Wikipedia:Merkitse lähteet

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Wikipedian ohjekirja
n · k · m

Lähteiden merkitseminen tarkoittaa sitä, että uuden tiedon lisääjä merkitsee käyttämänsä tietolähteet itse artikkeliin. Se helpottaa tietojen tarkistamista ja lisätiedon löytämistä. Lähteiden merkitseminen on erittäin tärkeää Wikipedian luotettavuuden ja käytettävyyden varmistamiseksi. Lähde- ja tekstikritiikin käyttö Wikipediasta lainattaessa on erityisen tärkeää, kun lainaat tietoa, jolle ei ole merkitty lähdettä.

Jos käytät artikkelia kirjoittaessasi jotakin ulkoista tietolähdettä, niin lähteiden merkitseminen on yksinkertaisesti rehellisyyttä ja avoimuutta. Sinun kannattaa etsiä luotettavia lähteitä tiedollesi – näin asiasta ei tule epäselvyyttä myöhemmin poissa ollessasi ja samalla tulet varmistaneeksi, että tiedot ovat oikeita.

Lähteiden merkitseminen on tärkeää myös kiistattomissa aiheissa – niistä saattaa tulla kiistaa myöhemmin. Kiistatapauksissa lähteiden esittämisellä on ensisijainen merkitys. Kiistanalaisen väitteen lähde tulee tarjota täsmällisesti ja mahdollisimman helposti saatavassa muodossa (soveltuvissa tapauksissa suorana sitaattina), jotta se voidaan tarkistaa helposti. Puutteellisin lähdeviittein merkitty kiistanalainen materiaali tulee poistaa tai siirtää artikkelin keskustelusivulle. Lähteiden lisääminen jonkun muun kirjoittamaan artikkeliin on erinomainen tapa parantaa artikkelia.

Muista Wikipedioista voi kääntää tekstiä tai kokonaisia artikkeleita, mutta lähdeviittaukset pitää tehdä Wikipedian ulkopuolisiin teoksiin (tarkemmat ohjeet kohdassa 2.2).

Suositeltavinta on merkitä lähteet käyttämällä lähdeviitemallineita, mutta lähteet voi ilmoittaa myös vapaamuotoisesti tekstissä.

Lähteiden merkitseminen artikkeliin

Lähteet sijoitetaan yleensä artikkelin loppuun ==Lähteet== -otsikon alle. Jos artikkelissa on ==Aiheesta muualla== -otsikko, se sijoitetaan lähteiden jälkeen. On tärkeää, että lähteet merkitään mahdollisimman täydellisinä, mutta jos on tarvetta vain merkitä lähde/lähteet mahdollisimman nopeasti, voi verkkolähteen tapauksessa tehdä pikalinkin; URL sijoitetaan hakasulkeiden sisään [http://fi.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Merkitse_lähteet], ja se näkyy lukijalle näin: [1]. Muotoilulliset yksityiskohdat voidaan aina korjata myöhemminkin, mutta lisättyjen tietojen lähteen täytyy tavalla tai toisella käydä ilmi. On parempi ilmoittaa lähde vapaamuotoisesti vaikka kuinka kömpelösti tekstin seassa kuin jättää lähde kokonaan ilmoittamatta.

Yleiset lähteet tai viitteet tekstissä

Artikkeliin voidaan merkitä lähteet kahdella tavalla: luettelemalla käytetyt lähteet (kirjat, nettisivustot yms.) Lähteet-osiossa, tai merkitsemällä viitteitä artikkelin tekstiin. Artikkelin tekstiin merkityt viitteet viittaavat jonkun tietyn sanan tai väitteen lähteeseen, koko virkkeen lähteeseen tai koko kappaleen lähteeseen. Tekstiin merkityt viitteet ovat suositellumpi käytäntö. Viitteet lisätään leipätekstiin, ei otsikoihin.

