Oslo

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Norjan pääkaupunkia. Muita merkityksiä on täsmennyssivulla.
Oslo
(Áslo, Óslo)
Christiania (1624−1877),
Kristiania (1877/1897−1924)
Vippetangen2.jpg
Lippu
Lippu		 Vaakuna
Vaakuna

Oslo

Koordinaatit: 59°54′50″N, 10°44′19″E
Valtio Norjan lippu Norja
Lääni Oslo
Perustettu Ennen vuotta 1000
Hallinto
 – Kaupunginjohtaja Fabian Stang (H)
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 454 km²
Väkiluku (1.1.2013) 623 966
 – Tiheys 1 332 as./km²
Aikavyöhyke UTC+1
 – Kesäaika UTC+2
Lähteet:[1] = Väkiluku

Oslo on Norjan pääkaupunki ja 623 966 asukkaallaan (2013) maan suurin kaupunki. Oslo on Norjan poliittinen, taloudellinen ja kulttuurillinen keskus, vaikka valtaa on yritetty hajauttaa myös muualle maahan. Oslon asukkaista 26,1 % (152 149) on ulkomaalaisia, mikä on eniten koko Norjassa.[2] Oslo muodostaa yksinään samannimisen läänin eli fylken. Vuonna 2006 tutkimusyhtiö Economist Intelligence Unit (EIU) listasi Oslon maailman kalleimmaksi kaupungiksi.[3]

Sisällysluettelo

Historia [muokkaa]

Kristiania
(Margrethe Kristine Tholstrup 1814)
Akershusin linna

Norjan kuningassaagan mukaan Harald III perusti Oslon noin vuonna 1048. Melko tuoreet arkeologiset tutkimukset ovat paljastaneet ennen vuotta 1000 peräisin olevia kristittyjen hautoja, ja niinpä Oslo juhli tuhatvuotista olemassaoloaan vuonna 2000. Osloa alettiin pitää pääkaupunkina kuningas Håkon viidennen hallitsijakaudella 1299–1319. Vuonna 1387 Norjan kuningassuvun päätyttyä maa joutui heikommaksi osapuoleksi Tanskan kanssa muodostetussa unionissa, ja Oslon asema heikkeni Tanskan vallan hallintokeskukseksi.

Kaupunki tuhoutui tulipalossa vuonna 1624, minkä jälkeen sen perusti kuningas Kristian IV uudelleen hieman eri paikalle lähemmäs Akershusin linnaa. Kaupunki sai nimekseen Christiania (myöhemmin Kristiania). Yliopisto perustettiin kaupunkiin vasta vuonna 1811, ja tällöin kaupunki oli jo kehittymässä uudelleen Norjan keskukseksi. Kolme vuotta myöhemmin liitto Tanskan kanssa päättyi, Norja siirtyi unioniin Ruotsin kanssa, ja Kristianiasta tuli uudelleen pääkaupunki. Yliopiston lisäksi kaupunkiin rakennettiin 1800-luvulla useita tärkeitä rakennuksia, kuten Kuninkaallinen palatsi (1825–1848) sekä parlamenttitalo (1861–1866). Kaupungin väkiluku moninkertaistui vuosisadan kuluessa, ja vielä yli kaksinkertaistui 1900-luvulla. Kaupungin nimi muutettiin takaisin Osloksi vuonna 1924. Oslossa pidettiin talviolympialaiset vuonna 1952.

Osloa ravisteli 23. lokakuuta 1904 eräs Norjan historian voimakkaimmista tunnetuista maanjäristyksistä, 5,4 Richterin asteikolla.[4]

Oslossa ja Utøyan saarella lähellä pääkaupunkia sattui heinäkuussa 2011 kaksi terrori-iskua, joissa kuoli yhteensä 77 ihmistä.

