Johannes Kastaja

Wikipedia

Johannes Kastaja oli juutalainen opettaja. Sekä Uuden testamentin evankeliumit että Koraani pitävät häntä profeettana. Kristityt pitävät häntä Vanhan testamentin viimeisessä kirjassa, Malakian kirjassa, ennustettuna Jumalan lähettämänä Eliana^[1][2] ja samalla Jeesuksen edelläkävijänä.

Sisällysluettelo 1 Elämänvaiheet Raamatun mukaan 1.1 Syntyperä 1.2 Toiminta 1.3 Vangitseminen ja mestaus 2 Myöhemmät maininnat 3 Historialliset lähteet 4 Juhlapäivät 5 Johannes Kastaja eri uskonnoissa 5.1 Islam 5.2 Mandealaisuus 6 Katso myös 7 Lähteet 8 Aiheesta muualla

[muokkaa] Elämänvaiheet Raamatun mukaan

[muokkaa] Syntyperä

Luukkaan evankeliumin mukaan Jeesuksen äiti Maria ja Johanneksen äiti Elisabet tunsivat toisensa ja olivat sukulaisia^[3]. Johannes syntyi puoli vuotta aikaisemmin kuin Jeesus^[4]. Raamatun mukaan hän oli jo äitinsä kohdussa täynnä Pyhää Henkeä.^[5]

[muokkaa] Toiminta

Johannes koki olevansa tulevan Messiaan edeltä kävijä^[6].

Johannes Kastaja saarnasi Taivasten valtakunnan tulosta, vaati ihmisiä tekemään parannuksen ja kastoi heidät Jordanissa, kun he tunnustivat syntinsä^[7][8][9].

Uuden testamentin mukaan Johannes kastoi myös Jeesuksen^[10][11][12], Matteuksen evankeliumin mukaan tosin vasta epäröityään, sillä hänen käsityksensä mukaan pikemminkin Jeesuksen olisi pitänyt kastaa hänet.^[13] Johannes tunnisti Messiaan, jonka tuloa hän oli valmistellut, merkin avulla^[14].

Kasteen jälkeenkin Johannes kohtasi Jeesuksen useamman kerran^[15][16].

Johannes tiesi oman tehtävänsä olla Jeesuksen edelläkävijä^[17] ja hyväksyi sen, että Jeesus kutsui Johanneksen opetuslapsia seuraamaan itseään^[18][19]. Hän jopa kehotti opetuslapsiaan siihen. Jeesuksen ensimmäiset seuraajat olivat Johanneksen opetuslapsia^[20].

[muokkaa] Vangitseminen ja mestaus

Herodes Antipas vangitsi Johanneksen, koska tämä oli moittinut Herodesta siitä, että hän oli ottanut velipuolensa Filippoksen vaimon, Herodiaan, itselleen. Johannes vankilassa ollessaan lähetti opetuslapsiaan viemään viestiä Jeesukselle^[21]. Myöhemmin Herodes mestautti Johanneksen Herodiaan pyynnöstä.^[22][23]

Kirkkovuoden pyhät -teos kertoo että Herodias heitti omakätisesti pään "saastaiseen paikkaan" eli käymälään, josta muuan Johanneksen salainen opetuslapsi sen pelasti, pesi ja kätki salaiseen kallionkoloon siunausten kera. Pää löydettiin perimätiedon mukaan myöhemmin kahdestikin.

Kun Johannes oli mestattu, niin Johanneksen opetuslapsensa menivät kertomaan asiasta Jeesukselle. Tämän kuultuaan Jeesus meni yksinäisyyteen suremaan Johanneksen kuolemaa.^[24].

[muokkaa] Myöhemmät maininnat

Jeesus puhui myös lukuisia kertoja Johanneksesta (Matt. 11, Matt. 17:13, Matt. 21:32, Mark. 11:30, Luuk. 7:28 – 33, Luuk. 20:4). Myös Johanneksen opetuslapset tunsivat Jeesuksen. Matt. 9:14 kertoo, kun Johanneksen opetuslapset juttelivat Jeesuksen kanssa.

