Punkalaidun
Wikipedia
|
|
|
|---|---|
|
vaakuna |
sijainti |
| www.punkalaidun.fi | |
| Sijainti | |
| Lääni | Länsi-Suomen lääni |
| Maakunta | Pirkanmaan maakunta |
| Seutukunta | Lounais-Pirkanmaan seutukunta |
| Perustettu | 1639 |
| Kokonaispinta-ala | 364,05 km² 262:nneksi suurin 2009 [1] |
| – maa | 361,12 km² |
| – sisävesi | 2,93 km² |
| Väkiluku | 3 342 243:nneksi suurin 31.3.2009 [2] |
| – väestötiheys | 9,25 as/km² (31.3.2009) |
| Demografiatiedot | 2008 [3] |
| – 0–14-v. | 13,5 % |
| – 15–64-v. | 58,5 % |
| – yli 64-v. | 28 % |
| Äidinkieli | 2008 [4] |
| – suomenkielisiä | 97,7 % |
| – ruotsinkielisiä | 0,2 % |
| – muut | 2,1 % |
| Kunnallisvero | 19 % 242:nneksi suurin 2009 [5] |
| Kunnanjohtaja | Antero Alenius |
Punkalaidun (ruots. Pungalaitio) on Suomen kunta joka sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Kunnassa asuu 3 342 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 364,05 km2, josta 2,93 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 9,25 asukasta/km2.
Punkalaitumen naapurikunnat ovat Huittinen, Humppila, Loimaa, Urjala ja Sastamala.
Punkalaitumen vaakunan on suunnitellut Gustaf von Numers ja se on vahvistettu vuonna 1961.[6]
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Yleistä
Punkalaidun siirtyi Satakunnan maakunnasta Pirkanmaahan vuoden 2005 alussa.
Punkalaidun selvitti 2007 mahdollisuutta osallistua uuden Sastamalan kaupungin perustamiseen. Kunnnanvaltuusto päätti 10.12.2007 olla liittymättä Sastamalan kaupunkiin ja jatkaa edelleen itsenäisenä kuntana. Palvelurakenteitaan Punkalaidun uudistaa liittymällä vuoden 2009 alusta Sastamalan perusturvakuntayhtymään ja siirtämällä sille myös vanhustenhuollon.
Vapaa-ajan asuntoja Punkalaitumella on 517.
[muokkaa] Historia
Punkalaitumen nimen varhaisempi muoto Punkalaitio, ja sen myötä myös nykyinen nimi, on todennäköisesti johdettu alueen halki virtaavasta Punkalaitumenjoesta, sillä punka on merkinnyt syvännettä ja laitio väylää.[7]
Ensimmäinen kirjallinen maininta Punkalaitumesta on vuoden 1540 maakirjassa, tuolloin nimellä Punkalaitio. Punkalaidun kuului tuolloin Huittisten hallintopitäjään, jossa se muodosti yhden neljästä neljänneksestä.[7]
Punkalaitumen seurakunta muodostettiin vuonna 1639 pääasiassa aiemmin Huittisiin kuuluneesta Punkalaition neljänneksestä, mutta seurakuntaan liitettiin myös Liitsolan kylä Tyrväästä sekä muun muassa Oriniemen kylä Urjalasta. Seurakunnan perustamiskirjan allekirjoitti Suomen silloinen kenraalikuvernööri Pietari Brahe 31. heinäkuuta 1639.[7] Punkalaidun täyttää 370 vuotta vuonna 2009.
Punkalaitumelle asutettiin viime sotien jälkeen Sakkolan siirtoväkeä.[8]
[muokkaa] Maantiede
Punkalaitumen halki virtaa Punkalaitumenjoki, jonka varrella useimmat kylät, muun muassa kirkonkylä, sijaitsevat. Asutuksen keskittymiseen jokivarteen ovat vaikuttaneet Punkalaitumenjoen ja sen sivujokien hedelmälliset savikkolaaksot. Muuten Punkalaitumella on vähän vesistöjä. Suurin järvi on Urjalan rajalla sijaitseva Vehkajärvi.
