Eskimot
Wikipedia
Eskimot ovat eskimokieliä puhuvia kansoja, jotka asuvat pohjoisen pallonpuoliskon arktisella alueella, pääasiassa Grönlannissa sekä Kanadan ja Alaskan pohjoisosissa. Amerikkalaisista eskimoista ei käytetä nimitystä intiaani, kuten ei myöskään aleuteista, toisin kuin muista ennen eurooppalaisia Amerikassa eläneistä väestöistä.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Eskimokansat
Eskimokansoja on kaksi, inuitit ja jupikit, ja kumpikin niistä jakautuu useaan eri kansanosaan. Eskimot puhuvat yhdeksää eri kieltä.
[muokkaa] Eskimokansat ja -heimot
- inuitit
- alaskaninuitit (Alaska)
- länsi-inuitit (Kanadan länsiosat)
- keski-inuitit (Kanadan itäosat)
- grönlannininuitit (Grönlanti)
- jupikit
- tyynenmerenjupikit (Etelä-Alaska)
- alaskanjupikit (Alaskan länsiosat)
- siperianjupikit (St. Lawrencen saari ja Venäjän kaukoitä)
- naukaninijupikit (Tšuktšien niemimaa)
[muokkaa] Historia ja yhteiskunta
Eskimoiden yhteiskunta perustuu paljolti omaisuuden ja ruoan jakamiseen.lähde? Eskimot levittäytyivät Pohjois-Amerikkaan ilmeisesti nykyisen Beringinsalmen ylittäneen kannaksen kautta Siperiasta, mutta ajankohdasta ei ole varmuutta.
Eskimot käyttävät ravinnokseen kaloja, valaita, hylkeitä, lintuja, peuroja, mursuja, jääkarhuja ja myskihärkiä. Eskimot ovat ennen toimineet erityisesti valaanpyytäjinä, mutta nykyisin he ovat siirtyneet kalastukseen. Myös käsityöläisyys on eskimoiden nykyisiä elinkeinoja. Tärkeitä kulkuneuvoja vesillä ovat kajakit, joita eskimot valmistavat pingottamalla hylkeennahkaa puukehikon päälle. Eskimot asuvat yleensä taloissa pienissä asutuskeskuksissa. Eskimot käyttävät asumuksinaan myös igluja.
[muokkaa] Arkeologiaa
Eskimojen edeltäjät proto-inuitit saapuivat Alaskaan ehkä vuonna 500 jaa. ja Nunavutiin, Kanadaan 1000 jaa. Eräs ryhmä asettui Grönlantiin 1200-luvulla. Eskimot tuhosivat Kanadan Arktisilta saarilta aiemman Dorsetin kulttuurin 1400-luvun alussa. niin sanottu "toinen vaellusvaihe" Grönlannissa oli, kun eskimot levisivät etelään Thulesta 1200-1300-luvuilla.
[muokkaa] Uskomuksia
Eskimot kunnioittavat suuresti Nanukia, jääkarhua. Sitä pidetään älykkäänä, vahvana ja lähes ihmismäisenä. Tarussa kerrotaan kummallisista pystyssä kävelevistä ja puhuvista, igluissa asuvista jääkarhuihmisistä.
[muokkaa] Eskimoiden itsehallinto- ja asuinalueita
Eskimoille on perustettu varsinkin Kanadaan itsehallintoalueita, joiden perustamisella on haluttu parantaa eskimoiden asemaa, joka oli heikentynyt 1800- ja 1900-luvun kultaryntäysten, siirtolaisuuden, luonnonvarojen hyödyntämisen ja etenkin toisen maailmansodan seurauksena. Tuolloin pohjoiset alueet olivat sotastrategisesti hyvin tärkeitä. Alueille perustettiin sotilaslentokenttiä ja -tukikohtia.
[muokkaa] Grönlanti
Grönlanti on Tanskaan kuuluva itsehallintoalue, jonka asukkaista pääosa on eskimoja. Ensimmäiset asukkaat saapuivat Grönlantiin tuhansia vuosia sitten, mutta myöhemmin asutus hävisi. Grönlannin nykyisten eskimoiden esi-isät saapuivat saarelle 1200-luvulla. Grönlannissa puhutaan grönlannin kieltä, joka kuuluu eskimo-aleuttilaisiin kieliin.
[muokkaa] Alaska
Alaska on Yhdysvaltojen pohjoisin, muista erillään sijaitseva osavaltio. Sen pohjois- ja länsirannikoilla asuu inuitteja ja jupikkeja sekä Aleuteilla aleutteja. Alueen alkuperäisasukkaat ovat toisen maailmansodan jälkeen vaatineet itselleen entisiä alueitaan, joita Yhdysvaltain liittovaltio on "varastanut".
[muokkaa] Kanadan alueita
[muokkaa] Yukon
Yukonissa asuvien alkuperäiskansojen asema heikkeni Klondiken kultaryntäyksen aikana. Tuolloin heidän oikeuksistaan ei välitetty, ja alkuperäisasukkaiden vanhat elintavat kärsivät. Yukonissa on myös ollut paljon maakiistoja alkuperäisasukkaiden ja valtion kanssa.
[muokkaa] Nunavut
Eskimoilla on Kanadassa oma itsehallintoalueensa, Nunavut (29 300 asukasta, 85 % alkuperäisväestöä). Se perustettiin vuonna 1993 lohkaisemalla Luoteisterritoriosta osa. Hallinto on pääosin eskimoiden käsissä, mutta hallinnon rahoittaa Kanadan valtio.
[muokkaa] Nunavik
Nunavik on Québecin pohjoisosan käsittävä inuitien itsehallintoalue. Nunavikin eskimot olisivat halunneet myös Nunavikin liittyvän Nunavutiin, mutta hanke kaatui Québecin hallinnon vastustukseen.
[muokkaa] Kielenhuoltoa
Eskimo-sana tulee alun perin ranskan kielen sanasta Esquimaux, jonka alkuperästä ei olla varmoja. Laajalti tunnettu käsitys eskimo-sanan tulemisesta creenkielisestä raa'an lihan syöjää tarkoittavasta sanasta on osoittautunut vääräksi. Vielä tänäkin päivänä joissain kielissä se on pyritty korvaamaan jollakin toisella nimityksellä. Suomen kielessä ei kuitenkaan ole syytä vältellä sanan käyttöä. Tarvittaessa voidaan käyttää täsmällisempiä nimityksiä "inuitti" ja "jupik".
