Sofia
|
(София) |
||
|---|---|---|
 Näkymä Orlov Most sillalle. Taustalla Sofian keskusta. |
||
 Lippu |
 Vaakuna |
|
|
|
||
  Sofia
|
||
|
Koordinaatit: |
||
| Valtio |  Bulgaria |
|
| Provinssit | Sofian kaupunki | |
| Hallinto | ||
| – Pormestari | Yordanka Fandakova | |
| Pinta-ala | ||
| – Kokonaispinta-ala | 1310 km² | |
| Korkeus | 550 m | |
| Väkiluku (15. syyskuuta 2006) | 1 246 791 | |
| – Tiheys | 907 as./km² | |
| – Metropolialue | 1 377 761 | |
| Aikavyöhyke | UTC+2 | |
Sofia (bulg. София, Sofija) on Bulgarian pääkaupunki ja maan suurin kaupunki. Sen asukasluku on 1 246 791 (2006).
Sisällysluettelo |
Historiaa[muokkaa]
Sofialla on historiansa aikana ollut monia nimiä. Sofia oli alun perin traakialaisasustus nimeltään Serdica, traakialaisen Serdi-heimon mukaan. Roomalaiset valtasivat sen vuonna 29 ja siitä tuli Dacia Mediterranea -provinssin pääkaupunki keisari Diocletianuksen aikana. Hunnit tuhosivat kaupungin 447. Bysantin keisari Justinianus I rakensi sen uudelleen ja antoi sille nimen Triaditsa. Bulgaarit kutsuivat sitä nimellä Sredets, kunnes se nimettiin Sofiaksi 1376. Ottomaanit valtasivat kaupungin 1382 ja tekivät siitä osan turkkilaista Rumelian provinssia. Venäläiset ottivat Sofian haltuunsa 1878, seuraavana vuonna Sofiasta tuli itsenäisen Bulgarian pääkaupunki. Toisen maailmansodan aikana neuvostoliittolaiset valtasivat kaupungin sen saksalaismieliseltä hallinnolta.
Maantiede[muokkaa]
Sijainti[muokkaa]
Sofia sijaitsee Balkanin vuorten välissä Sofian laaksossa, Kaupunkiin pääsee kolmesta solasta, ja ikiaikaiset kulkureitit Adrianmereltä Keski-Eurooppaan, Mustallemerelle ja Egeianmerelle kulkevat sen kautta.
Kaupungin läpi virtaa useita vähäisiä jokia ja vuoristopuroja. kaupunki tunnetaan useista mineraalilähteistään, joista osa on kuumia lähteitä.
Ilmasto[muokkaa]
Sofiassa vallitsee kostea mannerilmasto, johon vaikuttaa myös kaupungin sijainti melko korkealla. Kuumin kuukausi on elokuu, kylmin kuukausi tammikuu. Elokuun keskimääräinen ylin lämpötila on 26 °C, mutta yli 40 asteen helteet eivät ole tavattomia. Vuodessa saadaan keskimäärin 650 mm sadetta, josta suurin osa tulee kesäpuolella vuotta.
Liikenne[muokkaa]
Sofian metrossa on nykyisin kaksi linjaa ja niiden varrella 27 asemaa. Kaupungin sisäistä liikennettä palvelee useat linja-auto-, johdinauto- ja raitiovaunulinjat. [1] Kaupungissa on myös lentoasema. Sen kiitotiet on uusittu vuonna 2006. Lentoasemaa käyttää vuosittain 4.4 miljoonaa matkustajaa ja lentojen määrä on kasvussa.[2]
Matkailu[muokkaa]
Sofia ei ole Euroopan vaikuttavimpia pääkaupunkeja, mutta kodikas ja ystävällinen. Siihen saa nopeasti tuntuman kävellen. Keskusta-aukeilla on paljon komeita ja historiallisesti tärkeitä rakennuksia, mutta myös paikoittaista rähjäisyyttä. Kirkkofaneille on kaupungissa paljolti, esimerkiksi Pyhän Nikolain kirkko. Vuosittain Sofiassa järjestetään naisten markkinat. Sofiasta on hyvät yhteydet muualle Bulgariaan.
Ystävyyskaupungit[muokkaa]
Sofian ystävyyskaupunkeja ovat:
.svg){kind=small}
Galleria[muokkaa]
-
Liikennettä Sofiassa
-
Sofian liikennettä (Orlov most-haukan patsas liikenneympyrän keskellä)
-
Ivan Vazovin teatteri
-
Kulttuuripalatsi
Katso myös[muokkaa]
Lähteet[muokkaa]
- ↑ Metropolitan Sofia
- ↑ Sofia Airport
- ↑ Twinning Cities: International Relations (PDF) Municipality of Tirana. www.tirana.gov.al. Viitattu 2009-06-23.
- ↑ Twinning Cities: International Relations. Municipality of Tirana. www.tirana.gov.al. Retrieved on 2008-01-25.
Aiheesta muualla[muokkaa]
- Virallinen kotisivu (bulgariaksi)
- Matkaopas aiheesta Sofia Wikitravelissa (englanniksi)
- Sofia city guide (englanniksi)
Aitos | Asenovgrad | Blagoevgrad | Botevgrad | Burgas | Dimitrovgrad | Dobritš | Dupnitsa | Gabrovo | Gorna Orjahovitsa | Gotse Deltšev | Harmanli | Haskovo | Jambol | Karlovo | Karnobat | Kazanlăk | Kărdžali | Kjustendil | Lom | Lovetš | Montana | Nova Zagora | Panagjurište | Pazardžik | Pernik | Petritš | Pleven | Plovdiv | Primorsko | Razgrad | Ruse | Samokov | Sandanski | Sevlievo | Šumen | Silistra | Sliven | Smoljan | Sofia | Stara Zagora | Svištov | Tărgovište | Trojan | Varna | Veliko Tărnovo | Velingrad | Vidin | Vratsa
| Amsterdam · Andorra la Vella · Ateena · Belgrad · Berliini · Bratislava · Bern · Bryssel · Budapest · Bukarest · Chișinău · Dublin · Helsinki · Kiova · Kööpenhamina · Lissabon · Ljubljana · Lontoo · Luxemburg · Madrid · Minsk · Monaco2 · Oslo · Praha · Pariisi · Podgorica · Pristina1 · Reykjavík · Riika · Rooma · San Marino · Sarajevo · Sofia · Skopje · Tallinna · Tirana · Tiraspol1 · Tukholma · Vaduz · Valletta · Varsova · Vatikaanivaltio2 · Vilna · Wien · Zagreb |
|
Aasiaan sekä Eurooppaan kuuluviksi tulkittavien valtioiden pääkaupungit: Ankara · Astana · Baku · Jerevan · Moskova · Nikosia · Suhumi1 · Tbilisi · Tskhinvali1 |
|
1 Valtio tai alue on julistautunut itsenäiseksi, mutta sen itsenäisyyttä ei ole kansainvälisesti tunnustettu. |
