Ohje:Välimerkit ja typografia

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
n · k · m

Välimerkkejä ja typografiaa käytetään Wikipediassa useimmiten samalla tavoin kuin suomen kielessä yleensä. Niissä tapauksissa, joissa kielen säännöt sallivat usean vaihtoehdon, suositellaan käytettäväksi tällä sivulla mainittuja vaihtoehtoja yhtenäisyyden varmistamiseksi.

Lainausmerkit ja kursivointi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikipediassa käytetään normaaleja kaarevia lainausmerkkejä (”). Lainauksen sisäiset lainausmerkit esitetään puolilainausmerkin (’) avulla. Suomessa käytetään samaa lainausmerkkiä sekä lainauksen alussa että lopussa.

Jos artikkelin nimessä esiintyy lainausmerkki (”) tai heittomerkki (’), tulisi luoda ohjaus samasta nimestä suorilla lainausmerkeillä (" ja '), jotta suoria merkkejä käyttävä lukija ohjautuu oikeaan artikkeliin. Esimerkiksi 'Se' toisesta maailmasta on ohjaus kaarevia merkkejä käyttävälle sivulle ’Se’ toisesta maailmasta.

Hiukan lainaus- ja heittomerkkiä muistuttavia merkkejä ovat tuuman ja sekunnin merkki (″) sekä jalan ja minuutin merkki (′). Nämä ovat siis kuitenkin erillisiä merkkejä.

Lainausmerkkien ja kursivoinnin käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikipedian typografian yhtenäisyyden vuoksi nimissä tulisi käyttää kursivointia ja lainausmerkkejä seuraavasti:

Kursivointi

Lainausmerkit (”)

Välilyönnit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Virkkeen jälkeen tulee yksi välilyönti.

Lukuja ja suureita ilmaistaessa tuhatkerrat ja yksikön tunnukset erotetaan sitovalla välilyönnillä, jonka saa kirjoittamalla lähdekoodiin merkkijonon   (englannin kielen sanoista non-breaking space) tai painamalla  -painiketta muokkaussivun alapuolella. Esimerkiksi ilmaisun 696 000 km lähdekoodi näyttäisi tältä: 696 000 km.

Wikipediassa käytetään eri tarkoituksiin erilaisia viivoja.

Yhdysmerkki (-)

Ajatusviiva (–)

Miinusmerkki (−)

  • Wikipediassa käytetään näppäimistössä olevaa ”-”-merkkiä
  • älä käytä merkkiä U+2011 (non-breaking hyphen), koska sille ei ole tukea kaikissa kirjasintyypeissä

Tavallisena yhdysmerkkinä

  • yhdyssanoissa: linja-auto, suomalais-ruotsalainen
  • erisnimien yhteydessä: Finlandia-talo, Mars-luotain
  • yhdistelmätermeissä: B-vitamiini, 50-vuotisjuhla

Sanaliiton yhdysmerkkinä

  • sanaliitoissa välilyönnin kanssa: New York -syndrooma, avaimet käteen -toimitus, Itä- Sri Lanka
  • riveille jaettaessa yhdysmerkki sitoutuu siihen sanaan, johon se kuuluu yhdelle rivillekin kirjoitettaessa
  • Wikipediassa käytetään lyhyttä ajatusviivaa
  • merkin voi tehdä muokkausruudun alapuolella olevalla painikkeella (Välimerkit-listan ensimmäisenä) tai kirjoittamalla – artikkelin lähdekoodiin

Ajatusviivana

  • erityistapauksissa pilkun tai puolipisteen asemesta virkkeen keskellä
  • suomessa käytetään tässä tapauksessa välilyöntejä ennen ja jälkeen ajatusviivaa – toisin kuin amerikanenglannissa

Väliviivana

  • rajakohtamerkinnöissä: vuosina 1860–2000, 2–3 miljoonaa euroa, 45–50-vuotiaat
  • viivan ympärillä ei yleensä käytetä välilyöntejä
  • standardin SFS 4175 mukaisesti viivan ympärillä kuitenkin käytetään välilyöntejä, jos rajakohtailmauksista jompikumpi sisältää enemmän kuin yhden sanan tai jos niissä esiintyy etumerkillinen luku: 19. helmikuuta – 20. maaliskuuta, −10 – +5
  • merkin voi tehdä muokkausruudun alapuolella olevalla painikkeella (Välimerkit-listassa plusmiinusmerkin ± jälkeen) tai kirjoittamalla − artikkelin lähdekoodiin
  • negatiivisissa luvuissa ja vähennyslaskuissa: –15 °C, 5 – 3 = 2
Leonardo da Vinci, Pyhä ehtoollinen, 1498.
Leonardo da Vinci

Kuvateksti lopetetaan pisteeseen, ellei kuvateksti ole aivan lyhyt, kuten kuvan aiheen nimi tai nimitys.

Jos kuvateksti on teoksen tunnistetieto, teoksen nimi kuuluu kursivoida kuten leipätekstissäkin. Muita korostuksia ei ole suositeltavaa käyttää. Teoksen tunnistetieto voidaan ilmoittaa muodossa Tekijä, Teoksen nimi, valmistumisvuosi.