[muokkaa] Kyliä
Halkivaha, Hankuri, Haviokoski, Jalasjoki, Kannisto, Kanteenmaa, Kivisenoja, Kokkola, Koskioinen, Kostila, Kouvola, Liitsola, Moisio, Mäenpää, Oriniemi, Parrila, Sarkkila, Talala, Teikarla, Vanttila
[muokkaa] Elinkeinot
Punkalaitumen kunnan väestöstä saa elantonsa palveluista 40 prosenttia, alkutuotannosta 21 prosenttia (Pirkanmaan korkein) ja teollisuudesta (ml. rakentaminen) 25 prosenttia (neljän prosentin elinkeino on tuntematon).[9]
Suurimmat työnantajat työntekijämäärällä mitattuna:[9]
- Punkalaitumen kunta, 187 henkilöä
- SHT-Tukku Oy, 90 henkilöä, Suomen suurin hauta-arkkuja valmistava yritys
- Kaskenoja Oy, 30 henkilöä
- HR-Heikkilä Oy/Hekometal Oy, 25 henkilöä
- Rakennusliike Paavo Hällfors, 18 henkilöä
- Puuhuone Ars Oy, 14 henkilöä, puusepäntehdas, julkisivurakenteita, säätötasokeittiöitä, perustettu vuonna 1997
Vuonna 2008 Punkalaitumella avattiin (kolmannen kerran) turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus. Nyt se toimii ryhmäkotina alaikäisille, ilman huoltajaa tulleille lapsille ja nuorille. Toimintaa ylläpitää Punaisen Ristin Varsinais-Suomen piiri. Kodin yhteyteen on avattu 14 tukiasuntopaikkaa sekä perheille tarkoitettu vastaanotto-osasto. Nuorten koulutuspalveluista huolehtivat Punkalaitumen kunta, Länsi-Suomen opisto ja Huittisten aikuiskoulutuskeskus.
[muokkaa] Nähtävyyksiä
Mauri Kunnaksen luomien Koiramäen hahmojen alkuperäinen koti on Yli-Kirran talo Punkalaitumen Talalan kylässä. Kotiseutuyhdistyksen ylläpitämä museon pihapiiri on edelleen samassa asussa kuin Koiramäen kirjoissa. "Koiramäen talo" Punkalaitumella on kesäisin varsinkin lapsiperheiden suosiossa.
[muokkaa] Tunnettuja punkalaitumelaisia
- Heikki Hosia, opetusministeri
- Tellervo Koivisto, kansanedustaja
- Viljo Rantala, valtiovarainministeri
- Marjatta Rasi, suurlähettiläs
- Eino Hosia, kirjailija (mm. Tuliholvin alla)
- Tero Karppanen, salibandypelaaja
- Matti Kuusisto, jääkiekkoilija
- Anssi Rantanen, jääkiekkoilija
- Asko Rantanen, jääkiekkoilija
[muokkaa] Ystävyyskunnat
[muokkaa] Lähteet
- ↑ 1,0 1,1 Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2009 1.1.2009. Maanmittauslaitos. Viitattu 11.4.2009.
- ↑ 2,0 2,1 Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 31.3.2009. Väestörekisterikeskus. Viitattu 28.4.2009.
- ↑ Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2008. Tilastokeskus: demography. Viitattu 28.4.2009.
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 31.12.2008. Tilastokeskus. Viitattu 11.4.2009.
- ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2009 1.12.2008. Verohallinto. Viitattu 11.4.2009.
- ↑ Mitä-Missä-Milloin 1980, s. 168
- ↑ 7,0 7,1 7,2 Punkalaitumen kunta – historia
- ↑ Mitä-Missä-Milloin 1951, s. 129
- ↑ 9,0 9,1 Elinkeinojakauma maalisk. 2007. Punkalaitumen kunta. Viitattu 28.9.2007.
[muokkaa] Aiheesta muualla
| Akaa - Hämeenkyrö - Ikaalinen - Juupajoki - Kangasala - Kihniö - Kuhmalahti - Kylmäkoski - Lempäälä - Mänttä-Vilppula - Nokia - Orivesi - Parkano - Pirkkala - Punkalaidun - Pälkäne - Ruovesi - Sastamala - Tampere - Urjala - Valkeakoski - Vesilahti - Virrat - Ylöjärvi |
| Entiset kunnat Aitolahti - Akaa - Eräjärvi - Ikaalisten mlk - Karkku - Kiikka - Kuorevesi - Kuru - Luopioinen - Längelmäki - Messukylä - Mouhijärvi - Mänttä - Pohjaslahti - Sahalahti - Suodenniemi - Suoniemi - Sääksmäki - Teisko - Toijala - Tottijärvi - Tyrvää - Vammala - Viiala - Viljakkala - Vilppula - Äetsä |

