Satakunnan maakunta

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Satakunnan maakunta
Satakunta.vaakuna.svg Satakunta.sijainti.suomi.2010.svg

vaakuna

sijainti

Historialliset läänit Turun ja Porin lääni (1634–1640, 1647–1996)
Porin lääni (1641–1646)
Länsi-Suomen lääni (1997–2009)
Maakuntakeskus Pori
Maakuntajohtaja Pertti Rajala
Pinta-ala ilman merialueita 8 411,87 km²
12:nneksi suurin 2012 
Kokonaispinta-ala 11 636,85 km²
14:nneksi suurin 2012 [1]
– maa 7 957,11 km²
– sisävesi 454,76 km²
– meri 3 224,98 km²
Väkiluku 224 076
7:nneksi suurin 31.10.2014 [2]
väestötiheys 28,16 as/km² (31.10.2014)
Maakuntalaulu Satakunnan laulu
Nimikkolajit  
– eläin Euroopanmajava
– järvi Pyhäjärvi
– kala Nahkiainen
– kasvi Tyrni
– kivi Hiekkakivi
– lintu Sinitiainen
Lyhenne FI-17

Satakunta (ruots. Satakunta[3], aik. Satakunda, lat. Satagundia tai Finlandia Septentrionalis) on Suomen nykymaakunta, joka käsittää Satakunnan historiallisen maakunnan länsiosan. Sitä ympäröivät Varsinais-Suomi, Pirkanmaa, Etelä-Pohjanmaa ja Pohjanmaan maakunta.

Historia ja nimi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykymaakunnan edeltäjänä ollut Satakunnan historiallinen maakunta mainitaan kirjallisessa lähteessä ensimmäisen kerran vuonna 1331.[4] Satakunnan arvellaan kuitenkin olleen oma erillinen alueensa jo ennen 1100-lukua, jolloin nykyisen Suomen alue liitettiin osaksi Ruotsin valtakuntaa.[5] Myöhemmällä keskiajalla aluetta nimitettiin myös Kokemäenkartanon lääniksi, joka yhdistettiin Varsinais-Suomen kanssa Turun ja Porin lääniksi vuonna 1634. Historiallinen Satakunta käsitti myös suuren osan nykyistä Pirkanmaata ja ulottui aina Keski-Suomen maakuntaan saakka.

Yleisimmin hyväksytyn käsityksen mukaan Satakunnan nimi on suora suomennos ruotsinkielisesta termistä "hundare", jonka tunnetaan myös kaikissa muissa germaanisissa kielissä. Se on alun perin liittynyt jo viikinkiajalta periytyvään satakuntalaitokseen.[6]

Maakunnasta kaavailtiin 1950-luvulta lähtien omaa Satakunnan lääniä ja Mauno Koiviston hallitus tekikin asiasta periaatepäätöksen vuonna 1981. Eduskunta kaatoi hankkeen kuitenkin tiukassa äänestyksessä vuonna 1985.lähde?

Väestö ja politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aikaisemmin muuttovoitosta nauttineen Satakunnan väkiluku on 1980-luvun puolivälistä laskenut noin 15 000 hengellä. 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen jälkipuoliskolta lähtien väestönlasku on tasaantunut ja joinakin vuosina on ollut jopa väestönkasvua.[7] Vuoden 2012 lopulla Satakunnassa oli 224 934 asukasta eli 4,2% koko maan väestöstä. Satakunta on asukasluvultaan Suomen seitsemänneksi suurin maakunta.[8] Suurimmat kunnat ovat Pori (83 427 asukasta), Rauma (39 863), Ulvila (13 423) ja Kankaanpää (11 989). Porin keskustaajama on asukasluvultaan Suomen seitsemänneksi suurin taajama.

