Huuto

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Edvard Munchin taideteosta. Muista merkityksistä kerrotaan täsmennyssivulla.
Huuto
The Scream.jpg
nimi Huuto
tekijä Edvard Munch
valmistumisvuosi 1893
taiteenlaji maalaus
korkeus 91 cm
leveys 73,5 cm
sijainti Kansallisgalleria
paikkakunta Oslo

Huuto (norj. Skrik, alun perin Epätoivo, 18931910) on norjalaisen ekspressionistisen taidemaalarin Edvard Munchin maalaus. Sitä pidetään hänen merkittävimpänä teoksenaan ja se on kuuluisa norjalainen maalaus. Se symboloi eksistentiaalista ahdistusta. Taustalla on Oslon kaupunki, verenpunainen taivas ja kävelykatu, jota usein luullaan sillaksi kaiteen vuoksi, ja jolla hahmo seisoo. Hahmon on tulkittu joko peittävän korvansa kuulemiltaan huudoilta, tai huutavan itse[1].

Munch kirjoitti:

Kävelin polkua pitkin kahden ystävän kanssa – – aurinko oli laskemassa – – yhtäkkiä taivas muuttui verenpunaiseksi – – pysähdyin, tuntien itseni uupuneeksi, ja nojasin aitaan – – sinimustan vuonon ja kaupungin yllä oli verta ja tulisia kieliä – – ystäväni jatkoivat kävelyään, ja minä seisoin siinä, vapisten ahdistuksesta – – ja tunsin loputtoman huudon kulkevan läpi luonnon.

Tutkijoiden mukaan Munchin kuvailema tilanne saattoi tapahtua talvella 18831884, jolloin Krakataun tulivuorenpurkauksesta syntyneet tuhkapilvet saivat auringonlaskut näyttämään poikkeuksellisen punaisilta aina Euroopassa saakka. Maalauksessa esiintyvä hahmo on saattanut saada innoituksensa perulaisesta muumiosta, jonka Munch oli aiemmin nähnyt Pariisin maailmannäyttelyssä 1889.[2]

Edvard Munch teki Huuto-aiheesta useita versioita eri medioilla. Oslon Munch-museossa on kahdesta maalatusta versiosta toinen (1910) ja yksi pastellimaalaus. Toinen (1893) maalatuista versioista on Norjan Kansallisgalleriassa. Pastelliversio vuodelta 1895 on yksityisomistuksessa. Munch teki samasta aiheesta myös litografian (1895), ja lisäksi aiheesta on olemassa Munchin luonnoksia.

Tauluvarkaudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansallisgallerian Huuto varastettiin 12. helmikuuta 1994 Lillehammerin talviolympialaisten avajaispäivänä, mutta saatiin takaisin saman vuoden toukokuussa. Munch-museon Huuto puolestaan varastettiin 22. elokuuta 2004. Samalla varastettiin myös toinen Munchin maalaus, Madonna.

Norjalainen uutislehti Dagbladet kertoi 28. huhtikuuta 2005, että Munch-museon Huuto ja Madonna olisi tuhottu polttamalla. 31. elokuuta 2006 Norjan poliisi kuitenkin ilmoitti löytäneensä maalaukset ”odotettua paremmassa kunnossa”.[3] Madonna saatiin restauroitua ennalleen, mutta Huutoa ei voitu täysin palauttaa kärsimistään vaurioista.[4]

Huudon ja Madonnan konservointi perustui tekemällä kattava arvio vaurioituneista kuvista. Maalaukset tutkittiin perusteellisesti käyttämällä mikroskooppia, röntgeniä, ultravioletti- ja infrapunamenetelmiä. Pigmenttien ja sidosaineiden näytteitä lähetettiin ulkoisiin laboratorioihin analyysejä varten. Kuvien teknisestä ja kemiallisesta koostumuksesta kerättiin paljon tietoa ja nykyisin käytettävät konservointimenetelmät perustuvat näiden kokeiden ja raporttien tuloksiin, sekä menetelmien yksityiskohtaisen valinnan arviointiin. Neuvotteluja käytiin myös kansainvälisten konservointialan taidekonservointiasiantuntijoiden kanssa. Työn tulokset esitettiin Oslon Munch-museossa vuonna 2008.[5]

Myynti 2012[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Norjalainen Petter Olsen omisti erään Huudon pastelliversion.[6] Se myytiin Sothebyssa toukokuussa 2012 91,3 miljoonalla eurolla, mikä on huutokaupan kautta myytyjen taideteosten kaikkien aikojen ennätys.[7] Olsen aikoo käyttää maalauksesta tulevat rahat taidekeskukselle, museolle ja hotellille, jotka hän perustaa maatilalleen.[8] The Wall Street Journal kertoi kesällä 2012 että ostaja oli amerikkalainen miljardööri Leon Black. Black ei kommentoi väitettä.[9]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Crow, Kelly: 'The Scream' Fetches Record $119.9 Million in New York Auction 3.5.2012. The Wall Street Journal. Viitattu 23.12.2012.
  2. Fletcher, Joann: Mummies Around the World 9.1.2001. BBC. Viitattu 28.5.2008. (englanniksi)
  3. Norjan poliisi: Varastetut Munchin taulut löydetty HS.fi. 31.8.2006. Viitattu 28.5.2008.
  4. Edvard Munchin Huuto ei palaa ennalleen 17.5.2008. YLE uutiset. Viitattu 17.5.2008.
  5. The Conservation of Scream and Madonna Munch Museet. Viitattu 13.4.2009. (englanniksi)(norjaksi)
  6. Edward Munch: Huuto (kuva myydystä teoksesta) Der Spiegel. Viitattu 18.5.2012.
  7. Huuto huudettiin ennätyshintaan viitattu 3.5.2012
  8. Huuto huutokauppaan viitattu 21.2.2012
  9. Kelly Crow: An Art Mystery Solved: Mogul Is 'Scream' Buyer The Wall Street Journal. 11.7.2012. Dow Jones & Company, Inc.. Viitattu 13.7.2012. (englanniksi)

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Tøjner, Poul Erik – Gundersen, Bjarne Riis: Skrik: Historien om et bilde. Oslo: Forlaget Press, 2013. ISBN 978-82-7547-320-0. (norjaksi)