Oslo
Wikipedia
| Oslon kaupunki | |||||
|---|---|---|---|---|---|
|
|||||
| Sijainti | |||||
| Valtio | Norja | ||||
| Lääni | Oslo | ||||
| Perustamisvuosi | 1048 | ||||
| Väkiluku | 568 809 (2008) | ||||
| Pinta-ala | 454 km² | ||||
| Väestötiheys | 1 225 as./km² | ||||
| Korkeus | |||||
| Kaupunginjohtaja | Fabian Stang | ||||
| Sivusto | www.oslo.no | ||||
Oslo on Norjan pääkaupunki ja 568 809 (2008) asukkaallaan maan suurin kaupunki. Oslo on Norjan poliittinen, taloudellinen ja kulttuurillinen keskus, vaikka valtaa on yritetty keskittää myös muualle maahan. Oslon asukkaista 25 % (139 878) on ulkomaalaisia, joka on eniten koko Norjassa.[1] Oslo muodostaa yksinään samannimisen läänin eli fylken. Vuonna 2006 tutkimusyhtiö Economist Intelligence Unit (EIU) listasi Oslon ”maailman kalleimmaksi kaupungiksi”.[2]
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Maantiede
Oslo sijaitsee maan eteläosassa Oslonvuonon (norj. Oslofjorden) pohjoispäässä. Sen sijainti maapallon koordinaatistossa on 59° 56′ pohjoista leveyttä ja 10° 45′ itäistä pituutta.
Kaupunkia vastapäätä oleva Bygdøyn niemi jakaa vuonon miltei kahtia. Toisella puolella kohoavat vehreät kukkulat ja vuoret (korkein kohta Kirkeberget 629 metriä, joka tunnetaan myös nimillä Kjerkeberget ja Kyrkjeberget). 343 järvestä suurin, Maridalsvannet, toimii asukkaiden juomaveden lähteenä. Saaria on kaupungin alueella 40.
Esikaupunkialue ulottuu ympäröivään Akershusin lääniin, ja pääkaupunkialueen kokonaisväkiluku on 801 028 asukasta. Pinta-ala on 454 km² ja väestötiheys 1150 asukasta neliökilometrillä. Kaupunki on siis melko harvaan asuttu verrattuna moniin muihin Euroopan pääkaupunkeihin.
[muokkaa] Historia
Norjan kuningassaagan mukaan Harald III perusti Oslon noin vuonna 1048. Melko tuoreet arkeologiset tutkimukset ovat paljastaneet ennen vuotta 1000 peräisin olevia kristittyjen hautoja, ja niinpä Oslo juhli tuhatvuotista olemassaoloaan vuonna 2000.
Osloa alettiin pitää pääkaupunkina kuningas Håkon viidennen hallitsijakaudella 1299–1319. Vuonna 1387 Norjan kuningassuvun päätyttyä maa joutui heikommaksi osapuoleksi Tanskan kanssa muodostetussa unionissa, ja Oslon asema heikkeni Tanskan vallan hallintokeskukseksi.
Kaupunki tuhoutui tulipalossa vuonna 1624, jonka jälkeen sen perusti kuningas Kristian IV uudelleen hieman eri paikalle lähemmäs Akershusin linnaa. Kaupunki sai nimekseen Christiania (myöhemmin Kristiania). Yliopisto perustettiin kaupunkiin vasta vuonna 1811, ja tällöin kaupunki oli jo kehittymässä uudelleen Norjan keskukseksi. Kolme vuotta myöhemmin liitto Tanskan kanssa päättyi, Norja siirtyi unioniin Ruotsin kanssa, ja Kristianiasta tuli uudelleen pääkaupunki. Yliopiston lisäksi kaupunkiin rakennettiin 1800-luvulla useita tärkeitä rakennuksia, kuten Kuninkaallinen palatsi (1825–48) sekä parlamenttitalo (1861–66). Kaupungin väkiluku moninkertaistui vuosisadan kuluessa, ja vielä yli kaksinkertaistui 1900-luvulla. Kaupungin nimi muutettiin takaisin Osloksi vuonna 1924. Oslossa pidettiin talviolympialaiset vuonna 1952.