Satakunnan maakunta muodostaa Satakunnan vaalipiirin (aikaisemmin Turun läänin pohjoinen vaalipiiri). Vuosina 1993–2005 siitä siirrettiin kaikkiaan kymmenen kuntaa Pirkanmaan vaalipiiriin. Eduskuntavaaleissa 2011 Satakunnan vaalipiiristä valittiin yhdeksän kansanedustajaa. Suurin puolue oli SDP.[9]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty maakunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Satakunnan väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
243 839
1985
  
244 717
1990
  
240 777
1995
  
239 255
2000
  
232 569
2005
  
228 675
2010
  
225 762
Lähde: Tilastokeskus.[10]

Asutus ja ympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pori on Satakunnan suurin kaupunki.
Vanha luotsiasema Ouranluodon saarella.

Satakunnan asutus on keskittynyt maakunnan eteläosaan. Merkittävin asutuskeskittymä seuraa Kokemäenjoen vartta, jonne on muodostunut yli 40 kilometrin pituinen Meri-Porista aina Harjavaltaan saakka ulottuva lähes yhtenäinen taajama-alue. Erityisesti maakunnan pohjoisosassa asutus on huomattavasti vähäisempää ja siellä on myös laajoja asumattomia alueita. Maakunnan koillisinta osaa Kankaanpään, Honkajoen ja Karvian seuduilla on kutsuttu luonnon karuuden vuoksi joskus "Satakunnan Lapiksi". Pinnanmuodoiltaan Satakunta on pääosin melko alavaa, mutta korkeuserot suurenevat siirryttäessä maakunnan itä- ja pohjoisosiin, joissa maaston korkeus merenpinnasta on monin paikoin yli 150 metriä.

Satakunnan suurin vesistö on Hämeen ja Pirkanmaan alueelta alkunsa saava Kokemäenjoki. Maakunnan eteläosiin ulottuvat Eurajoen ja Lapinjoen vesistöalueet ja pohjoisosa kuuluu bifurkaatiostaan tunnettuun Karvianjoen vesistöön. Satakunnan alueella on järviä melko vähän. Suurimpia järviä ovat Pyhäjärvi maakunnan eteläosassa, Karhijärvi Laviassa sekä Sääksjärvi Kokemäellä. Satakunnassa sijaitsevat Puurijärven ja Isosuon kansallispuisto Huittisten ja Kokemäen alueilla sekä Häädetkeitaan luonnonpuisto Karvian itärajalla.

Maakunnan harjumuodostumia ovat Säkylänharju maakunnan eteläosassa, lyhyehköt Hiitten- ja Järilänharjun harjujaksot Harjavallassa ja Kokemäellä sekä Hämeenkangas ja Pohjankangas maakunnan koillisosassa. Jämijärven kunnan alueella Hämeenkankaalla sijaitsee Satakunnan korkein maastonkohta, 185 metrin korkeuteen merenpinnasta ulottuva Soininharju.

Olennainen osa satakuntalaista maisemaa on noin 140 kilometrin pituinen Selkämeren rannikkoseutu. Satakunnan rannikko on matalaa ja kivikkoista, joka tekee siitä vaikean purjehdittavan. Vuonna 2011 perustettiin Selkämeren kansallispuisto, joka ulottuu aina Varsinais-Suomen puolelta Kustavista Satakunnan ja Pohjanmaan rajalle Merikarvialle.[11] Tunnetuimpia yksittäisiä saaria ja saaristoja Satakunnan merialueilla ovat Kuuskajaskari ja Säppi, Porin ja Rauman edustan lukuisat saaret sekä Ouran saaristo Merikarvialla.

Talouselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Olkiluodon ydinvoimalaitokset.

Satakunta on Suomen teollistuneimpia maakuntia ja joillakin mittareilla mitattuna jopa teollistunein.[12] Huomattavia teollisuuspaikkakuntia ovat erityisesti Pori, Rauma, Eura ja Harjavalta. Myös alkutuotannon osuus on maan keskiarvoa korkeampi, sen sijaan palveluiden osuus jää alle keskitason.[13] Vuonna 2010 Satakunta vastasi noin 3,8 prosentista Suomen bruttokansantuotteesta, joka oli kuudenneksi eniten kaikista maakunnista.[8] Satakunnan työttömyysaste lokakuussa 2013 oli 11,2%, kun koko maassa se oli 7,9%.[14]

Paperin lastausta Rauman satamassa.

