Lappi

Wikipedia

Saamelaisten lippu

Lappi (pohjoissaameksi Sápmi, koltansaameksi Sääˊmjânnam, inarinsaameksi Säämi, ruots. Lappland, ven. Лапландия) on Fennoskandian pohjoisin osa. Lappi tunnetaan saamelaisista, jotka nykyisin ovat siellä alkuperäiskansan statuksen omaava vähemmistö.

Lappi kattaa pohjoisosat Ruotsista, Suomesta, Norjasta ja Venäjän Kuolan niemimaan. Lappi oli myös Ruotsin maakunta. Lappi jakaantuu neljän eri maan hallinnollisten alueiden kesken:

• Ruotsin Lapin maakunta, joka kattaa osia Ruotsin Norrbottenin ja Västerbottenin lääneistä
• Osia Norjan Nordlandin, Tromssan ja Finnmarkin lääneistä
• Suomen Lapin historiallinen maakunta tai alueeltaan sitä hieman laajempi Lapin nykymaakunta, joka on alueeltaan sama kuin Lapin lääni
• Venäjän Murmanskin alue eli Kuola

Rämettä Suomen Lapissa, oikealla Yllästunturi Äkäslompolon puolelta

Suomen osa Lapista muodostaa Lapin läänin ja vuoden 1997 lääniuudistuksen jälkeen myös Lapin maakunnan. Lapin historialliseen maakuntaan Suomessa luetaan kuitenkin vain Lapin läänin ja Lapin nykymaakunnan pohjoisosa. Eteläosa Suomen Lapin nykymaakunnasta eli Peräpohjola luetaan Suomen historiallisista maakunnista Pohjanmaahan, ja osa siitä on kuulunut myös Länsipohjan historialliseen maakuntaan.

Tässä suppeammassakin merkityksessään Suomen Lappi on laaja alue, joka joskus jaetaan maantieteellisesti, ei kuitenkaan koskaan hallinnollisesti Kittilän Lappiin, Sompion Lappiin, Enontekiön Lappiin ja Inarin Lappiin.

[muokkaa] Maantiede

Lapin länsiosassa on vuonoja, itäosassa tuntureita. Korkeimmat huiput ovat Kebnekaisella Ruotsissa.^[1] Idässä on soita ja järviä, joista suurin on Inarijärvi 1 040 km². Suomen Lapissa sijaitsee kaksi suurta tekojärveä, Lokka ja Porttipahta, sekä Suomen pisin joki, 483 kilometrin mittainen Kemijoki.^[2] Ilmasto on subarktinen.

Kaikki satamat lännessä Norjanmerellä ja Barentsin merellä Muurmanskiin asti ovat jäättömiä koko vuoden. Pohjanlahti tavallisesti jäätyy talvisin. Valtameren pohja pohjoisessa ja lännessä sisältää suuria öljy- ja kaasuvaroja. Lapista on kotoisin myös joulupukki.

[muokkaa] Kielet

Saamelaiskielet alueittain: 1. eteläsaame, 2. uumajansaame, 3. piitimensaame, 4. luulajansaame, 5. pohjoissaame, 6. koltansaame, 7. inarinsaame, 8. kiltinänsaame, 9. turjansaame. Suomessa puhutaan pohjois-, inarin- ja kolttasaamea (6).

Saamelaiskielet ovat uralilaisen kielikunnan suomalais-ugrilaiseen haaraan kuuluva ryhmä kieliä, joita saamelaiset puhuvat. Saamelaiskieliä on yhteensä yhdeksän, joista kuudella on oma kirjakielensä. Lapissa puhutaan myös norjaa, ruotsia, suomea ja venäjää.

[muokkaa] Lähteet

Lapissa on myös paljon maitkailualan yrityksiä ja hiihtokeskuksia, jotka pyörivät ympäri vuoden.

[muokkaa] Kirjallisuutta

• Lähteenmäki, Maria: Terra Ultima: Matka Lapin historiaan. Helsingissä: Otava, 2006. ISBN 951-1-21098-X.
• Massa, Ilmo & Snellman, Hanna (toim.): Lappi: Maa, kansat, kulttuurit. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 924. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2003. ISBN 951-746-505-X.
• Rantanen, Lasse: Lapin sydän: Etelän vieraat pohjoisen sielua etsimässä. Kuvitus: Lasse Rantanen. Tekstit: Hannu Tarmio. Sisältää myös Nils-Aslak Valkeapään tekstin Kotini on tunturissa. Helsinki: Nemo, 2009. ISBN 978-952-240-015-4.
• Nils-Aslak Valkeapää: Terveisiä Lapista. (1971)

[muokkaa] Aiheesta muualla

• LaplandFinland - Virallinen matkaopas Suomen lappiin
• VisitSweden - Ruotsin matkailun virallinen verkkosivusto – Pohjois-Ruotsi
• Tutkijoiden Lappi -verkkonäyttely 1800-luvun tutkimusmatkoista pohjoiseen (Oulun yliopisto)

Tämä Lappiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia. Voit auttaa laajentamaan myös muita samankaltaisia artikkeleita.