Oslo
|
(Áslo, Óslo) Christiania (1624−1877), Kristiania (1877/1897−1924) |
||
|---|---|---|
Lippu |
Vaakuna |
|
|
|
||
|
|
||
|
Koordinaatit: |
||
| Valtio | ||
| Lääni | Oslo | |
| Perustettu | Ennen vuotta 1000 | |
| Hallinto | ||
| – Kaupunginjohtaja | Fabian Stang (H) | |
| Pinta-ala | ||
| – Kokonaispinta-ala | 454 km² | |
| Väkiluku (1.1.2013) | 623 966 | |
| – Tiheys | 1 332 as./km² | |
| Aikavyöhyke | UTC+1 | |
| – Kesäaika | UTC+2 | |
|
Lähteet:[1] = Väkiluku
|
||
Oslo on Norjan pääkaupunki ja 623 966 asukkaallaan (2013) maan suurin kaupunki. Oslo on Norjan poliittinen, taloudellinen ja kulttuurillinen keskus, vaikka valtaa on yritetty hajauttaa myös muualle maahan. Oslon asukkaista 26,1 % (152 149) on ulkomaalaisia, mikä on eniten koko Norjassa.[2] Oslo muodostaa yksinään samannimisen läänin eli fylken. Vuonna 2006 tutkimusyhtiö Economist Intelligence Unit (EIU) listasi Oslon maailman kalleimmaksi kaupungiksi.[3]
Sisällysluettelo |
Historia [muokkaa]
Norjan kuningassaagan mukaan Harald III perusti Oslon noin vuonna 1048. Melko tuoreet arkeologiset tutkimukset ovat paljastaneet ennen vuotta 1000 peräisin olevia kristittyjen hautoja, ja niinpä Oslo juhli tuhatvuotista olemassaoloaan vuonna 2000. Osloa alettiin pitää pääkaupunkina kuningas Håkon viidennen hallitsijakaudella 1299–1319. Vuonna 1387 Norjan kuningassuvun päätyttyä maa joutui heikommaksi osapuoleksi Tanskan kanssa muodostetussa unionissa, ja Oslon asema heikkeni Tanskan vallan hallintokeskukseksi.
Kaupunki tuhoutui tulipalossa vuonna 1624, minkä jälkeen sen perusti kuningas Kristian IV uudelleen hieman eri paikalle lähemmäs Akershusin linnaa. Kaupunki sai nimekseen Christiania (myöhemmin Kristiania). Yliopisto perustettiin kaupunkiin vasta vuonna 1811, ja tällöin kaupunki oli jo kehittymässä uudelleen Norjan keskukseksi. Kolme vuotta myöhemmin liitto Tanskan kanssa päättyi, Norja siirtyi unioniin Ruotsin kanssa, ja Kristianiasta tuli uudelleen pääkaupunki. Yliopiston lisäksi kaupunkiin rakennettiin 1800-luvulla useita tärkeitä rakennuksia, kuten Kuninkaallinen palatsi (1825–1848) sekä parlamenttitalo (1861–1866). Kaupungin väkiluku moninkertaistui vuosisadan kuluessa, ja vielä yli kaksinkertaistui 1900-luvulla. Kaupungin nimi muutettiin takaisin Osloksi vuonna 1924. Oslossa pidettiin talviolympialaiset vuonna 1952.
Osloa ravisteli 23. lokakuuta 1904 eräs Norjan historian voimakkaimmista tunnetuista maanjäristyksistä, 5,4 Richterin asteikolla.[4]
Oslossa ja Utøyan saarella lähellä pääkaupunkia sattui heinäkuussa 2011 kaksi terrori-iskua, joissa kuoli yhteensä 77 ihmistä.
Maantiede ja ilmasto [muokkaa]
Oslo sijaitsee Etelä-Norjassa Oslonvuonon (norj. Oslofjorden) pohjoispäässä. Kaupunkia vastapäätä sijaitseva Bygdøynniemi jakaa vuonon miltei kahtia. Toisella puolella kohoavat vehreät kukkulat ja vuoret (korkein kohta Kirkeberget 629 metriä, joka tunnetaan myös nimillä Kjerkeberget ja Kyrkjeberget). 343 järvestä suurin, Maridalsvannet, toimii asukkaiden juomaveden lähteenä. Saaria on kaupungin alueella 40. Kaupungin halki virtaa Akerselvajoki.[5]
Oslon keskusta sijaitsee lähellä rantaa, kahden sataman välissä. Pääkadun nimi on Karl Johans gate, arkikielessä Karl Johan. Rannan Aker Brygge on kesällä suosittua aluetta, jossa on rantaravintoloita ja kauppoja.[6] Keskustasta itään on Grünerløkkan kaupunginosa, joka on kunnostettu nuhjuisesta laitakaupungista trendikkääksi iltaelämän keskukseksi.[7]
Esikaupunkialue ulottuu ympäröivään Osloregioneen, ja pääkaupunkialueen kokonaisväkiluku on yli 1 442 318 asukasta. Pinta-ala on 454 km² ja väestötiheys 1 332 asukasta neliökilometrillä. Kaupunki on siis melko harvaan asuttu verrattuna moniin muihin Euroopan pääkaupunkeihin.
|
Oslon kuukausittaiset lämpötila- ja sadanta-arvot
Lähde: Weather Information for Oslo World Weather Information Service. World Meteorological Organization. Viitattu 6.7.2009.
