Oslo

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Norjan pääkaupunkia. Muita merkityksiä on täsmennyssivulla.
Oslo
(Áslo, Óslo)
Christiania (1624 − 1877),
Kristiania (1877/1897 − 1924)
Vippetangen2.jpg
Lippu
Lippu		 Vaakuna
Vaakuna

Oslo

Koordinaatit: 59°54′50″N, 10°44′19″E
Valtio Norjan lippu Norja
Lääni Oslo
Perustettu Ennen vuotta 1000
Hallinto
 – Kaupunginjohtaja Fabian Stang (H)
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 454 km²
Väkiluku (2010) 605 005
 – Tiheys 1 332 as./km²
Aikavyöhyke UTC+1
 – Kesäaika UTC+2
Lähteet: [1] = Väkiluku

Oslo on Norjan pääkaupunki ja 605 005 asukkaallaan (2011) maan suurin kaupunki. Oslo on Norjan poliittinen, taloudellinen ja kulttuurillinen keskus, vaikka valtaa on yritetty hajauttaa myös muualle maahan. Oslon asukkaista 26,1 % (152 149) on ulkomaalaisia, mikä on eniten koko Norjassa.[2] Oslo muodostaa yksinään samannimisen läänin eli fylken. Vuonna 2006 tutkimusyhtiö Economist Intelligence Unit (EIU) listasi Oslon maailman kalleimmaksi kaupungiksi.[3]

Sisällysluettelo

[muokkaa] Historia

Kristiania
(Margrethe Kristine Tholstrup 1814)
Akershusin linna

Norjan kuningassaagan mukaan Harald III perusti Oslon noin vuonna 1048. Melko tuoreet arkeologiset tutkimukset ovat paljastaneet ennen vuotta 1000 peräisin olevia kristittyjen hautoja, ja niinpä Oslo juhli tuhatvuotista olemassaoloaan vuonna 2000. Osloa alettiin pitää pääkaupunkina kuningas Håkon viidennen hallitsijakaudella 1299–1319. Vuonna 1387 Norjan kuningassuvun päätyttyä maa joutui heikommaksi osapuoleksi Tanskan kanssa muodostetussa unionissa, ja Oslon asema heikkeni Tanskan vallan hallintokeskukseksi.

Kaupunki tuhoutui tulipalossa vuonna 1624, jonka jälkeen sen perusti kuningas Kristian IV uudelleen hieman eri paikalle lähemmäs Akershusin linnaa. Kaupunki sai nimekseen Christiania (myöhemmin Kristiania). Yliopisto perustettiin kaupunkiin vasta vuonna 1811, ja tällöin kaupunki oli jo kehittymässä uudelleen Norjan keskukseksi. Kolme vuotta myöhemmin liitto Tanskan kanssa päättyi, Norja siirtyi unioniin Ruotsin kanssa, ja Kristianiasta tuli uudelleen pääkaupunki. Yliopiston lisäksi kaupunkiin rakennettiin 1800-luvulla useita tärkeitä rakennuksia, kuten Kuninkaallinen palatsi (1825–1848) sekä parlamenttitalo (1861–1866). Kaupungin väkiluku moninkertaistui vuosisadan kuluessa, ja vielä yli kaksinkertaistui 1900-luvulla. Kaupungin nimi muutettiin takaisin Osloksi vuonna 1924. Oslossa pidettiin talviolympialaiset vuonna 1952.

Osloa ravisteli 23. lokakuuta 1904 eräs Norjan historian voimakkaimmista tunnetuista maanjäristyksistä, 5,4 Richterin asteikolla.[4]

Oslossa ja Utøyan saarella lähellä pääkaupunkia sattui heinäkuussa 2011 kaksi terrori-iskua, joissa kuoli yhteensä 77 ihmistä.

