Valtatie 9

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
9
E 63
Valtatie 9
Ysitie
Valtatie 9
Valtatie 9
Maa Suomi
Tieluokka valtatie
Omistaja Suomen valtio
Tienpitäjä Liikennevirasto
Pituus 663 km
Alkupiste Turku
Reitti Tampere (160 km)
Jyväskylä (310 km)
Kuopio (454 km)
Joensuu (589 km)
Päätepiste Niirala (663 km)
Päällyste asfaltti
Kaistaluku pääosin kaksikaistainen, moottoritieosuuksia
Muodostettu 1938
Katso myös Valtatie 9 Commonsissa
Leveäkaistatie Aurassa
Karkunvuoren tunneli Tampereen ohikulkutiellä
Ohituskaistatie Jämsässä
Kuoringan levähdyspaikka Liperissä

Valtatie 9 (Ysitie) on Turusta Loimaan, Tampereen, Jämsän, Jyväskylän, Kuopion ja Joensuun kautta Tohmajärvelle johtava valtatie. Tien pituus on 663 kilometriä.

Lukuun ottamatta lyhyttä osuutta aivan Turun keskustan tuntumassa on valtatie 9 Turusta Kuopioon myös osa Eurooppatietä E63, joka jatkuu Kuopiosta Kajaanin ja Kuusamon kautta Sodankylään.

Tien Turun ja Jyväskylän välinen osuus kuuluu liikenne- ja viestintäministeriön työryhmän ehdottamaan runkotieverkkoon. Koko valtatie 9 kuuluu yleiseurooppalaiseen TERN-tieverkkoon.

Juice Leskinen on levyttänyt Valtatie 9 nimisen kappaleen vuonna 1974.

Reitti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tie alkaa Turun keskustasta ja muuttuu kantatie 40:n liittymän kohdalla moottoritieksi, jonka pituus on 13 kilometriä. Moottoritie päättyy Liedon aseman kohdalla, minkä jälkeen tie jatkuu leveäkaistatienä Auraan saakka. Aurasta tie jatkuu tavanomaisena kaksikaistaisena valtatienä ja ohittaa Pöytyän. Tie jatkuu Loimaan, Humppilan, Urjalan ja Kylmäkosken kautta Akaaseen, jossa se yhtyy valtatie 3:een ja jatkuu moottoritienä Lempäälän kautta Tampereelle.

Valtatie 9 kulkee Tampereella nelitasoisen Lakalaivan eritasoliittymän kautta ja ohittaa Tampereen kaupungin moottoritienä, johon kuuluu myös Karkunvuoren tunneli. Tampereen Linnainmaan kohdalla moottoritie muuttuu ensin moottoriliikennetieksi ja hieman ennen Kangasalaan kuuluvaa Ruutanan kylää edelleen kaksikaistaiseksi valtatieksi. Tie jatkuu Oriveden, Länkipohjan, Jämsän, Korpilahden ja Muuramen kautta Jyväskylään. Oriveden ja Muuramen välillä on säännöllisesti ohituskaistaosuuksia. Valtatie 9 ohittaa Jyväskylän osittain moottoritienä ja osittain nelikaistaisena valtatienä. Jyväskylän Aholaidan eritasoliittymästä Jyväskylään kuuluvan Vaajakosken Kanavuoreen tie kulkee yhdessä valtateiden 4, 13 ja 23 kanssa. Nelostie erkanee Kanavuoressa, valtatie 13 Laukaan kunnan Lievestuoreella ja 23 vähän Hankasalmen aseman jälkeen. Valtatie 9 jatkuu edelleen Suonenjoen kautta Kuopion eteläosiin, jossa se yhtyy valtatie 5:een ja jatkuu Kuopion ohi moottoritienä. Valtatie 9 jatkuu Kuopiosta Kallansiltojen yli Siilinjärven Vuorelaan ja sieltä Riistaveden, Tuusniemen ja Outokummun kautta Liperin Viinijärvelle missä se yhtyy valtatie 23:een. Siilinjärven ja Joensuun välinen tie on monin paikoin mutkainen ja mäkinen. Liperin Ylämyllyn ja Joensuun Niittylahden väli on moottoritietä, jonka molemmissa päissä lyhyt moottoriliikennetie osuus. Joensuussa valtatie 9 liittyy valtatie 6:een jatkuen Tohmajärven Onkamon kautta Niiralan rajanylityspaikalle.

