Oslo

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Norjan pääkaupunkia. Muita merkityksiä on täsmennyssivulla.
Oslo
Oslo-montage-wiki.JPG
Lippu
Lippu
Vaakuna
Vaakuna

Oslo

Koordinaatit: 59°54′50″N, 10°44′19″EKoordinaatit: 59°54′50″N, 10°44′19″E

Valtio Norjan lippu Norja
Lääni Oslo
Perustettu Ennen vuotta 1000
Hallinto
 – Kaupunginjohtaja Fabian Stang (H)
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 454 km²
Väkiluku (2014) 640 313[1]
 – Tiheys 1 499 as./km²
Aikavyöhyke UTC+1
 – Kesäaika UTC+2

Oslo on Norjan pääkaupunki[2] ja suurin kaupunki. Se on Norjan poliittinen, taloudellinen ja kulttuurillinen keskus, vaikka valtaa on yritetty hajauttaa myös muualle maahan. Oslossa on 640 313 asukasta (2014), joista 28,5 % on ulkomaalaisia.[3] Oslo muodostaa yksinään samannimisen läänin eli fylken. Vuonna 2013 konsulttiyritys ECA International listasi Oslon maailman kalleimmaksi kaupungiksi.[4] Kaupungin nimi oli vuosina 1624−1877 Christiania ja vuosina 1877/1897−1924 Kristiania.[5]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kristiania
(Margrethe Kristine Tholstrup 1814)

Norjan kuningassaagan mukaan Harald Ankara perusti Oslon noin vuonna 1050[5]. Melko tuoreet arkeologiset tutkimukset ovat paljastaneet ennen vuotta 1000 peräisin olevia kristittyjen hautoja, ja niinpä Oslo juhli tuhatvuotista olemassaoloaan vuonna 2000[6]. Osloa alettiin pitää pääkaupunkina kuningas Haakon V Maununpojan hallitsijakaudella 1299–1319[7]. Vuonna 1387 Norjan kuningassuvun päätyttyä maa joutui heikommaksi osapuoleksi Tanskan kanssa muodostetussa unionissa, ja Oslon asema heikkeni Tanskan vallan hallintokeskukseksi.

Kaupunki tuhoutui tulipalossa vuonna 1624, minkä jälkeen sen perusti kuningas Kristian IV uudelleen hieman eri paikalle lähemmäs Akershusin linnaa[5]. Kaupunki sai nimekseen Christiania (myöhemmin Kristiania)[5]. Yliopisto perustettiin kaupunkiin vasta vuonna 1811[8], ja tällöin kaupunki oli jo kehittymässä uudelleen Norjan keskukseksi. Kolme vuotta myöhemmin liitto Tanskan kanssa päättyi, Norja siirtyi unioniin Ruotsin kanssa, ja Kristianiasta tuli uudelleen pääkaupunki. Yliopiston lisäksi kaupunkiin rakennettiin 1800-luvulla useita tärkeitä rakennuksia, kuten Kuninkaallinen palatsi (1825–1848) sekä parlamenttitalo (1861–1866). Kaupungin väkiluku moninkertaistui vuosisadan kuluessa, ja vielä yli kaksinkertaistui 1900-luvulla. Kaupungin nimi muutettiin takaisin Osloksi vuonna 1925[5]. Oslossa pidettiin talviolympialaiset vuonna 1952.[9]

Osloa ravisteli 23. lokakuuta 1904 eräs Norjan historian voimakkaimmista tunnetuista maanjäristyksistä, 5,4 Richterin asteikolla.[10]

Oslossa ja Utøyan saarella lähellä pääkaupunkia sattui heinäkuussa 2011 kaksi terrori-iskua, joissa kuoli yhteensä 77 ihmistä[11].

Maantiede ja ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oslon siluetti.
Oslon taajama vuonna 2005. Taajama-alue merkitty vihreällä ja kaupunkikeskus harmaalla.
Karl Johans Gate. Taustalla kuninkaallinen linna.
Stortinget eli Norjan parlamentti.

