Lääniuudistus
Wikipedia
1. syyskuuta 1997 toteutettu Suomen lääniuudistus vähensi läänien määrän kahdestatoista kuuteen. Lääniuudistuksessa maakuntien merkitys kasvoi, kun aiemmat maakunnalliset läänit korvattiin hallinnollisilla suurlääneillä.
Lääniuudistuksen tarkoitus oli julkishallinnon keventäminen ja 20% säästöt hallintokuluissa. Uudistusta on kuitenkin kritisoitu siitä, että maakuntien luominen itse asiassa lisäsi uuden hallintokerroksen, ja hallintokulujen säästö on todellisuudessa vaihdellut laskutavasta riippuen nollasta kymmeneen prosenttiin. Uusien läänien nimiä ovat jotkut myös pitäneet merkityksettöminä ja vailla siteitä Suomen perinteisiin alueisiin. Monista läänien osista on sitä paitsi nyt hyvin pitkät matkat läänien pääkaupunkeihin. Monen mielestä on varsin nurinkurista esimerkiksi se, että entisen Keski-Suomen läänin pääkaupungista Jyväskylästä on matkaa nykyisen Länsi-Suomen läänin pääkaupunkiin Turkuun pitemmälti kuin Helsinkiin.
[muokkaa] Läänien yhdistäminen
Vanhat läänit liittyivät uusiin seuraavasti:
- Etelä-Suomen lääni
- Uudenmaan lääni
- Kymen lääni
- Hämeen läänin eteläiset osat
- Mikkelin läänistä Heinolan seutu
- Länsi-Suomen lääni
- Turun ja Porin lääni
- Vaasan lääni
- Keski-Suomen lääni
- Hämeen läänin pohjoiset osat
- Itä-Suomen lääni
- Mikkelin lääni, Heinolan seutua lukuun ottamatta
- Kuopion lääni
- Pohjois-Karjalan lääni
Uudistusta edeltänyt Oulun lääni on alueeltaan sama kuin nykyinen.
Uudistusta edeltänyt Lapin lääni on alueeltaan sama kuin nykyinen.
Ahvenanmaan maakuntaa edeltänyt maakunta oli sama kuin nykyinen. Ahvenanmaalle perustettiin maakuntaitsehallinnon ja valtionhallinnon koordinaatiopisteeksi Ahvenanmaan lääninhallitus.
