Michelangelo

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Michelangelo
Michelangelo Buonarroti, 1500-luku
Michelangelo Buonarroti, 1500-luku
Syntynyt 6. maaliskuuta 1475
Arezzo, Italia
Kuollut 18. helmikuuta 1564 (88 vuotta)
Kansallisuus Italia
Ala kuvataiteilija
Signeeraus Michelangelo Signature2.svg

Michelangelo di Lodovico Buonarroti Simoni (6. maaliskuuta 1475 Arezzo – 18. helmikuuta 1564) oli Italian renessanssin yleisnero – taidemaalari, kuvanveistäjä, arkkitehti ja runoilija. Monet pitävät häntä kaikkien aikojen merkittävimpänä kuvataiteilijana.

Michelangelon huomattavimpia töitä ovat Sikstuksen kappelin freskot ja Pietà-veistos Vatikaanissa, Medicien hautakappeli ja Daavid-patsas Firenzessä. Pietarinkirkon keskeisimmät osat ja kupoli ovat hänen suunnittelemiaan.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Elämä ja teokset

[muokkaa] Nuoruus Firenzessä

Michelangelo syntyi Capresessa 6. maaliskuuta 1475. Hänen isänsä omisti marmorilouhoksen ja pienen maalaistalon Settignanossa. Isä oli kaupungin pormestari ja toivoi pojastaan myös virkamiestä[1]. Michelangelo meni kuitenkin kuvanveistäjän oppiin 1488. Hänen opettajansa Domenico Ghirlandaio huomasi nuoren Michelangelon lahjat ja suositteli tätä Firenzen hallitsijalle Lorenzo il Magnificolle. Lorenzo de' Medici antoi hänen syödä omassa pöydässään, mikä tuon ajan hovissa oli epätavallista[1]. Michelangelo asui suuren osan elämästään Firenzessä, kunnes muutti Roomaan. Vuosina 1490–1492 Michelangelo tutustui Lorenzon hovissa useisiin oppineisiin ja taiteilijoihin, mikä muokkasi hänen käsityksiään niin taiteesta, politiikasta kuin seksuaalisuudestakin.

[muokkaa] Venetsia ja Bologna (1494–1496)

Michelangelo Daniele da Volterran piirtämänä.

Lorenzon kuoleman jälkeen hänen poikansa Piero de' Medici ei halunnut jatkaa Michelangelon taiteellisen työn tukemista. Tällöin Michelangelo lähti Firenzestä, asui kolme vuotta Bolognassa ja muutti sitten Roomaan 1496. Antiikin Rooman veistotaiteen innoittamana hän veisti Bacchus- ja Pietá-teokset.

[muokkaa] Firenze (1501–1505)

Neljä vuotta myöhemmin Michelangelo palasi Firenzeen veistämään Daavid-patsasta. Patsaalla oli valtava symboliarvo pienelle Firenzen tasavallalle, joka taisteli isompiaan vastaan.

[muokkaa] Rooma ja Bologna (1505–1516)

Vastavihitty paavi Julius II kutsui Michelangelon jälleen Roomaan 1503 rakentamaan paavin hautakammiota. Vähän väliä paavi kuitenkin halusi keskeyttää hautakammion rakennustyöt ja tilasi muita töitä. Kuuluisin näistä tehtävistä oli Vatikaanin Sikstuksen kappelin freskot, joiden maalaamiseen kului neljä vuotta (1508–1512). Tämän ja muiden keskeytysten takia hautakammion rakentamiseen meni 40 vuotta, eikä se silti koskaan valmistunut.

