Quebec

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Quebec
Flag of Quebec.svg
Quebecin lippu
Coat of arms of Québec.svg
Quebecin vaakuna
Motto: Je me souviens (Muistan)
Carte du Québec au sein du Canada.svg
Viralliset kielet ranska
Pääkaupunki Quebec
Suurin kaupunki Montreal
Varakuvernööri Pierre Duchesne
Pääministeri Philippe Couillard (PLQ)
Edustus parlamentissa
– alahuone 75
– senaatti 24
Pinta-ala sijalla 2.
yhteensä 1 542 056 km²
– maapinta-ala 1 365 128 km²
– vesipinta-ala 176 928 km² (11,5 %)
Väkiluku sijalla 2.
yhteensä (2011) 7 903 001
– väestötiheys 5,79 /km²
Osaksi liittovaltiota 1. heinäkuuta 1867
1.
Aikavyöhyke UTC-5
Lyhenteet
– postitunnus QC
aluetunnus CA-QC
– postiosoitteen etuliite G, H, J
www.gouv.qc.ca

Quebec (ransk. Québec) on Kanadan maantieteellisesti suurin (1 542 056 km²) ja väkiluvultaan toiseksi suurin (7 903 001, 2011) provinssi.[1]. Quebec sijaitsee Itä-Kanadassa rajanaapureinaan Ontario ja Hudsoninlahti lännessä, Kanadan Atlantin rannikon neljä provinssia idässä ja Yhdysvallat etelässä. Quebecin pääkaupunki on Quebec (ransk. Ville de Québec, engl. Quebec City) ja suurin kaupunki Montréal. Montrealin metropolialueella asui vuonna 2011 yli 3,8 miljoonaa asukasta, eli lähes 50 % Québecin kokonaisväestöstä.[2]

Aluetta sävyttää voimakas ranskalais-kanadalainen kulttuuri, ja noin 80 prosenttia provinssin väestöstä puhuu ranskaa äidinkielenään.[3] Quebec on myös ranskalaisen Amerikan kulttuurin keskusalue.

Québecin kartta (iso kartta)


Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Quebecin ranskalais-kanadalainen kulttuuri on perua Ranskan siirtomaa-ajalta 1600- ja 1700-luvuilla. Alueen väestöstä 82 prosenttia puhuu äidinkielenään ranskaa, joten ranskalaisuudella on vahva vaikutus alueella. Tämä on näkynyt muun muassa pyrkimyksinä erota muusta Kanadasta. 1960-luvulla terroristiryhmä Front de libération du Québec ajoi tätä vuosikymmenen pituisella terrorikampanjalla. Quebecin itsenäisyydestä järjestettiin ensimmäisen kerran kansanäänestys 1980. Toinen eroamisesta järjestetty kansanäänestys 30. lokakuuta 1995 hylkäsi eroamisen Kanadasta pienellä erolla. (50,6 % ei, 49,4 % kyllä).

27. marraskuuta 2006 Kanadan parlamentti hyväksyi lain, joka määrittelee québeciläiset omaksi kansakunnaksi Kanadan sisällä.

Inuiteille (eskimot) on perustettu Quebecin pohjoisosaan kolmasosan provinssin pinta-alasta kattava itsehallintoalue Nunavik (vrt. Nunavut). Nunavik kuuluu edelleen Quebeciin, eli se ei ole itsenäinen provinssi eikä territorio.

Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Quebecin luonto on näkemisen arvoista, ja erityisesti valaiden katseluretkille kannattaa osallistua.kenen mukaan? Erityisesti talvella Quebecissa on erinomaiset liikuntamahdollisuudet. Pääkaupungissa Quebecissa on paljon historiallisia rakennuksia ja Musée de la Civilisation, jossa esitellään Quebecin alkuperäiskansojen, intiaanien ja inuittien elämää.

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Quebec on provinssi, mikä tarkoittaa että sillä on laaja itsehallinto. Provinsseilla on ja oma verotus ja lainsäädäntö, sillä ne itse huolehtivat muun muassa järjestyksestä, paikallisesta infastruktuurista, luonnonvarojen käytöstä, koulutuksesta ja terveydenhuollosta. Provinsseilla on omat perustuslait, jotka eivät kuitenkaan saa olla ristiriidassa liittovaltion perustuslain kanssa. Sama pätee muuta lainsäädäntöä.[4]

Britannian kruunun edustaja ja provinssin päämies on varakuvernööri, jonka nimeään viideksi vuodeksi kerrallaan Kanadan kenraalikuvernööri konsultoituaan Kanadan pääministeriä.[5] Quebecillä on 24 edustajaa maan parlamentin senaatissa ja 75 edustajaa edustajainhuoneessa.

Provinssit lait säätää Quebecin parlamentti. Yksikamarisen parlamentin 125 jäsentä valitaan vaaleilla neljän-viiden vuoden välein. Vaalit voittaneen puolueen johtajasti tulee Quebecin pääministeri ja hän valitsee hallituksen.[6] Varakuvernöörin rooli on vahvistaa parlamentin lait ja säädökset, sekä edustaa Quebecia provinssin ulkopuolella.[5]

Quebecissä on kolme tuomioistuinta, jotka ovat Quebecin tuomioistuin (Court of Québec), ylioikeus (Superior Court) ja vetoomustuomioistuin (Court of Appeal).[7] Näiden tuomioistuinten yläpuolella on vielä liittovaltion korkein oikeus.

Quebec on jaettu seitsemääntoista hallinnolliseen alueeseen. Alueet on jaettu 86:een aluekuntaan ja kahdeksantoista aluekuntaa vastaavaan alueeseen. Näiden rinnalla Quebecissä toimii myös kaksi metropolihallintoa. Paikallistasolla alin hallinnollinen jako on kuntajako, joka jakaa aluekunnat 1 111 kuntaan.[8]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Population and dwelling counts, for Canada, provinces and territories, 2011 and 2006 censuses 11.4.2012. Statistics Canada. Viitattu 13.5.2012. (englanniksi)
  2. Census Profile. Statistics Canada
  3. Population of French mother tongue, Canada, provinces, territories and Canada less Quebec, 1996 to 2006
  4. Powers of the National and Provincial Governments Parliament of Canada. Viitattu 27.10.2014. (englanniksi)
  5. a b Roles and Functions Lieutenant Governor of Québec. Viitattu 27.10.2014. (englanniksi)
  6. The ABC of the National Assembly Assemblée nationale du Québec. Viitattu 27.10.2014. (englanniksi)
  7. The Courts of Québec Viitattu 27.10.2014. (englanniksi)
  8. L’organisation municipale et régionale au Québec en 2013 Québec. Viitattu 29.7.2014. (ranskaksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Quebec.