Amerikan manner
Wikipedia
Amerikan manner on manner Maapallon läntisellä puoliskolla. Se kattaa Pohjois-Amerikan ja Etelä-Amerikan. Sitä ympäröi Atlantti, Tyynimeri ja Jäämeri. Amerikan pinta-ala on 8,3% koko Maapallon maa-alasta, ja siellä asuu n. 900 milj. ihmistä (14 % koko maailman väestöstä). Mantereella on 38 valtiota.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Etymologia
Varhaisimmat tiedot Amerikka-nimen käytöstä ovat 25. huhtikuuta 1507, jolloin se painettiin saksalaisen kartoittajan, Martin Waldseemüllerin karttakirjaan Saint-Dié-des-Vosgesissa. Karttakirja, Cosmographiae Introductio, kertoo nimen tulevan Amerigo Vespuccin nimen latinisaatiosta, Americus Vespucius, jonka feminiininen muoto on America. Kaikilla mantereilla on feminiiniset nimet.[1]
Ei ole selvää, mikä Vespuccin rooli oli Amerikan nimeämisessä. Vespucci kuitenkin ensimmäisenä väitti Kolumbuksen niin sanotusti löytämän maan olevan uusi manner, eikä Intia.
[muokkaa] Historia
-
Pääartikkeli: Amerikan historia
Amerikka asutettiin todennäköisesti noin 35 000 eaa. Asukkaat ovat tulleet jääkaudella Beringinsalmen yli, sekä purjehtimalla Tyynenmeren poikki. Ensimmäiset paikallaan asuvat kulttuurit ilmaantuivat Pohjois-Amerikkaan 500 eaa. – 500 välisenä aikana. Sitä ennen Mesoamerikassa on ollut jo kyläasutusta.
Keski-Amerikassa syntyi lukuisia korkeakulttuureja, joitä hävittivät barbaariheimot, toiset kilpailevat korkeakulttuurit ja lopulta 1400-luvulta eteenpäin eurooppalaiset. Kolumbuksen purjehdittua ensimmäisenä eurooppalaisena Amerikkaan 1492 kesti verrattain vähän aikaa - noin puoli vuosisataa - siihen, kun eurooppalaiset olivat valloittaneet suuret osat Amerikasta, ja orjuttaneet alkuperäisasukkaat.
Amerikassa käytiin jopa sotia siirtomaista, jotka johtivat Britannian herruuteen Pohjois-Amerikassa. Espanja ja Portugali olivat jakaneet Etelä-Amerikan jo aiemmin. Suuri muutos mantereella tapahtui, kun Yhdysvallat itsenäistyi 1775. Yhdysvallat kävi usean sodan entisen emämaansa Britannian kanssa, ennen kun sen itsenäisyys oli turvattu. Yhdysvallat alkoi laajentua länteen saavuttaen Tyynen valtameren 1848.
Espanja menetti otteensa siirtomaistaan Etelä-Amerikan itsenäisyyssodissa 1808–1825, ja Brasilia itsenäistyi Portugalista 1822. Kanada sai dominion aseman 1867 ja otti täyden itsemääräämisvallan 1926.
1860-luvulla käydyn Yhdysvaltain sisällissodan jälkeen Yhdysvallat on ollut selvästi mantereen vahvin valtio, ja se on vaikuttanut koko mantereen politiikkaan. Sillä on ollut merkittävä rooli myös molemmissa maailmansodissa.
[muokkaa] Maantiede
-
Pääartikkelit: Pohjois-Amerikan maantiede ja Etelä-Amerikan maantiede
Amerikan manner jaetaan kahteen maantieteelliseen osaan: Pohjois-Amerikkaan ja Etelä-Amerikkaan. Osia yhdistää kapea maakannassa, jota kutsutaan Väli-Amerikaksi. Lisäksi manner voidaan eritellä Anglo-Amerikaksi ja Meksikosta alaspäin Latinalaiseksi Amerikaksi. Amerikkaa rajaa lännestä Tyynimeri, pohjoisesta Pohjoinen jäämeri, idästä Atlantti ja etelästä Eteläinen jäämeri.