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liikenne [muokkaa]
Oslon varsinainen lentoasema Gardermoen sijaitsee 45 km kaupungin pohjoispuolella. Osloon voi kulkea myös kahden muun lentoaseman, Sandefjord Torpin ja Moss Ryggen kautta. Oslon keskusasema ja linja-autoasema sijaitsevat kaupungin keskustassa.[8] Oslon satamaan on matkustajalauttaliikennettä Saksasta ja Tanskasta.[9]
Oslossa toimii kuusilinjainen metro, joka muodostaa paikallisliikenteen rungon. Lisäksi Oslossa on kuusi raitiovaunulinjaa, lähijunia sekä busseja.
Urheilu [muokkaa]
Oslossa järjestettiin talviolympialaiset 1952. Oslosta tulee urheilun yleisseura Vålerengens IF, joka pelaa jalkapallossa, amerikkalaisessa jalkapallossa ja jääkiekossa Norjan pääsarjatasolla. Jalkapalloa pääsarjassa pelaavat oslolaisista seuroista lisäksi Stabæk IF ja Lillestrøm SK. Jääkiekon pääsarjassa pelaa Vålerengan ohella Furuset I.F.
Holmenkollenin hiihtokeskus on suosittu matkailunähtävyys, joka tunnetaan Holmenkollenin kisoista. Bislett stadion oli ennen Norjan pikaluistelun keskus. Kesäisin sillä järjestetään yleisurheilu- ja jalkapallotapahtumia. Tryvannissa on laskettelukeskus ja Korketrekkerenissä kelkkailurata. Ullevaal Stadionilla pelaa Norjan jalkapallojoukkue kotiottelunsa.
Väestö [muokkaa]
Suurimmat ulkomaalaisryhmät Oslossa olivat pakistanilaiset (20 036), somalialaiset (9 708), ruotsalaiset (7 462) ja Sri Lankan tamilit (7 128).lähde? Väkiluku kasvaa ennätysmäisen nopeaa 2 % vuosivauhtia, joten Oslo on pohjoismaiden nopeimmin kasvava pääkaupunki.lähde? Muualta kuin länsimaista saapuneita on Oslossa 14,3 % sen väestöstä.[10]
Asukasmäärän kehitys [muokkaa]
| 1801: 9 527 | 1825: 15 359 | 1855: 31 715 |
| 1875: 76 866 | 1900: 227 735 | 1925: 255 700 |
| 1946: 286 222 | 1950: 434 047 | 1956: 451 247 |
| 2003: 517 401 | 2004: 521 886 | 2005: 529 846 |
Nähtävyyksiä [muokkaa]
- Oslon oopperatalo
- Akershusin linna
- Norjan kansallismuseo
- Kaupungintalo (Nobelin rauhanpalkinnon seremonian pitopaikka)
- Holmenkollen
- Kon-Tiki -museo
- Munch-museo
- Kuninkaallinen linna
- Vigelandin puisto
- Viikinkilaivamuseo
Hallintoalueet [muokkaa]
- Alna
- Bjerke
- Frogner
- Gamle Oslo
- Grorud
- Grünerløkka
- Nordstrand
- Nordre Aker
- Sagene
- St. Hanshaugen
- Stovner
- Søndre Nordstrand
- Ullern
- Vestre Aker
- Østensjø
Lähteet [muokkaa]
- ↑ Folkemengd etter alder, kjønn, sivilstand og statsborgarskap, 1. januar 2013 Statistisk Sentralbyrå. 13.3.2013. Viitattu 13.4.2013. (norjaksi)
- ↑ Statistisk sentralbyrå
- ↑ MTV3: Oslo maailman kallein kaupunki
- ↑ State-of-the-art of historical earthquake research in Fennoscandia and the Baltic Republics. Annals of Geophysics (Annali di Geofisica), 2004, 47. vsk, nro 2/3, April/June, s. 611–619. Roma: Istituto Nazionale di Geofisica e Vulcanologia. ISSN 1593-5213. Artikkelin verkkoversio (PDF) Viitattu 20.12.2007.