Maantiede ja ilmasto [muokkaa]

Oslon taajama 1.1.2005. Kaikki vaaleanvihreällä merkitty alue kuuluu Oslon taajamaan. Harmaat osat tämän alueen keskellä kuvaavat taajaman sisällä olevia keskustavyöhykkeitä. Kartassa näkyvät myös kuntarajat mustalla ja kuntien nimet harmaalla. Kartan lähde: Statistisk sentralbyrå.
Oslon kartta

Oslo sijaitsee Etelä-Norjassa Oslonvuonon (norj. Oslofjorden) pohjoispäässä. Kaupunkia vastapäätä sijaitseva Bygdøynniemi jakaa vuonon miltei kahtia. Toisella puolella kohoavat vehreät kukkulat ja vuoret (korkein kohta Kirkeberget 629 metriä, joka tunnetaan myös nimillä Kjerkeberget ja Kyrkjeberget). 343 järvestä suurin, Maridalsvannet, toimii asukkaiden juomaveden lähteenä. Saaria on kaupungin alueella 40. Kaupungin halki virtaa Akerselvajoki.[5]

Oslon keskusta sijaitsee lähellä rantaa, kahden sataman välissä. Pääkadun nimi on Karl Johans gate, arkikielessä Karl Johan. Rannan Aker Brygge on kesällä suosittua aluetta, jossa on rantaravintoloita ja kauppoja.[6] Keskustasta itään on Grünerløkkan kaupunginosa, joka on kunnostettu nuhjuisesta laitakaupungista trendikkääksi iltaelämän keskukseksi.[7]

Esikaupunkialue ulottuu ympäröivään Osloregioneen, ja pääkaupunkialueen kokonaisväkiluku on yli 1 442 318 asukasta. Pinta-ala on 454 km² ja väestötiheys 1 332 asukasta neliökilometrillä. Kaupunki on siis melko harvaan asuttu verrattuna moniin muihin Euroopan pääkaupunkeihin.

Oslon kuukausittaiset lämpötila- ja sadanta-arvot
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vuorokauden keskimääräinen ylin lämpötila (°C) -1,8 -0,9 3,5 9,1 15,8 20,4 21,5 20,1 15,1 9,3 3,2 -0,5 Ø 9,6
Vuorokauden keskimääräinen alin lämpötila (°C) -6,8 -6,8 -3,3 0,8 6,5 10,6 12,2 11,3 7,5 3,8 -1,5 -5,6 Ø 2,4
Vuorokauden keskilämpötila (°C) -4,3 -3,9 0,1 5,0 11,2 15,5 16,9 15,7 11,3 6,6 0,9 -3,1 Ø 6
Sadanta (mm) 49 36 47 41 53 65 81 89 90 84 73 55 Σ 763
Sadepäivät (d) 16 12 13 12 13 14 15 16 16 17 15 15 Σ 174
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
-1,8
-6,8
-0,9
-6,8
3,5
-3,3
9,1
0,8
15,8
6,5
20,4
10,6
21,5
12,2
20,1
11,3
15,1
7,5
9,3
3,8
3,2
-1,5
-0,5
-5,6
S
a
d
a
n
t
a		 49
36
47
41
53
65
81
89
90
84
73
55


Lähde: Weather Information for Oslo World Weather Information Service. World Meteorological Organization. Viitattu 6.7.2009.

Liikenne [muokkaa]

Oslon satama.

Oslon varsinainen lentoasema Gardermoen sijaitsee 45 km kaupungin pohjoispuolella. Osloon voi kulkea myös kahden muun lentoaseman, Sandefjord Torpin ja Moss Ryggen kautta. Oslon keskusasema ja linja-autoasema sijaitsevat kaupungin keskustassa.[8] Oslon satamaan on matkustajalauttaliikennettä Saksasta ja Tanskasta.[9]

Oslossa toimii kuusilinjainen metro, joka muodostaa paikallisliikenteen rungon. Lisäksi Oslossa on kuusi raitiovaunulinjaa, lähijunia sekä busseja.

Urheilu [muokkaa]

Oslossa järjestettiin talviolympialaiset 1952. Oslosta tulee urheilun yleisseura Vålerengens IF, joka pelaa jalkapallossa, amerikkalaisessa jalkapallossa ja jääkiekossa Norjan pääsarjatasolla. Jalkapalloa pääsarjassa pelaavat oslolaisista seuroista lisäksi Stabæk IF ja Lillestrøm SK. Jääkiekon pääsarjassa pelaa Vålerengan ohella Furuset I.F.

