Johannes Kastaja

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Uuden testamentin henkilöä. Levytyksestä katso Johannes Kastaja (EP).
Johannes Kastaja (Geertgen tot Sint Jans, 1400-luku).

Johannes Kastaja oli juutalainen opettaja. Sekä Uuden testamentin evankeliumit että Koraani pitävät häntä profeettana. Kristityt pitävät häntä Vanhan testamentin viimeisessä kirjassa, Malakian kirjassa, ennustettuna Jumalan lähettämänä Eliana[1][2] ja samalla Jeesuksen edelläkävijänä.

Elämänvaiheet Raamatun mukaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Syntyperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luukkaan evankeliumin mukaan Johannes Kastaja oli Sakariaan ja Elisabetin poika.[3] Jeesuksen äiti Maria ja Johanneksen äiti Elisabet tunsivat toisensa ja olivat sukulaisia[4]. Johannes syntyi puoli vuotta aikaisemmin kuin Jeesus[5]. Raamatun mukaan hän oli jo äitinsä kohdussa täynnä Pyhää Henkeä.[6]

Toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Johannes koki olevansa tulevan Messiaan edeltä kävijä[7].

Johannes Kastaja saarnasi Taivasten valtakunnan tulosta, vaati ihmisiä tekemään parannuksen ja kastoi heidät Jordanissa, kun he tunnustivat syntinsä[8][9][10].

Uuden testamentin mukaan Johannes kastoi myös Jeesuksen[11][12][13], Matteuksen evankeliumin mukaan tosin vasta epäröityään, sillä hänen käsityksensä mukaan pikemminkin Jeesuksen olisi pitänyt kastaa hänet.[14] Johannes tunnisti Messiaan, jonka tuloa hän oli valmistellut, merkin avulla[15].

Kasteen jälkeenkin Johannes kohtasi Jeesuksen useamman kerran[16][17].

Pyhä Johannes Kastaja, erämaan enkeli
Ikoni, Stroganovin koulu, 1620-luku
Tretjakovin galleria, Moskova.

Johannes tiesi oman tehtävänsä olla Jeesuksen edelläkävijä[7] ja hyväksyi sen, että Jeesus kutsui Johanneksen opetuslapsia seuraamaan itseään[18][19]. Hän jopa kehotti opetuslapsiaan siihen. Jeesuksen ensimmäiset seuraajat olivat Johanneksen opetuslapsia[20].

Vangitseminen ja mestaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Herodes Antipas vangitsi Johanneksen, koska tämä oli moittinut Herodesta siitä, että hän oli ottanut velipuolensa Filippoksen vaimon, Herodiaan, itselleen. Johannes vankilassa ollessaan lähetti opetuslapsiaan viemään viestiä Jeesukselle[21]. Myöhemmin Herodes mestautti Johanneksen Herodiaan pyynnöstä.[22][23]

Kirkkovuoden pyhät -teos kertoo että Herodias heitti omakätisesti Johannes Kastajan pään "saastaiseen paikkaan" eli käymälään, josta muuan Johanneksen salainen opetuslapsi sen pelasti, pesi ja kätki salaiseen kallionkoloon siunausten kera. Pää löydettiin perimätiedon mukaan myöhemmin kahdestikin.

Kun Johannes oli mestattu, niin Johanneksen opetuslapsensa menivät kertomaan asiasta Jeesukselle. Tämän kuultuaan Jeesus meni yksinäisyyteen suremaan Johanneksen kuolemaa. [24].

Myöhemmät maininnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jeesus puhui myös lukuisia kertoja Johanneksesta (Matt. 11, Matt. 17:13, Matt. 21:32, Mark. 11:30, Luuk. 7:28 – 33, Luuk. 20:4). Myös Johanneksen opetuslapset tunsivat Jeesuksen. Matt. 9:14 kertoo, kun Johanneksen opetuslapset juttelivat Jeesuksen kanssa.

Apostolien teoissa kerrotaan, että vielä Paavalikin tapasi Johanneksen opetuslapsia. Kohtaamisessa todetaan, että opetuslapset eivät tienneet Pyhän Hengen olemassaolosta. Paavali kastoi opetuslapset Jeesuksen nimeen. Apostolien teot kertovat myös, että Paavali pani kätensä heidän päälleen ja Pyhä Henki tuli heihin ja he puhuivat kielillä ja profetoivat[25].

Historialliset lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Historioitsija Josephus mainitsee Johannes Kastajan teoksessaan Juutalaisten muinaisajat (Antiquitates Iudaicae)[26]. Vaikka Josephus oli varsin hyvin tietoinen Johannes Kastajan toiminnasta, hän ei millään tavoin yhdistä Johannesta Jeesukseen. Näin siitä huolimatta, että Josefuksen teksteissä on maininta Jeesuksen veljen Jaakobin kuolemasta[27] ja kiistanlainenlähde? maininta myös Jeesuksesta[28]. Josephus korostaa nimenomaan, ettei Johanneksen kastetta tullut käyttää ”joidenkin syntien anteeksisaamiseksi, vaan ruumiin pyhittämiseksi”. Tästä voisi päätellä, että Josephus olisi ollut tietoinen kristittyjen piirissä olleista käsityksistä Johanneksen kastetoiminnan syistä ja hän haluaa oikaista tämän väärän käsityksen.

Josefuksen mukaan Johannes Kastaja teloitettiin ennen Herodes Antipaan ja Aretas IV:n käymää sotaa vuonna 36, ja Johannes Kastajan pidättäminen ja teloitus johtuivat nimenomaan siitä, että Herodes Antipas pelkäsi Johannes Kastajan aiheuttavan levottomuuksia kerätessään suuria ihmisjoukkoja kastetilaisuuksiinsa[29]. Syynä ei siis ollut Johanneksen arvostelu Herodeen naimakaupasta, kuten evankeliumit väittävät[30][31]. Tästä huolimatta myös Josefus mainitsee Herodeen naimiseenmenosta pian Johannes Kastajan kuoleman jälkeen[32].

Juhlapäivät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Monet kristilliset kirkkokunnat viettävät juhannusta Johannes Kastajan syntymäjuhlana. Sen ajankohta on puoli vuotta ennen joulua, koska Luukkaan evankeliumin mukaan Johannes syntyi noin kuusi kuukautta aikaisemmin kuin Jeesus.[33]

Katolisessa ja ortodoksisessa kirkossa vietetään myös Johannes Kastajan kuolinpäivää 29. elokuuta.[34]

Johannes Kastaja eri uskonnoissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Islam[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Johannes Kastaja (arab. يحيى‎, Yahya) on myös Islamin profeetta.

Mandealaisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Johannes Kastajan perintö elää mandealaisuuden piirissä nykyisessä Irakissa ja Iranissa. Uskonnon harjoittajia arvioidaan olevan enää runsaat 50 000.

Johannes Kastaja suojelijana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Johannes Kastaja on Genovan suojelija.[35]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]