Viitteet tekstissä

Lähteisiin viitataan tavallisesti numeroimalla ne. Numerointiin on tarjolla alla kuvattu ref-tageihin perustuva järjestelmä. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää ns. Harvard-järjestelmää, jolloin lähteeseen viitataan sulkujen sisällä lähteen kirjoittajan sukunimellä ja julkaisuvuodella. Jos kirjoittajaa ei ole tiedossa, merkitään julkaisun tuottaja tai nimi: (MTV 1999). Monissa tapauksissa käytetty informaatio ei ole helposti löydettävissä lähteestä (esim. kirja/suuri sivusto), jolloin perään tulee vielä lisätä viittaus kirjan sivuihin ("s. 23–25") tai lukuun ("luku 2") vuosiluvun jälkeen, eroteltuna pilkulla.

Suositeltava menetelmä lähteiden merkitsemiseen ovat ref-tagit (<ref></ref> ja {{Viitteet}}). <ref></ref> -tagien perusajatus on, että se tuottaa tagien sisään kirjoitetun tekstin alaviitteenä haluttuun kohtaan, joka merkitään mallineella {{Viitteet}}. Jos {{Viitteet}}-malline jää pois, alaviitteet eivät tule näkyviin.

Esimerkkinä:

Tutkijoiden mukaan aurinko on iso taivaankappale.<ref>Miller, E: "The Sun." Academic Press, 2005, sivu 23.</ref>
Kuu on toisaalta paljon pienempi.<ref>Smith, R: "Size of the Moon", Scientific American, 46(78):46</ref>

==Lähteet==
{{Viitteet}}

Lähdemerkinnöissä ei käytetä Wikipedian sisäisiä linkkejä.

Saman viitteen toistuva käyttö

Jos haluat käyttää samaa alaviitettä useammin, tehdään se antamalla viitteelle nimi: <ref name="nimi">. Tagi kirjoitetaan viitteen eteen, kun viite esiintyy ensimmäistä kertaa. Näin voit viitata samaan alaviitteeseen antamasi nimen perusteella. Tällöin jälkimmäisillä kerroilla tagien väliin syötetyllä tekstillä ei ole merkitystä, koska ensimmäinen kyseisellä nimellä tehty alaviite määrää tekstin. Vaihtoehtoisesti voidaan kopioida ensimmäinen alaviite kokonaan tai sitten voidaan käyttää katkaistua tyhjää tagia <ref name="nimi" />.

Viitteen nimi kirjoitetaan tagin sisällä suorien lainausmerkkien ("") sisään, ei tekstissä tavallisesti käytettäviin kaareviin lainausmerkkeihin (””). Lainausmerkkien sisään kirjoitetussa viitteen nimessä voi käyttää kaikenlaisia merkkejä: kaikkien isojen ja pienten kirjainten sekä numeroiden lisäksi myös esimerkiksi välimerkkejä, alaviivaa, välilyöntejä ja kauttaviivaa. Ilman lainausmerkkejä viitteen nimessä saa olla vain merkkejä a–z, A–Z ja 0–9, viivoja - ja _, mutta ei esimerkiksi välilyöntejä tai ä- ja ö-kirjaimia.

Pienet ja isot kirjaimet ovat viitteissä eri merkkejä: siten esimerkiksi <ref name="nimi" /> ja <ref name="Nimi" /> viittaavat eri alaviitteisiin.

Seuraavassa esimerkissä samaan lähteeseen viitataan kolme kertaa:

Tämä on esimerkki toistuvasta viittauksesta samaan alaviitteeseen.<ref name="referenssin_nimi">Muista että alaviitteen teksti tulee ensimmäisestä viittauksesta.</ref>

Tämä toiminto on erityisen hyödyllinen viitattaessa samaan lähteeseen useita kertoja.<ref name="referenssin_nimi" />

Tiivis tapa tehdä toistuvia viittauksia samaan lähteeseen on käyttää tyhjiä ref-tageja, joissa on vinoviiva lopussa.<ref name="referenssin_nimi" />


{{Viitteet}}

Yllä oleva teksti tuottaa seuraavan tuloksen artikkelissa:

Tämä on esimerkki toistuvasta viittauksesta samaan alaviitteeseen.[1]
Tämä toiminto on erityisen hyödyllinen viitattaessa samaan lähteeseen useita kertoja.[1]
Tiivis tapa tehdä toistuvia viittauksia samaan lähteeseen on käyttää tyhjiä ref-tageja, joissa on vinoviiva lopussa.[1]

