Alaska

Wikipedia

State of Alaska

Osavaltion lippu Osavaltion sinetti
Osavaltion lempinimi: The Last Frontier, The Land of the Midnight Sun
Yhdysvaltain osavaltiot
Pääkaupunki	Juneau
Suurin kaupunki	Anchorage
Kuvernööri	Sarah Palin (R)
Viralliset kielet	ei ole
Pinta-ala	1 717 854 km² (1.)
- Maa-ala	1 481 347 km²
- Vesiala	236 507 km² (13,77 %)
Väestö (2005)
- Asukkaita	663 661 (48.)
- Asukastiheys	0,45/km² (50.)
Liittovaltion osavaltioksi
- Päivämäärä	3. tammikuuta, 1959
- Järjestyksessä	49.
Aikavyöhyke	Alaska Standard: UTC-9 / Aleutian: UTC-10 (169° 30' länteen)
Leveyspiiri	54°40'N - 71°50'N
Pituuspiiri	130°W - 173°E
Leveys	1 300 km
Pituus	2 380 km
Pinnanmuodostus
- Korkein kohta	6 194 m
- Keskikorkeus	3 060 m
- Matalin kohta	0 m
Lyhenteet
- Postilyhenne	AK
- ISO 3166-2	US-AK
Sivusto	www.state.ak.us

Alaska on Yhdysvaltojen pohjoisin ja pinta-alaltaan suurin osavaltio. Alaskassa asuu noin 660 000 asukasta alueella, jonka pinta-ala on melkein 2,5 kertaa niin suuri kuin toiseksi suurimman osavaltion Texasin. Osavaltio on eksklaavi^[1][2] eli erillään muusta Yhdysvalloista sijaiten luoteisessa Pohjois-Amerikassa ja maaraja sillä on idässä Kanadan kanssa. Alaskan pääkaupunki on Juneau. Osavaltiossa on suuret luonnonvarat, mm. öljyä, kultaa sekä kuparia.

Sisällysluettelo 1 Historia 1.1 Alaska ja suomalaiset 2 Talous 3 Maantiede 3.1 Kaupunkeja 3.2 Suurimmat kaupungit 4 Väestö 4.1 Rodullinen alkuperä 4.2 Uskonnot 4.3 Kuolemanrangaistus 5 Lähteet 6 Katso myös

[muokkaa] Historia

Viimeisimmän jääkauden aikana Alaska oli (vuoristoalueita lukuun ottamatta) pääosin jäätön vähäisen sademääränsä takia ja yhteydessä Euraasiaan Beringian kannasta pitkin. Jääkauden loppupuolella aasialaisiin väestöihin kuuluvia kansoja siirtyi Aasiasta Amerikkaan Alaskan kautta, ja ilmaston lämmetessä nämä pääsivät siirtymään etelämmäksi Pohjois-Amerikkaa peittävän mannerjään vähitellen sulaessa. Alueen intiaaniväestö on peräisin tältä ajalta, eskimot todennäköisesti ainakin osittain myöhemmältä.

Tsaari Pietari Suuren toimeksiannosta purjehti kaksi alusta Vitus Beringin johdolla Kamtšatkan niemimaalta Kuriilien kautta itään päin ja löysi Alaskan mannermaan. Venäjä liitti alueen itseensä ja harjoitti siellä kauppaa noin sadan vuoden ajan. 1800-luvun puoliväliin tultaessa se alkoi suunnitella luopumista siirtokunnastaan, joka ei ollut tuottoisa suurten kuljetuskustannusten vuoksi. Vuonna 1867 alue myytiin yhdessä Aleuttien saarten kanssa Yhdysvaltain valtiolle 7,2 miljoonalla dollarilla: 10 senttiä hehtaarilta. Ulkoministeri William Seward, joka suoritti neuvottelut venäläisten kanssa, sai pitkään kuulla ivailua "järjettömästä" kaupastaan. Alue vaikutti vielä tuolloin hyödyttömältä erämaalta, mikä näkyi vuoden 1880 väestönlaskennassa: alueella oli ainoastaan 33 426 asukasta, joista kaikki paitsi 430 olivat alkuasukkaita (inuitteja tai intiaaneja).

