Mouhijärvi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Mouhijärvi
Lakkautettu kunta – nykyiset kunnat:
Sastamala
Mouhijärvi.vaakuna.svg Mouhijärvi.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

Sijainti 61°30′45″N, 023°00′30″EKoordinaatit: 61°30′45″N, 023°00′30″E
Lääni Länsi-Suomen lääni
Maakunta Pirkanmaan maakunta
Seutukunta Lounais-Pirkanmaan seutukunta
Perustettu 1639
Liitetty 2009
– liitoskunnat Vammala
Äetsä
Mouhijärvi
– syntynyt kunta Sastamala
Pinta-ala 269,73 km² [1]
(1.1.2008)
– maa 254,11 km²
– sisävesi 15,62 km²
Väkiluku 3 094  [2]
(31.12.2008)
väestötiheys 12,18 as/km² (31.12.2008)
Ikäjakauma 2007 [3]
– 0–14-v. 19,2 %
– 15–64-v. 63,2 %
– yli 64-v. 17,6 %

Mouhijärvi on entinen Suomen kunta Pirkanmaan maakunnassa Länsi-Suomen läänissä. Sen naapurikunnat olivat Hämeenkyrö, Nokia ja Vammala. Mouhijärven vaakunan oli suunnitellut Gustaf von Numers, ja se vahvistettiin vuonna 1957.[4] Mouhijärvi liittyi 1.1.2009 osaksi Sastamalan kaupunkia yhdessä Vammalan ja Äetsän kanssa.

Luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mouhijärven maisemakuva on varsin kumpuileva. Suurin osa Mouhijärven alueen järvistä laskee jyrkkäreunaisessa, lähes 30–40 metriä syvässä laaksossa virtaavaa Saikkalanjokea pitkin Tupurlanjärveen ja siitä Otamussalmen ja Piikkilänjärven kautta Kuloveteen. Entisen kunnan länsirajalla sijaitseva laaja Mouhijärvi sen sijaan purkaa vetensä Mouhijokea myöten entisen Kiikoisten alueella sijaitsevaan Kiikoisjärveen ja sieltä Kokemäen Sääksjärveen sekä lopuksi Puurijärven kautta Kokemäenjokeen.[5]

Mouhijärven korkein maastonkohta on lähellä Nokian rajaa sijaitseva, 157 metrin korkeuteen merenpinnasta ulottuva Ryömälänvuori. Hyynilän kylän luoteispuolelta suuntautuu Suodenniemen kirkonkylää kohti 120–130 metrin korkeuteen merenpinnasta ulottuva harjujakso Hyynilänkangas, jota pitkin kulkee Mouhijärven ja Suodenniemen välinen seututie.[5]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mouhijärven halki kulkevat Tampereen ja Porin välinen valtatie 11 sekä Vammalan ja Hämeenkyrön välinen seututie 249, jotka risteävät Häijäässä. Kolmas merkittävä väylä on Laviaan kulkeva seututie 259, joka noudattelee valtatie 11:n vanhaa reittiä. Myös Turun ja Tampereen välinen valtatie 9 kulki 1960-luvun alkuun saakka Mouhijärven alueella. Mouhijärveltä on matkaa Vammalaan ja Nokialle 25 kilometriä, Tampereelle 40 kilometriä ja Poriin 70 kilometriä. Tampere–Pori-rata sivuaa Mouhijärven kaakkoiskulmaa Karkun ja Siuron välillä. Lähin rautatieasema sijaitsee Karkussa ja lähin lentokenttä on Tampere–Pirkkalan lentoasema.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Esihistorialliset esinelöydöt osoittavat, että Mouhijärvellä on ollut asutusta jo kivikaudella. Pysyvä asutus on syntynyt keskiajalla, mutta ei liene aivan yhtä vanhaa kuin eräissä naapuripitäjissä, koska Mouhijärvi sijaitsee hieman syrjässä Kokemäenjoen valtareitistä. Piikkilänjärvi, Tupurlanjärvi ja Saikkalanjoki olivat osa Karkun ja Suoniemen alueen eränkävijöiden reittiä näiden kulkiessa erämaa-alueilleen Satakunnan pohjoisosiin.[5]

Ennen 1600-luvun lopun suuria nälkävuosia Mouhijärven seurakunnassa oli 35 kylää ja niissä 147 taloa, joten väkiluku lienee ollut 1 500:n tienoilla. Nälänhädän vuoksi kuoli todennäköisesti lähes puolet silloisista asukkaista, mutta seuraavalla vuosisadalla väestönkasvu lienee ollut nopeaa, koska pitäjän historian kirjoittaja H. Widenius on maininnut Mouhijärvellä olleen 2 349 asukasta vuonna 1762.[5]

Pietari Brahen aikoina, jolloin seurakuntia pilkottiin yleisemminkin, Sastamalasta irtautui Ylä-Sastamala eli Mouhijärvi, joka oli jo jonkin aikaa ennen irtautumista ollut kappeliseurakuntana. Ylä-Sastamalasta muodostuivat sittemmin nykyiset Mouhijärvi, Suodenniemi ja Lavia.[5]