Viitteiden ryhmittely

Jos käytät viitteistyksessä esimerkiksi saman kirjan eri sivuja, voit harkita viitteiden ryhmittelemistä. Tällä tavalla viiteluettelon luku helpottuu kun yhden kirjan kaikki viitteet tulee allekkain viitteisiin. Ryhmittely tapahtuu avainsanalla group:

Tämä on esimerkki <ref group="Miller">Miller, E: "The Sun.". Academic Press, 2005, sivu 23</ref> viitteiden<ref>Muu viite</ref> ryhmittelystä<ref group="Miller">Miller, E: "The Sun.". Academic Press, 2005, sivu 65</ref>.

===Viitteet===
<references group="Miller"/>
{{Viitteet}}

Yllä oleva teksti tuottaa seuraavan tuloksen artikkelissa:

Tämä on esimerkki [Miller 1] viitteiden[2] ryhmittelystä[Miller 2].

Viiteluettelossa ryhmittely näkyy näin:

  1. Miller, E: "The Sun.". Academic Press, 2005, sivu 23
  2. Miller, E: "The Sun.". Academic Press, 2005, sivu 65

Viitteiden määrittely artikkelin lopussa

Viitteiden sisältö voidaan myös määritellä luettelonomaisesti {{Viitteet}}-mallineen sisällä, jolloin artikkelitekstissä olevaan viitemerkintään tarvitsee merkitä ainoastaan käytetyn viitteen nimi. Esimerkki:

Tämä on esimerkki viitteiden määrittelystä artikkelin lopussa.<ref name="viite1" /> <ref name="viite2" />

{{Viitteet|viitteet=
<ref name="viite1">Ensimmäisen viitteen sisältö.</ref>
<ref name="viite2">Toisen viitteen sisältö.</ref>
}}

Luettelomaisesti määriteltyjä viitteitä voi helposti lisätä ja muokata refHelperillä.

Tyyliohje

Katso myös Tyylioppaan osio aiheesta

  1. Viittaukset laitetaan pääsääntöisesti heti välimerkin jälkeen,[3] tällä tavalla.[3] Kuitenkin jos viittauksen vaikutusalueesta voi syntyä epäselvyyttä (esim. viitattaessa kappaleen viimeiseen virkkeeseen), voi viitteen sijoittaa selvyyden vuoksi myös ennen virkkeen päättävää pistettä.
  2. Kun tarvitaan yhdelle[4], kahdelle[5] tai useammalle termille alaviite[6] yhden lauseen sisällä, suositellaan viitteiden laittamista heti termien perään.
  3. Usein on hyödyllistä ylläpitää erillistä lähdeluetteloa, jossa määriteltyihin lähteisiin voidaan viitata ref-tageilla. Tällöin viitteet voidaan sijoittaa vaikkapa Lähteet-otsikon alaotsikoksi (===Viitteet===). Esimerkiksi lähteenä käytetyn kirjan tarkat tiedot voidaan kertoa lähdeluettelossa, jonka jälkeen teokseen voidaan viitata ref-tagien avulla lyhyesti kirjoittajan sukunimellä, julkaisuvuodella ja sivunumerolla.
  4. Viitteet-mallineella on kaksi parametria, jotka saa päälle lisäämällä tekstit "fontti" ja "sarakkeet" mallineeseen:
    1. {{Viitteet|fontti}} Pienentää alaviitteiden tekstin kokoa.
    2. {{Viitteet|sarakkeet}} Jakaa alaviitteet kahteen sarakkeeseen.
    3. {{Viitteet|fontti|sarakkeet}} Molemmat ominaisuudet käytössä.
  5. Mikäli jonkin tiedon osalta halutaan viitata useampaan lähteeseen, voi lähteet yhdistää yhden ref-tagin sisään. Tällöin eri lähteet kannattaa tagin sisällä erottaa omille riveilleen. Esimerkiksi:

