Kymenlaakson maakunta

Kymenlaakson maakunta Kymmenedalens landskap
vaakuna	sijainti
Historialliset läänit	Kymen lääni
Maakuntakeskus	Kotka (kaupunki)
Maakuntajohtaja	Vt Juha Haapaniemi
Pinta-ala ilman merialueita	5 633,06 km² 17:nneksi suurin 2011
Kokonaispinta-ala	7 455,52 km² 15:nneksi suurin 2011
– maa	5 147,69 km²
– sisävesi	485,37 km²
– meri	1 822,46 km²
Väkiluku	182 226 11:nneksi suurin 31.5.2011
– väestötiheys	35,4 as/km² (31.5.2011)
Maakuntalaulu	Kymenlaakson laulu
Nimikkolajit
– eläin	Saukko
– järvi	Vuohijärvi
– kala	Kilohaili
– kasvi	Keltakurjenmiekka
– kivi	Rapakivi
– lintu	Punatulkku

Kymenlaakson maakunta (ruots. Kymmenedalen) on Suomen maakunta Kaakkois-Suomessa. Maakunnan nimi johtuu sen halki kulkevasta Kymijoesta, jonka varrella tai lähellä sitä ovat seudun suurimmat asutuskeskukset. Kymenlaakson maakuntakeskukset ovat Kotka ja Kouvola. Kotkassa sijaitsevat muun muassa maakunnan liiton hallinto, keskussairaala ja maakuntamuseo. Kouvola on ollut maakunnan suurin kaupunki vuonna 2009 tapahtuneiden kuntaliitosten jälkeen 87 964 asukkaalla. Maakunnan suurin kaupunkialue sen sijaan on Kotkan keskustaajama 53 206 asukkaalla.

Kymenlaakso oli Suomen ensimmäisiä laajasti teollistuneita alueita, jo 1800-luvulta alkaen. Teollisuus keskittyi Voikkaan ja Kotkan välisen rautatien varteen. Nykyään alue kärsii raskaan teollisuuden, pääosin paperiteollisuuden, taantumisesta, kun korvaavaa työllistäjää ei ole löytynyt. Taantumisen seurauksena alueella on muuttotappio pääosin Helsingin seudulle. Silti alueelle muuttaa väkeä jopa ulkomailta, etupäässä Venäjältä. Bruttokansantuote Kymenlaaksossa oli vuonna 2001 yhteensä 4 147 miljoonaa euroa.

Kymenlaakson maakuntaa ympäröivät Uusimaa lounaassa, Päijät-Häme luoteessa, Etelä-Savo pohjoisessa ja Etelä-Karjala idässä.

Historia

Kymenlaakso ei kuulu Suomen historiallisten maakuntien joukkoon, vaan se on vanhastaan ollut neljän maakunnan, Uudenmaan, Hämeen, Savon ja Karjalan raja-aluetta. Käsitykset siitä, missä kohdassa näiden maakuntien rajat kulkivat, ovat kuitenkin eri aikoina suuresti vaihdelleet, mihin ovat vaikuttaneet muun muassa valtakunnan rajan ja myös läänien rajojen muutokset. Toisinaan esimerkiksi on Uudenmaan katsottu ulottuvan Haminaan saakka ja Valkealan kuuluvan Hämeeseen.

1600-luvulla nykyisen Kymenlaakson alue kuului silloiseen Viipurin lääniin. Suuren Pohjan sodan jälkeen Uudenkaupungin rauhassa 1721 suuri osa tästä läänistä joutui Venäjälle. Läänin Ruotsille jääneestä osasta muodostettiin Kymenkartanon ja Savonlinnan lääni, johon aluksi kuuluivat nykyisen Kymenlaakson lisäksi suunnilleen nykyiset Etelä- ja Pohjois-Savo sekä Etelä- ja Pohjois-Karjala sekä osa Itä-Uuttamaata. Läänin hallintokeskuksena toimi aluksi Kyminkartano. Hattujen sodan jälkeen Turun rauhassa 1743 valtakunnanraja siirrettiin Kymijokeen, ja sen suistoalueella raja kulki joen läntisintä haaraa myöten. Pohjoisempana raja kulki Kymijoesta Mäntyharjun reittiä pitkin itään ja edelleen Saimaan poikki. Kymenkartanon läänin hallintokeskus siirrettiin ensin Loviisaan, myöhemmin Heinolaan.

Sen jälkeen, kun Suomi oli liitetty Venäjään suuriruhtinaskunnaksi, keisari Aleksanteri I päätti vuonna 1812 yhdistää Venäjään aikaisemmin liitetyn Vanhan Suomen muuhun Suomeen, ja siitä muodostettiin uusi Viipurin lääni. Kymijoen itäpuoli kuului Viipurin lääniin 1940-luvulle saakka, mutta sen länsipuoli siirrettiin jo 1830-luvulla kuulumaan Uudenmaan lääniin, ja Kyminkartanon läänin jäljelle jääneen osan nimi muutettiin Mikkelin lääniksi.

