Dementia

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Dementia, tarkemmin dementia senilis eli vanhuuden tylsistyminen, merkitsee älyllisten kykyjen heikentymistä aiemmasta tasosta siinä määrin, että heikentyminen haittaa yksilön sosiaalista ja ammatillista selviytymistä.[1] Dementia ei ole itsenäinen sairaus vaan oirekokonaisuus, jonka etiologia voi liittyä moniin sairauksiin. Dementiaa esiintyy tavallisimmin vanhoilla ihmisillä, eikä lainkaan alle 35-vuotiailla lukuun ottamatta alkoholidementiaa ja muita myrkytys- ja puutostiloista aiheutuvia dementian muotoja sekä eräille urheilijoille kehittyvää dementia pugilisticaa. Dementia praesenilis on tarkoittanut taudinkuvaa ennenaikaisesti eli ennen 65 ikävuotta.

Yleisesti käytetyn Amerikan psykiatriyhdistyksen määritelmän mukaan dementialla tarkoitetaan useiden älyllisten toimintojen heikentymistä aiemmasta tasosta. Dementian tyypillisin ja tunnetuin oire on muistin huononeminen. Lisäksi dementiaan liityy uni- ja valverytmin häiriöitä[2].

Oireet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Dementian oireena ovat muistihäiriöt, uuden oppimisen vaikeutuminen ja vaikeus palauttaa mieleen aiemmin opittua sekä ainakin yksi seuraavista häiriöistä:

  • Afasia (kielellinen häiriö)
  • Apraksia (liikesarjojen suorittamisen vaikeus, vaikka motoriikka onkin kunnossa)
  • Agnosia (nähdyn esineen tunnistamisen vaikeus tai nähdyn merkityksen käsittämisen vaikeus)
  • Toiminnan ohjaamisen häiriö (esimerkiksi suunnitelmallisuuden tai järjestelmällisyyden häiriö)

Lisäksi älyllisen toimintakyvyn muutokset aiheuttavat merkittävän sosiaalisen tai ammatillisen toiminnan rajoittumisen ja merkittävän heikkenemisen aiemmalta, paremmalta tasolta.

Syyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tavallisimmat dementiaa aiheuttavat sairaudet ovat Alzheimerin tauti (noin 60 prosenttia tapauksista) ja vaskulaariset dementiat (20–30 prosenttia tapauksista). Muita aiheuttajia ovat muun muassa eräiden ravintoaineiden kuten jodin tai niasiinin puute, eräät sairaudet (muun muassa HIV, kuppa, Lymen borrelioosi sekä Huntigtonin ja Creutzfeldt-Jakobin taudit) sekä alkoholin, eräiden lääkeaineiden tai huumeiden pitkäaikainen käyttö.[3] Yksi dementoiva sairaus on myös Lewyn kappale -tauti johon kuuluu monesti myös todentuntuisia näköharhoja ja Parkinsonin taudin kaltaisia oireita.

Epidemiologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

65–74-vuotiaista noin 4 prosenttia, 75–84-vuotiaista runsaat 10 prosenttia ja yli 85-vuotiaista noin kolmasosa kärsii keskivaikeasta tai vaikeasta dementiasta.[4]

ICD-10[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: ICD-10-pääluokka F

ICD-10-luokituksessa dementia kuuluu F-luokkaan eli mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöihin. Dementialle on neljä luokkaa:

  • F00–F03 Dementia
  • F00 Alzheimerin tautiin liittyvä dementia
  • F01 Verisuoniperäinen dementia
  • F02 Muualla luokiteltuihin muihin sairauksiin liittyvä dementia
  • F03 Määrittämätön dementia

Dementoituneen oikeudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Dementoituneen 12 oikeutta:

  1. Saada tietää, mikä sairaus aiheuttaa hänelle dementiaoireen
  2. Saada asianmukaista lääketieteellistä hoitoa sairauteensa
  3. Säilyttää toimintakykynsä suunnitelmallisen ja yksilöllisen avun turvin niin pitkään kuin mahdollista
  4. Tulla kohdelluksi aikuisena
  5. Tuntea, että hänet otetaan vakavasti
  6. Olla ilman rauhoittavaa lääkitystä aina, kun se on mahdollista
  7. Asua tutussa, turvallisessa ympäristössä, jossa hänen erityistarpeensa otetaan huomioon
  8. Olla sellaisten ihmisten seurassa, jotka tuntevat hänen elämänkulkunsa ja tottumuksensa
  9. Käydä säännöllisesti kodin tai hoitoyhteisön ulkopuolella
  10. Saada ohjausta mielekkääseen, aikuiseen minä-kuvaan tukevaan toimintaan joka päivä
  11. Kosketukseen: halauksiin, hellyyteen ja toisen ihmisen läheisyyteen
  12. Hoitoon, jota toteuttaa ammattitaitoinen, dementoituneen ihmisen hoitoon perehtynyt henkilökunta

(Virginia Bell & David Troxel 1994)

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Davison, G. C. & Neale, J. M. (2003), Abnormal Psychology. 8th edition.
  2. Vanhustenhoidon selvitys. Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Super ry, kehittämisyksikkö 2001. S. 4. http://www.superliitto.fi/datafiles/userfiles/File/selvitykset/vanhustyo_selvitys.pdf.
  3. ICD10 Tautiluokitus
  4. Terveyskirjasto

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]