Holmenkollenin hiihtokeskus on suosittu matkailunähtävyys, joka tunnetaan Holmenkollenin kisoista. Bislett stadion oli ennen Norjan pikaluistelun keskus. Kesäisin sillä järjestetään yleisurheilu- ja jalkapallotapahtumia. Tryvannissa on laskettelukeskus ja Korketrekkerenissä kelkkailurata. Ullevaal Stadionilla pelaa Norjan jalkapallojoukkue kotiottelunsa.

Väestö [muokkaa]

Suurimmat ulkomaalaisryhmät Oslossa olivat pakistanilaiset (20 036), somalialaiset (9 708), ruotsalaiset (7 462) ja Sri Lankan tamilit (7 128).lähde? Väkiluku kasvaa ennätysmäisen nopeaa 2 % vuosivauhtia, joten Oslo on pohjoismaiden nopeimmin kasvava pääkaupunki.lähde? Muualta kuin länsimaista saapuneita on Oslossa 14,3 % sen väestöstä.[10]

Asukasmäärän kehitys [muokkaa]

1801:     9 527 1825:   15 359 1855:   31 715
1875:   76 866 1900: 227 735 1925: 255 700
1946: 286 222 1950: 434 047 1956: 451 247
2003: 517 401 2004: 521 886 2005: 529 846

Nähtävyyksiä [muokkaa]

Oslon oopperatalo

Hallintoalueet [muokkaa]

Oslon kaupungintalo

Lähteet [muokkaa]

  1. ↑ Folkemengd etter alder, kjønn, sivilstand og statsborgarskap, 1. januar 2013 Statistisk Sentralbyrå. 13.3.2013. Viitattu 13.4.2013. (norjaksi)
  2. ↑ Statistisk sentralbyrå
  3. ↑ MTV3: Oslo maailman kallein kaupunki
  4. ↑ State-of-the-art of historical earthquake research in Fennoscandia and the Baltic Republics. Annals of Geophysics (Annali di Geofisica), 2004, 47. vsk, nro 2/3, April/June, s. 611–619. Roma: Istituto Nazionale di Geofisica e Vulcanologia. ISSN 1593-5213. Artikkelin verkkoversio (PDF) Viitattu 20.12.2007.
  5. ↑ Luonnonläheinen kaupunkiloma Oslossa MTV3 2007
  6. ↑ City Centre - Aker Brygge Visit Oslo
  7. ↑ Grünerløkka / Grønland Visit Oslo
  8. ↑ Transport Visit Oslo
  9. ↑ http://www.visitoslo.com/en/ferries-to-oslo.96790.en.html
  10. ↑ http://www.aftenposten.no/english/local/article190268.ece

Aiheesta muualla [muokkaa]

Norjan lippu
Norjan läänit

Akershus | Buskerud | Etelä-Trøndelag | Finnmark | Hedmark | Hordaland | Itä-Agder | Länsi-Agder | Møre ja Romsdal | Nordland | Oppland | Oslo | Pohjois-Trøndelag | Rogaland | Sogn ja Fjordane | Telemark | Tromssa | Vestfold | Østfold

Euroopan pääkaupungit
Amsterdam  · Andorra la Vella  · Ateena  · Belgrad  · Berliini  · Bratislava  · Bern  · Bryssel  · Budapest  · Bukarest  · Chișinău  · Dublin  · Helsinki  · Kiova  · Kööpenhamina  · Lissabon  · Ljubljana  · Lontoo  · Luxemburg  · Madrid  · Minsk  · Monaco2  · Oslo  · Praha  · Pariisi  · Podgorica  · Pristina1  · Reykjavík  · Riika  · Rooma  · San Marino  · Sarajevo  · Sofia  · Skopje  · Tallinna  · Tirana  · Tiraspol1  · Tukholma  · Vaduz  · Valletta  · Varsova  · Vatikaanivaltio2  · Vilna  · Wien  · Zagreb

Aasiaan sekä Eurooppaan kuuluviksi tulkittavien valtioiden pääkaupungit: Ankara  · Astana  · Baku  · Jerevan  · Moskova  · Nikosia  · Suhumi1  · Tbilisi  · Tskhinvali1

1 Valtio tai alue on julistautunut itsenäiseksi, mutta sen itsenäisyyttä ei ole kansainvälisesti tunnustettu.
2 Valtio on kaupunkivaltio.