[muokkaa] Firenze (1516–1532)

Paavi Julius II:n seuraaja, Medici-sukuinen Leo X, tilasi Michelangelolta Firenzen San Lorenzon kirkon ulkokuoren uusimisen. Michelangelo piirsi julkisivua kolme vuotta yrittäen samalla avata uutta marmorikaivosta työn toteuttamista varten. Tilaajalla oli rahahuolia, eikä työ edistynyt ja Michelangelo turhautui. Noloina Medicit tilasivat toisen työn, oman sukunsa hautakammion. Jälkipolvien onneksi tämän työn, joka työllisti Michelangeloa pääosan 1520- ja 1530-luvuista, toteuttaminen onnistui paremmin. Vaikka siitäkään ei tullut täysin valmista, se on kuitenkin paras esimerkki Michelangelon tavasta yhdistää lahjansa arkkitehtina ja kuvanveistäjänä.

1527 Firenzessä syttyi kapina, jonka seurauksena Medicien valta kumottiin ja perustettiin tasavalta. Michelangelo auttoi rakkaan, piiritetyn, kaupunkinsa linnoitustöissä. Pitkällisen piirityksen jälkeen Medicit kaappasivat vallan takaisin 1530. Michelangelo lähti kaupungista ja jätti oppilaansa viimeistelemään hautakappelia.

[muokkaa] Rooma (1534–1564)

Michelangelon hauta Santa Crocen kirkossa Firenzessä.

Paavi Paavali III tilasi Viimeisen tuomion Sikstuksen kappelin alttariseinälle. Michelangelo työskenteli sen parissa 1534–1541.

Vanhetessaan Michelangelo tuli kiivasluonteiseksi ja oikulliseksi.lähde? Vaikka hänen maineensa kasvoi jatkuvasti ja paavit sekä ruhtinaat kilpailivat hänen töistään, hän vetäytyi yhä enemmän yksinäisyyteen. Hänen kirjoittamansa runot todistavat, että häntä vaivasivat epäilyt taiteen synnillisyydestä.kenen mukaan? Vuonna 1546 Michelangelo nimitettiin Vatikaanin Pietarinkirkon pääarkkitehdiksi. Hänen ylpeää riippumattomuuttaan kuvaa se, että hän kieltäytyi ottamasta maksua Pietarinkirkon kupolin suunnittelusta. Hän piti tätä työtä Jumalan kunniaksi tehtynä palveluksena, jota ei saanut tahrata maallisilla palkkioilla.lähde? Kun hän 1564 kuoli 88-vuotiaana, hänet haudattiin omasta pyynnöstään Santa Crocen kirkkoon Firenzeen.

Michelangelon elämän tärkeimpiä ihmisiä olivat kaunis nuori roomalainen aatelismies Tommaso Cavalieri, josta hän teki lukuisia piirroksia sekä veistoksia ja jolle hän omisti kirjoittamiaan sonetteja. Toinen läheinen henkilö oli leskeksi jäänyt markiisitar Vittoria Colonna. Sivistynyt markiisitar kirjoitti myös runoja ja tunsi monia aikansa kuuluisia henkilöitä. Vittoria Colonna tutustutti uskonasioista kiinnostuneen Michelangelon hengelliseen liikkeeseen, joka pyrki uudistamaan Italian katolisuutta. Taiteilija lahjoitti Vittoria Colonnalle useita uskonnollisaiheisia töitään.

[muokkaa] Tyyli ja taidekäsitys

Michelangelon suhde luontoon oli täysin erilainen kuin aikalaisella Leonardo da Vincillä. Michelangelolle taide lähti sisäisestä inspiraatiosta ja kulttuurista, ei luonnon ihmeiden jäljentämisestä. Hän näki luonnon vihollisena, joka oli voitettava. Keskustelussa portugalilaisen Francisco da Olandan kanssa hän totesi: "Hyvä maalaus on musiikkia, se on sävel, ja vain hyvin älykäs ihminen pystyy käsittämään kuinka valtavan vaikeaa sen luominen on".

Leonardo Da Vincin tavoin Michelangelo tutki itse ihmisen anatomiaa, leikkeli ruumiita ja piirsi elävää mallia. Hän perehtyi muinaisen antiikin kuvanveistäjien teoksiin ja oppi kuinka he esittivät ihmisvartalon liikkeitä, lihaksia ja jänteitä.