[muokkaa] Asukasmäärän kehitys

1801:     9 527 1825:   15 359 1855:   31 715
1875:   76 866 1900: 227 735 1925: 255 700
1946: 286 222 1950: 434 047 1956: 451 247
2003: 517 401 2004: 521 886 2005: 529 846

[muokkaa] Maantiede ja ilmasto

Oslon kartta

Oslo sijaitsee Etelä-Norjassa Oslonvuonon (norj. Oslofjorden) pohjoispäässä. Kaupunkia vastapäätä sijaitseva Bygdøyn niemi jakaa vuonon miltei kahtia. Toisella puolella kohoavat vehreät kukkulat ja vuoret (korkein kohta Kirkeberget 629 metriä, joka tunnetaan myös nimillä Kjerkeberget ja Kyrkjeberget). 343 järvestä suurin, Maridalsvannet, toimii asukkaiden juomaveden lähteenä. Saaria on kaupungin alueella 40. Kaupungin halki virtaa Akerselva-joki.[5]

Oslon keskusta sijaitsee lähellä rantaa, kahden sataman välissä. Pääkadun nimi on Karl Johan. Rannan Aker Brygge on kesällä suosittua aluetta, jossa on rantaravintoloita ja kauppoja.[6] Keskustasta itään on Grünerløkkan kaupungiosa, joka on kunnostettu nuhjuisesta laitakaupungista trendikkääksi iltaelämän keskuskeksi.[7]

Esikaupunkialue ulottuu ympäröivään Osloregionen, ja pääkaupunkialueen kokonaisväkiluku on yli 1 442 318 asukasta. Pinta-ala on 454 km² ja väestötiheys 1 332 asukasta neliökilometrillä. Kaupunki on siis melko harvaan asuttu verrattuna moniin muihin Euroopan pääkaupunkeihin.

Oslon kuukausittaiset lämpötila- ja sadanta-arvot
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vuorokauden keskimääräinen ylin lämpötila (°C) -1,8 -0,9 3,5 9,1 15,8 20,4 21,5 20,1 15,1 9,3 3,2 -0,5 Ø 9,6
Vuorokauden keskimääräinen alin lämpötila (°C) -6,8 -6,8 -3,3 0,8 6,5 10,6 12,2 11,3 7,5 3,8 -1,5 -5,6 Ø 2,4
Sadanta (mm) 49 36 47 41 53 65 81 89 90 84 73 55 Σ 763
Sadepäivät (d) 16 12 13 12 13 14 15 16 16 17 15 15 Σ 174
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
-1,8
-6,8
-0,9
-6,8
3,5
-3,3
9,1
0,8
15,8
6,5
20,4
10,6
21,5
12,2
20,1
11,3
15,1
7,5
9,3
3,8
3,2
-1,5
-0,5
-5,6
S
a
d
a
n
t
a		 49
36
47
41
53
65
81
89
90
84
73
55


Lähde: Weather Information for Oslo World Weather Information Service. World Meteorological Organization. Viitattu 6.7.2009.

[muokkaa] Liikenne

Oslon satama

Oslon varsinainen lentoasema Gardemoen sijaitsee 45 km kaupungin pohjoispuolella. Osloon voi kulkea myös kahden muun lentoaseman, Sandefjord Torpin ja Moss Ryggen kautta. Oslon keskusasema ja linja-autoasema sijaitsevat kaupungin keskustassa.[8] Oslon satamaan on matkustajalauttaliikennettä Saksasta ja Tanskasta.[9]

[muokkaa] Urheilu

Oslossa järjestettiin talviolympialaiset 1952. Oslosta tulee urheilun yleisseura Vålerengens IF, joka pelaa jalkapallossa, amerikkalaisessa jalkapallossa ja jääkiekossa Norjan pääsarjatasolla. Jalkapalloa pääsarjassa pelaavat oslolaisista seuroista lisäksi Stabæk IF ja Lillestrøm SK. Jääkiekon pääsarjassa pelaa Vålerengan ohella Furuset I.F.

Holmenkollenin hiihtokeskus on suosittu matkailunähtävyys, joka tunnetaan Holmenkollenin kisoista. Bislett stadion oli ennen Norjan pikaluistelun keskus. Kesäisin sillä järjestetään yleisurheilu- ja jalkapallotapahtumia. Tryvannissa on laskettelukeskus ja Korketrekkerenissä kelkkailurata. Ullevaal Stadionilla pelaa Norjan jalkapallojoukkue kotiottelunsa.

[muokkaa] Väestö

Suurimmat ulkomaalaisryhmät Oslossa olivat pakistanilaiset (20 036), somalialaiset (9 708), ruotsalaiset (7 462) ja Sri Lankan tamilit (7 128).lähde? Väkiluku kasvaa ennätysmäisen nopeaa 2 % vuosivauhtia, joten Oslo on pohjoismaiden nopeimmin kasvava pääkaupunki.lähde? Muualta kuin länsimaista saapuneita on Oslossa 14,3 % sen väestöstä.[10]

[muokkaa] Nähtävyyksiä

Oslon oopperatalo

[muokkaa] Hallintoalueet

Oslon kaupungintalo

[muokkaa] Lähteet

  1. ↑ Folkemengd 1. januar 2010 og endringane i 1. kvartal 2010 2010. Statistisk sentralbyrå. Viitattu 28.7.2010. (norjaksi)
  2. ↑ Statistisk sentralbyrå
  3. ↑ MTV3: Oslo maailman kallein kaupunki
  4. ↑ State-of-the-art of historical earthquake research in Fennoscandia and the Baltic Republics. Annals of Geophysics (Annali di Geofisica), 2004, 47. vsk, nro 2/3, April/June, s. 611–619. Roma: Istituto Nazionale di Geofisica e Vulcanologia. ISSN 1593-5213. Artikkelin verkkoversio (PDF) Viitattu 20.12.2007.
  5. ↑ Luonnonläheinen kaupunkiloma Oslossa MTV3 2007
  6. ↑ City Centre - Aker Brygge Visit Oslo
  7. ↑ Grünerløkka / Grønland Visit Oslo
  8. ↑ Transport Visit Oslo
  9. ↑ http://www.visitoslo.com/en/ferries-to-oslo.96790.en.html
  10. ↑ http://www.aftenposten.no/english/local/article190268.ece

[muokkaa] Aiheesta muualla

Norjan lippu
Norjan läänit

Akershus | Buskerud | Etelä-Trøndelag | Finnmark | Hedmark | Hordaland | Itä-Agder | Länsi-Agder | Møre ja Romsdal | Nordland | Oppland | Oslo | Pohjois-Trøndelag | Rogaland | Sogn ja Fjordane | Telemark | Tromssa | Vestfold | Østfold

Euroopan pääkaupungit
Amsterdam  · Andorra la Vella  · Ateena  · Belgrad  · Berliini  · Bratislava  · Bern  · Bryssel  · Budapest  · Bukarest  · Chișinău  · Dublin  · Helsinki  · Kiova  · Kööpenhamina  · Lissabon  · Ljubljana  · Lontoo  · Luxemburg  · Madrid  · Minsk  · Monaco2  · Oslo  · Praha  · Pariisi  · Podgorica  · Pristina1  · Reykjavík  · Riika  · Rooma  · San Marino  · Sarajevo  · Sofia  · Skopje  · Tallinna  · Tirana  · Tiraspol1  · Tukholma  · Vaduz  · Valletta  · Varsova  · Vatikaanivaltio2  · Vilna  · Wien  · Zagreb

Aasiaan sekä Eurooppaan kuuluviksi tulkittavien valtioiden pääkaupungit: Ankara  · Astana  · Baku  · Jerevan  · Moskova  · Nikosia  · Suhumi1  · Tbilisi  · Tskhinvali1

1 Valtio tai alue on julistautunut itsenäiseksi, mutta sen itsenäisyyttä ei ole kansainvälisesti tunnustettu.
2 Valtio on kaupunkivaltio.

