Säynätsalo

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo entisestä kunnasta. Saaresta kertoo artikkeli Säynätsalo (saari)
Säynätsalo
Lakkautettu kunta – nykyiset kunnat:
Jyväskylä
Säynätsalo.vaakuna.svg Säynätsalo.sijainti.svg

vaakuna

sijainti

Lääni Keski-Suomen lääni
Maakunta Keski-Suomen maakunta
Perustettu 1924 (erottamalla Muuramesta)
Liitetty 1993
– liitoskunnat Jyväskylä
Säynätsalo
– syntynyt kunta Jyväskylä
Pinta-ala  km²  [1]
– maa 9,0 km²
Väkiluku 3 322  [1]
(1988)
väestötiheys 369,11 as/km²
Säynätsalo
37. kaupunginosa
Kaupunki Jyväskylä
Suuralue Säynätsalo
Väkiluku 3322   
Osa-alueet Säynätsalonsaari, Lehtisaari, Muuratsalo, Rauvanlahti

Koordinaatit: 62°8′25″N, 25°46′9″E Säynätsalo on entinen Suomen kunta ja nykyisin osa Jyväskylää. Asukkaita n. 3 000 (2005). Säynätsalo oli vuoden 1993 alusta vuoden 2008 loppuun asti Jyväskylän eksklaavi, koska sillä ei ollut yhteistä rajaa muun kaupungin kanssa, vaan väliin jäi osa Muuramen kuntaa. Jyväskylän maalaiskunnan ja Jyväskylän yhdistyessä 1.1.2009 yhteys kuitenkin muodostui, joskin vain vesiraja Päijänteen Hauhonselällä. Liikenneyhteys alueelle tulee jatkossakin Muuramen kautta. Muuramen ja Jyväskylän mlk:n lisäksi Säynätsalolla oli lyhyt yhteinen vesiraja Toivakan kanssa.

Säynätsalon asutus sijaitsee Säynätsalon saaressa ja Lehtisaaressa, jotka kuuluvat Säynätsaloon kokonaan, Muuratsalon saaressa, joka kuuluu osaksi Säynätsaloon, osaksi Muurameen sekä Päijänteen rannalla sijaitsevalla maakaistaleella Kinkovuoren alueella, joka on rakennettu vasta Säynätsalon kunnan lakkauttamisen jälkeen. Lisäksi Säynätsaloon kuuluu eräitä asumattomia pikkusaaria kuten Kaakkosaari, Korpinen, Lappi sekä Säynätsalon saareen pistävän Sisälmyslahden suulla oleva nimetön pikkusaari.

Tehdasyhdyskunnan synty[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tehdasyhdyskunta perustettiin 1897 kun Johan Parviainen päätti perustaa saarelle sahan. Yhteisö syntyi puhtaasti teollisuuden ympärille, sillä Parviaisen ostaessa Korpilahden kuntaan kuuluneen Säynätsalon ei saarella ollut lainkaan asutusta, vain yksi lato. Ensimmäiset asunnot valmistuivat 1897 ja seuraavana vuonna saha aloitti toimintansa. Vuonna 1914 toiminta laajeni ja saarella aloitti myös vaneritehdas. Saarella toimii yhä UPM:n Jyväskylän vaneritehdas. Muuta teollista toimintaa edustaa Kiitokori-ryhmään kuuluva Saurus-paloautoja valmistava Sammutin Oy:n tehdas. Saarella toimi myös talotehdas, mutta Finndomo sulki sen kesällä 2009. [2]

Säynätsalon kunnantalo.

1921 Korpilahden kunnasta erosi Muuramen kunta, johon alun perin kuului myös Säynätsalo. Vuonna 1924 Säynätsalo Johan Parviaisen aloitteesta erosi omaksi kunnakseen Muuramesta. Maa-alue käsitti tällöin vain Säynätsalon saaren. Säynätsalo on Suomen historian ainoa kunta, jonka koko maa-alue on ollut sisävesisaarilla. 1935 Lehtisaari ja Muuratsalon pohjoisosa liitettiin kuntaan. 1960-luvulla ja uudestaan vuonna 1980 Säynätsalo sai lisää alueita Muuratsalosta. Säynätsalo oli Suomen järvisin kunta. Yli puolet kunnan alueesta oli järveä. Kunnaksi, joka ei ollut kaupunki eikä kauppala, se oli poikkeuksellinen myös siten, että lähes 80 prosenttia kunnan ammatissa toimivasta väestöstä palveli teollisuutta.[3], maataloutta kunnassa ei ollut juuri lainkaan ja lähes koko asutus oli taajamamaista. Säynätsalosta tuli osa Jyväskylää kuntaliitoksen yhteydessä 1993. Puuttuvan maarajan vuoksi liitos ei olisi nykyisen kuntajakolain mukaan enää mahdollinen.

