Koulutus
Koulutus viittaa siihen kasvatuksen alueeseen, joka on organisoitua ja institutionalisoitua. Koulutus tähtää tietojen opettamiseen, taitojen harjaannuttamiseen sekä kognitiivisten kykyjen kehittämiseen.[1] Koulutuksen painopiste on myöhemmissä elämän vaiheissa yleensä enemmän ala- ja ammattikohtaista.
Koulutuksen määrä on viimeisen sadan vuoden kuluessa kasvanut dramaattisesti. Jonkinlainen koulutus on nykyisin pakollinen kaikille ihmisille useimmissa maissa oppivelvollisuuden yleistyttyä nopeasti 1900-luvun aikana. Väestönkasvun ja koulutuksen määrän maailmanlaajuisen kasvun seurauksena Unesco arvioi, että seuraavan 30 vuoden koulutuksen useampi ihminen saa muodollisen koulutuksen kuin ihmiskunnan koko aiemman historian aikana.[2]
Sisällysluettelo |
Suomalainen koulutusjärjestelmä [muokkaa]
-
Pääartikkeli: Koulutus Suomessa
Suomalainen koulutusjärjestelmä jakaantuu esiopetukseen, perusasteeseen (peruskoulu), toiseen asteeseen (lukio ja ammattioppilaitos) sekä korkea-asteeseen (ammattikorkeakoulu ja yliopisto). Koulutusjärjestelmä muistuttaa useimpien muiden Euroopan unionin teollisuusmaiden koulutusjärjestelmiä.
Koulutuskilpailu [muokkaa]
Nykyään koulutuksesta on tullut ylemmillä tasoilla myös eräänlainen kansainvälinen kilpailuvaltti, ja jokainen kansakunta ja alue pyrkii voittamaan koulutustasossa toisensa. EU:n tavoitteena on olla vuonna 2010 maailman kilpailukykyisin alue, ja koulutuksen tason nosto on yksi tärkeimpiä tekijöitä tavoitteen saavuttamiseksi. Suomen valtioneuvosto on myös toistuvasti nimennyt koulutuksen tason nostamisen Suomen kansakunnan menestyksen takaajaksi.
Koulutus ja hyvinvointi [muokkaa]
Kansainvälisesti WTO:n tason neuvotteluissa koulutuksesta on pyritty tekemään kansainvälisen palvelukaupan osa ja vientituote, jolloin siihen panostetuista investoinneista voitaisiin odottaa entistä enemmän suoranaista tuottoa. Samalla tavoitteena on nostaa kehittyvien maiden sivistyksen ja talouksien kasvua, koska tutkimuksin on osoitettu, että koulutuksen puute sekä miehillä että naisilla on usein epäsuorasti syynä erilaisiin suuriin ongelmiin, kuten AIDS:in leviämiseen, korruptioon, rikollisuuteen, syrjintään ja yhteiskunnalliseen epävakauteen.
Koulutuksen kehittäminen [muokkaa]
EU on tukenut joitakin työllisyyden parantamiseen tähtääviä koulutus- ja alukehitysprojekteja Euroopan sosiaalirahaston kautta. Toisinaan koulutuksen ja erilaisen alueellisen kehittämisen tai tukemisen raja on kuitenkin hyvin häilyvä. Myös valtiollisesti tai kunnallisesti budjetoitaessa ’koulutuksen’ voi joskus tulkita olevan osittain piilotettua alueellista tai yksittäistä kehittämisrahaa tai subventiota.
Maksullisuus [muokkaa]
Maksuton koulutus ja tuloerot [muokkaa]
Professori Matti Virénin mukaan maksuton koulutus lisää tuloeroja, koska siinä annetaan ensin keskimäärin 60 000 euron edestä opetusta, opintotukea ja muita tukia, minkä jälkeen koulutetut saavat huomattavasti korkeammat ansiot, osittain tutkinnon monopolivoiman vuoksi. Huonompiosaiset joutuvat kustantamaan tätä koulutusta, josta he eivät itse pääse osaksi. Yliopistokoulutettu tienaa keskimäärin puoli miljoonaa enemmän kuin muut. [3]
Koulutus periytyy [muokkaa]
Suomessa korkeakoulutettujen vanhempien lapset päätyvät korkeakoulutukseen kahdeksan kertaa todennäköisemmin kuin kouluttamattomasta perheestä tulevat. Helsingissä korkeakoulutettujen lapsista 90 % suoritti keskiasteen, lähes aina lukion, kouluttamattomien lapsista reilu puolet. [4]
Katso myös [muokkaa]
Lähteet [muokkaa]
- Rauste-von Wright, Maijaliisa : von Wright, Johan : Soini, Tiina: Oppiminen ja koulutus. 9. uud. p.. Helsinki: WSOY, 2003. ISBN 951-0-25677-3.
Viitteet [muokkaa]
- ↑ Hirsjärvi, Sirkka: Kasvatustieteen käsitteistö, s. 95. Keuruu: Otava, 1982. ISBN 951-1-06754-0. (suomeksi)
- ↑ Robinson, K.: Schools Kill Creativity. TED-luennot, 2006, Monterrey, Kalifornia, USA.
- ↑ Yliopistokoulutettu tienaa puoli miljoonaa enemmän, Taloussanomat, 28.3.2011
- ↑ Kotoa koululainen ponnistaa, Yliopisto-lehti 1/2009
Aiheesta muualla [muokkaa]