Tie kulkee seuraavien kuntien kautta: TurkuLietoAuraPöytyäLoimaaHumppilaUrjalaAkaaValkeakoskiLempääläTampereKangasalaOrivesiJämsäJyväskyläMuurameJyväskylä (uudelleen) – LaukaaHankasalmiPieksämäkiRautalampiPieksämäki (uudelleen) – Rautalampi (uudelleen) – SuonenjokiLeppävirtaKuopioSiilinjärviKuopio (uudelleen) – TuusniemiOutokumpuLiperiJoensuuTohmajärvi

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 1938 tienumerointijärjestelmässä tieksi 9 numeroitiin Turusta Huittisten, Tampereen ja Jämsän kautta Jyväskylään kulkenut reitti. Tien reitti on merkittävästi muuttunut näistä ajoista. Alun perin tie kulki osittain samaa reittiä valtateiden 2 (Vampulasta Huittisiin), 11 (Mouhijärven Häijäästä Tampereelle) sekä 3 ja 12 (Tampereelta Kangasalan Huutijärvelle) kanssa.

Uusi tieyhteys Huittisten ja Nokian välille valmistui 1950- ja 1960-lukujen vaihteessa ja tällöin valtatie siirtyi Vammalan ja Nokian välillä Kokemäenjoen vesistön pohjoispuolelta sen eteläpuolelle. Silloiseen Suoniemen kuntaan kuuluneeseen Sarkolaan muodostui yksi Suomen päätieverkon suurimmista nousuista. Uusi tieosuus Huittisista Auraan valmistui hieman myöhemmin ja uusi valtatie korvasi Auran, Pöytyän, Oripään ja Vampulan kirkonkylien kautta kulkeneen vanhan tien, joka oli monin paikoin osa historiallista Huovintietä. Virttaankankaalla tielle rakennettiin kolmen kilometrin pituinen lentokoneiden varalaskupaikka.

Turun ja Auran välillä on tien vanha reitti säilynyt varsin hyvin seututienä 222. Vanha valtatie on monin paikoin muuallakin, mm. Huittisissa, Sastamalassa ja Nokialla edelleen käytössä yleisenä tienä, lyhyempiä osuuksia on myös paikallis- ja yksityisteinä.

1960- ja 1970-lukujen vaihteessa valmistui uusi valtatieosuus Aurasta Loimaan ja Humppilan kautta Lempäälän Kuljuun, jossa se yhtyi valtatiehen 3. Tässä yhteydessä reitti Aurasta Huittisten kautta Nokialle sai numeron 41 ja Nokian ja Tampereen välinen osuus numeron 11. Vuoden 1996 tienumerouudistuksessa Huittisten ja Tampereen välinen reitti numeroitiin valtatieksi 12.

1970-luvulla valmistui reitti Tampereelta Orivedelle. Siihen asti tie 9 oli kulkenut valtateiden 3 ja 12 kanssa samaa reittiä Tampereen Kalevan, Messukylän ja Kaukajärven kautta Kangasalan keskustaan ja keskustan itäpuolella olevan Huutijärven risteykseen asti, josta tie kulki Längelmäveden rantoja Orivedelle. Tie Kaukajärveltä Kangasalle on nykyisin numeroltaan 339. Huutijärven ja Oriveden järvenrantareitti muuttui maantieksi 324, mutta 1990-luvun lopulla se korotettiin kantatieksi 58.

Vuonna 1994 valmistui Tampereen itäinen ohikulkutie, jolle valtatie 9 siirrettiin.

1960-luvulla oikaistiin merkittävästi myös Oriveden ja Jämsän väliä. Tie linjattiin Längelmäen Länkipohjasta Jämsään suoraan, kun vanha tie kiersi Kuoreveden Hallin kautta. Tie osoittautui liikenteen vilkastuessa kuitenkin ennen pitkää kapeaksi ja mutkaiseksi.

Uusi reitti Jyväskylästä Lievestuoreen ja Hankasalmen kautta Suonenjoelle ja Kuopioon on valmistunut vasta 1970-luvulla. Sitä ennen reitti kulki kantatietä 69, joka tuolloin kulki Jyväskylästä Laukaaseen nykyisen seututien 637 reittiä. Laukaasta kantatie 69 jatkui Konneveden ja Rautalammin kautta Suonenjoelle ja edelleen nykyistä 9-tien reittiä Kuopioon.

Vuonna 1977 valmistui Jyväskylän ja Vaajakosken välinen moottoritie, jonka eräät ratkaisut nostivat tien rakentamiskustannukset varsin korkeiksi. Niinpä rahat eivät riittäneetkään Vaajakosken taajaman ohittamiseen, eikä ohitustietä ole vieläkään rakennettu.

1990-luvun puoliväliin saakka Jämsän ja Jyväskylän välinen osuus oli yhteinen nelostien kanssa. Vuoden 1996 tienumerouudistuksessa nelostie viitoitettiin kulkemaan Päijänteen itäpuolelta ja tie Lahdesta Jämsään sai uuden numeron 24. Jämsän ja Jyväskylän välille 24-tietä ei merkitty, vaan osuus on nykyisin vain 9-tietä.

