Huuto
Wikipedia
| Huuto | |
|---|---|
 |
|
| tekijä | Edvard Munch |
| valmistumisvuosi | 1893 |
| taiteenlaji | maalaus |
| korkeus | 91 cm |
| leveys | 73,5 cm |
| sijainti | Kansallisgalleria |
| paikkakunta | Oslo |
Huuto (norj. Skrik, alun perin Epätoivo, 1893-1910) on norjalaisen ekspressionistisen taidemaalarin Edvard Munchin maalaus. Sitä pidetään hänen merkittävimpänä teoksenaan, ja se onkin kuuluisin norjalainen maalaus. Se symbolisoi eksistentiaalista ahdistusta. Taustalla on Oslon kaupunki, verenpunainen taivas ja kävelykatu, jota usein luullaan sillaksi kaiteen vuoksi, ja jolla huutava mies seisoo.
Munch kirjoitti:
- "Kävelin polkua pitkin kahden ystävän kanssa – – aurinko oli laskemassa – – yhtäkkiä taivas muuttui verenpunaiseksi – – pysähdyin, tuntien itseni uupuneeksi, ja nojasin aitaan – – sinimustan vuonon ja kaupungin yllä oli verta ja tulisia kieliä – – ystäväni jatkoivat kävelyään, ja minä seisoin siinä, vapisten ahdistuksesta – – ja tunsin loputtoman huudon kulkevan läpi luonnon."
Tutkijoiden mukaan Munchin kuvailema tilanne saattoi tapahtua talvella 1883–1884, jolloin Krakataun tulivuorenpurkauksesta syntyneet tuhkapilvet saivat auringonlaskut näyttämään poikkeuksellisen punaisilta aina Euroopassa saakka. Maalauksessa esiintyvä hahmo on saattanut saada innoituksensa perulaisesta muumiosta, jonka Munch oli aiemmin nähnyt Pariisin maailmannäyttelyssä 1889.[1]
Edvard Munch loi useita versioita Huuto-aiheesta eri medioilla. Oslon Munch museossa on toinen (1910) kahdesta maalatusta versiosta, sekä yksi pastelli. Norjan Kansallisgalleriassa on toinen (1893) maalatuista versioista. Norjalainen miljonääri Petter Olsen omistaa neljännen version pastellina. Munch loi myös samasta aiheesta litografian (1895).
[muokkaa] Tauluvarkaudet
Kansallisgallerian Huuto varastettiin 12. helmikuuta 1994, mutta saatiin takaisin saman vuoden toukokuussa. Munch-museon Huuto puolestaan varastettiin 22. elokuuta 2004. Samalla varastettiin myös toinen Munchin maalaus, Madonna.
Norjalainen uutislehti Dagbladet uutisoi 28. huhtikuuta 2005, että Munch-museon Huuto ja Madonna olisi tuhottu polttamalla. 31. elokuuta 2006 Norjan poliisi kuitenkin ilmoitti löytäneensä maalaukset "odotettua paremmassa kunnossa".[2] Madonna saatiin restauroitua ennalleen, mutta Huutoa ei voitu täysin palauttaa kärsimistään vaurioista.[3]
Huudon ja Madonnan konservointi perustui tekemällä kattava arvio vaurioituneista kuvista. Maalaukset tutkittiin perusteellisesti käyttämällä mikroskooppia, rontgeniä, ultravioletti- ja infrapunamenetelmiä. Pigmenttien ja sidosaineiden näytteitä lähetettiin ulkoisiin laboratorioihin analyysejä varten. Kuvien teknisestä ja kemiallisesta koostumuksesta kerättiin paljon tietoa ja nykyisin käytettävät konservointimenetelmät perustuvat näiden kokeiden ja raporttien tuloksiin, sekä menetelmien yksityiskohtaisen valinnan arviointiin. Nevotteluja käytiin myös kansainvälisten konservointialan taidekonservointiasiantuntijoiden kanssa. Työn tulokset esitettiin Oslon Munch-museossa vuonna 2008. [4]
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Fletcher, Joann: Mummies Around the World 9.1.2001. BBC. Viitattu 28.5.2008. (englanniksi)
- ↑ Norjan poliisi: Varastetut Munchin taulut löydetty HS.fi. 31.8.2006. Viitattu 28.5.2008.
- ↑ Edvard Munchin Huuto ei palaa ennalleen 17.5.2008. YLE uutiset. Viitattu 17.5.2008.
- ↑ The Conservation of Scream and Madonna Munch Museet. Viitattu 13.4.2009. (englanniksi)(norjaksi)
