Inuvialuktun

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Inuvialuktun
Tiedot
Alue Kanada
Puhujia 400–700
Sija ei 100 suurimman joukossa
Kirjaimisto latinalainen
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta eskimo-aleuttilaiset kielet
Kieliryhmä eskimokielet
inuiittikielet
Kielikoodit
ISO 639-1 iu
ISO 639-2 iku
ISO 639-3 ikt

Inuvialuktun on Kanadassa puhuttava eskimo-aleuttilainen kieli. Nimeä käytetään yleisesti kuvaamaan erilaisia Kanadan Luoteisterritorioissa inuvialuit-inuiittien puhumia kieliä.

Kielestä SIL International käyttää nimeä "Western Canadian Inuktitut" ja koodia ikt. Inuktitutin kielestä käytetään nimeä "Eastern Canadian Inuktitut" ja koodia ike. Molempien kielien ISO 639-2 -koodi on kuitenkin sama iku. [1]

Inuvialuktun on virallinen kieli Luoteisterritorioissa ja sitä kirjoitetaan latinalaisin aakkosin. Virallinen näkemys kielestä kuitenkin poikkeaa hieman kielitieteilijöiden näkemyksestä. Kielitieteilijöiden mukaan kyse on kolmesta varsin erilaisesta ja etäisestä murteesta, jotka virallisesti on niputettu yhteen.

Se kuuluu inuiittikielten murrejatkumoon, joka alkaa Alaskasta ja jatkuu nauhamaisena ketjuna pitkin Pohjois-Amerikan mantereen pohjoisrannikkoa aina Labradorin niemimaalle saakka ja edelleen Baffininsaaren kautta Grönlannin länsi- ja itärannikolle. Inuvialuktunin läheisimmät sukukielet ovat inupiaq Alaskassa, inuktitut Kanadan itäosissa sekä grönlanti Grönlannissa.

Nykytilanne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Inuvialuktunia puhutaan läntisen Kanadan pohjoisosissa, pääasiassa Luoteisterritorioissa ja Nunavutissa. Kieli jakautuu kolmeen päämurteeseen, jotka ovat uummarmiutun, siglitun (sigliq) ja inuinnaqtun (kangiryuarmiutun).

Inuvialuitien pääkieleksi on viime vuosina tullut englanti. Tilastot kielen käytöstä Luoteisterritorioissa vaihtelevat, mutta kaikki ovat samaa mieltä siitä, että kieli ei ole elinvoimainen. Inuvialuit Cultural Resource Centren mukaan vain suunnilleen 10 % 4 000:sta inuvialuiteista puhuu mitään kielen murretta ja vain 4 % käyttää sitä kotona [2]. Kanadan tilastokeskuksen mukaan vuonna 2001 kieltä itse ilmoitti puhuvansa 765 henkilöä 3 905:stä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]