Satakunta tunnetaan myös energiamaakuntana. Eurajoen Olkiluodossa sijaitsee Teollisuuden Voiman omistama Olkiluodon ydinvoimalaitos. Sen kahdesta toimivasta reaktorista ensimmäinen otettiin käyttöön vuonna 1978 ja toinen vuonna 1980. Vuodesta 2005 lähtien on ollut rakenteilla kolmas reaktori ja neljännenkin reaktorin rakentamista Olkiluotoon on kaavailtu. Olkiluotoon rakennetaan myös maanalaista käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituspaikkaa. Porin Tahkoluodossa sijaitsee Meri-Porin voimalaitos, joka on Suomen suurin hiilivoimalaitos. Meri-Porissa on myös useita tuulivoimaloita. Kokemäenjoessa toimii nykyisen Satakunnan alueella kaksi vesivoimalaitosta, Harjavallan ja Kolsin voimalaitokset.

Satakunnassa on kaksi varuskuntaa, Porin Prikaati Säkylässä ja Tykistöprikaati Kankaanpään Niinisalossa. Porin Prikaatissa Säkylän Huovinrinteellä koulutetaan myös suomalaisia rauhanturvaajia sekä valmiusjoukkoja. Varuskunnat ovat sijoituspaikkakuntiensa suurimpia työnantajia.lähde?

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Satakunnalla ei ole omaa yliopistoa. Sen sijaan korkeinta opetusta maakunnassa tarjoaa Porin yliopistokeskus, joka on yhteistyössä muun muassa Aalto-yliopiston sekä Turun ja Tampereen yliopistojen kanssa. Satakunnan ammattikorkeakoulu toimii Porin ja Rauman lisäksi myös Huittisissa ja Kankaanpäässä. Kankaanpään taidekoulu on nykyään osa Satakunnan ammattikorkeakoulua ja sitä pidetään yhtenä Suomen merkittävimmistä taidekouluista.

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jämijärveä ilmasta katsottuna.

Satakunnan maakunnan raideliikenneyhteydet ovat Tampere–Pori-rautatie (valmistunut 1895) sekä siitä Kokemäellä erkaneva Rauman rata (1897). 1930-luvulla rakennettu Haapamäki–Pori-rata on poistettu käytöstä 1980-luvulla ja sittemmin myös osittain purettu. Myös matkustajaliikenne Kokemäen ja Rauman välisellä radalla on lakkautettu. Kaupunkien välillä on VR:n hoitama bussiyhteys, josta on mahdollisuus jatkaa junalla Kokemäen rautatieasemalta.

Porin lentoasema on maakunnan ainoa matkustajaliikenteen lentokenttä. Porista on säännölliset lentoyhteydet Helsinkiin ja Tukholmaan. Lisäksi kentältä järjestetään tilauslentoja Etelä-Euroopan lomakohteisiin sekä Lapin hiihtokeskuksiin. Harrasteilmailijoiden käytössä ovat Piikajärven lentokenttä Kokemäellä, Jämin lentokenttä Jämijärvellä sekä Euran ja Vampulan lentokentät.

Porin ja Rauman kautta kulkee Turun ja Oulun välinen valtatie 8. Porista lähtevät valtatie 2 Helsinkiin, valtatie 11 Tampereelle ja valtatie 23 Jyväskylään. Rauma on Tampereelta tulevan valtatie 12:n toinen päätepiste. Huittisissa on yksi Lounais-Suomen tärkeimmistä maantieristeyksistä; siellä yhtyvät valtatiet 2 ja 12 sekä Turun ja Tampereen välinen kantatie 41. Muita tärkeitä teitä ovat kantatie 44 Sastamalasta Kankaanpään kautta Kauhajoelle sekä kantatie 43 Harjavallasta Uuteenkaupunkiin.