<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Kustannusosakeyhtiö Otava | Nimeke = Otavan Iso Fokus, 1. osa | Vuosi = 1975 | Julkaisija = Kustannusosakeyhtiö Otava | Tunniste = ISBN 951-1-00273-2}}, * Boer. (n.d.). Columbia Electronic Encyclopedia. Retrieved May 03, 2007, from Reference.com website: http://www.reference.com/browse/columbia/Boer * ''"Boer."'' Encyclopædia Britannica. 2007. Encyclopædia Britannica Online. 3 May 2007</ref>[7]

Lähdeviitemallineet

Kun käytät lähteenä kirjoja, lehtien artikkeleita, WWW-sivuja, karttoja tai standardeja, voit luoda sopivat lähdeviitteet valmiilla mallineilla. Viitemallineiden luettelosta löydät lähdemateriaalillesi sopivat mallineet, joiden avulla voit lisätä viitteitä <ref> ja </ref>-tagien väliin keskelle artikkelia ja muodostaa itsenäisen lähdeluettelon automaattisesti artikkelisi loppuun {{Viitteet}}-mallineella.

Kirjaviite

{{Kirjaviite
| Tekijä = Lincoln, Abraham & Grant, U. S. & Davis, Jefferson
| Nimeke = Resolving Family Differences Peacefully
| Vuosi = 1861 | Luku = | Sivu = | Selite =
| Julkaisupaikka = Gettysburg
| Julkaisija = Printing Press
| Tunniste = ISBN 0-12-345678-9
| www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}
  • Lincoln, Abraham & Grant, U. S. & Davis, Jefferson: Resolving Family Differences Peacefully. Gettysburg: Printing Press, 1861. ISBN 0-12-345678-9.

Artikkeliviite

{{Lehtiviite
| Tekijä = Hummel, Jeffrey Rogers
| Otsikko = National Goods Versus Public Goods: Defense, Disarmament, and Free Riders
| Julkaisu = The Review of Austrian Economics | Ajankohta = 1990
| Numero = 40 | Sivut = 88–122 }}
  • Hummel, Jeffrey Rogers: National Goods Versus Public Goods: Defense, Disarmament, and Free Riders. The Review of Austrian Economics, 1990, nro 40, s. 88–122.

Verkkoviite

{{Verkkoviite
| osoite = | nimeke = | tekijä =
| tiedostomuoto = | selite = | julkaisu =
| ajankohta = | julkaisupaikka = | julkaisija =
| viitattu = | kieli = }}
{{Verkkoviite
| Osoite = http://eh.net/encyclopedia/article/eloranta.military
| Nimeke = Military Spending Patterns in History
| Tekijä = Eloranta, Jari | Julkaisu = EH.Net Encyclopedia
| Ajankohta = 27.9.2005 | Viitattu = 12.8.2006 | Kieli = {{en}} }}

Karttaviite

{{Karttaviite
| Nimeke = Autoilijan tiekartta 2007 | Mittakaava = 1:800 000
| Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = AffectoGenimap Finland Oy
| Ajankohta = 2006 | Tunniste = ISBN 978-951-593-047-7}}

Standardiviite

{{Standardiviite
| Numero = ISO 8601
| Nimeke = Data elements and interchange formats – Information interchange – Representation of dates and times
| Julkaisupaikka = Geneva
| Julkaisija = International Organization for Standardization
| Ajankohta = 15.6.1988 | Kieli = {{en}} }}
  • ISO 8601 Data elements and interchange formats – Information interchange – Representation of dates and times. Geneva: International Organization for Standardization, 15.6.1988. (englanniksi)

Muita merkitsemiskäytäntöjä

Puutteelliset lähdemerkinnät

Jos artikkelissa ei ole lainkaan lähteitä, voit lisätä artikkelin alkuun Lähteetön-mallineen. Tätä mallinetta ei kuitenkaan tule käyttää lyhyissä tai sellaisissa artikkeleissa, jotka sisältävät vain helposti tarkistettavia perustietoja.

Jos artikkelista puuttuu mielestäsi oleellisia lähteitä tai kyseenalaistat esitetyn väitteen, merkitse kiistanalaiseen kohtaan lähdemallineella:

  • {{Lähde}} esim: Suomalaiset ovat puheliaita.lähde?
  • tai {{Lähde tarkemmin}} esim: Suomalaiset ovat puheliaita.[8]lähde tarkemmin?

