AIDS
Wikipedia
 |
|
|---|---|
| Red ribbon on kansainvälinen HIV/AIDS -tietoisuuden symboli |
AIDS (Acquired Immune Deficiency Syndrome) on HI-viruksen aiheuttama kädellisten immuunikatotauti, joka ihmisissä aiheuttaa retroviruksiin kuuluva HI-virus eli HIV ja apinoissa SI-virus (SIV, simian immunodeficiency virus), joista HIV:n arvellaan kehittyneen. AIDS on ihmisen immuunijärjestelmää vastaan hyökkäävä, hoitamattomana kuolemaan johtavan tartuntataudin viimeinen vaihe. Länsimaissa, kuten Suomessa HIV-infektio on kuitenkin nykylääkkeiden myötä muuttunut krooniseksi, seurantaa ja hoitoa vaativaksi sairaudeksi.[1]
HI-virus tarttuu ihmisestä toiseen ruumiinnesteiden siirron yhteydessä; yleisimmin virus siirtyy suojaamattomassa sukupuoliyhteydessä tai käytettyjen injektioruiskujen kautta. Toistaiseksi parannuskeinoa tautiin ei tunneta, mutta useat yhdistelmälääkkeet hidastavat monissa tapauksissa taudinkulkua.[2] Arvioiden mukaan vuonna 2005 maailmassa oli 38,6 miljoonaa HIV-positiivista ihmistä, ja 4,1 miljoonaa sai tartunnan.[3]
Ensimmäisen kerran AIDSia havaittiin 1980-luvulla homoseksuaalien ja suonensisäisten huumeiden käyttäjien keskuudessa. 1990-luvulle tultaessa tauti oli muuttunut maailmanlaajuiseksi epidemiaksi. Nykyään valtaosa taudinkantajista on naisia ja lapsia kehitysmaissa[3].
Maailman AIDS-päivää vietetään 1. joulukuuta.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Oireet
HIV tarttuu veren, siemen- tai emätinnesteiden tai muiden eritteiden välityksellä. Tai se voi kehittyä diabeteksestä. Itse tauti syntyy viruksen tartuttaessa CD4+-tyypin T-soluja. Nämä ovat leukosyyttejä, jotka tavallisesti ohjaavat ruumiin immuniteettivastetta. Kun potilaan CD4+-solujen lukumäärä laskee tarpeeksi alas, hän on normaalia henkilöä alttiimpi sairastumaan tauteihin, jotka terve elimistö pystyy torjumaan. Näihin oheistauteihin kuuluu lukuisia tulehdus- ja syöpälajeja, jotka tavallisesti johtavat aids-potilaan kuolemaan. HIV tarttuu myös aivosoluihin, jolloin seurauksena voi olla neurologisia häiriöitä.[2]
HI-virus voidaan todeta verestä vasta-aine- ja antigeenitesteillä. Hi-viruksen kantaja voi pysyä jopa vuosia oireettomana tai hänellä voi olla niin sanottuja yleisoireita kuten laihtumista, kuumeilua, pitkäaikaista ripulointia, yöhikoilua ja poikkeuksellista väsymystä. Aids-diagnoosi perustuu kuitenkin potilasta vaivaavien oheistautien tunnistamiseen ja se voidaan asettaa, jos hiv-positiivisella potilaalla on jokin seuraavista oheistaudeista:
- Kandidoosi-hiivatulehdus, yleistynyt tai ruokatorvessa tai keuhkoissa
- Kokkidioidomykoosi-sieni-infektio yleistyneenä tai muualla kuin keuhkoissa
- Kryptokokkoosi-sieni-infektio keuhkojen ulkopuolella
- Kryptosporidioosi-sieni-infektio kroonisena suolistossa
- Sytomegalovirusinfektio (CMV) yleistyneenä tai verkkokalvolla
- Herpes simplex -viruksen (HSV) aiheuttama krooninen keuhkoputkentulehdus, keuhkokuume tai ruokatorventulehdus
- HIV:n aiheuttama dementia ja aivorappeuma
- Kaposin sarkooma
- Primaarinen aivolymfooma
- Immunoplastinen tai Burkittin lymfooma
- Mycobacterium avium -kompleksi-infektio (MAC)
- Mycobacterium tuberculosis eli tuberkuloosibakteeri-infektio yleistyneenä missä elimessä tahansa
- Mycobacterium kansasii tai muut lajit yleistyneenä tai keuhkojen ulkopuolisena infektiona
- Pneumocystis cariniin aiheuttama keuhkokuume (PCP)tai muu toistuva keuhkokuume
- Progressiivinen multifokaalinen leukoenkefalopatia (PML) l. etenevä, usean alueen, valkean aivoaineen puutos
- Toistuva salmonellan aiheuttama verenmyrkytys
- Kohdunkaulan syöpä
- Hermoston toksoplasmoosi
- Hiv-näivetystauti eli yli 10%:n tahaton painonlasku sekä joko krooninen ripuli tai krooninen heikkous ja kuumeilu, eikä oireita selitä muu tauti.