Porin ja Rauman satamat ovat Suomen tärkeimpiä tavaraliikenteen satamia. Porin satama on keskittynyt sahatavaran vientiin sekä bulkkitavaran ja kemikaalien tuontiin. Se on Suomen suurin hiilen tuontisatama. Rauman satama puolestaan on maan merkittävimpiä paperin vientisatamia. Molemmista on säännöllistä linjaliikennettä ulkomaisiin satamiin. Lisäksi maakunnassa toimivat Porin ja Rauman satamia huomattavasti pienemmät Olkiluodon ja Merikarvian satamat.

Maakuntaliitto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Satakuntaliiton maakuntavaltuuston puheenjohtajana vuosina 2013–2016 toimii Tapio Huhtanen (kesk.) ja maakuntahallituksen puheenjohtajana Reijo Kallio (sd.).[15]

Seutukunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohjois-Satakunnan seutukunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Honkajoki, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Lavia ja Siikainen muodostavat Pohjois-Satakunnan seutukunnan, jonka keskus on Kankaanpää ja asukasluku noin 24 000.

Pohjois-Satakuntaan kuuluivat aikaisemmin myös Hämeenkyrö, Ikaalinen, Mouhijärvi, Kihniö, Parkano, Suodenniemi, Vammala, Viljakkala ja Äetsä, jotka siirtyivät Pirkanmaan maakuntaan vuonna 1993. Yhteensä kunnissa oli noin 52 000 asukasta.

Porin seutukunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Harjavalta, Huittinen, Kokemäki, Luvia, Merikarvia, Nakkila, Pomarkku, Pori ja Ulvila muodostavat Porin seutukunnan. Sen asukasluku on noin 138 000 ja seutukunta on asukasluvultaan Suomen seitsemänneksi suurin. Porin seutukunta tunnetaan myös nimellä Karhukunnat.

Rauman seutukunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eura, Eurajoki, Köyliö, Rauma ja Säkylä muodostavat Rauman seutukunnan. Sen asukasluku on noin 66 000.

Kunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Satakunnan kaupungit ja kunnat
Kuntakeskukset
 30 000–100 000 as. kunta
 10 000–30 000 as. kunta
 3 000–10 000 as. kunta
 < 3 000 as. kunta
Satakunta kuntakeskuksineen.

Satakunnassa on 20 kuntaa, joista seitsemän on kaupunkeja. Näiden sijainti käy ilmi oheisesta kartasta. Siinä kaupungit on esitetty vahvennettuina.


Entiset kunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

|}

Aluemuutoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pyhän Henrikin kappeli Kokemäellä.
Rauman raatihuone Vanhassa Raumassa.

Kansainvälisesti Satakunnan tunnetuimpia nähtävyyksiä ovat Unescon maailmanperintökohteet Vanha Rauma ja Sammallahdenmäki entisessä Lapin kunnassa. Porin merkittävimpiä kohteita ovat Yyterin kuuluisat hiekkarannat, Reposaari, Juseliuksen mausoleumi sekä Kirjurinluodon ja Kokemäenjoen Etelärannan rantakortteleiden muodostama kokonaisuus. Nykyään Poriin kuuluvassa entisessä Noormarkun kunnassa sijaitsee arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema Villa Mairea, joka yksi hänen kansainvälisesti tunnetuimpia töitään. Toinen Aallon piirtämä merkittävä rakennus Satakunnassa on Terassitalo Euran Kauttualla. Se sijaitsee aivan kulttuurihistoriallisesti arvokkaan Kauttuan ruukinpuiston tuntumassa. Muita vanhoja ruukkialueita Satakunnassa ovat Leineperin ja Noormarkun ruukit.