Apostolien teoissa kerrotaan, että vielä Paavalikin tapasi Johanneksen opetuslapsia. Kohtaamisessa todetaan, että opetuslapset eivät tienneet Pyhän Hengen olemassaolosta. Paavali kastoi opetuslapset Jeesuksen nimeen. Apostolien teot kertovat myös, että Paavali pani kätensä heidän päälleen ja Pyhä Henki tuli heihin ja he puhuivat kielillä ja profetoivat^[25].

[muokkaa] Historialliset lähteet

Historioitsija Josephus mainitsee Johannes Kastajan teoksessaan Juutalaisten muinaisajat (Antiquitates Iudaicae). Hänen Johannes Kastajansa eroaa kuitenkin selvästi evankeliumien kuvailemasta Johanneksesta^lähde?. Vaikka Josephus oli varsin hyvin tietoinen Johannes Kastajan toiminnasta, hän ei millään tavoin yhdistä Johannesta Jeesukseen. Näin siitä huolimatta, että Josefuksen teksteissä on maininta Jeesuksen veljen Jaakobin kuolemasta ja kiistanlainen kohta myös Jeesuksen olemassaolosta^lähde?. Josephus korostaa nimenomaan, ettei Johanneksen kastetta tullut käyttää ”joidenkin syntien anteeksisaamiseksi, vaan ruumiin pyhittämiseksi”. Tästä voisi päätellä, että Josephus olisi ollut tietoinen kristittyjen piirissä olleista käsityksistä Johanneksen kastetoiminnan syistä ja hän haluaa oikaista tämän väärän käsityksen. Josefuksen mukaan Johannes Kastajan pidättäminen ja teloitus johtuivat nimenomaan siitä, että Herodes Antipas pelkäsi Johannes Kastajan aiheuttavan levottomuuksia kerätessään suuria ihmisjoukkoja kastetilaisuuksiinsa. Syynä ei siis ollut Johanneksen arvostelu Herodeen naimakaupasta, kuten evankeliumit väittävät^lähde?. Mullistavin kohta on kuitenkin Johannes Kastajan kuolinvuoden ajoitus. Se on pääteltävissä Josefuksen kronologian mukaan vuodelle 36^[26], kun taas Luukkaan evankeliumin mukaan hän aloitti toimintansa keisari Tiberiuksen 15. hallitusvuotena, joka ajoittuu vuosille 28-29.^[27].

[muokkaa] Juhlapäivät

Monet kristilliset kirkkokunnat viettävät juhannusta Johannes Kastajan syntymäjuhlana. Sen ajankohta (alkujaan 24. kesäkuuta, nykyisin esimerkiksi Suomessa kuitenkin lähimpänä lauantaina) on kuusi kuukautta ennen joulua, koska Luukkaan evankeliumin mukaan Johannes syntyi noin kuusi kuukautta aikaisemmin kuin Jeesus.

Katolisessa ja ortodoksisessa kirkossa vietetään myös Johannes Kastajan kuolinpäivää 29. elokuuta.

[muokkaa] Johannes Kastaja eri uskonnoissa

[muokkaa] Islam

Johannes Kastaja (arab. ‏يحيى‎, Yahya) on myös Islamin profeetta.

[muokkaa] Mandealaisuus

Johannes Kastajan perintö elää mandealaisuuden piirissä nykyisessä Irakissa ja Iranissa. Uskonnon harjoittajia arvioidaan olevan enää runsaat 50 000.

[muokkaa] Katso myös

• Einojuhani Rautavaara: Vigilia Pyhän Johannes Kastajan muistolle

[muokkaa] Lähteet

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Johannes Kastaja suomenkielisessä Raamatussa (1933/1938)
• Pyhä Johannes Edelläkävijä Ortodoksi.net
• Josephus Flavius: Antiquities of the Jews, Book XVIII

Tämä uskontoihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.