Aids-vaiheen kesto, potilaan vointi ja oireet vaihtelevat suuresti.[2]
[muokkaa] Ehkäisy
Tartuntariski voidaan eliminoida lähes kokonaan yksinkertaisia varotoimia noudattamalla.
Ehkäisyssä kiinnitetään ensisijaisesti huomiota seksuaalisen toiminnan muuttamiseen. Altistuminen voidaan eliminoida uskollisella yksiavioisella suhteella partneriin, jolla ei ole HIV-virusta [4]. Vähäriskinen seksi (esimerkiksi yhteinen masturbaatio ilman yhdyntää tai suuseksiä) alentaa tartuntariskiä [5]. Muutoin Kondomin käyttö antaa parhaan suojan sukupuolisuhteessa. Vaikka kondomi ei tarjoa 100 % suojaa raskauden ehkäisemisessä, se on paras tapa ehkäistä hiv-tartuntaa yhdynnän aikana. Anaaliyhdynnässä tartunnan vaara on huomattavasti suurempi kuin vaginayhdynnässä. Suuseksissä tartuntariski ilman kondomia on varsin pieni mutta olemassa. Riski epäturvalliseen yhdyntään kasvaa alkoholin tai huumeiden vaikutuksen alaisena, joten pidättymisellä seksistä tällaisissa tilanteissa voi olla ehkäiseviä vaikutuksia[6].
Hiv tarttuu veren ja elimistön eritteiden välityksellä. Ennaltaehkäisyn kannalta onkin tärkeää suojata itsensä toisen ihmisen vereltä ja eritteiltä. Niinpä esimerkiksi hammasharjaa tai partakonetta ei tulisi jakaa toisten kanssa. Hiv ei kuitenkaan tarttu kosketuksen, kättelyn, halauksen tai suutelun yhteydessä (yhdessä tapauksessa aids on tosin tarttunut suutelun avulla, mutta molemmilla henkilöillä oli verta vuotavat ikenet). Keittiöastioita ja ruokailuvälineitä voi myös käyttää yhdessä. Hiv ei tartu verta imevien hyönteisten välityksellä.[2] Periaatteessa hiv voisi tarttua kielisuudelman yhteydessä, mikäli molemmilla olisi samanaikaisesti suussa limakalvotulehdus tai haavoja. Tartuntariski on tällaisessa tilanteessa kuitenkin epätodennäköinen, koska syljen HI-virus pitoisuudet ovat huomattavasti matalammat kuin esimerkiksi siemennesteessä.
Hiv:n tiedetään leviävän suonensisäisten huumeidenkäyttäjien keskuudessa, kun käytettyjä neuloja käytetään uudelleen. Kaikki aidsin vastaiset kampanjat varoittavat neulojen yhteiskäytön vaaroista, ja kehottavat hankkimaan uudet tai huolellisesti steriloidut neulat jokaista pistosta varten. Useissa länsimaissa on mahdollista vaihtaa käytetyt neulat ja ruiskut uusiin ilmaiseksi esimerkiksi erillisissä terveysneuvontapisteissä.[7]
Äidistä lapseen hiv voi tarttua raskauden aikana, synnytyksessä tai imetettäessä. Tartuntariskiä voidaan merkittävästi vähentää lääkityksellä ja imettämisestä pidättäytymisellä.[8]
[muokkaa] Aids-epidemia
|
||||||||||||||||||||
| Hiv-tartuntojen alueellinen jakautuminen UNAIDSn mukaan[3] |
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Aids-tukikeskuksen verkkosivut Viitattu 11.5.2007.
- ↑ 2,0 2,1 2,2 2,3 Positiiviset ry: Käsikirja hiv-positiivisille verkkoversio. Viitattu 11.5.2007.
- ↑ 3,0 3,1 3,2 UNAIDS: Report on global AIDS epidemic 2006 verkkoversio. Viitattu 11.5.2007. (englanniksi)
- ↑ Davison, G Neale, M: "Abnormal psychology", sivu 205. Wiley, 2001
- ↑ Davison, G Neale, M: "Abnormal psychology", sivu 206. Wiley, 2001
- ↑ Davison, G Neale, M: "Abnormal psychology", sivut 205-206. Wiley, 2001
- ↑ Kansanterveyslaitos: Kansanterveyslehti 3/2006 verkkoversio. Viitattu 11.5.2007.
- ↑ Kansanterveyslaitos: Kansanterveyslehti 9/1997 verkkoversio. Viitattu 11.5.2007.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Positiiviset ry: on hiv-positiivisten ja heidän läheistensä potilasjärjestö, tarjolla mm. keskustelualue ja Hiv-käsikirja.
- Aids-tukikeskuksesta saa tietoa, tukea ja hiv-testejä myös nimettömänä.
- Kansanterveyslaitos tilastoi tartuntoja Suomessa.
- YLE/Elävä arkisto: Aids-kasvot - Jokke ja Timppa.
- Elinkautinen b-luokassa Voima-lehden (8/2007) artikkeli hi-viruksen kroonistumisen seurauksista Suomessa ja ulkomailla.
- HIV InSite