Oslo sijaitsee Etelä-Norjassa Oslonvuonon (norj. Oslofjorden) pohjoispäässä. Kaupunkia vastapäätä sijaitseva Bygdøynniemi jakaa vuonon miltei kahtia. Toisella puolella kohoavat vehreät kukkulat ja vuoret (korkein kohta Kirkeberget 629 metriä, joka tunnetaan myös nimillä Kjerkeberget ja Kyrkjeberget). 343 järvestä suurin, Maridalsvannet, toimii asukkaiden juomaveden lähteenä. Saaria on kaupungin alueella 40. Kaupungin halki virtaa Akerselvajoki.[12]

Oslon keskusta sijaitsee lähellä rantaa, kahden sataman välissä. Pääkadun nimi on Karl Johans gate, arkikielessä Karl Johan. Rannan Aker Brygge on kesällä suosittua aluetta, jossa on rantaravintoloita ja kauppoja.[13] Keskustasta itään on Grünerløkkan kaupunginosa, joka on kunnostettu nuhjuisesta laitakaupungista trendikkääksi iltaelämän keskukseksi.[14]

Esikaupunkialue ulottuu ympäröivään Osloregioneen, ja pääkaupunkialueen kokonaisväkiluku on yli 1 442 318 asukasta. Pinta-ala on 454 km² ja väestötiheys 1 332 asukasta neliökilometrillä. Kaupunki on siis melko harvaan asuttu verrattuna moniin muihin Euroopan pääkaupunkeihin.

Oslon kuukausittaiset lämpötila- ja sadanta-arvot
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vuorokauden keskimääräinen ylin lämpötila (°C) -1,8 -0,9 3,5 9,1 15,8 20,4 21,5 20,1 15,1 9,3 3,2 -0,5 ka. 9,6
Vuorokauden keskimääräinen alin lämpötila (°C) -6,8 -6,8 -3,3 0,8 6,5 10,6 12,2 11,3 7,5 3,8 -1,5 -5,6 ka. 2,4
Vuorokauden keskilämpötila (°C) -4,3 -3,9 0,1 5,0 11,2 15,5 16,9 15,7 11,3 6,6 0,9 -3,1 ka. 6
Sadanta (mm) 49 36 47 41 53 65 81 89 90 84 73 55 Σ 763
Sadepäivät (d) 16 12 13 12 13 14 15 16 16 17 15 15 Σ 174
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
-1,8
-6,8
-0,9
-6,8
3,5
-3,3
9,1
0,8
15,8
6,5
20,4
10,6
21,5
12,2
20,1
11,3
15,1
7,5
9,3
3,8
3,2
-1,5
-0,5
-5,6
S
a
d
a
n
t
a
49
36
47
41
53
65
81
89
90
84
73
55


Lähde: Weather Information for Oslo World Weather Information Service. World Meteorological Organization. Viitattu 6.7.2009.
Oslon satama.

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oslon varsinainen lentoasema Gardermoen sijaitsee 45 km kaupungin pohjoispuolella. Osloon voi kulkea myös kahden muun lentoaseman, Sandefjord Torpin ja Moss Ryggen kautta. Oslon keskusasema ja linja-autoasema sijaitsevat kaupungin keskustassa.[15] Oslon satamaan on matkustajalauttaliikennettä Saksasta ja Tanskasta.[16]

Oslossa toimii kuusilinjainen metro, joka muodostaa paikallisliikenteen rungon. Lisäksi Oslossa on kuusi raitiovaunulinjaa, lähijunia sekä busseja.

Holmenkollenin hyppyrimäki.

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oslossa järjestettiin talviolympialaiset 1952, kaupunki aikoo myös hakea talviolympialaisisa 2022. [17] Oslosta tulee urheilun yleisseura Vålerengens IF, joka pelaa jalkapallossa, amerikkalaisessa jalkapallossa ja jääkiekossa Norjan pääsarjatasolla. Jalkapalloa pääsarjassa pelaavat oslolaisista seuroista lisäksi Stabæk IF ja Lillestrøm SK. Jääkiekon pääsarjassa pelaa Vålerengan ohella Furuset I.F.

