Punkalaidun
Tätä sivua ei ole |
|
|
|---|---|
 |
 |
|
sijainti |
|
| www.punkalaidun.fi | |
| Sijainti | |
| Maakunta | Pirkanmaan maakunta |
| Seutukunta | Lounais-Pirkanmaan seutukunta |
| Perustettu | 1639 |
| Kokonaispinta-ala | 364,02 km² 258:nneksi suurin 2011 [1] |
| – maa | 361,07 km² |
| – sisävesi | 2,95 km² |
| Väkiluku | 3 246 242:nneksi suurin 30.11.2011 [2] |
| – väestötiheys | 8,99 as/km² (30.11.2011) |
| Ikäjakauma | 2010 [3] |
| – 0–14-v. | 13,5 % |
| – 15–64-v. | 57,8 % |
| – yli 64-v. | 28,7 % |
| Äidinkieli | 2010 [4] |
| – suomenkielisiä | 97,3 % |
| – ruotsinkielisiä | 0,1 % |
| – muut | 2,6 % |
| Kunnallisvero | 19,75 % 168:nneksi suurin 2012 [5] |
| Kunnanjohtaja | Heidi Rämö |
| Kunnanvaltuusto | 21 paikkaa |
| 2009–2012[6] • KESK • KOK • SDP • PS • VAS |
9 5 4 2 1 |
Punkalaidun (epäv. ruots. Pungalaitio) on Suomen kunta, joka sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 3 246 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 364,02 km2, josta 2,95 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 8,99 asukasta/km2. Punkalaitumen naapurikunnat ovat Huittinen, Humppila, Loimaa, Urjala ja Sastamala.
Punkalaitumen vaakunan on suunnitellut Gustaf von Numers ja se on vahvistettu vuonna 1961.[7]
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Yleistä
Punkalaidun siirtyi Satakunnan maakunnasta Pirkanmaahan vuoden 2005 alussa.
Punkalaidun selvitti 2007 mahdollisuutta osallistua uuden Sastamalan kaupungin perustamiseen. Kunnnanvaltuusto päätti 10.12.2007 olla liittymättä Sastamalan kaupunkiin ja jatkaa edelleen itsenäisenä kuntana. Palvelurakenteitaan Punkalaidun uudistaa liittymällä vuoden 2009 alusta Sastamalan perusturvakuntayhtymään ja siirtämällä sille myös vanhustenhuollon.
[muokkaa] Historia
370 vuotta vanhan Punkalaitumen kunnan nimen varhaisempi muoto Punkalaitio, ja sen kautta myös nykyinen nimi, on todennäköisesti johdettu alueen halki virtaavasta Punkalaitumenjoesta, sillä punka on merkinnyt syvännettä ja laitio väylää.[8]
Ensimmäinen kirjallinen maininta Punkalaitumesta on vuoden 1540 maakirjassa, tuolloin nimellä Punkalaitio. Punkalaidun kuului tuolloin Huittisten hallintopitäjään, jossa se muodosti yhden neljästä neljänneksestä.[8]
Punkalaitumen seurakunta muodostettiin vuonna 1639 pääasiassa aiemmin Huittisiin kuuluneesta Punkalaition neljänneksestä, mutta seurakuntaan liitettiin myös Liitsolan kylä Tyrväästä sekä muun muassa Oriniemen kylä Urjalasta. Seurakunnan perustamiskirjan allekirjoitti Suomen silloinen kenraalikuvernööri Pietari Brahe 31. heinäkuuta 1639.[8] Punkalaidun täytti 370 vuotta ja juhli sitä 26.7.2009. Juhlassa paljastettiin Raimo Huittisen tekemä juhlavuoden taulu.
Punkalaitumelle asutettiin viime sotien jälkeen Sakkolan siirtoväkeä.[9]
[muokkaa] Maantiede
Punkalaitumen halki virtaa Punkalaitumenjoki, jonka varrella useimmat kylät, muun muassa kirkonkylä, sijaitsevat. Asutuksen keskittymiseen jokivarteen ovat vaikuttaneet Punkalaitumenjoen ja sen sivujokien hedelmälliset savikkolaaksot. Muuten Punkalaitumella on vähän vesistöjä. Suurin järvi on Urjalan rajalla sijaitseva Vehkajärvi.
Taikayöntie (seututiet 230 ja 232) kulkee Punkalaitumen, Huittisten ja Urjalan alueella. Se on historiallisesti arvokas matkailutie ja sen varrelta löytyy hienoja luonto- ja jokimaisemia, sekä kulttuuriympäristöä.[10] Seututie 230 oli aiemmin osa kantatietä 57. Kanteenmaan kautta kulkee Helsingin ja Porin välinen valtatie 2. Muita tärkeitä väyliä ovat seututiet Alastarolle, Humppilaan, Sastamalaan ja Vesilahteen.
