Julius II

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Paavi Julius II. Rafaelin maalaus.

Julius II (5. joulukuuta 144321. helmikuuta 1513, alk. Giuliano della Rovere) oli paavina 1. marraskuuta 1503 – 21. helmikuuta 1513.[1]

Giuliano della Rovere oli paavi Sixtus IV:n (1471–84) veljenpoika ja hänen vaikutusvaltansa kasvoikin sedän ansiosta. Vuonna 1471 hänet nimitettiin kardinaaliksi ja vuonna 1480 paavin legaatiksi Ranskaan.

Julius II toimi tarmokkaasti paavin maallisen vallan lisäämiseksi. Hän oli vuorotellen liitossa ja sodassa Ranskan, Saksan ja Venetsian kanssa. Vuonna 1505 Julius II perusti sveitsiläiskaartin paavin turvaksi. Hän sai kutsumanimen Il Papa terrible eli "kauhea paavi".

Julius II suosi renessanssisivistystä ja oli huomattava mesenaatti. Hän käynnisti Rooman Pietarinkirkon rakennustyöt ja palkkasi Michelangelon maalaamaan Sikstuksen kappelin kattoholviin freskot sekä Rafaelin maalaamaan freskot paavin palatsiin. Julius II:n mukaan on nimetty Rooman Via Giulia.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Jussi Hanska: Kristuksen sijaiset maan päällä?. Paaviuden historiaa apostoli Paavalista Johannes Paavali toiseen. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Vammala 2005. ISBN 951-746-719-2.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Hanska 2005: 322.


Edeltäjä:
Pius III
Luettelo paaveista

Emblem of the Papacy SE.svg

Seuraaja:
Leo X