Holmenkollenin hiihtokeskus on suosittu matkailunähtävyys, joka tunnetaan Holmenkollenin kisoista. Bislett stadion oli ennen Norjan pikaluistelun keskus. Kesäisin sillä järjestetään yleisurheilu- ja jalkapallotapahtumia. Tryvannissa on laskettelukeskus ja Korketrekkerenissä kelkkailurata. Ullevaal Stadionilla pelaa Norjan jalkapallojoukkue kotiottelunsa.

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suurimmat ulkomaalaisryhmät Oslossa vuonna 2012 olivat pakistanilaiset (22 034), ruotsalaiset (13 665), somalialaiset (12 779) ja puolalaiset (12 180).[18] Väkiluku kasvaa ennätysmäisen nopeaa 1,7 % vuosivauhtia.[19] Muualta kuin länsimaista saapuneita on Oslossa 14,3 % sen väestöstä.[20]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oslon väestönkehitys 1801–2014
Vuosi Asukkaita
1801
  
9 527
1825
  
15 359
1855
  
31 715
1875
  
76 866
1900
  
227 735
1925
  
255 700
1951
  
434 365
1971
  
481 548
1991
  
461 644
2001
  
508 726
2011
  
599 230
2014
  
634 463
Lähde: Statistisk sentralbyrå (SSB).[21]

Nähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hallintoalueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Folkemengd etter alder, kjønn, sivilstand og statsborgarskap, 1. januar 2013 Statistisk Sentralbyrå. 13.3.2013. Viitattu 13.4.2013. (norjaksi)
  2. http://www.norja.fi/News_and_events/Lasten-Norja/Norja---Tietoa-valtiosta/
  3. [1]
  4. Helsinki on maailman 20. kallein 8.6.2013. Yle Uutiset. Viitattu 27.6.2013.
  5. a b c d e Oslo Encyclopædia Britannica. Viitattu 9.9.2013. (englanniksi)
  6. Bering, Bjørn: Oslo i tusen år. TOBIAS, 2000, nro 1, s. 3-6. Oslo byarkiv. ISSN 0804-2454. Artikkelin verkkoversio (PDF) Viitattu 9.9.2013. (norjaksi)
  7. Fakta om Oslo Byguiden.no. Viitattu 10.9.2013. (norjaksi)
  8. UiO in brief www.uio.no. Viitattu 10.9.2013. (englanniksi)
  9. Oslon talviolympialaiset 1952 Viitattu 12.6.2014.
  10. State-of-the-art of historical earthquake research in Fennoscandia and the Baltic Republics. Annals of Geophysics (Annali di Geofisica), 2004, 47. vsk, nro 2/3, April/June, s. 611–619. Roma: Istituto Nazionale di Geofisica e Vulcanologia. ISSN 1593-5213. Artikkelin verkkoversio (PDF) Viitattu 20.12.2007.
  11. Oslo and Utøya attacks of 2011 Encyclopædia Britannica. Viitattu 9.9.2013. (englanniksi)
  12. Luonnonläheinen kaupunkiloma Oslossa MTV3 2007
  13. City Centre - Aker Brygge Visit Oslo
  14. Grünerløkka / Grønland Visit Oslo
  15. Transport Visit Oslo
  16. http://www.visitoslo.com/en/ferries-to-oslo.96790.en.html
  17. http://www.gamesbids.com/eng/winter_olympic_bids/future_winter_bids/1216136671.html
  18. Immigrants and Norwegian-born to immigrant parents by country of birth1,(the 20 largest groups). Selected municipalities.1 January 2012 Statistisk Sentralbyrå. 1.1.2012 Viitattu = 18.11.2014. (englanniksi)
  19. Folkemengd etter alder, kjønn, sivilstand og statsborgarskap, 1. januar 2013 Statistisk Sentralbyrå. 13.3.2013. Viitattu 13.4.2013. (norjaksi)
  20. http://www.aftenposten.no/english/local/article190268.ece
  21. Befolkningsendringer i kommunene, 1951-2013 21.3.2013. Statistisk sentralbyr. Viitattu 18.11.2014. (norjaksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]