[muokkaa] Kyliä
Hakuni, Halkivaha, Hankuri, Haviokoski, Jalasjoki, Kannisto, Kanteenmaa, Kivisenoja, Kokkola, Koskioinen, Kostila, Kouvola, Liitsola, Moisio, Mäenpää, Oriniemi, Parrila, Sarkkila,Suttila, Pärnänmaa, Talala, Teikarla, Vanttila
[muokkaa] Elinkeinot
Punkalaitumen kunnan väestöstä saa elantonsa palveluista 40 prosenttia, alkutuotannosta 21 prosenttia (Pirkanmaan korkein) ja teollisuudesta (ml. rakentaminen) 25 prosenttia (neljän prosentin elinkeino on tuntematon).[11]
Suurimmat työnantajat työntekijämäärällä mitattuna:[11]
- Punkalaitumen kunta, 187 henkilöä
- SHT-Tukku Oy, 90 henkilöä, Suomen suurin hauta-arkkuja valmistava yritys
- Kaskenoja Oy, 30 henkilöä
- Hekometal Oy, 15 henkilöä
- Rakennusliike Paavo Hällfors, 18 henkilöä
Vuonna 2008 Punkalaitumella avattiin (kolmannen kerran) turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus. Nyt se toimii ryhmäkotina alaikäisille, ilman huoltajaa tulleille lapsille ja nuorille. Kodin yhteyteen on avattu myös 14 tukiasuntopaikkaa sekä perheille tarkoitettu vastaanotto-osasto. Asukkaita on kaikkiaan noin 120. Toimintaa ylläpitää Punaisen Ristin Varsinais-Suomen piiri ja keskus on osa Turun vastaanottokeskusta. Nuorten koulutuspalveluista huolehtivat Punkalaitumen kunta, Länsi-Suomen opisto ja Huittisten aikuiskoulutuskeskus. Sisäasiainministeriö on 2009 valinnut Punkalaitumen kunnan maahanmuuton valtakunnallisten pilottipaikkakuntien joukkoon.
[muokkaa] Nähtävyyksiä
Mauri Kunnaksen luomien Koiramäen hahmojen alkuperäinen koti on Yli-Kirran talo Punkalaitumen Talalan kylässä. Kotiseutuyhdistyksen ylläpitämä museon pihapiiri on edelleen samassa asussa kuin Koiramäen kirjoissa. "Koiramäen talo" Punkalaitumella on kesäisin varsinkin lapsiperheiden suosiossa. Hyvin suosittu on myös Suomen kauneimpana lavana palkittu[12] Särkän tanssilava, jota ylläpitää Punkalaitumen Kunto. Kunnassa sijaitsee Kesälaitumen Golfin Pay and play-kenttä. Koulutintti Oy tarjoaa majoitus- ja kokoustilaa museokoulussa. Myllypirtti on entiseen myllyyn saneerattu Ravintola. Matkailukohde on myös KokkonKota, jonka kotaympäristö tarjoaa vaihtoehdon perinteisille juhlatiloille erilaisten tilaisuuksien järjestämiseen.
[muokkaa] Kunnantalo
Punkalaitumen kunnantalo valittiin (Suomen Kuntaliitto) kesällä 2009 kolmen Suomen kauneimman kunnantalon joukkoon (Kuopion kaupungintalo, Pälkäneen kunnantalo).
Punkalaitumen kunnantalo on rakennettu vuonna 1923 Jugend-henkisesti kaksikerroksiseksi puurakennukseksi, josta ensimmäinen kerros on hirttä. Talon katolla on pieni torni ja toinen kerros on laajan mansardikaton peittämä. Taloa on remontoitu useaan otteeseen, viimeksi vuonna 2000. Vuosina 1992-1998 talossa tehtiin täydellinen saneeraus. Kunnantalon pinta-ala on 915 m² ja keskimäärin sen huoneet ovat 15 m².[13]
[muokkaa] Ystävyyskunnat
[muokkaa] Lähteet
- ↑ a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2011 1.1.2011. Maanmittauslaitos. Viitattu 24.2.2011.
- ↑ a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 30.11.2011. Väestörekisterikeskus. Viitattu 19.12.2011.
- ↑ Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2010. Tilastokeskus: demography. Viitattu 31.3.2011.
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 31.12.2010. Tilastokeskus. Viitattu 31.3.2011.
- ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2012 30.11.2011. Verohallinto. Viitattu 5.1.2012.
- ↑ Kuntavaalit 2008 tulospalvelu 30.10.2008. Yleisradio Oy. Viitattu 22.12.2010.
- ↑ Mitä-Missä-Milloin 1980, s. 168
- ↑ a b c Punkalaitumen kunta – historia
- ↑ Mitä-Missä-Milloin 1951, s. 129
- ↑ Taikayöntie johdattaa aitoon maalaisidylliin Taikayöntie. Viitattu 2.1.2010.
- ↑ a b Elinkeinojakauma maalisk. 2007. Punkalaitumen kunta. Viitattu 28.9.2007.
- ↑ [1] Punkalaitumen kunta. Viitattu 2.5.2011.
- ↑ Kunnantalo Punkalaitumen kunta. Viitattu 2.1.2010.
[muokkaa] Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Punkalaidun Wikimedia Commonsissa- Punkalaitumen kunnan kotisivu
- Kylien sivut
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta | Akaa - Hämeenkyrö - Ikaalinen - Juupajoki - Kangasala - Kihniö - Lempäälä - Mänttä-Vilppula - Nokia - Orivesi - Parkano - Pirkkala - Punkalaidun - Pälkäne - Ruovesi - Sastamala - Tampere - Urjala - Valkeakoski - Vesilahti - Virrat - Ylöjärvi |
| Entiset kunnat Aitolahti - Akaa - Eräjärvi - Ikaalisten mlk - Karkku - Kiikka - Kuhmalahti - Kuorevesi - Kuru - Kylmäkoski - Luopioinen - Längelmäki - Messukylä - Mouhijärvi - Mänttä - Pohjaslahti - Sahalahti - Suodenniemi - Suoniemi - Sääksmäki - Teisko - Toijala - Tottijärvi - Tyrvää - Vammala - Viiala - Viljakkala - Vilppula - Äetsä |
