. Saamelaiskielet ovat uralilaisen kielikunnan suomalais-ugrilaiseen haaraan kuuluva ryhmä kieliä, joita saamelaiset puhuvat. Saamelaiskieliä on yhteensä yhdeksän, joista kuudella on oma kirjakielensä. Uskonnoltaan Suomen, Ruotsin ja Norjan saamelaiset ovat evankelisluterilaisia, mutta Venäjällä asuvat kolttasaamelaiset ovat uskonnoltaan ortodokseja.

Suomessa saamelaisia ja saamen kieltä puhuvia asuu lähinnä Saamelaisten kotiseutualueella eli Enontekiön, Inarin, Utsjoen kunnissa ja Sodankylän kunnan pohjoisosassa. Suomessa on jossain määrin tunnustettu alkuperäiskansojen oikeuksia ja vuonna 1973 perustettiin kulttuurikysymyksiä varten saamelaiskomitean ehdotuksista saamelaisparlamentti, joka toimi vuosina 19731985. Saamelaiskäräjät perustettiin vuonna 1996.[3]

Elinkeinot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lapissa on perinteisesti harrastettu poronhoitoa, metsästystä ja kalastusta. Lapissa on myös paljon matkailualan yrityksiä ja hiihtokeskuksia, jotka pyörivät ympäri vuoden, mutta etenkin talviajan sesonkina. Historiallisen, napapiirin yläpuolisen Lapin osalta tilanne on edellä mainitun kaltainen. Sielläkin metsätalous ja nykyisin varsinkin kaivannaistoiminta ovat merkittäviä elinkeinoja. Nykyisen Lapin maakunnan elinkeinoista teollisuus on selkeästi ykkönen niin liikevaihdon kun työllistävyyden kannalta. Merilappi, joka on Kemi-Tornio seutukunnan alue on teollisuuslappi, josta lähtee runsaat 8 % Suomen viennin arvosta [4] . Venäjän Lapissa Kuolan niemimaalla on myös kaivostoimintaa. Petsamo on tunnettu nikkelikaivoksistaan.

Lapin sota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Lapin sota

Jatkosodan aikana Suomi oli OuluNurmes-linjalta pohjoiseen Saksan sotavoimien hallussa. Alueella toimi tänä aikana kuitenkin suomalainen siviilihallinto. Lapin lääninhallitusta johti tuolloin Kaarlo Hillilä. Syyskuussa 1944 solmitun Moskovan välirauhan ehtojen mukaan Suomen tuli ajaa saksalaisjoukot pois maasta, mikä tarkoitti Lapin sodan syttymistä maiden välille. Saksalaiset vetäytyivät kohti Norjaa suomalaisten seuratessa ja taistellessa tulivoimaisten jälkijoukkojen kanssa. Väestö oli evakuoitu Pohjanmaalle ja Ruotsiin.

Saksalaiset miinoittivat Lappia runsaasti vetäytyessään, ja tuhosivat suuren osan infrastruktuuria, esimerkiksi sillat, osia tiestöstä ja rautatiet. Sodan jälkeen Lapissa tarvittiin mittavaa jälleenrakentamista, minkä vuoksi monissa alueen julkisissa rakennuksissa on 1940-luvun funktionalistinen rakennustyyli.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Lappi.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Lähteenmäki, Maria: Terra Ultima: Matka Lapin historiaan. Helsingissä: Otava, 2006. ISBN 951-1-21098-X.
  • Massa, Ilmo & Snellman, Hanna (toim.): Lappi: Maa, kansat, kulttuurit. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 924. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2003. ISBN 951-746-505-X.
  • Rantanen, Lasse: Lapin sydän: Etelän vieraat pohjoisen sielua etsimässä. Kuvitus: Lasse Rantanen. Tekstit: Hannu Tarmio. Sisältää myös Nils-Aslak Valkeapään tekstin Kotini on tunturissa. Helsinki: Nemo, 2009. ISBN 978-952-240-015-4.
  • Nils-Aslak Valkeapää: Terveisiä Lapista. (1971)