Vuonna 2000 valmistui Helsingin ja Tampereen välinen moottoritie ja siinä yhteydessä myös 9-tie sai uuden reitin: Kylmäkosken pohjoispuolelta rakennettiin noin kahdeksan kilometriä uutta tietä Toijalan luoteispuolelle, jossa 9-tie yhtyy valtatiehen 3. Turun ja Tampereen välinen matka piteni muutamalla kilometrillä, mutta toisaalta reitille syntyi 19 kilometriä uutta moottoritieosuutta. Vanha tie Kylmäkoskelta Lempäälään sai numeron 190.

Vuosina 20012003 tietä parannettiin merkittäväsi Oriveden ja Jämsän sekä Korpilahden ja Muuramen välillä. Tien suuntausta parannettiin tasaamalla mäkiä ja oikomalla mutkia, tietä levennettiin, sille rakennettiin keskikaiteellisia ohituskaistoja ja riista-aitoja sekä uusia siltoja ja eritasoliittymiä.[1]

Vuonna 2010 valtatietä 9 jatkettiin Kuopiosta Niiralan raja-asemalle liittämällä valtatie 17 ja kantatie 70 osaksi sitä.[2] Valtatie 9:n merkintä, tiennumerot ja tienviitat Sortavalaan ovat ala-arvoiset Joensuun Niittylahden ja Tohmajärven Onkamon välillä. Tilanne paranee Joensuun kohdalla moottoritien valmistuttua, mutta muulla osalla numero 9 näkyy vain siellä täällä (v 2013), opasteet ovat vain tielle 6 ja tienviitat Lappeenrantaan. Syksyllä 2013 opasteita on uusittu Niittylahden ja Onkamon välillä, mutta jostain syystä uusijalla on unohtunut n:o 9 sekä Sortavala.

Tiehankkeita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pirkanmaan ELY-keskus suunnittelee Tampereen ja Oriveden välisen tieosuuden muuttamista nelikaistaiseksi. Hankkeen yleissuunnitelma valmistui marraskuussa 2010 ja se asetettiin maantielain mukaisesti nähtäville helmikuussa 2011. Yleissuunnitelman mukaan nykyiseen maastokäytävään sijoittuva tie toteutetaan moottoritienä Tampereen Alasjärven ja Kangasalan Ruutanan välisellä osuudella ja siitä Orivedelle nelikaistaisena keskikaiteellisena sekaliikennetienä. Hankkeen kustannusarvio on 110 M€.[3] Yhteysvälin parantaminen on mukana vuoden 2012 liikennepoliittisen selonteon vuosien 2016–2022 liikenneverkon kehittämisohjelman suunnittelukohteena. Tämä tarkoittaa sitä, että hankkeen suunnitteluvalmiutta edistetään ja jatkosuunnittelussa arvioidaan vaihtoehtoisia ratkaisuja ja monipuolisten keinojen hyödyntämistä.[4]

Liikennevirasto suunnittelee Jämsän ja Korpilahden välillä olevan neljän ohituskaistan muuttamista keskikaiteelliseksi. Suunnitelman tavoitteena on parantaa tien liikenneturvallisuutta.[5]

Joensuun kehätietä rakennetaan nelikaistaiseksi moottoritieksi Siilaisten ja Repokallion eritasoliittymien välisellä, suurimmaksi osaksi valtatien 6 kanssa yhteisellä kuuden kilometrin osuudella. Samassa yhteydessä rakennettiin toinen silta Pielisjoen yli, uusi eritasoliittymä Karjalankadun liittymään sekä melusuojausta ja kevyen liikenteen väyliä. Olemassa olevia eritasoliittymiä parannetaan. Hankkeen kustannusarvio on 37 miljoonaa euroa. Rakennustöiden on määrä valmistua vuoden 2012 lopussa.[6] Hankkeen valmistuessa myös nykyinen Ylämyllyn ja Siilaisten välinen nelikaistainen osuus muutetaan moottoritieksi.[7]

Joensuun kehätien valmistuessa nelikaistaisten osuuksien väliin oli jäämässä vajaan 4 kilometrin pituinen yksiajoratainen osuus. Tieosuus parannetaan moottoritieksi ja Karhunmäkeen rakennetaan uusi eritasoliittymä. Hanke valmistuu vuonna 2014.[8][9]

Tiehallinto aloitti syyskuussa 2009 valta­tien 5 parantamisen Kallan­siltojen kohdalla. Lisäksi Kuopion lentoaseman liikenne­yhteyksiä parannetaan. Silloinen valtatie 17, joka nykyisin on osa valta­tietä 9, rakennetaan kaksi­ajo­rataiseksi noin kilo­metrin matkalta. Lisä­tietoa löytyy Liikenneviraston netti­sivuilta.

Kuopion itäpuolella sijaitsee avattava Jännevirran silta. Silta avataan satoja kertoja kesässä ja liikenteen sujuvuudessa ja turvallisuudessa on puutteita. Uusi 24 metrin korkuinen silta on suunniteltu nykyisen sillan eteläpuolelle. Tavoitteena on, että uuden sillan rakentaminen alkaisi vuonna 2016.

Pitemmän tähtäimen suunnitelmissa on siirtää Kuopiossa valtatie 9 uuteen paikkaan 18 kilometrin matkalla. Uusi tie alkaisi nelikaistaisena Kuopion keskustan tuntumasta Maljalammen eritasoliittymän kohdalta ja alittaisi Männistön kaupunginosan 1,35 kilometrin pituisessa kalliotunnelissa. Honkalahden kohdalle rakennettavan eritasoliittymän jälkeen tie muuttuisi kaksikaistaiseksi ja kulkisi Iso-Telkkoon Kallaveden ylittävää 1,28 kilometristä vinoköysisiltaa pitkin ja siitä edelleen Vaajasaloon. Tästä tie jatkuisi Kortejoen pohjoispuolitse metsävaltaisen maaston läpi ja yhtyisi nykyiseen tiehen hieman ennen Pelonniementien liittymää. Tien kaksikaistaiselle osuudelle rakennettaisiin kaksi ohituskaistaparia. Suunnitelmaan kuuluu yhteensä 21 siltaa ja neljä uutta eritasoliittymää, minkä lisäksi kahta nykyistä eritasoliittymää parannettaisiin. Uusi tie lyhentäisi Kuopion ja Joensuun välistä matkaa noin kymmenellä kilometrillä. Matka Kuopion keskustasta Vehmersalmelle lyhenisi noin 20 kilometrillä. Lisäksi tie korvaisi nykyisen Kortesalmen lossin. Hankkeen kustannusarvio on noin 100 miljoonaa euroa. Hankkeen toteuttamisesta tai rahoituksesta ei ole tehty päätöstä.[10]

Osana koko päätieverkkoa koskevia kehittämissuunnitelmia Liikenneviraston tavoitteena on parantaa koko valtatietä niin, että vuonna 2025 koko tiellä olisi säännöllisesti keskikaiteellisia ohituskaistoja. Nämä suunnitelmat ovat kuitenkin alustavia ja edellyttäisivät tieinvestointeihin käytettävien määrärahojen kaksinkertaistamista nykyisestä.[11]

Joukkoliikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtatiellä 9 on hyvä joukkoliikenteen tarjonta. Esimerkiksi Kuopion ja Joensuun välisellä osuudella kulkee välin pysähtymättä taittavia erikoispikavuoroja, tavallisia pikavuoroja ja maaseututaajamia palvelevia vakiovuoroja. Lisäksi on molempiin suuntiin yksi päivittäinen Suomen halki poikittain kulkeva Vaasa–Joensuu-pikavuoro.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. VT 9 Orivesi–Jämsä 13.2.2007. Destia. Viitattu 20.7.2007.
  2. Valtatie 9 ulottuu jatkossa läpi Suomen 16.2.2010. Helsinki: Liikenne- ja viestintäministeriö. Viitattu 16.2.2010.
  3. Valtatie 9 Tampere–Orivesi, Hankekortti 3.2.2011. Pirkanmaan ELY-keskus. Viitattu 21.5.2012.
  4. Kilpailukykyä ja hyvinvointia vastuullisella liikenteellä, Valtioneuvoston liikennepoliittinen selonteko eduskunnalle 2012 12.4.2012. Liikenne- ja viestintäministeriö. Viitattu 21.5.2012.
  5. Pienemmät Keski-Suomen tiepiirin hankkeet 18.7.2007. Tiehallinto, Keski-Suomen tiepiiri. Viitattu 20.7.2007.
  6. Valtatie 6 Joensuun kohta 23.3.2011. Liikennevirasto. Viitattu 10.4.2011.
  7. Kehätie muutetaan moottoritieksi Karjalainen. 26.4.2011. Joensuu: Sanomalehti Karjalainen Oy. Viitattu 29.4.2011.
  8. Valtatie 6 Reijola 20.3.2012. Pohjois-Savon ELY-keskus. Viitattu 23.8.2012.
  9. Joensuun kehätien jatkon rahoitus varmistui Karjalainen. 22.5.2012. Joensuu: Sanomalehti Karjalainen Oy. Viitattu 23.8.2012.
  10. Valtatie 17 välillä Kuopio–Vartiala 22.1.2007. Tiehallinto. Viitattu 3.8.2007.
  11. Heikura, Matti: Turvallisemman tieverkoston suunnitelmat valmiit. Kaleva, 13.7.2007, nro 188, s. 29. Oulu: Kaleva Kustannus Oy. ISSN 0356-1356. Artikkelin lyhennetty verkkoversio Viitattu 18.7.2007.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]