Wäinö Aaltonen

Wikipedia

Wäinö Waldemar Aaltonen (8. maaliskuuta 1894 Marttila - 30. toukokuuta 1966 Helsinki^[1]) oli aikansa näkyvimpiä kuvanveistäjiä Suomessa. Wäinö Aaltonen opiskeli maalausta Turun Taideyhdistyksen piirustuskoulussa vuosina 1910–15. Hänen teoksiaan oli ensimmäistä kertaa esillä näyttelyssä Turussa 1915. Aaltosen teoksia ovat mm. presidentti Ståhlbergin, kirjailija Joel Lehtosen ja professori V.A. Koskenniemen rintakuvat sekä Savonlinnan sankaripatsas. Myös eduskuntatalon istuntosalin veistokset ovat hänen käsialaansa. Wäinö Aaltosen mukaan on myös nimetty Turun Hirvensalossa sijaitseva kahden toimipisteen koulu, jonka entinen oppilas Wäinö Aaltonen oli.

[muokkaa] Teoksia

Wäinö Aaltosen museo avattiin Turussa vuonna 1967. Sen ovat suunnitelleet taiteilijan poika Matti Aaltonen ja Irma Aaltonen. Wäinö Aaltosen museon kokoelmissa on kaikkiaan n. 5000 teosta. Lisäksi teoksia on mm. Valtion taidemuseossa.

• Paavo Nurmi, 1925
• Turun Lilja, 1926
• Hämeensillan Pirkkalaisveistokset, 1927–1929
• Aleksis Kiven muistopatsas, 1939
• Vapaus seppelöi nuoruuden, 1940/1959 (alkuperäinen tuhoutui pommituksessa 1944)
• Vapauden Hengetär, 1952
• C.G.E.Mannerheimin hautamuistomerkki, 1953
• Hietaniemen hautausmaan sankariristi, 1954
• K. J. Ståhlberg, 1959
• Maaemo suojelee poikiaan, 1960
• P. E. Svinhufvud, 1961

[muokkaa] Lähteet

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Wäinö Aaltonen taiteilijamatrikkelissa
• Wäinö Aaltosen museo
• Wänö Aaltonen Valtion taidemuseon kokoelmissa
• Tampereen Hämeensillan Pirkkalaisveistokset
• Paavo Nurmi

Tämä taiteilijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.