Säynätsalon rakennettu ympäristö on Suomen oloissa kulttuurihistoriallisesti ja arkkitehtonisesti arvokasta. Tehdas oli alueen suurin maanomistaja ja ohjasi maankäyttöä ja rakennustoimintaa teettämällä asemakaavoja ja rakennusten tyyppipiirustuksia nimekkäillä suunnittelijoilla, joista tunnetuimpia ovat arkkitehdit Wivi Lönn ja Alvar Aalto. Jo 1900-luvun alkuvuosina Parviaisen tehtaiden rakennuksia suunnitteli professori Yrjö Blomstedt. Lönnin arkkitehtuuria on saarten alueella runsaasti ja hän suunnitteli asemakaavojen lisäksi omakotitalojen tyyppipiirustuksia ja julkisia rakennuksia 1920-luvulla, kuten Hoitokoti Hannalan ja Isosauna-nimellä tunnetun tiilisen saunarakennuksen saaren itärannalla. Säynätsalon kirkon suunnittelivat Armas Lindgren ja Bertel Liljequist. Vuonna 1927 käyttöön vihityn kirkon lahjoitti seurakunnalle tehtaiden silloinen toimitusjohtaja, Suomen ensimmäinen naispuolinen kauppaneuvos Hanna Parviainen. Kirkon erikoisuus on saaren tehtaiden koivuvanerista tehty sisäkatto, ns. kasettikatto.

Kansainvälisesti tunnetuimmat kohteet ovat Aallon punatiilikauden arvostetuimpiin töihin kuuluvat Säynätsalon kunnantalo ja Muuratsalon koetalo 1950-luvulta. Kunnan järjestämän arkkitehtuurikilpailun voittajatyönä toteutetussa kunnantalossa on Jyväskylän kaupungin aluetoimiston ja kirjaston lisäksi liike- ja asuintiloja. Muuratsalon koetalo on Aallon kesäasunto, jonka esikuva on antiikin atriumtalo. Talo on Alvar Aalto -säätiön hallinnassa ja sinne järjestetään kesällä opastettuja käyntejä. Koetalon alueella on nähtävillä myös Aallon suunnittelema Nemo propheta in patria -vene. Aallon töiden vuoksi Säynätsalo on kansainvälisesti tunnettu, erityisesti arkkitehtien ja arkkitehtiopiskelijoiden suosima matkakohde.

Alueen luonto Päijänteen ranta-alueineen on erityisen kaunista ja Säynätsalo tunnetaankin Jyväskylän saaristokaupunginosana. Säynätsalo on veneilijöiden suosiossa, suurin satama on Jyväskylän Veneseuran Juurikkasaaren satama saaren pohjoispuolella. Juurikkasaari on myös Päijännepurjehduksen, Suomen sisävesien suurimman purjehdustapahtuman, pohjoinen tukikohta.

Lehtisaari[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Lehtisaari (Päijänne)
Perälän museokauppa Lehtisaaressa

Lehtisaari on taajamamaisesti rakennettu Päijänteen saari Säynätsalossa. Se sijaitsee Säynätsalon ja Muuratsalon saarten välissä, joihin molempiin on Lehtisaaresta siltayhteys. Säynätsaloon pääsee Lehtisaaresta komeaa, vuonna 1957 valmistunutta Louhunsalmen riippusiltaa pitkin. Säynätsalon saaren kautta Lehtisaaresta on siltayhteys myöskin mantereelle. Palveluina saarella on koulukeskus sekä Perälän museokauppa.

Kinkovuori[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Kinkovuori

Kinkovuori on asuinalue Säynätsalon luoteisosassa. Asuinalue on maastollisesti Kinkovuoren eteläpuolista rinnettä. Alueen rakentaminen alkoi vuonna 2003. Kinkovuoressa on omakotitalojen lisäksi rivi- ja pienkerrostaloja. Vuoden 2007 alkupuolella Kinkovuoren ja Karkaussaaren asuinalueilla oli 250 asukasta mutta niistä tulee 1 000 asukkaan asuinalue. [4]

Karkaussaari[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karkaussaari on aivan Päijänteen rannassa oleva pieni asuinalue Kinkovuoren eteläpuolella, yhdystien 6090 toisella puolella. Alueelle on rakennettu vuodesta 2004 lähtien omakoti- ja rivitaloja.[4][5] Karkaussaari ei ole nimestään huolimatta saari.

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Urheiluseuroja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liikenneyhteyksiä Säynätsaloon[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jyväskylän Liikenne

  • 16 (Keskussairaala - Keskusta - Keljonkangas - Kinkomaa - Säynätsalo - Muuratsalo)
  • 16M (Kauppatori - Keljonkangas - Kinkomaa - Säynätsalo - Muuratsalo)
  • 21 (Kauppatori - Keljonkangas - Kinkomaa - Säynätsalo - Muurame - Jaakkola)

Kuuluisia säynätsalolaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Tilastotietoja Suomen kunnista Viitattu 6. maaliskuuta 2008.
  2. Finndomo sulkee Säynätsalon talotehtaan Keskisuomalainen. 24.3.2009. Jyväskylä: Keskisuomalainen Oyj. Viitattu 5.4.2009.
  3. Suomen kaikki kunnat aakkosjärjestyksessä esittävä 7-osainen Suomenmaa, viimeinen osa, artikkeli Säynätsalo, s. 205
  4. a b Kinkovuori ja Karkaussaari Jyväskylän kaupunki. Viitattu 11.8.2012.
  5. Jyväskylän opaskartta Viitattu 11.8.2012.

Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]