Vaikka Kymijoen varsi ei muodostanut hallinnollista yksikköä vaan lääninraja jakoi sen kahtia, se alkoi asutuksellisilla, liikenteellisillä ja taloudellisilla perusteilla varsinkin 1800-luvun lopulla muodostua selvästi erottuvaksi aluekokonaisuudeksi, jota vähitellen alettiin pitää uutena maakuntana. Tähän vaikuttivat erityisesti teollisuuden keskittyminen useisiin Kymijoen varrella oleviin taajamiin sekä Kouvolan–Kotkan rautatien rakentaminen. Huomattaviksi asutuskeskuksiksi tulivat uusi Kotkan kaupunki sekä Kouvola, Inkeroinen, Koria ja Kuusankoski. Niinpä jo 1930-luvulla Kymenlaaksolle perustettiin oma maakuntaliitto, ja samoihin aikoihin se sai myös oman maakuntalaulunsa.

Kun toisen maailmansodan jälkeen pääosa Viipurin läänistä joutui Neuvostoliitolle, sen jäljelle jääneestä osasta muodostettiin Kymen lääni, johon liitettiin myös muutamat Uudenmaan läänin itäisimmät kunnat. Täten Kymenlaakso tuli kokonaisuudessaan kuulumaan samaan lääniin, johon kuitenkin kuului myös Etelä-Karjala. Läänin pääkaupunkina oli aluksi Kotka, myöhemmin Kouvola. Kymen lääni lakkautettiin vuonna 1997, kun muodostettiin uudet entisiä suuremmat läänit. Lopullisen vahvistuksen asemalleen erillisenä maakuntana Kymenlaakso sai, kun maakuntien hallinto järjestettiin vuonna 1993 annetun lain mukaisesti.

Kymenlaakso avasi kesäkuussa 2007 ensimmäisenä Suomen maakuntana oman yhteystoimiston Viroon.

Väestö

Maakunta jakautuu Kouvolan seutukuntaan ja Kotkan–Haminan seutukuntaan. Kouvolan seutukunnan asukasluku on 95 203 (30.11.2009) ja Kotkan–Haminan seutukunnan 87 245 (30.11.2009).

Vuoden 2009 kuntaliitoksista johtuen Kymenlaakson suurin kunta sekä pinta-alaltaan että väkiluvultaan on Kouvola noin 88 000 asukkaallaan. Väkiluvultaan toiseksi suurin kunta on Kotkan kaupunki, jossa asuu noin 55 000 ihmistä. Pyhtään asukkaista noin 10 prosenttia on ruotsinkielisiä ja se on Kymenlaakson ainoa kaksikielinen kunta.

Kaupungit ja kunnat

• Haminan kaupunki
• Iitin kunta
• Kotkan kaupunki
• Kouvolan kaupunki
• Miehikkilän kunta
• Pyhtään kunta (Pyttis)
• Virolahden kunta

Entisiä kuntia

Anjalan kunta Anjalankosken kaupunki Elimäen kunta Haapasaaren kunta Jaalan kunta Karhulan kauppala Kuusankosken kaupunki

Kymin kunta Sippolan kunta Suursaaren kunta (Ei vahvistettua vaakunaa) Tytärsaaren kunta Valkealan kunta Vehkalahden kunta

Äkillisen rakennemuutoksen alueet

Kymenlaaksossa äkillisen rakennemuutoksen alue on Kouvolan seutukunta, joka sai jatkoa vuodeksi 2009.

Maisemia Kymenlaaksosta

• 

  Yleisnäkymä Kotkansaaresta

• 

  Haminan raatihuone

• 

  Kaunissaari, Pyhtää

• 

  Repoveden kansallispuistoa, Kouvola

Ihmisiä Kymenlaaksosta

• 

  Hugo Simberg

• 

  Leo Mechelin

• 

  Juha Vainio

• 

  Uuno Klami

• 

  Veikko Lavi

• 

  Sami Hyypiä

Katso myös

• Kymenlaakson maakunnan kuntien vaakunat
• Kymenlaakson laulu

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kymenlaakson maakunta Wikimedia Commonsissa
• Kymenlaakso.fi, Kymenlaakson liitto
• Finnica Kymenlaakso, oppaana Kymenlaaksoon ja sen menneisyyteen, luontoon ja kulttuurielämään toimiva sivusto
• Kymipedia, verkossa toimiva tietosanakirja, joka edistää kymenlaaksolaisen kotiseutuidentiteetin vahvistumista paikallisen historian ja kulttuurin tutkimisen avulla
• Kymenlaakson Viron yhteystoimisto

Suomen maakunnat