Pian Michelangelon kuoltua hänen töidensä liian yksityiskohtaisia sukupuolielimiä alettiin peitellä. Viimeistä tuomiota pidettiin aivan liian riettaana, ja monien patsaitten sukuelimet peitettiin viikunanlehdellä.

[muokkaa] Luettelo tärkeimmistä töistä

  • Porras Madonna – Madonna della Scala, marmoriveistos, Firenze, 1489–1492
  • Kentaurien taistelu, marmoriveistos, Firenze, 1492
  • Santo Spiriton krusifiksi, Firenze, 1492
  • Kynttilänjalkaa kantava enkeli, marmoriveistos, Bologna, 1494–1495
  • Pietà-veistos, marmoria, Pietarinkirkko, Rooma, 1499
  • Bacchus-veistos, 1497–1498
  • Daavid-veistos, marmoria, 1501–1504
  • Maria, lapsi ja Johannes Kastaja – Tondo Pitti, marmoriveistos, Firenze, 1504–1505
  • Brüggen madonna ja lapsi, Notre Dame, Brügge, 1504–1505
  • Pyhä perhe ja Johannes Kastaja – Tondo Doni, paneelimaalaus, Firenze, 1504–1506
  • Sikstuksen kappelin kattofreskot, 1508–1512
Aatamin luominen, fresko
Paratiisista karkotus, fresko
  • Kristus-patsas, S. Maria sopra Minerva -kirkko, 1519–1520
  • Sikstuksen kappelin alttariseinä, 1534–1541
Viimeinen tuomio, fresko
  • Pietarinkirkon rakentamisen loppuunsaattaminen (muun muassa kirkon kupoli)
  • Pietà-veistos Firenzen tuomiokirkko, kesken jäänyt
  • paavi Julius II:n hautamuistomerkki Orjat, kesken jäänyt
Kuoleva orja-veistos, 1513 – lahjoitettu Frans I:lle 1546
Aamu; Päivä; Ilta; Yö

[muokkaa] Tuotanto

[muokkaa] Maalauksia

  • Viimeinen tuomio, 1537-1541.

  • Sikstuksen kappelin kattofreskot, 1508-1512.

  • Yksityiskohta edellisestä, Aatamin luominen.

  • Pyhä perhe, 1504-1505.

[muokkaa] Veistoksia

[muokkaa] Kirjallisuutta

  • E. H. Gombrich: Maailman taiteen historia
  • Alexandra Grömling: Michelangelo Buonarroti, elämä ja tuotanto. Könemann 1999.
  • Michelangelo: Michelangelon runoja. Suomentanut ja valikoinut Yrjö Kaijärvi. Delfiinikirjat. Helsinki: Otava, 1975. ISBN 951-1-01937-6.
  • H. D. Molesworth: Euroopan veistotaidetta romaniikasta Rodiniin. (suom. Raija Mattila, Pekka Suhonen). Helsinki, Otava. (European Sculpture from Romanesque to Rodin, Thames and Hudson 1965)
  • Irving Stone: Michelangelo. (suom. Eila Pennanen ja Juhani Jaskari). WSOY, Porvoo 1963.
  • Margaretta Salinger: Michelangelo – Viimeinen tuomio. WSOY. Pieni taidekirjasto nro 26.

[muokkaa] Lähteet

  • Eino S. Suolahti (toim.): Nuorten maailmanhistoria. WSOY 1961.

[muokkaa] Viitteet

  1. ↑ a b Eino S. Suolahti, s. 122

[muokkaa] Aiheesta muualla

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Michelangelo.
Vasarin galleria
Taiteilijat, jotka ovat mukana Giorgio Vasarin kirjassa Taiteilijaelämänkertoja (1550).
Taiteilijat, jotka ovat mukana Giorgio Vasarin kirjassa Taiteilijaelämänkertoja (1550).

Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Michelangelo&oldid=11272714
Henkilökohtaiset työkalut
Nimiavaruudet

Muuttujat
Toiminnot
Valikko
Osallistuminen
Tulosta tai vie
Työkalut
Muilla kielillä