- ↑ Luonnonläheinen kaupunkiloma Oslossa MTV3 2007
- ↑ City Centre - Aker Brygge Visit Oslo
- ↑ Grünerløkka / Grønland Visit Oslo
- ↑ Transport Visit Oslo
- ↑ http://www.visitoslo.com/en/ferries-to-oslo.96790.en.html
- ↑ http://www.aftenposten.no/english/local/article190268.ece
Aiheesta muualla [muokkaa]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Oslo Wikimedia Commonsissa- Matkaopas aiheesta Oslo Wikitravelissa (englanniksi)
- Oslo
- Oslon rakennukset ja talotiedot Igglossa
Akershus | Buskerud | Etelä-Trøndelag | Finnmark | Hedmark | Hordaland | Itä-Agder | Länsi-Agder | Møre ja Romsdal | Nordland | Oppland | Oslo | Pohjois-Trøndelag | Rogaland | Sogn ja Fjordane | Telemark | Tromssa | Vestfold | Østfold
| Amsterdam · Andorra la Vella · Ateena · Belgrad · Berliini · Bratislava · Bern · Bryssel · Budapest · Bukarest · Chișinău · Dublin · Helsinki · Kiova · Kööpenhamina · Lissabon · Ljubljana · Lontoo · Luxemburg · Madrid · Minsk · Monaco2 · Oslo · Praha · Pariisi · Podgorica · Pristina1 · Reykjavík · Riika · Rooma · San Marino · Sarajevo · Sofia · Skopje · Tallinna · Tirana · Tiraspol1 · Tukholma · Vaduz · Valletta · Varsova · Vatikaanivaltio2 · Vilna · Wien · Zagreb |
|
Aasiaan sekä Eurooppaan kuuluviksi tulkittavien valtioiden pääkaupungit: Ankara · Astana · Baku · Jerevan · Moskova · Nikosia · Suhumi1 · Tbilisi · Tskhinvali1 |
|
1 Valtio tai alue on julistautunut itsenäiseksi, mutta sen itsenäisyyttä ei ole kansainvälisesti tunnustettu. |
| 1. Oslo | 599 230 | 7. Fredrikstad | 74 579 | 13. Skien | 52 077 | 19. Arendal | 42 229 | 25. Ringsaker | 32 842 |
| 2. Bergen | 260 392 | 8. Tromssa | 68 239 | 14. Skedsmo | 48 752 | 20. Karmøy | 40 063 | 26. Moss | 30 265 |
| 3. Trondheim | 173 486 | 9. Sandnes | 66 245 | 15. Bodø | 47 847 | 21. Tønsberg | 39 758 | 27. Ullensaker | 30 081 |
| 4. Stavanger | 126 021 | 10. Drammen | 63 582 | 16. Ålesund | 43 670 | 22. Porsgrunn | 35 043 | 28. Halden | 29 220 |
| 5. Bærum | 112 789 | 11. Asker | 55 284 | 17. Sandefjord | 43 648 | 23. Haugesund | 34 619 | 29. Gjøvik | 28 974 |
| 6. Kristiansand | 82 394 | 12. Sarpsborg | 52 805 | 18. Larvik | 42 638 | 24. Lørenskog | 33 308 | 30. Ringerike | 28 946 |
| 1. |
881 235 | 11. |
203 001 | 21. |
132 124 | 31. |
107 948 | 41. |
93 725 |
| 2. |
613 285 | 12. |
202 625 | 22. |
132 062 | 32. |
104 867 | 42. |
93 231 |
| 3. |
595 384 | 13. |
200 790 | 23. |
132 011 | 33. |
102 308 | 43. |
92 873 |
| 4. |
547 087 | 14. |
191 434 | 24. |
129 478 | 34. |
101 010 | 44. |
89 473 |
| 5. |
526 089 | 15. |
178 630 | 25. |
127 506 | 35. |
100 025 | 45. |
89 331 |
| 6. |
314 094 | 16. |
176 348 | 26. |
118 814 | 36. |
98 765 | 46. |
89 261 |
| 7. |
307 758 | 17. |
148 521 | 27. |
117 294 | 37. |
97 433 | 47. |
87 567 |
| 8. |
263 762 | 18. |
143 909 | 28. |
115 010 | 38. |
96 687 | 48. |
86 929 |
| 9. |
252 439 | 19. |
140 499 | 29. |
114 489 | 39. |
96 170 | 49. |
86 274 |
| 10. |
215 168 | 20. |
138 952 | 30. |
112 950 | 40. |
95 711 | 50. |
86 274 |
| Ruotsi: Statistiska centralbyrån | Tanska: Danmarks Statistik | Suomi: Tilastokeskus | Norja: Statistisk sentralbyrå | Islanti: Statistics Iceland |
Koordinaatit: