Auguste Rodin

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Auguste Rodin
Rodin-cropped.png
Syntynyt 12. marraskuuta 1840
Pariisi
Kuollut 17. marraskuuta 1917 (77 vuotta)
Meudon
Kansallisuus Ranska
Ala kuvanveisto
Taidesuuntaus impressionismi, realismi
Kuuluisimpia töitä Ajattelija, Helvetin portti, Calais'n porvarit
Palkinnot Kunnialegioonan suurupseeri, Leopoldin ritarikunnan ritari
Signeeraus Auguste Rodin signature.jpg
Rodin, Ajattelija.

François-Auguste-René Rodin (12. marraskuuta 1840 Pariisi17. marraskuuta 1917 Meudon) oli ranskalainen kuvanveistäjä. Hän oli 1800-luvun huomattavimpia kuvanveistäjiä[1] ja modernin veiston uranuurtaja.[2] Rodinin vaikutus figuratiivisen kuvanveiston alueella on ollut merkittävä.[1]

Rodinin teokset ovat maalauksellisen vapaita ja impressionistisen eloisia. Ilmaisussa on mukana niin naturalistista realismia kuin romantiikan ilmaisua.[2] Sanotaan, että hänen persoonallisessa veistotyylissään antiikin ja renessanssin piirteet yhdistyvät radikalismiin.[1] Rodin kuvasi alastomia ihmisfiguureja ilmeikkäästi, ja hänet tunnettiin myös hyvänä piirtäjänä.[2]

Sommittelullisesti Rodinin teoksille on ominaista dramaattinen liike ja maalauksellinen, valoja ja varjoja taittava pintakäsittely. Niissä on voimakas liikevaikutelma ja intensiivinen, joskus jopa pateettinen tunnelma.[1]

Rodinin tunnetuimpiin teoksiin kuuluvat monumentaaliteos Calais'n porvarit (1886), jonka toisinto on Kööpenhaminassa, pronssinen Ajattelija (1900), eroottinen marmoriveistos Suudelma (1866) ja Eeva. Muotokuvista tunnetuimmat ovat Victor Hugon muistomerkki ja Honoré de Balzacin patsas.[1]

Elämänvaiheita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuleva kuvanveistäjämestari syntyi työväenluokkaiseen perheeseen. Hän oli Marie Chefferin ja Jean-Baptiste Rodinin, joka oli poliisi, toinen lapsi. Piirtämisestä Rodin kiinnostui jo lapsena. Tietopuolisessa sivistyksessä hän oli paljolti itseoppinut. 14-vuotiaana Rodin aloitti opiskelun Petite École nimisessä koulussa, jota kävi 17-vuotiaaksi. Koulun piirustuksenopettaja Horace Lecoq de Boisbudran halusi kehittää oppilaidensa persoonallisuutta ja sitä että he piirtävät omien havaintojensa ja kokemustensa pohjalta. Rodin arvosti opettajaansa läpi elämänsä.

Rodinin kahta vuotta vanhemman Maria-sisko kuoli vuonna 1862 vatsakalvon tulehdukseen. Hän päätti hylätä taiteen ja omistautua uskonnolle. Rodin liittyi munkkikuntaan, mutta veljestön johtaja Peter Julian Eymard totesi hänet sopimattomaksi sääntökuntaansa ja kehotti palaamaan taiteelliselle uralleen. Rodin palasi koristermaalarin työhönsä ja ryhtyi opiskelemaan kuvanveistoa Antoine-Louis Baryen oppilaana. Tämän tapa veistää eläinten lihaksistoa yksityiskohtaisesti teki Rodiniin vaikutuksen.

Vuodesta 1864 tuli Rodinille merkittävä sekä yksityiselämän että taiteen kannalta. Rodin solmi ompelijatar Rose Beuretin kanssa koko elämän kestäneen suhteen. Suhteesta syntyi poika, Auguste-Eugène Beuret (1866-1934). Samana vuonna hän piti myös ensimmäisen veistosnäyttelynsä. Lisäksi hän pääsi töihin Albert-Ernst Carrier-Belleusen pääavustajaksi, minä hän työskenteli vuoteen 1870 asti. Carrier-Belleusen yritys valmisti koriste-esineitä ja teki koristemaalauksia. Rodinin tehtävänä oli tehdä koristemaalauksia kattoihin ja porraskäytäviin.

Vuonna 1870 puhkesi Saksan ja Ranskan sota. Muiden miesten tapaan Rodin kutsuttiin kansalliskaartiin, mutta hänet hylättiin asepalvelusta likinäköisyyden vuoksi.

Rodinilla oli myös traaginen suhde toisen kuvanveistäjän, Camille Claudelin, kanssa.

Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtion taidemuseon kokoelmassa on seitsemän Rodinin teosta. Niistä jälkivaloksia ovat Ajattelija (n. 1880/1964), Astuva mies (1887-78/1963), pronssivalos Helvetin portti (1885/ennen 1887), sekä Varjo (1880/1964). Helvetin portti -nimisiä veistoksia ovat myös marmoriveistokset vuosilta 1885 (vesio vuodelta 1889) ja lesborakkautta kuvaava veistos vuodelta 1885. Lisäksi kokoelmassa on Honoré de Balzacin muotokuva pienoisveistoksena (1897).[3]

Sigrid af Forselles oli Auguste Rodinin oppilaana ja Johannes Haapasalo oli vuonna 1906 muutaman kuukauden Auguste Rodinin oppilaana. Rodinin vaikutteet näkyivät myöhemmin Haapasalon ihmishahmoisissa pronssitöissä, kuten Puolustajassa (1908).

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Merkittävin kokoelma Rodinin tuotantoa sijaitsee hänelle omistetussa Musée Rodin -museossa Pariisissa.[1]

  • L'age d'airain, 1877
  • L'homme qui marche, 1877–78
  • Danaidi, 1885
  • Calais'n porvarit, 1889
  • Suudelma, 1889
  • Victor Hugo, 1890
  • Balzac. 1891-1898
  • Ajattelija, 1879-1899
  • Helvetin portti, 1880-1917

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Otavan Iso Fokus, Kertovasti kuvitettu 8-osainen tietosanakirja, Osa 6, s. 3529, Otava 1974 ISBN 951-1-01236-3

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f Otavan Iso Fokus, s. 3529
  2. a b c ”Rodin, Auguste”, CD-Facta. Helsinki: WSOY, 1998. ISBN 951-0-23152-5.
  3. Rodin, Auguste Valtion taidemuseo, taidekokoelmat. Valtion taidemuseo. Viitattu 12.11.2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Auguste Rodin.
Tämä taiteilijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.