Luettelo pääkaupungeista
Norjan lippu Norjan 30 suurinta kuntaa väkiluvun mukaan (2011)
1. Oslo 599 230   7. Fredrikstad 74 579 13. Skien 52 077 19. Arendal 42 229 25. Ringsaker 32 842
2. Bergen 260 392   8. Tromssa 68 239 14. Skedsmo 48 752 20. Karmøy 40 063 26. Moss 30 265
3. Trondheim 173 486   9. Sandnes 66 245 15. Bodø 47 847 21. Tønsberg 39 758 27. Ullensaker 30 081
4. Stavanger 126 021 10. Drammen 63 582 16. Ålesund 43 670 22. Porsgrunn 35 043 28. Halden 29 220
5. Bærum 112 789 11. Asker 55 284 17. Sandefjord 43 648 23. Haugesund 34 619 29. Gjøvik 28 974
6. Kristiansand 82 394 12. Sarpsborg 52 805 18. Larvik 42 638 24. Lørenskog 33 308 30. Ringerike 28 946
Pohjoismaiden 50 suurinta kuntaa väkiluvun mukaan (31.12.2011/1.1.2012)
1. Ruotsin lippu Tukholma 881 235 11. Suomen lippu Vantaa 203 001 21. Ruotsin lippu Norrköping 132 124 31. Tanskan lippu Vejle 107 948 41. Tanskan lippu Viborg 93 725
2. Norjan lippu Oslo 613 285 12. Ruotsin lippu Uppsala 202 625 22. Suomen lippu Jyväskylä 132 062 32. Ruotsin lippu Borås 104 867 42. Ruotsin lippu Halmstad 93 231
3. Suomen lippu Helsinki 595 384 13. Tanskan lippu Aalborg 200 790 23. Ruotsin lippu Helsingborg 132 011 33. Suomen lippu Lahti 102 308 43. Ruotsin lippu Nacka 92 873
4. Tanskan lippu Kööpenhamina 547 087 14. Tanskan lippu Odense 191 434 24. Ruotsin lippu Jönköping 129 478 34. Ruotsin lippu Huddinge 101 010 44. Ruotsin lippu Södertälje 89 473
5. Ruotsin lippu Göteborg 526 089 15. Suomen lippu Turku 178 630 25. Norjan lippu Stavanger 127 506 35. Tanskan lippu Frederiksberg 100 025 45. Tanskan lippu Kolding 89 331
6. Tanskan lippu Aarhus 314 094 16. Norjan lippu Trondheim 176 348 26. Islannin lippu Reykjavík 118 814 36. Ruotsin lippu Eskilstuna 98 765 46. Tanskan lippu Silkeborg 89 261
7. Ruotsin lippu Malmö 307 758 17. Ruotsin lippu Linköping 148 521 27. Ruotsin lippu Uumaja 117 294 37. Suomen lippu Kuopio 97 433 47. Suomen lippu Kouvola 87 567
8. Norjan lippu Bergen 263 762 18. Suomen lippu Oulu 143 909 28. Tanskan lippu Esbjerg 115 010 38. Ruotsin lippu Sundsvall 96 687 48. Ruotsin lippu Karlstad 86 929
9. Suomen lippu Espoo 252 439 19. Ruotsin lippu Västerås 140 499 29. Norjan lippu Bærum 114 489 39. Ruotsin lippu Gävle 96 170 49. Ruotsin lippu Botkyrka 86 274
10. Suomen lippu Tampere 215 168 20. Ruotsin lippu Örebro 138 952 30. Ruotsin lippu Lund 112 950 40. Tanskan lippu Randers 95 711 50. Tanskan lippu Herning 86 274
Ruotsi: Statistiska centralbyrån Tanska: Danmarks Statistik Suomi: Tilastokeskus Norja: Statistisk sentralbyrå Islanti: Statistics Iceland

Koordinaatit: 59°54′50″N, 10°44′19″E

Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Oslo&oldid=13272351