[muokkaa] Alaska ja suomalaiset

Suomalaisilla on ollut suhteellisen suuri vaikutus Alaskassa alueen kuuluessa Venäjään. Alaskan kuvernöörinä toimi kaksi suomalaista: Arvid Adolf Etholén vuosina 1840-1845 ja Johan Hampus Furuhjelm vuosina 1859–1864. Venäläis-amerikkalaisen kauppakomppanian johdossa oli monia suomalaisia. Alaskan suomalaisväestöön kuului tiedemiehiä, upseereita ja taloudenhoitajia, muuta suurinosa oli merimiehiä ja käsityöläisiä. Lisäksi suomalaisväestöön kuului myös inkeriläisiä, jotka olivat lähteneet Inkerinmaan ja Pietarin kautta toiselle puolelle valtakuntaa. Suomalaiset toimivat vuonna 1840 Etholénin kuvernöörikaudella perustetun Uuden Argangelin luterilaisen kirkon kautta. Se toimii edelleenkin, tosin osana Amerikan luterilaista kirkkoa nimellä "Sitkan luterilainen kirkko". Luterilainen kirkko tuli tarpeeseen, koska Alaskan merkittävä luterilainen väestö suomalaisten jälkeen olivat ruotsalaiset ja balttiansaksalaiset, joita toimi myös kauppakomppanian johdossa. Lisäksi luterilaisen kirkon piirissä toimi paljon latvialaisia, virolaisia, liettualaisia sekä muutamia muita yksittäisiä Pohjois-Euroopasta kotoisin olevia siirtokuntalaisia. Suomalaisten tarkkaa määrää ei tiedetä, mutta se lasketaan sadoissa.^[3]

Suomalaisia muutti Alaskaan pääasiassa 1830-1850-luvuilla, mutta kirkonkirjoista selviää, että 1820-luvun alkuvuosista lähtien Sitkassa on asunut muutamia suomalaisia merimiehiä. Olihan kuvernööri Etholén käynyt ensimmäisen kerran Alaskassa jo vuonna 1818. Niin sanottuna "Etholénien aikana" Alaskassa toimi merkittävissä asemissa suomalaisia. Vuonna 1840 kuvernöörin vaimolle Margaretha Sundwall Etholénille annettiin tehtäväksi perustaa Sitkaan tyttökoulun, jonne Etholénin rinnalle toiseksi opettajaksi tuli myös suomalainen Maria Fri Fredenberg. Vuosina 1840-1845 luterilaisen kirkon ensimmäisenä ja ainoana pastorina toimi Suomen kansakoululaitoksen tuleva perustaja Uno Cygnaeus, joka piti Alaskan ensimmäisen luterilaisen jumalanpalveluksen 23. elokuuta 1840. Cygnaeus myös organisoi Sitkan koulutusta omaksumiensa uusien keskieurooppalaisten ideoiden pohjalta. Merkittävä suomalainen tänä aikana Etholénien ja Cygnaeuksen lisäksi oli myös kuvernööri Etholénin adjutantti Johan Joachim von Bartram. 1843 valmistui luterilaisen kirkon rakennus Sitkaan, mikä mahdollisti luterilaisten ja siten myös suomalaisten välisen yhteydenpidon vahvistumisen.^[3]

1850-luvun lopulle tultaessa Alaskan siirtokunta oli kuihtumassa kasaan turkisten saatavuuden romahdettua. Kuvernööri Furuhjelm yritti viivyttää Alaskan myyntiä Yhdysvalloille ja yritti muutenkin pitää kasassa siirtokunnan asutuksen. Suomalaisväestö ei kuitenkaan enää juurikaan tullut lisää. Lisäksi osa suomalaista pyrki venäläistymään mm. kääntymällä ortodoksisuuteen, jotteivät olisi erottuneet venäläisistä. Tosin monet pitivät kiinni identiteetistään. Esimerkiksi 1849 Sitkassa syytettiin suomalaisia Jacob Lehtosta ja Bergiä ortodoksisen uskonnon halventamisesta aleuuttien keskuudessa.^[4] Kun siirtokunta myytiin 1867 Yhdysvalloille, monet suomalaisista lähtivät takaisin Suomeen tai muualle Venäjän valtakuntaan. Osa myös päätyi San Franciscon venäläisyhteisöön osan jäädessä paikoilleen. Suomalaisten rakentama luterilaisen kirkon rakennus purettiin vuonna 1888, mutta Alaskan luterilaiset jatkoivat aktiivisia kokoontumisia ja omia juhliaan kodeissaan aina 1930-luvulle asti, joten näiden joukossa ilmeisesti oli myös suomalaisia ja heidän jälkeläisiään. 1942 rakennettiin luterilainen kirkko uudelleen. 1900-luvulla Alaska sai myös osansa suomalaissiirtolaisten muutosta Yhdysvaltoihin. Lisäksi vuonna 1926 Yhdysvallat toi 126 saamelaista Norjasta ja Suomesta opettamaan eskimoille, kuinka asettaudutaan paikalleen ja pitää kotieläimiä. Näidenkin saamelaisten jälkeläisiä asuu edelleen Alaskassa. Yhtenä syynä sille, miksi suomalaisia on asunut eri aikoina Alaskassa on arveltu sitä, että alueen luonto muistuttaa Suomea, erityisesti Lappia.^[5]

[muokkaa] Talous

1898 alkoi kultaryntäys, joka toi lyhyessä ajassa Alaskaan noin 30 000 uutta asukasta. Siitä lähtien osavaltio on tukenut Yhdysvaltojen taloutta monen miljardin dollarin arvosta. Myöhemmin on kullan lisäksi louhittu muita arvometalleja sekä kivihiiltä ja sinkkiä.