Luettelo pääkaupungeista
Norjan lippu Norjan 30 suurinta kuntaa väkiluvun mukaan (2011)
1. Oslo 599 230   7. Fredrikstad 74 579 13. Skien 52 077 19. Arendal 42 229 25. Ringsaker 32 842
2. Bergen 260 392   8. Tromssa 68 239 14. Skedsmo 48 752 20. Karmøy 40 063 26. Moss 30 265
3. Trondheim 173 486   9. Sandnes 66 245 15. Bodø 47 847 21. Tønsberg 39 758 27. Ullensaker 30 081
4. Stavanger 126 021 10. Drammen 63 582 16. Ålesund 43 670 22. Porsgrunn 35 043 28. Halden 29 220
5. Bærum 112 789 11. Asker 55 284 17. Sandefjord 43 648 23. Haugesund 34 619 29. Gjøvik 28 974
6. Kristiansand 82 394 12. Sarpsborg 52 805 18. Larvik 42 638 24. Lørenskog 33 308 30. Ringerike 28 946
Pohjoismaiden 50 suurinta kuntaa väkiluvun mukaan (2009)
1. Ruotsin lippu Tukholma 810 100 11. Suomen lippu Vantaa 196 200 21. Ruotsin lippu Norrköping 128 100 31. Suomen lippu Lahti 100 300 41. Ruotsin lippu Södertälje 84 800
2. Suomen lippu Helsinki 578 100 12. Ruotsin lippu Uppsala 190 700 22. Ruotsin lippu Helsingborg 126 800 32. Tanskan lippu Frederiksberg 95 000 42. Ruotsin lippu Karlstad 84 000
3. Norjan lippu Oslo 560 500 13. Suomen lippu Turku 175 700 23. Ruotsin lippu Jönköping 125 200 33. Ruotsin lippu Sundsvall 95 000 43. Ruotsin lippu Växjö 81 100
4. Tanskan lippu Kööpenhamina 518 600 14. Norjan lippu Trondheim 165 200 24. Islannin lippu Reykjavík 119 800 34. Ruotsin lippu Eskilstuna 94 800 44. Ruotsin lippu Botkyrka 80 100
5. Ruotsin lippu Göteborg 500 200 15. Tanskan lippu Odense 158 700 25. Norjan lippu Stavanger 119 600 35. Ruotsin lippu Huddinge 94 200 45. Norjan lippu Kristiansand 78 900
6. Ruotsin lippu Malmö 286 500 16. Ruotsin lippu Linköping 141 900 26. Ruotsin lippu Uumaja 112 700 36. Ruotsin lippu Gävle 93 500 46. Ruotsin lippu Kristianstad 78 000
7. Norjan lippu Bergen 247 700 17. Suomen lippu Oulu 137 400 27. Norjan lippu Bærum 108 100 37. Suomen lippu Kuopio 92 000 47. Suomen lippu Pori 76 400
8. Suomen lippu Espoo 242 400 18. Ruotsin lippu Västerås 134 700 28. Ruotsin lippu Lund 107 400 38. Ruotsin lippu Halmstad 90 200 48. Ruotsin lippu Haninge 75 000
9. Tanskan lippu Aarhus 239 900 19. Ruotsin lippu Örebro 132 300 29. Tanskan lippu Aalborg 101 500 39. Suomen lippu Kouvola 88 400 49. Ruotsin lippu Luulaja 73 400
10. Suomen lippu Tampere 209 700 20. Suomen lippu Jyväskylä 128 200 30. Ruotsin lippu Borås 101 500 40. Ruotsin lippu Nacka 85 700 50. Ruotsin lippu Kungsbacka 72 700

Koordinaatit: 59°54′50″N, 10°44′19″E

Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Oslo&oldid=11238516
Henkilökohtaiset työkalut
Nimiavaruudet
Muuttujat
Toiminnot
Valikko
Osallistuminen
Tulosta tai vie
Työkalut
Muilla kielillä