Verenmyrkytys

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Uusiseelantilainen Charlotte Cleverley-Bisman meningokokkisepsiksessä. Kädet piti amputoida myöhemmin.

Verenmyrkytys eli sepsis on yleensä bakteerin tai sienien aiheuttama vakava yleisinfektio. Kuolleisuus vaikeaan sepsikseen on jopa yli 30 prosenttia. Sepsiksistä noin puolet on grampositiivisten bakteerien aiheuttamia, vajaa puolet gramnegatiivisten bakteerien aiheuttamia ja noin viisi prosenttia sieni-infektioiden aiheuttamia.[1]

Sepsikselle altistavat vaikea perussairaus, immuniteettia heikentävä lääkitys (esimerkiksi hyljinnänestolääkitys), katetrit ja suuret leikkaukset.[2] Suomessa ilmenee noin 7 000 uutta tapausta vuodessa – jopa puolet niistä on sairaalasyntyisiä.[3]

Verenmyrkytyksen oireita ovat huono yleistila, äkillinen kuumeen nousu, sekavuus, voimakas vapina, pahoinvointi, nopea syke, nopea hengitys, iho-oireet (usein pienet verenpurkaumat eli petekiat) ja matala verenpaine.

Sepsis hoidetaan suoneen annettavalla antibiootilla. Usein tarvitaan myös muita hoitoja, kuten verenpainetta ylläpitävää lääkitystä ja tehokasta nestehoitoa eli suonen sisäistä veritilavuutta lisääviä hoitoja.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Brun-Buisson C, Doyon F, Carlet J ym, for the French ICU Group for Severe Sepsis. Incidence, risk factors, and outcome of severe sepsis and septic shock in adults. JAMA 1995;274:968-974.
  2. Sepsiksen hoito, Suomen Lääkärilehti 2002;57(4):407-411 Ville Pettilä, Katsaus
  3. http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_haku=Sepsis%20(verenmyrkytys)&p_artikkeli=dlk00604

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä lääketieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.