1968 löydettiin valtava esiintymä öljyä ja maakaasua Prudhoe Baysta pohjoisrannikolla. Jotta löytöä voitaisiin hyödyntää parhaimmalla mahdollisella tavalla rakennettiin 7,7 miljardia dollaria maksanut 1 300 kilometriä pitkä öljyputki Alaskan läpi satamakaupunki Valdeziin.

Muita tärkeitä talouden aloja osavaltiossa ovat kalastus, metsäteollisuus, metsätuotteet sekä matkailu.

Alaskan osavaltio pitää yllä kansalaisosinkoa, joka voidaan laskea yhdeksi perustulon muodoksi. Myydyistä mineraaleista, pääosin öljystä, saadut tulot jaetaan kaikille osavaltion asukkaille. Vuonna 2005 jokainen Alaskan asukas (mukaan lukien heidän lapsensa) sai 845,76 dollarin shekin. Rahaston 24-vuotisen historian aikana se on maksanut jokaiselle kansalaiselle 24 775,45 dollaria.

[muokkaa] Maantiede

Pääartikkeli: Alaskan niemimaa

[muokkaa] Kaupunkeja

Pääartikkeli: Luettelo Alaskan kaupungeista

• Anchorage – 271 000 (2003)
• Juneau – 31 000 (pääkaupunki)
• Fairbanks – 31 000

[muokkaa] Suurimmat kaupungit

Kaupunki	2010 ennuste	Kasvu vuodesta 2000	Prosentuaalinen kasvu
Anchorage	289 803	+ 29 520	11 %
Fairbanks	33 524	+ 2 200	6 %
Juneau	31 263	+ 552	2 %
Wasilla	11 473	+ 6 004	110 %
Palmer	9 307	+ 4 773	102 %
Sitka	9 137	+ 302	4 %
Kenai	7 986	+ 1 044	13 %
Bethel	7 053	+ 1 582	23 %
Ketchikan	6 898	-1 024	-13 %
Homer	6 772	+ 2 836	58 %

[muokkaa] Väestö

Väestönkasvu
Väestönlasku	Väestö
1950	128,643
1960	226,167
1970	300,382
1980	401,851
1990	550,043
2000	626,932

Vuonna 2005 Alaskan väestön suuruudeksi arvioitiin 663 661, joka on 5 906 asukasta (0,9%) enemmän kuin edellisvuonna ja 36 730 asukasta enemmän (5,9%) kuin vuonna 2000. Alaska on harvimmin asuttu Yhdysvaltain osavaltio.

[muokkaa] Rodullinen alkuperä

• 67,6 % Valkoiset
• 15,6 % Intiaanit / Alaskan alkuperäisasukkaat
• 4,1 % Latinot
• 4 % Aasialaisperäiset
• 3,5 % Mustat
• 5,4 % Sekarotuiset

Osavaltion suurimmat ryhmät alkuperän mukaan ovat: saksalaiset 16,6 %, Alaskan alkuperäisasukkaat 15,6 %, irlantilaiset (10,8 %), brittiläiset 9,6 %, amerikkalaiset 5,7 % ja norjalaiset 4,2 %. Alaskassa on osavaltioista suurin osuus väestöstä alkuperäisasukkaita.

Pohjois- ja Länsi-Alaskan laajoilla, harvaan asutuilla erämaa-alueilla (engl. "Bush regions" tai "Bush Alaska") asuu pääasiassa alkuperäisasukkaita, joita asuu myös osavaltion kaakkoisosassa. Valkoinen väestö on keskittynyt Anchorageen, Fairbanksiin ja osavaltion etelä- sekä kaakkoisosiin. Aleuteilla elää paljon filippiiniläistaustaisia, musta väestö taas on keskittynyt Anchorageen.

Vuonna 2000 85,7 % väestöstä puhui kotioloissa englantia. 5,2 % puhui intiaanikieliä, 2,9 % espanjaa, 1,5 % tagalogia ja 0,8 % koreaa.

[muokkaa] Uskonnot

• Kristittyjä – 81%
  • Protestantteja – 68%
  • Baptisteja – 11%
  • Luterilaisia – 8%
  • Metodisteja – 6%
  • Helluntailaiset – 2%
  • Episkopaaliset – 1%
  • Kveekareita – 1%
  • Ortodokseja – 8%
  • Katolisia – 7%
• Muut uskonnot – 2%
• Ateisteja/agnostikkoja – 17%

Huomattavaa on ortodoksien suhteellisen suuri määrä, mikä johtuu venäläisten maahanmuutosta sekä heidän alkuperäisasukkaiden parissa tekemästä lähetystyöstä.

[muokkaa] Kuolemanrangaistus

Alaska on yksi Yhdysvaltain 12 osavaltiosta, jotka ovat kieltäneet kuolemanrangaistuksen.

[muokkaa] Lähteet

[muokkaa] Katso myös

• Alaskan lippu