Jos koko artikkeli näyttää kyseenalaiselta, kirjoita asiasta keskustelusivulle ja merkitse sivun alkuun:

Jos muunkielisestä Wikipediasta käännetty artikkeli on lähteetön, sen loppuun tai Lähteet-otsikon alle voi lisätä mallineen Käännös seuraavasti:

Katso myös: Wikipedia:Malline/Ongelmamallineet.

Tekstin kääntäminen toisesta Wikipediasta

Wikipedian muista kieliversioista voi kääntää tekstiä suomenkieliseen Wikipediaan. Tekstin kääntämisestä tulee kuitenkin mainita muokkauksen yhteydessä.

  • Jos lähde on Wikipedian jokin muu kieliversio, merkitse se muokkauksen yhteenvetokenttään.

Wikipedian toisen kieliversion artikkeli saattaa sisältää hyvät lähdemerkinnät. Jos lähteiden oikeellisuuden pystyy tarkastamaan, voi ne kopioida. Muussa tapauksessa lähdemerkintöjen kopioimista tulee välttää ja lähteet täytyy etsiä muuta kautta. Jos lähteitä ei kuitenkaan saa muuten merkittyä, voi lähdemerkinnät kopioida seuraavasti noudattaen erityistä huolellisuutta.

  • Toisen kieliversion tekstistä tulee tehdä suora käännös.
  • Kun käännetty teksti lisätään, samalla muokkauskerralla ei pidä tehdä muita muutoksia artikkeliin, jotta on selvää, mikä osa on suoraa käännöstä.
  • Yhteenvetokenttään laitetaan täsmällinen maininta, mistä artikkelista teksti on käännetty sekä siitä, että lähdemerkinnät on kopioitu tarkistamatta.

On kuitenkin hyvä muistaa, että suomenkielisessä Wikipediassa tulisi käyttää ensisijaisesti luotettavia suomenkielisiä lähteitä, jotta niiden tarkistaminen onnistuu mahdollisimman monilta käyttäjiltä.

Mikäli yllä olevista keinoista huolimatta artikkeliin ei saada sopivia lähteitä, tulisi artikkeli merkata tätä varten tehdyllä mallineella {{Käännös}} (lisätietoja mallineen käyttämisestä mallineen sivulla).

Katso myös

Lähteet

  • SFS 5342 Kirjallisuusviitteiden laatiminen. (2. painos) Helsinki: Suomen Standardisoimisliitto, 22.6.1992.
  • SFS 5831 Viittaaminen sähköisiin dokumentteihin tai niiden osiin. Helsinki: Suomen Standardisoimisliitto SFS ry, 30.3.1998.
  • ISO 690 Information and documentation –– Bibliographic references – Content, form and structure. International Organization for Standardization, 1987. Standardin lyhennetty verkkoversio (viitattu 19.7.2007). (englanniksi)
  • ISO 690-2 Information and documentation –– Bibliographic references –– Part 2: Electronic documents or parts thereof. International Organization for Standardization, 1997. Standardin lyhennetty verkkoversio (viitattu 19.7.2007). (englanniksi)

Viitteet

  1. a b c Muista että alaviitteen teksti tulee ensimmäisestä viittauksesta.
  2. Muu viite
  3. a b Chicago Manual of Stylen suositteleman tavan mukaisesti.
  4. Yhden ainoan termin selitys lähteessä
  5. Tämä on toinen viitteessä selitettävä termi
  6. Koska tämä koskee vain kyseisiä termejä, ei muuta osaa lauseesta.
  7. Kustannusosakeyhtiö Otava: Otavan Iso Fokus, 1. osa. Kustannusosakeyhtiö Otava, 1975. ISBN 951-1-00273-2. ,
    • Boer. (n.d.). Columbia Electronic Encyclopedia. Retrieved May 03, 2007, from Reference.com website: http://www.reference.com/browse/columbia/Boer
    • "Boer." Encyclopædia Britannica. 2007. Encyclopædia Britannica Online. 3 May 2007
  8. Helsingin Sanomat

Aiheesta muualla