Mouhijärvestä tuli oma kirkkoherrakuntansa 8. lokakuuta 1639. Mouhijärven seurakunnasta erotettiin Lavia vuonna 1870 ja Suodenniemi vuonna 1908. Mouhijärven ensimmäinen kansakoulu aloitti toimintansa Uotsolan kylässä vuonna 1879, ja seuraavaksi saatiin koulut Häijään ja Yliskallon kyliin vuonna 1897.[5]

Mouhijärven kirkon suunnitteli Turun kaupunginarkkitehti Pehr Johan Gylich ja se valmistui vuonna 1858. Ulkonäöltään kirkko muistuttaa paljon niin ikään Gylichin suunnittelemaa, Vammalassa sijaitsevaa Tyrvään kirkkoa. Mouhijärven aikaisempi kirkko sijaitsi nykyisestä kirkosta noin viisi kilometriä länteen Kirkkojärven luoteisrannalla ja sen paikalla on muistomerkki.[5]

Mouhijärvellä käytiin ankaria taisteluja kansalaissodan aikana kevättalvella 1918. Maaliskuun lopulla eversti Ernst Linderin johtamat, Satakunnasta päin hyökänneet joukot olivat sulkeneet Tampereen saartorenkaan valtaamalla Siuron aseman. Ensimmäinen hyökkäys punaisten puolustusasemia vastaan ei vielä tuottanut tulosta, mutta huhtikuun alkupäivinä valkoiset saivat Tampereelta saapuneiden apujoukkojen avulla murretuksi punaisten vastarinnan Häijäässä, minkä jälkeen hyökkäys jatkui Karkun ja Vammalan suuntiin.[5]

Maatalouden tutkimuskeskuksen Sata-Hämeen tutkimusasema (Laidunkoeasema) toimi Selkeen entisessä sotilasvirkatalossa vuosina 1933-1993.

Mouhijärven, Lavian ja Suodenniemen yhteinen paikallislehti oli vuodesta 1924 ilmestynyt Paikallissanomat[5], joka yhdistettiin Tyrvään Sanomiin vuonna 2010.

Mouhijärvelle asutettiin viime sotien jälkeen Viipurin läänin Pyhäjärven siirtoväkeä.

Muiden alkutuotantovaltaisten kuntien tavoin Mouhijärvi kärsi sotien jälkeisinä vuosikymmeninä muuttotappiosta erityisesti nuorten suuntautuessa asutuskeskuksiin, lähinnä Tampereelle ja sen ympäryskuntiin. Maa- ja metsätalouden työllistävän vaikutuksen supistuessa myös työpaikat siirtyivät suureksi osaksi Mouhijärven ulkopuolelle.[5]

Mouhijärvi siirrettiin vuoden 1993 alussa Turun ja Porin läänistä Hämeen lääniin, mutta lääninvaihdoksen merkitys jäi vähäiseksi vanhojen läänien lakkauttamisen myötä vuonna 1997.

Yrityksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mouhijärvi tuli monelle tutuksi voirasian kyljestä eli Mouhijärven Osuusmeijeristä (MOM) joka toimi Mouhijärvellä noin 90 vuoden ajan. Muita yrityksiä ovat olleet pienehköt sahat ja Häijään Vehnämylly.[5]

Tapahtumia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesäisin Mouhijärvellä järjestetään useita tapahtumia, mm. Suvipäivät, Häijään markkinat[6], Siilinrannan käsityöläismarkkinat ja Otamussillan tanssit. Syksystä kevääseen tansseja järjestetään Häijään Tanssikrouvissa.

Kyliä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eskola, Hahmajärvi, Hermala, Hyynilä, Häijää, Iirola, Kairila, Kankarinmaa, Kari, Kortejärvi, Lampinen, Mierola, Murto, Mustianoja, Perämaa, Pukara, Pyöräniemi, Rienilä, Ryömälä, Saikkala, Salmi, Selkee, Tervamäki, Tiisala, Tomula, Tuisku, Tupurla, Uotsola, Valkama, Venetmäki, Vestola, Vesunti, Yliskallio, Pappila.

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Mouhijärvi on myös järvi.
  • Mouhijärven keskustaan rakennettiin uusi kirjasto, jonka avajaiset olivat kesällä 2007.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2008 1.1.2008. Maanmittauslaitos. Viitattu 1.1.2009.
  2. Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 31.12.2008. Väestörekisterikeskus. Viitattu 8.1.2009.
  3. Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2007. Tilastokeskus. Viitattu 1.1.2009.
  4. Mitä-Missä-Milloin 1980, s. 165
  5. a b c d e f g h i j k Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 5: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, s. 223–227. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1973. ISBN 951-0-00650-5.
  6. Mouhijärven yrittäjät: Häijään markkinat

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikiuutiset
Wikiuutisissa on aiheeseen liittyvä uutinen:
  • Widenius, H.: Kuvaus Mouhijärven pitäjästä (suomentanut Eino Nikkilä). Tyrvään seudun Museo- ja Kotiseutuyhdistyksen julkaisuja XIX, 1948, Vammala.
Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.