Saukko

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo näätäeläimestä. Sanan muista merkityksistä katso saukko (täsmennyssivu).
Saukko
Fischotter Lutra lutra1.jpg
Uhanalaisuusluokitus: Silmälläpidettävä [1]
Silmälläpidettävä
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Lahko: Petoeläimet Carnivora
Heimo: Näätäeläimet Mustelidae
Alaheimo: Saukot Lutrinae
Suku: Saukot Lutra
Laji: lutra
Kaksiosainen nimi
Lutra lutra
(Linnaeus, 1758)
Levinneisyyskartta
Saukon levinneisyys
Saukon levinneisyys
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Saukko Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Saukko Commonsissa

Saukko eli euraasiansaukko[2] (Lutra lutra) on vesielämään sopeutunut näätäeläin (Mustelidae). Turkin takia saukko oli aikaisemmin haluttu riistaeläin, joten sen kanta pieneni voimakkaasti monilla alueilla. Suomessakin saukko on käynyt pari kertaa sukupuuton partaalla. Saukko rauhoitettiin kokonaan vuonna 1974, ja vaikka kanta onkin sittemmin elpynyt, kuuluu saukko Suomessa yhä uhanalaisiin eläinlajeihin. Se on mainittu Euroopan unionin luontodirektiivin liitteissä II ja IV.[3]

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saukon ruumis on noin 50–100 senttiä pitkä ja sen hännän pituus on noin 28–55 cm. Täysikasvuinen saukko painaa 5–10 kiloa. Minkki on samanmuotoinen mutta selvästi pienempi – minkki painaa 0,4–2 kiloa.[4]

Saukon ruumiinrakenne on pitkänomainen ja virtaviivainen. Jalat ovat lyhyet ja häntä kapenee tasaisesti paksusta tyvestä alkaen. Turkki on tuuhea ja vettä hylkivä. Sopeutuminen vesielämään näkyy varpaiden välissä kasvavina räpylöinä ja siinä, että saukko kykenee sukeltaessaan sulkemaan hengitystiet ja korvansa. Saukko merkitsee reviirinsä hajumerkinnällä ja ulostaa näkyville paikoille.[5]

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saukkoa tavataan kolmessa maanosassa: Euroopassa, Aasiassa ja Afrikassa.[1] Saukkoa tavattiin ennen lähes koko Euroopassa vesistöjen äärellä – merenrannoilla, järvien ja jokien partailla. 1900-luvulla alkanut kannan taantuminen on aiheuttanut sen häviämisen monilta alueilta. Jokseenkin häiriintymätön populaatio on enää vain Norjan rannikolla, Skotlannin länsirannikolla ja Irlannissa.

Suomessa saukkoa tavataan harvalukuisena koko maassa. Suomen saukkokannan kooksi arvioidaan noin 3 000 yksilöä. Runsain saukkokanta on Järvi-Suomessa ja Etelä-Lapissa. Sitä nähdään myös Lounais-Suomessa.

Saukko on periaatteessa makeaan veteen sopeutunut laji, mutta se voi elää myös meressä, jos se saa päivittäin turkkinsa puhdistukseen suolatonta vettä. Muuten sen vettähylkivä ominaisuus kärsii.[6] Tämän takia saukko hankaa turkkiaan kasveihin yrittäessään irrottaa suurimmat suolakiteet.

Käyttäytyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaksi saukkoa Korkeasaaressa.

Saukolla on laaja elinpiiri, jonka alueella se pesii yleensä koloissa, jotka ovat kuuluneet muille eläimille kuten ketuille tai mäyrille. Elinalueensa saukko merkitsee ulostemerkeillä. Jotkin saukkolajit puolustavat omaa reviiriä, joillakin elinpiirit voivat olla osittain tai jopa kokonaan päällekkäin. Saukolle luonteva elintapa on jatkuva kiertely. Useimmiten saukot kulkevat erakkoina omaa vesistöreittiään edestakaisin. Koiras voi hallita jopa 40 km:n pituudelta rantaa ja vaellella saalisretkillään keskimäärin noin 10 km yössä. Saukko pysyttelee mieluiten vedessä tai sen läheisyydessä. Se voi kuitenkin kulkea suuriakin matkoja maalla, esimerkiksi nälän ajamana.

Saukot ovat leikkisiä eläimiä ja saattavat esimerkiksi laskea mäkeä lumipenkalta joen jäälle öisin. Saukko on aktiivisempi yöaikaan kuin päivisin, mikä voi johtua ihmisten pelosta. Toisaalta tunnetaan myös lukuisia tapauksia, joissa seurallinen ja leikkisä saukko on hakeutunut ihmisasunnoille, varsinkin jäätyään syystä tai toisesta yksin.

Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saukkojen jälkiä jokijäällä.

Saukko syö lähinnä kalaa, esimerkiksi ahvenia, haukia, mateita, särkikaloja ja lohikaloja. Ruokavalioon kuuluu myös pikkunisäkkäitä, lintuja, rapuja, sammakoita ja simpukoita. Aikuinen saukko syö päivässä 1–1,5 kiloa kalaa.[4] Joillakin alueilla, kuten Sri Lankassa saukon ruokavalion pääosa koostuu äyriäisistä.[1]

Talvella saukko joutuu usein kalastamaan jään alla pimeässä. Tämä ei kuitenkaan tuota sille ongelmia, sillä herkkien tuntoviiksiensä avulla se pystyy pimeässäkin seuraamaan kalojen liikkeitä. Tarvittaessa saukko pystyy olemaan veden alla jopa viisi minuuttia yhtäjaksoisesti.

Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saukot ovat yksineläjiä, jotka tapaavat toisiaan vain lyhyenä lisääntymisaikana. Saukkonaaras on sukukypsä noin puolitoistavuotiaana, koiras kaksivuotiaana. Tarhassa yksilöt kypsyvät hitaammin.[1] Kiima-aika toistuu säännöllisesti ympäri vuoden, yleensä se on kuitenkin keväällä, enimmäkseen helmi–huhtikuussa. Kaikki saukot synnyttävät maalle, usein luolaan. Poikasia on kerrallaan 1–5 ja ne syntyvät 63–65 päivän kantoajan jälkeen. Naaras hoitaa poikasensa yksin, ja poikaset seuraavat emoaan miltei koko ensimmäisen vuoden ajan. Emo opettaa poikasiaan kalastamaan, aluksi päästäen niille omaa saalistaan harjoituksen vuoksi.[5]

Eurooppalainen saukko voi elää 17-vuotiaaksi,[1] joskin keski-ikä jää yleensä vain kolmeen tai neljään vuoteen.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Ruiz-Olmo, J., Loy, A., Cianfrani, C., Yoxon, P., Yoxon, G., de Silva, P.K., Roos, A., Bisther, M., Hajkova, P. & Zemanova, B.: Lutra lutra IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.1. 2008. International Union for Conservation of Nature, IUCN, www.iucnredlist.org. Viitattu 22.7.2014. (englanniksi)
  2. Nurminen, Matti (toim.): Maailman eläimet: Nisäkkäät 1, s. 121. (Englanninkielinen alkuteos The Encyclopedia of Mammals 1, sarjassa World of animals). Helsinki: Tammi, 1986. ISBN 951-30-6530-8.
  3. Suomessa esiintyvät luontodirektiivin II, IV ja V -liitteen lajit Ympäristökeskus 2007
  4. a b Lutra lutra Sveriges Lantbruksuniversitet. Viitattu 17.6.2010. (ruotsiksi)
  5. a b c Lutra Lutra ARKive
  6. Yle TV 1, Avara Luonto, 23.8. 2008

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]