Kordillieerien vuorijono kulkee koko mantereen pituudelta sen länsirannikkoa myöten pohjoisesta etelään. Vuorijono muodostoo lukuisia omia vuoristojaan, joista suurimmat ovat Pohjois-Amerikan Kalliovuoret ja Etelä-Amerikan Andit. Kordillieerien lisäksi mantereelle tunnusomaisimpia piirteitä ovat Pohjois-Amerikan keskiosien laajat preeriat, pohjoisen kylmä ja koskematon erämaa, Etelä-Amerikan Amazonin joki- ja sademetsäalue, sekä etelän pampa.
Suurimmat joet ovat Mississippi, Saint Lawrence, Rio Grande ja Amazon.
[muokkaa] Amerikan valtiot
| Lippu | Nimi | Pinta-ala (km²) | Asukasluku | Väestötiheys (as. / km²) |
Pääkaupunki |
|---|---|---|---|---|---|
 |
Antigua ja Barbuda | 442 | 67 448 | 152 | St. John's |
 |
Argentiina | 2 766 890 | 39 537 943 | 14 | Buenos Aires |
 |
Bahama | 13 940 | 300 529 | 22 | Nassau |
 |
Barbados | 430 | 276 607 | 642 | Bridgetown |
 |
Belize | 22 966 | 266 440 | 12 | Belize City |
 |
Bolivia | 1 098 580 | 8 300 463 | 8 | La Paz, Sucre |
 |
Brasilia | 8 511 965 | 188 078 000 | 22,2 | Brasília |
 |
Chile | 756 950 | 16 267 278 | 20 | Santiago |
 |
Costa Rica | 51 100 | 4 016 173 | 75 | San José |
 |
Dominica | 754 | 69 029 | 92,8 | Roseau |
 |
Dominikaaninen tasavalta | 48 730 | 8 950 034 | 183 | Santo Domingo |
 |
Ecuador | 283 560 | 13 547 510 | 47,8 | Quito |
 |
El Salvador | 21 040 | 6 822 378 | 318,7 | San Salvador |
 |
Grenada | 217 | 89 502 | 259,5 | St. George's |
 |
Guatemala | 108 890 | 14 655 189 | 134,6 | Guatemala |
 |
Guyana | 214 970 | 765 283 | 3,6 | Georgetown |
 |
Haiti | 27 750 | 8 121 622 | 292,7 | Port-au-Prince |
 |
Honduras | 112 492 | 6 975 204 | 62,2 | Tegucigalpa |
 |
Jamaika | 10 991 | 2 695 867 | 245 | Kingston |
 |
Kanada | 9 984 670 | 32 422 919 | 3,3 | Ottawa |
 |
Kolumbia | 1 141 748 | 44 531 434 | 37 | Bogotá |
 |
Kuuba | 110 861 | 11 394 043 | 102 | Havanna |
 |
Meksiko | 1 972 550 | 106 202 903 | 55,9 | México |
 |
Nicaragua | 129 494 | 5 465 100 | 42,2 | Managua |
 |
Panama | 75 517 | 3 039 150 | 38 | Panamá |
 |
Paraguay | 406 750 | 6 347 884 | 15 | Asunción |
 |
Peru | 1 285 220 | 26 152 265 | 21,7 | Lima |
 |
Saint Kitts ja Nevis | 261 | 39 129 | 149 | Basseterre |
 |
Saint Lucia | 620 | 160 145 | 260 | Castries |
 |
Saint Vincent ja Grenadiinit | 389 | 116 812 | 300 | Kingstown |
 |
Surinam | 163 270 | 439 117 | 3 | Paramaribo |
 |
Trinidad ja Tobago | 5 128 | 1 262 366 | 215 | Port of Spain |
 |
Uruguay | 175 016 | 3 415 920 | 19,4 | Montevideo |
 |
Venezuela | 916 445 | 25 730 435 | 27 | Caracas |
 |
Yhdysvallat | 9 631 418 | 300 241 000 | 32,6 | Washington DC |
