Kulttuuri
Wikipedia
Kulttuuri tarkoittaa tavallisesti yhteisön tai koko ihmiskunnan henkisten ja aineellisten saavutusten kokonaisuutta: tässä merkityksessä käytetään myös sanaa sivistys.[1]
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Kulttuuri-käsitteen määrittely
Etymologisesti sana ”kulttuuri” tulee latinan verbistä colere, viljellä, sekä siitä edelleen johdetusta substantiivista cultura, joka tarkoittaa viljelystä. Aluksi tämä tarkoitti maanviljelyä. Roomalainen poliitikko ja filosofi Cicero otti käyttöön käsitteen animi cultura, ”hengen viljely”.
Kun moderni ihmiskuva käsittää ihmisen olevan evoluution tuote, niin loogisesti ”hengenviljelyä” ei voi enää pitää luonnon vastakohtana, miksi se on alkujaan mielletty. Kaikki ihmisen tekeleetkin ovat tässä katsannossa osa luontoa. Sen sijaan esimerkiksi kulttuuriympäristö on ihmisen muokkausten jälkeen yleensä selkeästi erotettavissa muusta luonnosta.[2] Ihminenkin voidaan syntyessään käsittää olevan "luonnonlapsi", josta kasvatuksen, koulutuksen ja "hengen viljelyn" kautta muokkautuu kulttuurinsa edustaja, muokkaaja ja eteenpäin siirtäjä. Kulttuuriksi voidaan laveimmassa merkityksessä katsoa lukeutuvan kaiken sen tiedon, joka siirtyy sukupolvelta toiselle muutoin kuin geenien välityksellä. Ihmistä ei voi pitää ainutlaatuisena kulttuurieläimenä, sillä muutkin älykkäät eläimet pystyvät opettamaan seuraavalle sukupolvelle työkalujen käyttö, muuttoreittejä ja metsästystapoja.[3]
Sosiologisesta näkökulmasta kulttuuri on erottelujen järjestelmä, jonka avulla luokittelemme ympäristöä, arvotamme itseä ja muita sekä rakennamme identiteettiä.[4]
Tietyissä asiayhteyksissä kulttuurilla käsitetään vain taidetta ja taiteen tekemistä sekä humanistisia tieteitä ja humanististen ammattien harjoittamista.
[muokkaa] Kulttuurin muodoista
Ihmiskunnan kulttuuri ei ole yhtenäinen, vaikka yhtenäisyyttä luovat prosessit, kuten tekniikka ja sen standardit, kansainvälinen kauppa ja kirjanpito, tiede ja tieteellinen metodi, kansainväliset urheilukilpailut ja viihdeteollisuus ovat muokkaamassa kulttuureita yhä yhtenäisempään suuntaa. Kun tätä ilmiötä halutaan kuvata negatiivisesti, siitä käytetään termiä kulttuuri-imperialismi. Kaikilla kulttuureilla on oma historiansa. Yleisesti mitä vähemmän kulttuurit ovat olleet kosketuksissa toisiinsa, sitä erilaisemmiksi ne ovat muodostuneet.
Kulttuureita voidaan luokitella monella eri tavalla:
[muokkaa] Alueelliset valtapiirit
Länsimaisessa ajattelussa on perinnäisesti eroteltu seuraavat kulttuuripiirit:
- Länsimainen kulttuuri
- Arabialainen (Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan) kulttuuri
- Intialainen kulttuuri
- Kaukoidän kulttuuri
- Afrikkalainen (Saharan eteläpuolinen) kulttuuri
- Australian aboriginaalien kulttuuri
- Oseanian kulttuuri
Toisinaan katsotaan erillisiksi myös
- ortodoksinen kulttuuri
- Latinalaisamerikkalainen kulttuuri.[5]. [6]
Amerikan intiaanien kulttuurit eroavat toisistaan muodostamatta yhtenäistä kulttuuripiiriä.
Valtiolliset rajat eivät rajaa kulttuureita niinkään kuin kielialueet ja uskonnot.
[muokkaa] Valtauskontojen mukainen jaottelu
- Juutalais-kristillinen kulttuuri
- Islamilainen kulttuuri
- Buddhalainen kulttuuri
- Konfutselainen kulttuuri
- Hindulainen kulttuuri
- Animismiset ja Šamanismiset kulttuurit
[muokkaa] Muinaisia kulttuureja
- Egyptiläinen kulttuuri
- Sumerilainen kulttuuri
- Minolainen kulttuuri
- Heettiläinen kulttuuri
- Induskulttuuri
[muokkaa] Historialliset ajanjaksot
- Esihistoria
- Historiallisen ajan katsotaan alkaneen kirjoitustaidosta
[muokkaa] Alakulttuuri
Alakulttuureja kulttuurin sisällä ovat esimerkiksi:
- Eri yhteiskuntaluokkien kulttuurit
- Nuorisokulttuurit
[muokkaa] Taide
Taide nykyisenä käsityksenä luovasta taiteilijasta on alkanut muodostua vasta uuden ajan alusta. Aikaisemmin taiteen tuottamisesta ovat vastanneet käsityöläiset ja heidän työtään on arvostettu heidän taitavuutensa perusteella.[7] Varhaisemman taiteen tekijöiden motiivit poikkesivat nykyisestä, mikä näkyy vanhemman taiteen vahvana uskonnollisena tai hallinnollisena symboliikkana. Omiin symboleihinsa perustuva tyyli on voinut leimata jonkin valtakunnan taidetta koko sen olomassa olon ajan.[8] Historiallisenakin aikana on tyypillisesti ollut kullakin aikajaksolla jokin määräävä tyyli ja omat esteettiset käsityksensä.
Jonkin teoksen luokitteleminen taiteeksi voi tuottaa ongelmia. Taide pyritään erottamaan viihteestä, mutta rajat eivät aina ole selviä ja näiltä aloilta ajoittain nousee ilmaisumuotoja ja sisältöjä hyväksytyksi taiteeksi.[9]
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5.
- ↑ HS arvostelu Olli Haapala: Yrjö Haila ja Ville Lähde (toim.): Luonnon politiikka Viitattu 8.10.2007.
- ↑ Kamppinen, Matti & Laihonen, Pasi & Vuorisalo, Timo (toim.): Kulttuurieläin: Ihmistutkimuksen biologiaa. Helsingissä: Otava, 1989. ISBN 951-1-10352-0.
- ↑ Avoimen yliopiston sosiologian peruskurssi, luku 2. Kulttuuri ja arkielämä
- ↑ Arnold Toynbee: A Study of History, suom. Historia uudessa valossa, WSOY 1960
- ↑ Samuel P. Huntington: Kulttuurien kamppailu ja uusi maailmanjärjestys, Terra Cognita 2003
- ↑ Taiteen pikkujättiläinen. WSOY, 1995. ISBN 951-0-16447-X.
- ↑ Rostislav Holthoer: Muinaisen Egyptin kulttuuri. Otava, 1994. ISBN 951-1-11069-1.
- ↑ Markku Eskelinen: Pelit ja pelitutkimus luovassa taloudessa. Sitra, 2005. ISBN 951-37-4444-2.
