Aretas IV

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Aretas IV Filopatris oli nabatealaisten kuningas halliten vuodet 9 eaa. – 40. Aretas seurasi Oboda III:ta. Hänen aikanaan nabatealaiset olivat taloudellisesti ja kulttuurisesti historiansa kukoistuskaudella. Tuolloin rakennettiin useita uusia kaupunkeja ja monia vanhoja laajennettiin sekä mm. monet Petran monumentit ovat Aretaksen IV:n ajalta[1].

Nabatealaisten vahvistuminen Aretas IV:n aikana aiheutti monia kahakoita Juudean rajalla. Yrittääkseen välttää sotatilanteen Aretas naitti tyttärensä Galilean ja Perean tetrarkille Herodes Antipaalle. Herodes Antipaksen rakastuttua velipuolensa Herodeksen vaimoon Herodiakseen, hän erosi nabatealaisesta vaimostaan. Tämän palattua isänsä luo, niin Aretas hyökkäsi vuoden 37 alussa Galileaan tuhoten Herodes Antipaan armeijan. Antipas pyysi apua keisari Tiberiukselta, joka määräsi Syyrian maaherran Vitelliuksen[2] tuomaan Aretaan Roomaan, joko vangittuna tai sitten surmattuna lähettämällä hänen katkaistu päänsä keisarille. Kuultuaan Tiberiuksen määräyksestä Aretas halusi välttää taistelua roomalaisten kanssa ja poistui omalle alueelleen. Vitelliukselta jäi keisarin käsky noudattamatta, sillä keisari Tiberius kuoli 16.3.37[3].

Raamatussa Aretas IV mainitaan Toisessa kirjeessä korinttilaisille, jossa kerrotaan apostoli Paavalin karanneen korissa Damaskoksesta Aretaksen käskynhaltijan vartioidessa kaupunkia vangitakseen Paavalin[4]. Ensimmäinen vaihtoehto on, että kertomus on virheellinen, koska Damaskos kuului Rooman hallitsemaan alueeseen; näin ollen Apostolien tekojen kertomus samasta tilanteesta olisi uskottavampi, koska siinä juutalaiset vainosivat Paavalia[5]. Toinen vaihtoehto kuitenkin on, että Aretaksen de facto -valta ulottui myös Damaskokseen, koska siellä oli paljon nabatealaisia. Aretaksella saattoi olla siis merkittävästi valtaa alueella; samoin oli esimerkiksi Aleksandrian juutalaisen etnarkin kohdalla. Apostolien tekojen maininta juutalaisista ja Toisen Korinttilaiskirjeen maininta Aretaksesta saattaa viitata siihen, että Aretas teki yhteistyötä alueen juutalaisten valtahahmojen kanssa, koska hän nabatealaisten kuninkaana saattoi vaikuttaa suoraan lähinnä nabatealaisten asioihin; tämä olisi myös mahdollinen selitys sille, miten hän saattoi puuttua juutalaisen väestöryhmän asioihin.[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Middle Nabatean History nabataea.net. CanBooks. Viitattu 26. joulukuuta 2007. (englanniksi)
  2. Lucius Vitellius
  3. Josephus: Antiquities of the Jews, Book XVIII, Chapter 5 – Kivimäki, Tuomisto: Rooman keisarit, s.59
  4. 2. Kor. 11:32-33
  5. Apt. 9:23-25
  6. Craig S. Keener: 1-2 Corinthians, s. 236. Cambridge University Press, 2005.


Edeltäjä:
Oboda III
Nabatealaisten kuningas
9 eaa.–40
Seuraaja:
Malikus II
Tämä henkilöön liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.