Vielä vanhemmasta Satakunnan historiasta kertovat muun muassa keskiaikainen pyhiinvaelluspaikka Köyliönjärven Kirkkokari sekä Kokemäellä sijaitseva Pyhän Henrikin saarnahuone, joka on Suomen vanhin puurakennus. Keskiaikaisia kivikirkkoja nykyisen Satakunnan maakunnan alueella on kolme; Pyhän Ristin kirkko Raumalla sekä Ulvilan ja Huittisten kirkot. Uudempia merkittäviä kirkkorakennuksia ovat muun muassa Keski-Porin kirkko sekä funkistyylinen Nakkilan kirkko.

Maakunnan huomattavimpia museoita ovat Porissa sijaitseva Satakunnan museo, joka on Satakunnan maakuntamuseo ja Suomen vanhimpia kulttuurihistoriallisia museoita, Lönnströmin taidemuseo Raumalla sekä Porin taidemuseo. Harjavallassa puolestaan toimii Emil Cedercreutzin museo, joka esittelee kuvanveistäjä Emil Cedercreutzin tuotantoa ja paikallista kulttuurihistoriaa. Paikallisia museoita ovat myös Huittisten ja Kankaanpään museot.

Luontomatkailijoille elämyksiä tarjoavat Satakunnan rannikkoseudun lisäksi muun muassa Puurijärven ja Isosuon kansallispuisto, Häädetkeitaan luonnonpuisto sekä Jämin matkailukeskus Jämijärvellä.

Tunnettuja satakuntalaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäinen tunnettu satakuntalainen on talonpoika Lalli, joka perimätiedon mukaan surmasi piispa Henrikin Köyliönjärven jäällä vuonna 1156. Hän on myös ensimmäinen historiankirjoituksen nimeltä mainitsema suomalainen, mutta koko Lallin olemassaolo saattaa kuitenkin olla pelkkää legendaa.

Modernin ajan merkittävimpiä satakuntalaisia hahmoja ovat presidentti Risto Ryti, taidemaalari Akseli Gallén-Kallela sekä Suomen toistaiseksi ainoa Nobel-palkittu kirjailija Frans Emil Sillanpää, joka oli kotoisin nykyään Pirkanmaan maakuntaan kuuluvasta Hämeenkyröstä.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2012 1.1.2012. Maanmittauslaitos. Viitattu 28.2.2012.
  2. Väestön ennakkotilasto, lokakuu 2014 31.10.2014. Tilastokeskus. Viitattu 20.11.2014.
  3. Svenska ortnamn i Finland Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Viitattu 10.11.2013. (ruotsiksi)
  4. Juhlavuodet 2011-2012 Satanen. 04/2010. Satakuntaliitto. Viitattu 19.1.2012.
  5. Kirkko järjestäytyy Satakunnassa Kokemäen kaupunki. Viitattu 19.1.2014.
  6. Satakunnan maakuntatunnukset Satakuntaliitto. Viitattu 19.1.2014.
  7. Väestönmuutos SataMittari. Viitattu 19.1.2014.
  8. a b Maakuntien pinta-ala, väestö ja bruttokansantuote Tilastokeskus. Viitattu 19.1.2014.
  9. Vaalit 2011/Satakunta - Puolueiden kannatus Yle. Viitattu 19.1.2014.
  10. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
  11. Satakunnan merialue – Selkämeren aarreaitta Viitattu 19.1.2014.
  12. Alueiden klustereita tukevat valtion toiminnot – Satakunnan profiili Satakuntaliitto 5.5.2010. Viitattu 19.1.2014.
  13. Työpaikat toimialoittain 31.12.2011 ja 31.12.1995 SataMittari. Viitattu 19.1.2014.
  14. Työttömien määrä lisääntyi Satakunnassa 26.11.2013. Radio Pori. Viitattu 19.1.2014.
  15. Satakuntaliiton toimielimet Satakuntaliitto. Viitattu 19.1.2014.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]