Osloa ravisteli 23. lokakuuta vuonna 1904 eräs Norjan historian voimakkaimmista tunnetuista maanjäristyksistä, 5,4 richteriä.[3]
[muokkaa] Asukasmäärän kehitys
| 1801: 9 527 | 1825: 15 359 | 1855: 31 715 |
| 1875: 76 866 | 1900: 227 735 | 1925: 255 700 |
| 1946: 286 222 | 1950: 434 047 | 1956: 451 247 |
| 2003: 517 401 | 2004: 521 886 | 2005: 529 846 |
[muokkaa] Väestö
Suurimmat ulkomaalaisryhmät Oslossa olivat pakistanilaiset (20036), somalialaiset (9708), ruotsalaiset (7462) ja Sri Langan tamilit (7128). Oslon väestö kasvaa ennätysmäisen nopesta 2% vuosivauhtia ja se on pohjoismaiden nopeiten kasvava pääkaupunki.
Oslon 25% ulkomaalaisväestö on tuonut mukanaan pieniä ongelmia, raiskaukset ovat lisääntyneet 40% vuodesta 1999 ja näistä muiden kuin länsimaalaistaustaisten osuus 65%. Muualta kuin länsimaista saapuneita on Oslossa 14,3% sen väestöstä.[4]
[muokkaa] Nähtävyyksiä
- Akershusin linna
- Norjan kansallismuseo
- Kaupungintalo (Nobelin rauhanpalkinnon seremonian pitopaikka)
- Holmenkollen
- Kon-Tiki -museo
- Munch-museo
- Kuninkaallinen linna
- Vigelandin puisto
- Viikinkilaivamuseo
[muokkaa] Hallintoalueet
- Alna
- Bjerke
- Frogner
- Gamle Oslo
- Grorud
- Grünerløkka
- Nordstrand
- Nordre Aker
- Sagene
- St. Hanshaugen
- Stovner
- Søndre Nordstrand
- Ullern
- Vestre Aker
- Østensjø
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Statistisk sentralbyrå
- ↑ MTV3 Oslo maailman kallein kaupunki
- ↑ State-of-the-art of historical earthquake research in Fennoscandia and the Baltic Republics. Annals of Geophysics (Annali di Geofisica), 2004, 47. vsk, nro 2/3, April/June, s. 611–619. Roma: Istituto Nazionale di Geofisica e Vulcanologia. ISSN 1593-5213. Artikkelin verkkoversio (PDF) Viitattu 20.12.2007.
- ↑ http://www.aftenposten.no/english/local/article190268.ece
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Matkaopas aiheesta Oslo Wikitravelissa (englanniksi)
- Oslo
- Oslon rakennukset ja talotiedot Igglossa
Akershus | Buskerud | Etelä-Trøndelag | Finnmark | Hedmark | Hordaland | Itä-Agder | Länsi-Agder | Møre ja Romsdal | Nordland | Oppland | Oslo | Pohjois-Trøndelag | Rogaland | Sogn ja Fjordane | Telemark | Tromssa | Vestfold | Østfold
| Amsterdam · Andorra la Vella · Ateena · Barcelona · Belgrad · Berliini · Bratislava · Bern · Bryssel · Budapest · Bukarest · Chişinău · Dublin · Helsinki · Kiova · Kööpenhamina · Lontoo · Minsk · Lissabon · Ljubljana · Luxemburg · Monaco2 · Oslo · Praha · Pariisi · Podgorica · Priština1 · Reykjavík · Riika · Rooma · San Marino · Sarajevo · Sofia · Skopje · Tallinna · Tirana · Tiraspol1 · Tukholma · Vaduz · Valletta · Varsova · Vatikaanivaltio2 · Vilna · Wien · Zagreb |
|
Aasiaan sekä Eurooppaan kuuluviksi tulkittavien valtioiden pääkaupungit: Ankara · Astana · Baku · Jerevan · Moskova · Nikosia · Suhumi1 · Tbilisi · Tskhinvali1 |
|
1 Valtio tai alue on julistautunut itsenäiseksi, mutta sen itsenäisyyttä ei ole kansainvälisesti tunnustettu. |
|
1. Oslo 560 484 |
7. Fredrikstad 71 976 |
13. Skien 50 864 |
19. Arendal 40 701 |
25. Lørenskog 31 853 |
|
1. |
11. |
21. |
31. |
41. |

